Subscribe to syöte Verkkouutiset
verkkouutiset.fi uutisotsikot
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 10 min sitten

THL:lle sataa moitteita kotihoidontuen tutkimuksesta

13.9.2017 - 19:58

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen katsotaan antaneen kyseenalaisen suosituksen kotihoidontuen keston vaikutuksesta.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimusjohtajan Tuomas Kososen mielestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) antaa kyseenalaisia politiikkasuosituksia kotihoidontuen keston vaikutuksesta äitien työllistymiseen. THL:n tiedotteen mukaan kotihoidontuen lyhentämisellä tuskin olisi vaikutuksia äitien työllistymiseen. Tutkimuksesta ovat uutisoineet useat mediat.

– Mielestäni tehdyn tutkimuksen perusteella tällaista politiikkasuositusta ei voi antaa, ja tulos on myös ristiriidassa aiemman tutkimustulokseni kanssa, tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen kirjoittaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen blogissa.

Kososen mielestä THL:n kyselyyn perustuva tutkimus tuo esiin uutta tietoa perheiden tilanteesta ja ajatuksista työllistymisnäkymistään talouskriisin vallitessa, mutta politiikkasuosituksia tutkimuksesta ei kuitenkaan voi vetää.

– Kyse on siitä, pystyykö tutkimus vastaamaan siihen, miten työllisyys muuttuisi tehtyjen politiikkamuutosten vuoksi. THL:n tutkimus ei tähän pysty vastaamaan, koska siinä tutkitaan kotihoidontuella olevien äitien ja työmarkkina-aseman yhteyksiä. Yleisesti ottaen yhteydet kuvaavat vallitsevaa nykytilaa, esimerkiksi mikä on työllisyystilanne eri ryhmissä nykyisen perhepolitiikan vallitessa.

Korkeampi kotihoidontuen määrä vähentää työllistymistä

Jotta pystyttäisiin antamaan politiikkasuosituksia nykyisten perhevapaiden muuttamiseksi, pitäisi Kososen mukaan lisäksi tietää miten ihmiset reagoisivat muutoksiin.

– Tällaista tulosta ei yhteyksistä saa. Sen sijaan perheiden reagoimisesta perhepolitiikan muutoksiin antaa vastauksia tutkimusasetelma, jossa perhepolitiikka on muuttunut. Nämä politiikan muutokset voi rinnastaa tutkimusaineistossa perheiden käyttäytymisen muutoksiin, Kosonen kirjoittaa.

Yleensä vaaditaan myös joku vertailuryhmä eli ryhmä, jolla vastaavaa politiikkamuutosta ei ole tapahtunut ja johon tutkittavan ryhmän käyttäytymisen muutoksia voi verrata. Kun lisäksi huolehditaan, että tietyt kausaaliasetelman vaatimat oletukset ovat kunnossa, voidaan politiikkasuosituksia perhevapaiden muutoksesta antaa.

– Oma tutkimukseni, joka hyödyntää kotihoidontuen kuntalisien muutoksia tutkittaessa kotihoidontuen vaikutuksia äitien työllisyyteen, täyttää nämä vaatimukset. Sen tulos on, että korkeampi kotihoidontuen määrä vähentää yllättävän paljonkin äitien työllistymistä.

THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi vastaa Kososelle blogissa, ettei THL anna politiikkasuosituksia.

– Kotihoidon tukikauden pituuteen tai tuen tasoon emme ota kantaa tiedotteessa emmekä tutkimusraportissa. Esitämme varauksia niihin odotuksiin, joita kotihoidon tukikauden lyhentämisestä on suhteessa äitien työllisyysasteeseen. Toteamme, että kotihoidon tukikauden lyhentäminen tuskin nostaisi alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysastetta merkittävästi, Salmi kirjoittaa.

Kosonen vastaa, että hänen mielestään lause, että ”tutkimuksen tulokset antavat pohjaa arvioida sitä, missä määrin mahdollisella politiikkamuutoksella – kotihoidon tukikauden lyhentämisellä – voitaisiin saada nykyistä enemmän äitejä ansiotyöhön” on politiikkasuositus.

Monet vaikuttajat ovat kommentoineet THL:n tutkimusta sosiaalisessa mediassa.

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en"><p lang="fi" dir="ltr">Minusta on ihan uskomatonta, että <a href="https://twitter.com/THLorg">@THLorg</a> asettuu tukemaan perinteistä sukupuolten työnjakoa vuonna 2017. <a href="https://t.co/heTBxjKtqu">https://t.co/heTBxjKtqu</a></p>&mdash; juhana vartiainen (@filsdeproust) <a href="https://twitter.com/filsdeproust/status/907800385657692160">September 13, 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en"><p lang="fi" dir="ltr">Tämä blogi kannattaa lukea. THL:n raportti on mielenkiintoinen, mutta politiikkasuosituksia sen perusteella on vaikea tehdä. <a href="https://t.co/qOhTs82KKn">https://t.co/qOhTs82KKn</a></p>&mdash; Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen) <a href="https://twitter.com/OlliKarkkainen/status/907917751083302913">September 13, 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en"><p lang="fi" dir="ltr">THL:n tutkimus kotihoidontuen vaikutuksista ei kerro mitään kotihoidontuen vaikutuksista.<a href="https://t.co/WDy0YTrMWb">https://t.co/WDy0YTrMWb</a></p>&mdash; Heikki Pursiainen (@pursiain) <a href="https://twitter.com/pursiain/status/907943967236530176">September 13, 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Lähes puolet venäläisistä hyväksyy Molotov–Ribbentrop-sopimuksen

13.9.2017 - 19:19

Venäjän presidentti Vladimir Putin puolusti Molotov–Ribbentrop-sopimusta vuonna 2015.

Lähes puolet Venäjän kansalaisista hyväksyy Molotov–Ribbentrop-sopimuksen, jonka Neuvostoliitto ja natsi-Saksa solmivat vuonna 1939, kertoo The Moscow Times.

Sopimus oli maiden välinen hyökkäämättömyyssopimus, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin etupiirijaosta. Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin.

Levada Centerin tekemän tutkimuksen mukaan 13 prosenttia vastaajista sanoi "hyväksyvänsä ehdottomasti" sopimuksen, kun 32 prosenttia sanoi "hyväksyvänsä jossain määrin" sopimuksen.

Vastaajista 17 prosenttia sanoi, että "ehdottomasti tai jossain määrin ei" hyväksy sopimusta.

Kaksi viidesosaa kyselyn 1 600 vastaajasta sanoi kuulleensa sopimuksesta ja uskovansa, että sellainen oikeasti solmittiin. Kolmasosa sanoi, ettei ollut koskaan kuullut sopimuksesta ja 17 prosentin mielestä sopimus "ei ollut aito".

Venäjän presidentti Vladimir Putin puolusti Molotov–Ribbentrop-sopimusta vuonna 2015. Putinin mukaan Moskova allekirjoitti sopimuksen sen jälkeen, kun länsimaat halveksivat Neuvostoliiton yrityksiä luoda anti-fasistinen blokki Eurooppaan.

Simon Elo: Vihreiden metsäteollisuuden tappolinja hävisi Euroopassa

13.9.2017 - 17:44

Brysselissä Suomen asiat unohtuvat. Onneksi vihreiden metsäteollisuuden tappolinja hävisi äänestyksen, toteaa sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.

– Tänään vihreiden meppi Heidi Hautala äänesti Euroopan parlamentin esitystä metsien laskennallisista hiilinieluista vastaan, jolla Suomen metsätalouden jatkuminen ja kehitys turvataan. Aivan käsittämätöntä, sanoo Simon Elo.

Suomen metsiä voidaan hyödyntää kestävällä tavalla. Tähän uskoi myös suurin osa europarlamentaarikoista, jotka äänestivät Suomen edun mukaisesti. Ratkaisu on kestävä myös Suomen metsäteollisuudelle, joka saa päätöksen ansiosta lisää investointeja Suomeen.

– Metsiemme käytön vaikeuttaminen omin toimin on kaiken järjen vastaista. Uusiutuva puu on tulevaisuuden raaka-aine. Öljypohjaisesta muovista halutaan jo eroon. Puu on uusi muovi. Ja energianlähteenä puusta on mahdollista saada paljon irti, Elo sanoo.

Keskustaedustajat tyrmäävät kokoomusministerin vihjailut

13.9.2017 - 17:40

Keskustan kansanedustajat Pertti Hakanen, Eerikki Viljanen, Juha Pylväs ja Lasse Hautala tyrmäävät ministeri Kai Mykkäsen (kok.) vihjailut EU-rahoituksen suuntaamisesta pois maataloudesta.

Heidän mukaansa maatalouden rahoituksen säilyminen on tulevalla EU:n budjettikaudella kiistaton välttämättömyys.

– Rahoituksesta leikkaaminen ei tule kuuloonkaan tilanteessa, jossa tuottajat elävät historiallisen syvässä talousahdingossa. Näin tekemällä vaarannettaisiin henkitoreissaan oleva kotimainen tuotantomme, Pertti Hakanen, Eerikki Viljanen, Juha Pylväs ja Lasse Hautala sanovat tiedotteessaan.

Keskustakansanedustajien mielestä "tällaisen vihjailu osoittaa täydellistä tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä kotimaisesta ruuantuotannosta". Heidän mukaansa on erittäin huolestuttavaa, että kokoomuksen kärkipaikoilta löytyy tällaisia näkemyksiä.

– Mikäli EU:n rahoituksen painopisteen siirtäminen pois maataloustuista on kokoomuksen virallinen näkemys, olemme huolissamme hallituskumppanimme sitoutumisesta kotimaisen ruuantuotannon pelastustalkoisiin laajemminkin. Kokoomuksesta ei näytä löytyvän maatalouden puolustajia, kansanedustajat piikittävät.

Lisäksi heidän mukaansa olisi haitallista antaa vapaaehtoisesti myöten tärkeän maataloussektorin rahoituksesta, sillä se heikentäisi Suomen EU:lle maksamaa nettomaksuosuutta.

– Maataloustuet ovat merkittävä osa siitä hyödystä, jonka saamme jäsenmaksuamme vastaan. Emme halua, että tuleva rahoituskausi toisi Suomelle ja kotimaiselle ruuantuotannolle kestämättömän ja itse aiheutetun laskun.

Keskustakansanedustajien kannanotto on vastine keskiviikkona Maaseudun Tulevaisuudessa ilmestyneeseen Kai Mykkäsen haastatteluun: ”Isojen ruokafirmojen otettava vientivastuuta”.

Sampo Terho: Jean-Claude Junckerilta väärä johtopäätös EU:n kriiseistä

13.9.2017 - 17:30

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin puhe unionin tilasta sisälsi Eurooppa-ministeri Sampo Terhon (st.) mukaan väärän johtopäätöksen.

– Yleiskuva vaikuttaa siltä, että komission mielestä edelleen keskeisin ratkaisu Euroopan unionin ongelmiin on kasvattaa sen valtaa kansallisvaltioiden kustannuksella, Sampo Terho toteaa.

– Tämä on väärä johtopäätös EU:n viime vuosien kriiseistä. Tärkeintä EU:n kehittämisessä on kuunnella kansalaismielipidettä, joka torjuu liittovaltiokehityksen eli vallan keskittämisen ja taloudellisen yhteisvastuun kasvattamisen, hän jatkaa.

Erityisen vaarallisena Suomen kannalta Terho näkee esityksen, jossa kansallista päätöksentekoa rapautetaan enemmistömenettelyä kasvattamalla siten, että Suomen hallitus ei enää voisi päättää oman ulkopolitiikkansa tai verotuksensa suunnasta.

Samoin Terho pitää tarpeettomana ehdotusta EU:n valtiovarainministeristä ja suorastaan huonona ehdotusta yleiseurooppalaisista vaalilistoista.

– On epäselvää, mitä hyötyä EU:n valtiovarainministeristä olisi, ja symbolisesti uuden huippuviran perustaminen olisi askel väärään suuntaan. Samoin ehdotus yleiseurooppalaisista eurovaaliehdokkaista on torpattu jo aiemminkin moneen kertaan pienten maiden ehdokkaille epäedullisena, Terho sanoo

Positiivisina asioina puheessa Terho pitää puolustusyhteistyön edistämistä ja terrorismin torjuntaa. Myös uudet kauppasopimukset sekä sisämarkkinoiden kehittäminen saavat Eurooppa-ministerin siunauksen. Hyvää on sekin, että nyt jopa komissio torjuu Turkin EU-jäsenyyden.

Samoin Jean-Claude Juncker ilmoitti unionin aikovan tehostaa niiden siirtolaisten käännyttämistä, joilla ei ole edellytyksiä saada suojelua EU:sta. Tätä Terho pitää tervetulleena linjauksena.

Edustajien raju syytös: Eräät kansanedustajat ja mepit toimivat järjestelmällisesti Suomea vastaan

13.9.2017 - 17:21

Eija-Riitta Korholan ja Susanna Kosken mukaan kaikkia ei kannata kiittää hiilinielupäätöksestä.

Entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola (kok.) ja kansanedustaja Susanna Koski (kok.) avautuvat Twitterissä Euroopan parlamentin päätöksestä.

Suomen hallituksen kanta metsien hiilinielujen laskentatavasta voitti parlamentin äänestyksessä. Eija-Riitta Korhola on jakanut twiitissään tästä avautuvan Demokraatin jutun, jossa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kiittää tuloksesta suomalaismeppejä.

– Kaikkia meppejä ei ole syytä kiittää. Eräät tekevät systemaattista työtä Suomea vastaan, Eija-Riitta Korhola kirjoittaa saatteessaan.

– Suo siellä, vetelä täällä: sama tilanne taitaa olla eduskunnassa, Susanna Koski kommentoi jatkoksi.

Toisessa twiitissään Eija-Riitta Korhola toteaa europarlamentin jäseniä kiittävälle MTK:n puheenjohtajalle, että "mielestäni voisitte mainita nekin jotka eivät auta asiassa. Äänestäjien kuluttajansuoja paranisi".

– Ainakin @spietikainen ja @HeidiHautala äänestivät Suomen linjaa vastaan. En tiedä miten @KyllonenMerja äänesti. Korhola twiittaa.

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en"><p lang="fi" dir="ltr">Kaikkia meppejä ei ole syytä kiittää. Eräät tekevät systemaattista työtä Suomea vastaan. <a href="https://t.co/3PjcXzWbGA">https://t.co/3PjcXzWbGA</a></p>&mdash; Eija-Riitta Korhola (@ER_Korhola) <a href="https://twitter.com/ER_Korhola/status/907949506334932994">September 13, 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en"><p lang="fi" dir="ltr">Sahata kannattaa, muttei omaa oksaa. Erinomainen ja ajankohtainen <a href="https://twitter.com/MaasTul">@MaasTul</a> kirjoitus <a href="https://twitter.com/susannakoski">@susannakoski</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/biotalous?src=hash">#biotalous</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/lulucf?src=hash">#lulucf</a> <a href="https://t.co/0nUfpRdSBn">pic.twitter.com/0nUfpRdSBn</a></p>&mdash; Tomi Salo (@TomiSalo_Metsa) <a href="https://twitter.com/TomiSalo_Metsa/status/907825987362140160">September 13, 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Kuntatyönantajat: Liittokierroksella työllisyys tärkein tavoite

13.9.2017 - 17:10

Kuntatyönantajien tavoitteena on työrauhan turvaaminen kustannustasoltaan hyvin maltillisilla, työllisyyttä ja tuloksellisuuta edistävillä sopimuksilla, korostaa KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

– Alkavalla liittokierroksella keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa sopimuskauden pituus, liittokierroksen päänavauksen kustannustaso sekä tekstimuutokset, Markku Jalonen sanoi KT:n työmarkkinaseminaarissa Helsingissä.

Eräissä palkansaajajärjestöjen puheenvuoroissa on vaadittu lomarahojen määräaikaisen leikkaamisen purkua. Jalonen muistutti, että leikkaus perustuu yhdessä tehtyyn kilpailukykysopimukseen. Lomarahojen leikkauksella rahoitetaan kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentaminen.

KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen viittasi myös talousasiantuntijoiden arvioon, jonka mukaan työllisyysasteen nousu muiden pohjoismaiden tasolle on paras keino pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta.

– Työvoiman kysynnän kasvun edellyttää, että työvoimakustannukset eivät nouse liikaa suhteessa tuottavuuden kasvuun. Palkkakehityksen maltillistumisen ja kilpailukykysopimuksen tuomaa parannusta kustannuskilpailukykyyn ei ole varaa menettää, hän korosti.

Jalonen toteaa, että palkankorotusten pysyminen kilpailijamaita alempina on tarpeen työllisyysasteen nostamiseksi vielä useita vuosia.

Työmarkkinaseminaarissa puhunut Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lylyn (sd.) mielestä on tärkeää, että sopimusratkaisut tukevat kuntien taloutta ja työllisyyttä sekä luotava ennustettavuutta.

– Tason pitää olla hyvin maltillinen. Vaikka talouden käänne on tapahtunut, se ei vielä näy kuntien verotuloissa. Kuntien taloustilanne antaa vähän liikkumatilaa, Lyly sanoi.

EK: EU-parlamentilta vihreää valoa Suomen kestävälle metsienkäytölle

13.9.2017 - 17:01

EU-parlamentin tuore äänestystulos on tärkeä välietappi, kun Brysselissä määritellään pelisääntöjä kestävälle metsienkäytölle, toteaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Suomi on sitoutunut varmistamaan, että metsät eli ilmastopäästöjä sitovat hiilinielut kasvavat aina enemmän kuin niitä vuosittain käytetään.

Ns. LULUCF-asetuksella säädetään, tuleeko Suomen kasvavista hakkuumääristä sanktioita ja miten metsienkäyttö vaikuttaa vuodelle 2030 asetettujen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen.

Europarlamentin täysistunnon äänestyksessä voittanut kompromissimuutosesitys luo Suomen kaltaisille metsäisille jäsenmaille paremmat mahdollisuudet edistää biotaloutta ja hyödyntää puuta kestävällä metsienhoidolla.

Samalla Suomeltakin oikeutetusti edellytetään, että metsät ja niihin sisältyvät ns. hiilinielut jatkavat kasvuaan hilliten näin ilmaston lämpenemistä.

EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström pitää äänestystulosta hyvänä kompromissina.

– Suomi, suomalaiset europarlamentaarikot ja eri sidosryhmät ovat onnistuneet Brysselissä perustelemaan sen, että aktiivisella metsienhoidolla ja jatkuvilla investoinneilla puustomme uudistuu ja metsien hiilinielut jatkavat kasvamistaan. Keskeistä on, että metsät kasvavat aina enemmän kuin niitä vuosittain käytetään. Tästä Suomella on yli 50 vuoden näytöt. On erittäin tärkeää, ettei hyvää kehitystä sanktioida epäreiluilla laskentasäännöillä, hän sanoo.

EU-parlamentin äänestystulos on kuitenkin vasta välivaihe LULUCF-asetuksen käsittelyssä. Seuraavaksi jäsenmaiden muodostama ministerineuvosto päättää yhteisestä linjastaan puheenjohtajamaa Viron johdolla todennäköisesti lokakuussa.

EU:n lopullinen kanta ratkeaa, kun parlamentti, neuvosto ja komissio yhteensovittavat näkemyksiään ns. trilogi-neuvotteluissa.

Metsäteollisuus: Euroopan parlamentti päätyi oikeaan lopputulokseen

13.9.2017 - 16:52

Euroopan parlamentin mielestä puunkäyttöä voidaan tulevaisuudessa lisätä, mikäli myös metsävarat jatkavat kasvuaan. Metsäteollisuus on parlamentin linjaukseen tyytyväinen.

Jatkossa on tärkeää, että myös jäsenvaltioiden välisistä neuvotteluista saadaan Suomelle myönteinen tulos.

Euroopan parlamentin keskiviikkona pidetyssä metsien hiilinielua koskevassa äänestyksessä menestyi esitys, joka varmistaa metsävarojen karttumisen myös jatkossa. Esitys mahdollistaa myös metsävarojen lisääntyvän käytön ilman, että siitä seuraa jäsenmaille päästösanktioita.

Euroopan komission ja parlamentin ympäristövaliokunnan esitykset olisivat merkinneet, että jäsenvaltioiden metsävarojen pitäisi kasvaa yhtä vauhdikkaasti kuin lähimenneisyydessä.

– Erityisesti Suomelle tämä lähestymistapa on epäoikeudenmukainen, sillä tuohon ajanjaksoon osuivat sekä lama että metsäteollisuuden rakennemuutoksen vuodet. Tämän vuoksi metsävaroja jäi käyttämättä epätavallisen paljon. Vastaavaa tilannetta ei tietenkään pidä asettaa tavoitteeksi tulevaisuuteen, Metsäteollisuus ry toteaa.

Myös tulevista neuvotteluista varmistettava myönteinen tulos

Metsäteollisuus huomauttaa, että nielupolitiikka on monesta näkökulmasta Suomelle aivan keskeistä. Lisääntyvä puunkäyttö tarjoaa mahdollisuudet päästövähennyksiin, uusiutuvan energian lisäämiseen sekä vahvaan talouteen – eli kestävään kehitykseen.

Olisi kestämätöntä, mikäli nielupolitiikka ohjaisi puunkäytön myönteiset talous-, työllisyys- ja ympäristövaikutukset Euroopan ulkopuolelle.

– Parlamentissa ymmärrettiin lopulta, että Euroopalla on merkittävät metsävarat ja että ne ovat edelleen kasvussa. Tästä iso kiitos kuuluu suomalaisille europarlamentaarikoille, joista valtaosa äänesti oikein ja joista ilahduttavan moni otti suuren roolin ja vaikutti oikean näkemyksen syntymiseen, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Jatkoprosessissa on EU:n jäsenmaiden kesken löydettävä kokonaisratkaisu, jonka myötä Suomi voi ilman sanktioiden uhkaa käyttää puuta, kuten kansallisissa strategioissa on kaavailtu. Komission vakuutteluiden mukaan nielupolitiikan tarkoitus ei ole sotkea jäsenvaltioiden suunnitelmia.

- Nyt on saatava varmuus siitä, ettei niin voi käydä edes vahingossa, Jaatinen toteaa.

Kelan valtuutetut vaativat Kela-lain uudistamista viipymättä

13.9.2017 - 16:47

Kelan valtuutetut pitävät välttämättömänä, että hallitus tuo ripeästi eduskunnan käsiteltäväksi esityksen Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muutoksista.

Laki on syytä päivittää ajan tasalle. Valtuutetut hyväksyivät asiasta lausuman kokouksessaan keskiviikkona.

Muutoksia ehdotetaan esimerkiksi Kelan tehtäviin, hallintoon ja organisaatiorakenteeseen. Valtuutetut ehdottavat esimerkiksi sitä, että jatkossa Kelan pääjohtaja ja johtajat valittaisiin viiden vuoden määräajaksi. Pykälämuutoksissa on useita Kelan uudistamista vauhdittavia esityksiä.

Muutosten eteenpäin vieminen edellyttää sitä, että valmistelua jatketaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

Myös valtuutetut päättivät jatkaa Kela-lain selvitystyötä.

– Pidän viisaana asettaa Kelan ulkopuolinen asiantuntijaryhmä arvioimaan Kela-lakia sekä Kelan valvontaa ja asemaa. Selvitystyö on tehtävä niin, että ehdotukset ovat valmiina hyvissä ajoin ennen kuluvan eduskuntakauden loppua. Toimintaympäristön muuttumista arvioidaan myös Kelassa, valtuutettujen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) sanoo.

Valtuutettujen puheenjohtaja kutsuu myös eduskuntaryhmien puheenjohtajat koolle keskustelemaan Kelan tulevaisuudesta.

Myös Kelan valtuutettu, kansanedustaja Eero Suutari (kok.) pitää välttämättömänä, että hallitus tuo niin sanotun Kela-lain eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman ripeästi.

– Laissa on paljon kohtia, joita voidaan pitää vanhentuneina. Laki on kuitenkin ennen kaikkea päivitettävä tälle vuosituhannelle, vastaamaan suomalaisten arjen tarpeita nykypäivänä, Suutari sanoo.

– Kela on jo laitoksena poikkeuksellinen, kun eduskunta valvoo sen toimintaa perustuslain nojalla. Kelan rooli on muuttunut ja ympäröivä maailma on muuttunut – on aika päivittää Kela-laki tähän päivään hän toteaa.

"Suomelle tärkeä voitto hiilinieluista"

13.9.2017 - 16:11

Alkuperäinen esitys hiilinieluista olisi kokoomusedustajien mukaan ollut Suomelle epäreilu.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokoomusedustajat Markku Eestilä, Susanna Koski ja Jukka Kopra kiittelevät yhteistiedotteessaan Euroopan parlamentissa keskiviikkona syntynyttä kompromissia metsienkäytön ilmastovaikutuksia linjaavasta LULUCF-asetuksesta. Enemmistö europarlamentaarikoista kannatti Suomelle edullisemman kannan voittoa äänestyksessä.

Kokoomusedustajien mukaan Suomelle tuli "tärkeä voitto hiilinieluista".

– Alkuperäinen esitys olisi ollut metsäteollisuudellemme erittäin epäedullinen ja epäreilu. Toteutuessaan esitys olisi rankaissut Suomea lamavuosien vähäisistä hakkuista ja tehnyt metsistämme laskennallisen hiilidioksidin lähteen, Markku Eestilä sanoo.

Hänen mukaansa tilanne olisi ollut kaikin puolin absurdi.

Suurin kiistakapula asetuksessa on ollut metsien käyttöä koskeva vertailujakso. Alkuperäisessä esityksessään EU-komissio esitti, että vuodesta 2020 alkaen metsien käyttöä kussakin jäsenmaassa verrattaisiin vuosien 1990–2009 tilanteeseen. Parlamentin ympäristövaliokunta puolestaan esitti aikaväliä 2000–2012.

EPP-ryhmän kompromissiehdotuksessa vertailuvuodet ovat ympäristövaliokunnan ehdotuksen mukaisesti 2000–2012. Susanna Kosken mukaan referenssivuosista voidaan kuitenkin poiketa, jos metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan ja hiilinielu säilyy pitkällä aikavälillä ennallaan.

– Tämän lisäksi ehdotelmassa tiputettiin pois maininta metsien käytön intensiteetistä. Nämä ovat Suomen metsäteollisuuden kannalta elintärkeät ja siksi äärettömän tarpeelliset muotoilut, Koski sanoo.

Parlamentin äänestys ei ratkaissut asiaa vielä lopullisesti. Jäsenmaiden ministerineuvosto muodostaa kantansa asiaan vielä syksyn aikana. Lopullisesti kanta ratkeaa niin sanotuissa trilogineuvotteluissa, joissa parlamentti, neuvosto ja komissio sovittavat kantansa yhteen.

– Vaikuttamisen tulee yhä jatkua. Kompromissi antaa kuitenkin nyt paremmat eväät metsätaloutemme kehittämiseen ja myös hallituksen kaavailemien hakkuiden lisäämiseen, mutta sen on luonnollisesti tapahduttava kestävällä tavalla kansallisiin metsänhoitosuunnitelmiin pohjautuen, Jukka Kopra toteaa.

Työaikalaki annetaan eduskunnalle keväällä 2018

13.9.2017 - 15:58

Työ- ja elinkeinoministeriö on linjannut työaikalain kokonaisuudistuksen jatkovalmistelun aikataulun.

Työ- ja elinkeinoministeriö aikoo perehtyä huolella työaikalain kokonaisuudistuksesta saatuun palautteeseen ja valmistelee lausuntojen pohjalta tasapainoisen kokonaisuuden esitykseksi uudeksi työaikalaiksi.

Työaikalakia pohtinut kolmikantainen työryhmä jäi kesäkuussa erimieliseksi.

Tavoitteena on antaa eduskunnalle hallituksen esitys uudeksi laiksi keväällä 2018. Uuden lain vaikutukset kohdistuisivat vasta lain voimaantulon jälkeen solmittuihin työ- ja virkaehtosopimuksiin.

Lausuntokierros päättyi 1. syyskuuta. Lausuntoja saatiin yhteensä 79 taholta.

Talousasiantuntijat esittävät menestyksen avaimia: Alempi korkeakoulututkinto ja lukukausimaksut

13.9.2017 - 15:14

Valtiovarainministeri Petteri Orpon koollekutsumassa talousasiantuntijoiden seminaarissa etsittiin ratkaisuja Suomen tulevaisuuden menestystekijöiksi.

Suomen johtavien ekonomistit ovat yksimielisiä siitä, että kaikki ratkaisut Suomen julkisen talouden, talouskasvun ja reilun tulonjaon takaamisessa piilevät koulutuksessa. Petteri Orpon (kok.) ja valtiovarainministeriön koollekutsumassa seminaarissa tunnetut suomalaiset ekonomistit jaettiin kolmeen työryhmään pohtimaan ratkaisuja Suomen talouden tulevaisuuden haasteisiin.

Suomen talouskasvua pohtinut työryhmä korosti, että nykyistä suuremman osan väestöstä pitäisi saada korkea-asteen koulutusta, mutta painottaen alempaa korkeakoulututkintoa. Maisterivaiheen ryhmä eriyttäisi erilliseen hakuun perustuvaksi koulutukseksi. Työryhmä oli sitä mieltä, että lukukausimaksut auttaisivat sekä lisäkoulutuksen resursoinnissa että koulutuksen kustannusten kohdentumisen parantamisessa.

Ryhmän mielestä Suomessa opiskelleille Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulleille sekä heidän puolisoilleen pitäisi antaa työlupa automaattisesti. Tietyn koulutustason, esimerkiksi kandidaattitutkinnon suorittaneilta, tarveharkinta pitäisi poistaa heti.

Julkisen talouden tulojen riittävyyttä pohtiva ryhmä tuli siihen tulokseen, että julkinen talous voidaan saadan tasapainoon vain työllisyyspotentiaalia kasvattamalla. Syrjäytymisen riski on pienempi niillä, joilla on peruskoulun jälkeinen tutkinto. Ryhmä totesi kannattavansa oppivelvollisuusiän nostamista. Tämäkin ryhmä piti tärkeänä alempaa korkeakoulututkintoa, jonka pitäisi olla nykyistä laajempi ja nopeammin aloitettu. Jos alemman korkeakoulututkinnon jälkeen siirryttäisiin työelämään, se toisi lisää työvuosia ja nostaisi koulutusastetta.

Tulonjakoa pohtinut ryhmä korosti niin ikään koulutuksen merkitystä tuloerojen tasaamisessa. Syrjäytymistä voidaan ehkäistä kiinnittämällä huomiota lapsiin ja nuoriin eli varhaiskasvatukseen ja peruskoulutukseen.

Ryhmä totesi, että tuloerojen muutosten kohdalla pitäisi ottaa huomioon yksilöiden hyvinvointierot koko elinkaaren tasolla eikä kiinnittää huomiota politiikkatoimien lyhyen aikavälin tuloerovaikutuksiin.

Ryhmä totesi, että havaintojen mukaan on lähes mahdotonta harjoittaa politiikkaa, joka lyhyellä aikavälillä samanaikaisesti tasaa tuloeroja ja lisää kannustimia työntekoon. Siksi ryhmä suositti, että politiikkatoimien valmistelussa kerrottaisiin tuloerovaikutusten lisäksi myös kannustinvaikutuksista.

Seminaariin osallistuivat Vesa Vihriälä (ETLA), Mika Maliranta (ETLA/JYU), Pasi Kuoppamäki (Danske Bank), Mika Kuismanen (Suomen Yrittäjät), Reijo Heiskanen (OP Ryhmä), Signe Jauhiainen (Kela), Erkki Ormala (Aalto-yliopisto), Anni Huhtala (VATT), Essi Eerola (VATT), Lauri Kajanoja (Suomen Pankki), Tuomas Kosonen (Palkansaajien tutkimuslaitos), Olli Kärkkäinen (Nordea) ja Jukka Pirttilä (Tampereen yliopisto), Kaisa Kotakorpi (Turun yliopisto), Eugen Koev (Akava), Heikki Pursiainen (Ajatuspaja Libera), Leena Mörttinen (valtiovarainministeriö), Jussi Mustonen (Elinkeinoelämän keskusliitto) ja Ville Mälkönen (NIB).

Suomalaismepit tuulettavat: "Epäreilu metsälinjaus tyrmättiin"

13.9.2017 - 14:19

EU-parlamentaarikot iloitsevat, että vaikuttamistyö hiilinieluista tuotti tulosta.

Suomalaispoliitikot iloitsivat EU-parlamentin linjauksesta, joka takaa Suomelle mahdollisuuden lisätä hakkuita ilman suurta hiilinieluriskiä. EU-parlamentti hyväksyi niin sanottua hiilinieludirektiiviä koskevan muutosesityksen äänin 345–330.

EU-parlamentaarikko Nils Torvalds (r.), joka aktiivisesti osallistui direktiivin valmisteluun iloitsi maltillisesti.

– Löysimme kompromissin, joka huomioi sekä ilmastotavoitteet että meidän taloudelliset intressimme.

Keskustameppi Anneli Jäätteenmäki sanoi, että suomalaisten pitkäjänteinen vaikuttamistyö palkittiin, kun Euroopan parlamentti "tyrmäsi epäreilun metsälinjauksen".

– Parlamentti poisti esityksestä jäsenmaita epäreilusti kohtelevan päästöjen laskentatavan, joka perustui historiallisiin vertailuvuosiin.

EU-parlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) ilmaisi tyytyväisyytensä Twitterissä.

– Suomen metsätaloudelle elintärkeä EPP:n muutosesitys on HYVÄKSYTTY!!!

EPP on EU-parlamentin keskustaoikeistolainen ryhmä, johon kokoomus kuuluu.

SDP:n EU-parlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri sanoi, että parlamentin kanta on hyvä.

– Se tukee ilmastonmuutoksen torjuntaa ja mahdollistaa kestävän metsänkäytön ja -hoidon.

SK: Turun puukottaja aikoi ensin iskeä varusmiehen kimppuun, mutta väkeä oli liikaa

13.9.2017 - 13:55

Turun puukkoiskusta vangitun on kerrottu suunnitelleen iskua sotilaskohteeseen.

Suomen Kuvalehden mukaan Turun puukottajan Abderrahman Bouananen oli alun perin tarkoitus hyökätä torilla olleen asepukuisen varusmiehen kimppuun. Lehden tietojen mukaan Bouanane on kertonut kuulusteluissa aikoneensa puukottaa varusmiestä, mutta valinneensa helpomman kohteen, koska ympärillä oli liikaa väkeä.

Lännen Media on kertonut aiemmin Bouananen puhuneen sotilaskohteeseen iskemisestä.

Turun Kauppatorin puukotuksia tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina ja murhayrityksinä.

Mepit haluavat kevyempää hiilinielupolitiikkaa – "Suomen kanta" voitti

13.9.2017 - 13:54

Pääministeri Juha Sipilä kehotti meppejä äänestämään kansallisen edun puolesta.

EU-parlamentti asettui kannattamaan kevyempiä hiilinieluvaatimuksia. EU-parlamentaarikko Norbert Linsin tekemä esitys hyväksyttiin täysistunnossa keskiviikkona äänin 345–330.

EU-parlamentin kanta on lähellä Suomen hallituksen kantaa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kehotti vielä hetkeä ennen EU-parlamentin äänestystä Twitterissä suomalaisia meppejä äänestämään Linsin esityksen puolesta.

Suomen hallituksen kantaa ei kuitenkaan käsitelty EU-parlamentissa, vaan sitä käsitellään myöhemmin EU-ministerineuvostossa.

Hiilinielu tarkoittaa, että metsät sitovat – "nielevät" – hiiltä.

Hiilinielujen kokoa määritellään EU-komission esittämässä Lulucf-direktiivissä. Direktiivi koskee maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta, ja sen tavoitteena on, että kaikki nämä sektorit ovat jatkossa nollapäästöisiä eli että ne eivät vapauta hiiltä ilmakehään.

EU-parlamentin kanta ei vielä tarkoita, että direktiivi tulee voimaan. Käsittely jatkuu lokakuussa, kun EU:n jäsenmaat ottavat sen pöydälle ministerineuvoston kokouksessa. Lopullisen sisällön päättävät neuvosto ja EU-parlamentti yhdessä.

Metsäteollisuudessa ja metsänomistajien keskuudessa direktiivi on herättänyt huolta. On pelätty, että direktiivi rajoittaa Suomen hallituksen tavoitetta, joka on hakkuiden lisääminen.

Jos metsien hakkuita lisätään, lisääntyvät myös hiilipäästöt. Suomen valtion pitää tällöin vähentää päästöjä jostain muualta. Vähennyksiä voidaan tehdä esimerkiksi liikenteessä, mutta direktiivi rajoittaa, kuinka paljon tällaisia sektorirajat ylittäviä vähennyksiä Suomi voi tehdä.

Käytännössä tästä voi seurata, että Suomen valtio joutuu ostamaan esimerkiksi Belgiasta tilaa Suomen hiilipäästöille.

Suomen metsäteollisuus katsoo, että tämä on kohtuutonta, koska useimmat Keski-Euroopan maat ovat hakanneet metsänsä jo aiempina vuosisatoina ja koska Suomessa noudatetaan kestävän metsätalouden periaatteita.

Lulucf-direktiivin tarkastelujakso ei kuitenkaan ulotu satojen vuosien taakse. Sen sijaan direktiivin tarkastelujakso ulottuu 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle, mahdollisesti myös 1990-luvun puolelle. Tällä ajanjaksolla Ruotsi hakkasi metsiä enemmän kuin Suomi. Tulevia hakkuita verrataan näihin hakkuisiin. Periaate on mutkia oikoen tämä: jos aiemmin hakkasi paljon, saa jatkossakin hakata paljon.

Tästä syystä Lulucf-direktiivi kohtelee Ruotsin metsäteollisuutta edullisemmin kuin Suomen.

Ympäristöjärjestöjen mielestä Lulucf-direktiivi pitää saada voimaan tiukimmassa muodossaan. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan metsien hakkuiden lisääminen kiihdyttää ilmastonmuutosta.

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en"><p lang="fi" dir="ltr">Kohta suomalaisilla europarlamentaarikoilla näytön paikka tukea kansallisesti tärkeää kestävää metsänhoitoa <a href="https://twitter.com/hashtag/LULUCF?src=hash">#LULUCF</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/EP?src=hash">#EP</a></p>&mdash; Juha Sipilä (@juhasipila) <a href="https://twitter.com/juhasipila/status/907902853934665731">September 13, 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en"><p lang="fi" dir="ltr">Hienoa, kova uurastus ja vaikuttaminen tuotti tulosta. Erityiskiitos <a href="https://twitter.com/Tiilikainen">@Tiilikainen</a> ja Suomen MEPit. Ensimmäinen iso askel, työ jatkuu.</p>&mdash; Juha Sipilä (@juhasipila) <a href="https://twitter.com/juhasipila/status/907921608697942016">September 13, 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Yritysjohtajat päättäjille: Liikenneinfraan tarvitaan 12 vuoden suunnittelujänne

13.9.2017 - 13:36

Yritysjohtajien mukaan liikenneinfran kehittämiseen tarvitaan 12 vuoden aikajänteellä tehtävä suunnitelma, joka ulottuisi yli hallituskausien.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK selvitti eri toimialojen yritysvaikuttajien näkemyksiä liikenneinfran tulevaisuudesta. Mitä pitkäjänteisemmin yritykset pystyvät infrakehitystä ennakoimaan, sitä houkuttelevampi vaihtoehto Suomi on niiden sijaintimaana ja investointikohteena.

Logistiikka-ammattilaiset ja asiakasyritykset painottavat yhdestä suusta: Suomen liikenneinfra kilpailee globaalisti. Infraa ja logistiikkapalveluita analysoidaan tarkkaan, kun yritykset tekevät valintojaan liiketoiminnan sijoittamisesta joko Suomeen tai jonnekin muualle.

EK:n mukaan pitkä sihti ja johdonmukainen eteneminen ovat yrityksille tärkeitä, sillä ne itse joutuvat tekemään investointejaan jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Mitä pitemmälle valtio pystyy infran kehittämistä linjaamaan, sitä luottavaisemmin yritykset voivat suunnitella toimintaansa ja tulevia investointejaan Suomessa.

Pitkän tähtäimen suunnitelmat tarvitsevat perustaksi valtakunnallista näkemystä ja vahvaa fakta-analyysiä. Valtion on tehtävä valintoja ja ajateltava isosti.

Tieverkkoa tulisi analysoida liikenteellisin perustein ja valita sen pohjalta muutama yhteysväli, joista kehitetään superkäytäviä. Valintoja on tehtävä tarvelähtöisesti, jotta kustannustehokkuus voidaan pitää.

Vahvat liikennevirrat ovat ulkomaankaupan tehokkuuden avain. Kansainvälisesti katsoen Suomen tavaravirrat ovat ohuita. Niiden vahvistuminen ja keskittyminen tarjoaisi edellytyksiä kuljetus- ja satamapalvelujen tehostumiselle ja markkinoiden kehittymiselle.

Myös kasvukeskuksia on ajateltava uudella tavalla. Kaupunkien kasvu on mahdollistettava toimivilla pääväylillä ja vahvoilla joukkoliikenteen runkolinjoilla.

– Kaiken kaikkiaan tarvitaan priorisointia: vahvojen vahvistaminen säteilee laajasti, summaavat yritysjohtajat.

Selvityksen laati Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimeksiannosta Anne Herneoja konsulttiyhtiö Sitowisestä. Selvityksessä haastateltiin 12 yritysjohtajaa eri toimialoilta.

Suomalaisten työnantajien työllistämisaikeet vahvimmillaan viiteen vuoteen

13.9.2017 - 13:13

Suomalaiset työnantajat raportoivat rohkaisevia työllistämisaikeita loka–joulukuulle.

ManpowerGroupin työmarkkinabarometrin mukaan työnantajista kahdeksan prosenttia ennustaa henkilökunnan määrän kasvavan, kaksi prosenttia odottaa henkilöstön vähenevän ja 89 prosenttia arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan.

Viimeisen vuosineljänneksen kausitasoitettu työllistämisaikeiden indikaattori on +8 prosenttia ja on näin vahvin viiteen vuoteen. Työvoimantarpeen ennustetaan kasvavan kaikilla alueilla sekä kaikilla toimialoilla. Työllisyysnäkymät kohentuvat kuusi prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna.

Työvoimatarpeiden odotetaan kasvavan ympäri Suomea. Itä-Suomen työmarkkinoista ennustetaan vahvimpia sitten kyselyn alkamisen Suomessa viisi vuotta sitten. Lisäksi kaikilla toimialoilla työvoimatarpeiden ennustetaan kasvavan vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Vankimmat työllistämisaikeet ovat rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalla sekä liike-elämän palveluissa (indikaattori +18 %).

– Suomessa työllistämisaikeet ovat parantuneet jo neljänä perättäisenä vuosineljänneksenä ja ovat nyt korkeimmalla tasollaan sen jälkeen kun barometri käynnistettiin Suomessa vuonna 2012. Tulokset ovat linjassa sekä tänä vuonna raportoidun talouskasvun että lähitulevaisuuden positiivisten odotusten kanssa, sanoo ManpowerGroupin Suomen toimitusjohtaja Matti Kariola.

– Tällä kertaa työllistämisaikeet ovat meillä jopa korkeammat kuin Ruotsissa, missä talous on kuitenkin ollut tasaisen hyvässä vedossa jo pitempään, hän jatkaa.

Itä-Suomi johdossa

Työvoimatarpeiden odotetaan kasvavan kaikilla alueilla tämän vuoden viimeisen vuosineljänneksen aikana.

Itä-Suomen työnantajat ennustavat vahvimpia työllistämisaikeita (indikaattori +17 %). Länsi- ja Etelä-Suomessa työllistämisaikeet ovat kohtuulliset (indikaattorit +8 % ja +6 %). Pohjois-Suomessa näkymät ovat varovaisen positiiviset (indikaattori +4 %).

Työllistämisaikeet vahvistuvat kolmella alueella neljästä edelliseen neljännekseen verrattuna. Länsi- ja Itä-Suomessa työllistämisaikeet paranevat huomattavat 17 ja 15 prosenttiyksikköä. Pohjois-Suomessa indikaattori kohoaa 6 prosenttiyksikköä.

Etelä-Suomessa työllistämisaikeet pysyvät vuositasolla kohtuullisen vakaina.

Toimialojen työllistämisaikeet plussalla

Kaikki kymmenen toimialaa arvioivat palkkaavansa lisää työvoimaa vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä. Vahvimpia työmarkkinoita ennustetaan rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalla sekä liike-elämän palveluissa (indikaattori +18 %).

Hotelli- ja ravintola-alan työnantajat ennustavat vakaita työllistämisaikeita (indikaattori +12 %). Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuollon sektorilla työllistämisindikaattori on +8 prosenttia ja rakennusalalla +7 prosenttia.

Varovaisimmat työllistämisaikeet ovat kuljetus-, varastointi- ja viestintäaloilla (indikaattori +1 %). Edelliseen neljännekseen verrattuna työllistämisaikeet vahvistuvat yhdeksällä toimialalla kymmenestä. Vahvinta kasvu on rakennusalalla, jonka työllistämisaikeiden indikaattori nousee 25 prosenttiyksiköllä.

Edellisvuoteen verrattuna työllistämisaikeet parantuvat seitsemällä toimialalla kymmenestä.

Kuljetus-, varastointi- ja viestintäaloilla työllistymisaikeet kasvavat 29 prosenttiyksikköä. Rakennusalalla sekä kaivos- ja louhintasektorilla indikaattori nousee 13 prosenttiyksikköä. Hotelli- ja ravintola-alan työnantajat raportoivat 12 prosenttiyksikön parannusta, ja rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalla ennuste on kymmenen prosenttiyksikköä parempi.

Vuoden 2017 viimeisen vuosineljänneksen työmarkkinabarometria varten haastateltiin 625 työnantajaa.

SDP:ltä veronkierron vastainen ohjelma

13.9.2017 - 12:25

SDP on julkaissut kansainvälisen veronkierron vastaisen ohjelman.

Ohjelmassa SDP esittää 23 toimenpidettä, joilla Suomi voi torjua monikansallisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua sekä kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvää verovilppiä.

Tavoitteena on, että verot maksetaan kokonaan ja oikeaan paikkaan: sinne, missä tulos on tehty.

– Näillä käytännön toimilla aggressiivisesta verosuunnittelusta tulisi laitonta ja varojen kätkemisestä mahdotonta. Sosialidemokraatit ovat taistelleet johdonmukaisesti veronkiertoa ja verokeitaita vastaan 1990-luvulta lähtien, toteaa SDP:n eduskuntaryhmän verovastaava, kansanedustaja Timo Harakka.

– Uudistuksilla voidaan kehittää julkisiin palveluihin ja tasaveroiseen koulutukseen perustuvaa pohjoismaista yhteiskuntamallia. Verotuksesta tulee oikeudenmukaisempaa, pienyritysten kilpailuasetelmaa parannetaan ja luodaan talouskasvua, Harakka listaa.

Ohjelma sisältää kolmenlaisia toimenpiteitä, joiden SDP arvioi tuovan kymmenien miljoonien eurojen vuosittaiset lisäverotuotot.

– Tiivistäisimme veropohjaa poistamalla verosuunnittelijoiden käyttämiä lain porsaanreikiä. Toiseksi lisäisimme avoimuutta, jolloin varojen piilottaminen olisi vaikeampaa. Esimerkiksi hallintarekisteriveronkierto saadaan lopetettua varmistamalla viranomaisten tiedonsaanti osaketuottojen todellisista edunsaajista, SDP:n eduskuntaryhmän veropoliittinen asiantuntija Lauri Finér kertoo.

– Ohjelma sisältää myös tavoitteet, joita Suomen tulee ajaa EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä laajemminkin. Kyse ei ole pelkästään Suomesta, vaan maailmantalouden oikeudenmukaisuudesta. Nykyhallitus on ollut tässä passiivinen. Suomen tulisi aktiivisesti edistää EU-tason yhteistä yritysveropohjaa ja minimiverokantaa yrityksille, Finér sanoo.

EU:ssa on ryhdytty tarmokkaasti puolustamaan verotuksen oikeudenmukaisuutta. Kesällä 2016 hyväksytty veronkiertodirektiivi on pantava toimeen Suomessakin ensi vuoden aikana.

– Ihmettelen, miksi hallitus on vetkutellut direktiivin valmistelussa. Esimerkiksi Ruotsissa julkaistiin korkovähennystä koskevat tiukennusehdotukset jo kesällä ja direktiivistä on pyydetty lausuntoja myös Hollannissa. Direktiivi tulisi toteuttaa Ruotsin tapaan kunnianhimoisesti ja tämä edellyttää, että sitä ehditään käsitellä eduskunnassa huolella, Timo Harakka toteaa.

Jean-Claude Juncker ehdottaa Euroopalle yhtä johtajaa

13.9.2017 - 12:07

Euroopan komission puheenjohtaja haluaa, että komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuudet yhdistetään.

– Olisi hyvä, jos komission ja neuvoston puheenjohtajuudet voisi yhdistää, komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi tämänvuotisessa Unionin tila -puheessaan Euroopan parlamentissa, Brysselissä keskiviikkona.

Juncker perusteli ehdotusta sillä, että Eurooppa olisi ymmärrettävämpi, jos "Eurooppa-alusta ohjaisi vain yksi kapteeni".

Nykyisin Eurooppa-neuvostoa eli suurista linjoista päättävää EU-jäsenmaiden valtionpäämiesten yhteiskokousta johtaa erikseen neuvoston valitsema pysyvä puheenjohtaja. Tällä hetkellä neuvoston puheenjohtajana toimii puolalainen Donald Tusk.

Juncker korosti puheessaan, ettei hän itse tähtää Tuskin paikalle tai Tusk hänen paikalleen.

Kyse olisi siitä, että jos Euroopalla olisi "yksi puheenjohtaja, joka vetäisi komission ja neuvoston työtä, myös vaalikampanja olisi paneurooppalainen.

Junckerin mielestä Euroopan parlamentin vaalit pitäisi toteuttaa vuonna 2019 toistamiseen siten, että eurooppalaiset puolueet menisivät vaaleihin yhdellä kärkiehdokkaalla, joka hakisi mandaattia komission ja neuvoston puheenjohtajien tehtävään.

Kyseessä on osa Junckerin agendaa, jolla unionista tehtäisiin demokraattisempi. Hän totesi kannattavansa myös ajatusta yhteiseurooppalaisista vaalilistoista parlamentin vaaleissa.

Ei erillistä europarlamenttia

Juncker esitteli viime maaliskuussa komission valkoisen kirjan, jossa kuvailtiin viisi mahdollista skenaariota Euroopalle. Keskiviikkona Juncker esitteli puheessaan kuudennen eli oman skenaarionsa.

Skenaario sisälsi paljon jo aiemmin esillä olleita ehdotuksia Euroopan talous- ja rahaliiton ja puolustusunionin vahvistamiseksi.

Juncker sanoi kannattavansa ajatusta, että kriisimaiden auttamiselle perustetusta Euroopan vakausmekanismista (EMV) rakennettaisiin vähitellen eurooppalainen valuuttarahasto IMF:n tyyliin, joka voisi tarvittaessa auttaa ehdollisesti kriisimaita.

Hän sanoi kannattavansa ajatusta euroalueen talous- ja valtiovarainministeristä, joka ehdottaisi ja tukisi jäsenmaita positiivisissa rakenneuudistuksissa.

Sen sijaan hän totesi, ettei kannata euroalueen erillistä parlamenttia tai sitä, että euroalueen talous- ja rahaministeri toimisi muusta EU:sta erillään. Junckerin visiossa ministeri olisi sama henkilö kuin talouskomissaari, joka toimisi samanaikaisesti myös komission varapuheenjohtajana ja euroryhmän eli euroalueen valtiovarainministereiden kokouksen puheenjohtajana.

Junckerin visiossa kaikista EU:n jäsenmaista lukuun ottamatta Tanskaa ja EU:sta eroamassa olevaan Isoa-Britanniaa tulisi euromaita, kuten EU:n perussopimuksen mukaan on tarkoituskin. Tästä syystä Juncker ei halua rakentaa erillisiä rinnakkaisrakenteita euromaille ja muille EU-maille.

Hän ehdottaa, että euroon liittymistä varten perustettaisiin instrumentti, joka voisi tarvittaessa myös antaa taloudellista tukea euroon liittymisen kriteerien saavuttamiseksi.

Juncker sanoi pitävänsä tärkeänä, että Euroopan sosiaalisia oikeuksia vahvistetaan siten, että on yhteisymmärrys siitä, mikä sisämarkkinoilla on reilua ja mikä ei. Jäsenmaiden sosiaalijärjestelmät pysyvät hänen mukaansa vielä pitkään itsenäisinä.

Lähetettävien työntekijöiden työehtojen samanarvoisuutta valvomaan Juncker ehdottaa uutta eurooppalaista valvontaviranomaista.

Tuuli on myötäinen

Junckerin visiossa Euroopalla olisi ensi vuosikymmenellä toimiva Euroopan puolustusunioni. Hän totesi, että pysyvä rakenteellinen yhteistyö puolustuksessa etenee jo hyvin ja yhteinen rahasto puolustushankintoihin on suunnitteilla.

Ulkopolitiikassa Juncker toivoi lisää painoarvoa Euroopalle. Hän pyysi jäsenmaita selvittämään, mitä ulkopoliittisia päätöksiä voitaisiin tehdä neuvostossa määräenemmistöllä yksimielisyyden sijaan. Myös sisämarkkinoihin liittyvissä asioissa kuten yhteisöveron laskentatavasta, arvonlisäverosta, digitaalisten palveluiden veroista ja transaktioverosta Juncker toivoi päätöksentekoa määräenemmistöpäätöksillä.

Komission puheenjohtaja vaati sitä, että unioni olisi vahvempi terrorismintorjunnassa. Hän sanoi puolustavansa ajatusta eurooppalaisesta tiedusteluyksiköstä, jonka kautta informaatio vaihdettaisiin automaattisesti Euroopan kansallisten poliisi- ja tiedusteluviranomaisten välillä. Kyberhyökkäyksiin varautumiseen Juncker ehdotti kyberturvallisuusvirastoa.

Tämän parlamenttikauden aikana ei Junckerin mukaan ole tulossa uusia jäsenmaita. Turkin kehitys on ollut hänen mukaansa oikeusvaltioperiaatteesta etääntyvää, mikä tarkoittaa, että Turkki on sulkenut itsensä ulos jäsenyydestä näköpiirissä olevaksi ajanjaksoksi.

Juncker puhui puheessaan EU:n ulkorajojen vahvistamisen tarpeesta edelleen. Maahanmuuttajille on tarkoitus luoda jatkossa laillisia reittejä maahanmuuttoon.

Jos ulkorajoja saadaan vahvistettua, Juncker vaati, että Romania ja Bulgaria pitää ottaa mukaan Schengenin alueeseen. Myös Kroatialle pitää Junckerin mukaan tarjota tähän mahdollisuus, kun se täyttää kaikki kriteerit.

Juncker sanoi puheessaan kannattavansa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ehdotusta kansallisista, demokraattisista konventeista eli valmistelukunnista. Tavoitteena olisi, että kansalliset parlamentit ja kansalaisyhteiskunta eri tasoilla otettaisiin mukaan valmistelemaan Euroopan unionin uudistamista.

– Meidän pitää saada rakennettua tämä Eurooppa-alus hyvän sään aikana, koska pilviä tulee horisonttiin väistämättä, ja sitten kun niitä tulee sinne, on liian myöhäistä.

– Irrotetaan köydet, nostetaan purjeet, lähdetään liikkeelle kun tuuli on myötäinen, Juncker kehoitti puheensa lopuksi.

Sivut