Subscribe to syöte Verkkouutiset
verkkouutiset.fi uutisotsikot
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 20 min sitten

Yle: Varsinais-Suomi tarvitsee nopeasti diplomi-insinöörejä

25.6.2017 - 20:17

Teollisen tuotannon paluu Varsinais-Suomeen on synnyttänyt työvoiman puutetta, pulaa on varsinkin diplomi-insinööreistä, uutisoi Yle.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä on asettanut entisen pääministeri Esko Ahon selvittämään keinoja, joilla rekrytointia ja työvoiman liikkuvuutta voidaan helpottaa Varsinais-Suomessa.

Asialla on kiire, sillä Varsinais- Suomen vientiteollisuuteen on syntymässä 30 000 työpaikkaa, joista TE-keskuksen mukaan karkeasti puolet on uusia.

Seuraavan seitsemän vuoden tilauskanta on 17 miljardia euroa, joka koostuu muun muassa Turun Meyerin telakan tilauksista. Brittiläinen pörssiyhtiö Rolls Royce on perustanut kaupunkiin tuotekehitysyksikön, jossa suunnitellaan ilman kapteenia kulkevia laivoja. Kaivoskoneita valmistavan Sandvikin tehtaan lakkauttaminenkin peruttiin.

Työpaikkoja syntyy, mutta teollisuuden luonne on muuttunut. Digitalisoituvassa maailmassa perinteinen laivanrakennus on muuttunut viimeistellyksi huipputeknologiaksi. Ja diplomi- insinööreistä Turussa on pulaa, Kauppakamarin laskelmien mukaan maakuntaan tarvittaisiin vuosittain 200 diplomi-insinööriä. Suomen noin 50 000 työelämässä olevasta diplomi-insinööristä noin puolet on töissä Uudellamaalla.

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänäsen mielestä alueella on krooninen teknisen osaamisen vaje. Väänäsen mukaan vähintä mitä valtiovalta voisi tehdä, olisi oma kone- ja materiaalitekniikan di-koulutusohjelma.

Esko Aho on samaa mieltä ja vertaa tilannetta jalkapallojoukkueeseen.

– Diplomi-insinöörit tekevät maalit. Ja jos niitä syntyy, töitä saavat myös insinöörit, levysepät ja lopulta myös taksikuskit ja kaupan kassat, kuvailee Aho Ylelle.

Pula diplomi-insinööreistä ei vaivaa vain Turun seutua, vaan koko Suomea. Hakijamäärät alan koulutusohjelmiin ovat romahtaneet nopeasti. Vielä neljä vuotta sitten di-koulutukseen haki 7 500 nuorta, viime vuonna enää 5 900.

Brexit-ministeri: Britannian vapaakauppasopimus melko varmaa

25.6.2017 - 17:25

Brexit-ministeri David Davis sanoo olevansa "melko varma, mutta ei täysin", että Britannia saa vapaakauppasopimuksen EU:n kanssa.

Britannian eroa EU:sta hoitava ministeri David Davis kertoi BBC:lle, että " muut EU-maat ovat innokkaita saamaan hyvän sopimuksen".

– Olen melko varma, mutta en 100 prosenttisen varma - se riippuu neuvotteluista, Davis sanoi.

Davis sanoi myös, että jos Britannialle tarjotaan "rangaistussopimusta", niin silloin maan on valmistauduttava jäämään pois vapaakauppa-alueesta.

– Meillä täytyy olla suunnitelma sen varalle, Davis sanoi.

David Davis aloitti viime viikolla neuvottelut vapaakauppasopimuksesta EU:n sisämarkkina- ja palvelukomissaari Michel Barnierin kanssa.

– Mielestäni Michel Barnier haluaa sopimuksen syntyvän yhtä paljon, kuin mekin, Davis totesi.

Viime viikolla valtiovarainministeri Phillip Hammond sanoi, että "jos sopimusta ei synny, se olisi hyvin, hyvin huono tulos Britannialle". Huonoin tulos olisi kuitenkin "sopimus, joka olisi suonenisku Britannian taloudelle", Hammond jatkoi

Ajokortti voi halventua - ajokorttilakiin esitetään muutoksia

25.6.2017 - 15:14

Ajokortti halpenee nykyisestä, mikäli liikenne- ja viestintäministeriön esitys uudesta ajokorttilaista menee läpi.

Toteutuessaan lakiesitys aiheuttaisi sen, että ajokortin hinta alenee, opetus muuttuu yksilöllisemmäksi ja oppilaiden on mahdollista saada aikaisempaa enemmän ajo-opetusta.

Uusi ajokorttilaki on entistä tutkintopainotteisempi. Eli tärkeätä olisi osata asiat, ei se miten ja missä asia on opittu. Nykyisestä kolmivaiheisesta opetuksesta siirryttäisiin yksivaiheiseen opetukseen. Oppilaan ei tarvitsisi joutua uudestaan koulun penkille opettelemaan aina samat asia uusia ajokorttiluokkia suorittaessaan.

Myös opettajan jarrupoljinpakko poistuisi.

– Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa on pakollinen opettajan jarrupoljin. Sen hankinta, asennus ja ajoneuvon muutoskatsastus lisää kustannuksia sadoilla euroilla. Lisäksi se aiheuttaa sen, että opetuslupaopetusta voidaan antaa vain tietyllä ajoneuvolla, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Ajokokemusta on myös mahdollista saada aiempaa enemmän, koska ajo-opetuksen voisi esitysluonnoksen mukaan aloittaa jo 16-vuotiaana.

– Jos nuori kerää pari vuotta ajokokemusta vastuullisen vanhemman valvonnan alla eri olosuhteissa, hänen taitonsa ovat varmasti ajokortin saadessaan aika hyvällä tasolla. Uudessa järjestelmässä opetuslupaopetuksen ja autokouluopetuksen yhdistäminen muuttuu varteenotettavaksi vaihtoehtoehdoksi, Nieminen uskoo.

Virolainen kärkipoliitikko varoittaa toiveajattelusta Venäjä-suhteissa

25.6.2017 - 14:05

Ulkopolitiikan konkari kehottaa muistamaan historian opetukset.

Vuoropuhelu lännen ja Venäjän välillä on hedelmällistä vain niin kauan kuin molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita siitä. Venäjän strategisia tavoitteita vuoropuhelu ei palvele, Viron parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson arvioi.

– Heidän pitkän aikavälin strategianaan on Naton yhtenäisyyden horjuttaminen. Meidän on ymmärrettävä, että vuoropuhelu Venäjän kanssa on saavutettavissa vain uskottavan pelotteen avulla, hän sanoo.

Presidentti Vladimir Putinin Venäjä edustaa Mihkelsonin mukaan suoraa jatkumoa maan perinteiselle tavalle suhtautua ympäröivään maailmaan.

Marko Mihkelson esittää näkemyksiään aiemmin tällä viikolla julkaistussa blogikirjoituksessa.

Varoitus Tukholmassa kävi toteen

Mihkelson palauttaa mieliin dramaattisen puheenvuoron, jonka Venäjän nuori ja länsimyönteisenä pidetty ulkoministeri Andrei Kožyrev käytti joulukuussa 1992 pidetyssä Etykin ulkoministerikokouksessa Tukholmassa.

Kožyrev oli ensin todennut, että Venäjä kyllä jatkaisi länteen suuntautunutta politiikkaansa, mutta huomauttanut sen perinteiden olevan Aasiassa. Hän oli moittinut Natoa läsnäolostaan Baltiassa ja muualla entisen Neuvostoliiton alueella.

Hän oli jatkanut toteamalla, että kaikki Etyjin periaatteet eivät olleet voimassa entisen Neuvostoliiton maaperällä, ja ilmoittanut Venäjän voivan puolustaa intressejään tällä alueella kaikin keinoin – myös sotilaallisesti.

Lopuksi Kožyrev oli vakuuttanut Venäjän olevan valmis rakentavaan yhteistyöhön, mutta varoittanut länsimaita puuttumasta sisäisiin asioihinsa.

Venäjän ulkoministerin jyrkkäsanaista puheenvuoroa oli ensin seurannut tyrmistynyt hiljaisuus. Sitten ilmeni, että hän oli halunnut vain muistuttaa siitä, mitä voisi olla edessä, jos länsimieliset poliitikot menettäisivät valtansa Venäjällä.

Se, minkä Kožyrev tarkoitti joulukuussa 1992 varoitukseksi, on Mihkelsonin mukaan nyt toteutunut.

– Venäjän asenteet tai toiminta eivät tällä hetkellä poikkea mitenkään siitä, mistä Kožyrev 25 vuotta sitten varoitti. Venäjä haluaa murentaa Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin perustan, joka muodostui Berliinin muurin kaaduttua, hän sanoo.

– Kreml johdattelisi mielihyvin Euroopan unionin ja Naton hajoamiseen, pitäisi Yhdysvallat valtameren takana ja “suomettaisi” koko Euroopan.

Yhä samoja taktiikoita

Verkkouutisille Marko Mihkelson tarkentaa käyttävänsä suomettumisen käsitettä sen kylmän sodan aikaisessa merkityksessä, ei viittauksena Suomen nykyiseen ulkopolitiikkaan.

– Valitettavasti Venäjä käyttää yhä samoja taktiikoita, työkaluja ja metodeja joita Moskova hyödynsi kylmän sodan aikana. Yksi Venäjän tavoitteista on menestyä taistelussa mielistä ja sydämistä myös aktiivisin toimin – tukemalla venäjämielisiä poliitikkoja ja ryhmiä kaikkialla läntisessä maailmassa, hän sanoo VU:lle.

Mihkelson varoittaa luomasta illuusiota Venäjän perusteellisesta suunnanmuutoksesta näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Nato-liittolaisten tuleekin hänen mukaansa keskittyä varmistamaan modus vivendi – tapa tulla toimeen sivilisaationsa erityisyyttä korostavan itäisen naapurinsa kanssa.

– Tämän strategisen tavoitteen saavuttamiseksi on äärimmäisen tärkeää turvata lännen yhtenäisyys ja puolustaa yksilönvapaudelle perustuvia arvoja. Naton Varsovan huippukokous heinäkuussa 2016 oli täsmälleen sitä, mitä puolustusliitto tarvitsi. Siellä muodostui vahva yhteinen näkemys sekä uhkista että niiden torjumiseksi tarvittavista toimista.

HEIKKI HAKALA

KL: ikääntyvien hyvä lihaskunto pitää aivotkin virkeinä

25.6.2017 - 13:16

Tuoreen kuopiolaistutkimuksen mukaan ikääntyvien parempi lihaskunto on yhteydessä aivotoiminnan vireyteen, uutisoi Kauppalehti.

Tutkimuksessa havaittiin, että niillä ikääntyvillä, joilla oli hyvä lihaskunto, oli paremmat tulokset myös aivojen tiedon käsittelyssä, vastaanottamisessa ja tallentamisessa.

Yhteys havaittiin kognitiivisen aivotoiminnan ja hyvän ala- ja ylävartalon lihasvoiman välillä. Käden puristusvoimalla sen sijaan ei vaikuttanut olevan yhteyttä kognitioon.

Lihasvoimaa mitattiin muun muassa polven ojennuksella, koukistuksella, jalkaprässillä sekä penkkipunnerruksella ja kulmasoudulla.

Tutkimukseen osallistui noin 300 henkilöä, joiden keski-ikä oli 66 vuotta. Aivotoimintaa mitattiin neuropsykologisella CERAD-tehtäväsarjalla.

Lihasvoiman yhteyttä aivotoimintaan on tähän mennessä tutkittu verrattain vähän. Aiemmin pidettiin väistämättömänä, että lihasvoima hiipuu ikääntyessä. Nykytiedon mukaan jokainen voi parantaa lihasvoimaa voimaharjoittelulla.

Viisi hukkunut juhannuksena

25.6.2017 - 12:11

Viisi hukkui juhannuksena, liikennekuolemilta sen sijaan on vältytty, kerrotaan poliisista.

Miehen pelätään hukkuneen varhain sunnuntaiaamuna Rymättylässä. Viranomaiset etsivät miestä merestä, mutta häntä ei löytynyt. Mies kuului kolmen miehen veneseurueeseen, jonka kaksi muuta jäsentä kertoivat kannatelleensa häntä veden pinnalla, mutta lopulta mies oli vaipunut pinnan alle.

Juhannuspäivänä Iissä hukkui paikallinen, keski-ikäinen mies Iijokeen.

Kaksi miestä hukkui Pohjois-Karjalan Valtimon Kalajärvellä juhannuspäivänä. Miehet olivat lähteneet aamupäivällä kalaan. Iltapäivällä ohikulkija huomasi kumollaan olevan veneen järvellä ja poliisi löysi miehet hukkuneena. Miesten mukana ollut koira oli päässyt rannalle.

Juhannusaattona löytyi kolmissakymmenissä oleva nainen hukkuneena Pyhtään Kärsäjärveltä.

Britannian asuntokriisissä miljoonat häätöuhan alla

25.6.2017 - 11:20

Miljoonaa brittiperhettä uhkaa häätö vuoteen 2020 mennessä kertoo tutkimus, joka valmistui Grenfell Towerin palon jälkeen.

Tutkimuksen teettäneen hyväntekeväisyysjärjestö Shelterin mukaan alhaisen palkkatason, sosiaalietujen leikkausten, kohonneiden elinkustannusten ja sosiaalisen asuntotuotannon puutteen takia Britanniassa on kasvava määrä perheitä, jotka eivät pysty hankkimaan omaa kotia.

He eivät pysty myöskään vuokraamaan asuntoja yksityisiltä markkinoilta. Yhdistelmä johtaa yhä useammin häätöihin ja asunnottomuuteen.

The Guardianin mukaan hyväntekeväisyysjärjestön tutkimus aiheuttaa paineita hallituksen asuntopolitiikkaan. Sitä aiheuttaa myös viime viikolla Länsi-Lontoossa tapahtunut kerrostalon palo, joka paljasti vakavia laiminlyöntejä kaupungin omistamissa vuokrataloissa.

Sosiaalisen asuntotuotannon puutteen takia miljoonilla ihmisillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin hakea asuntoa yksityisiltä vuokranantajilta. Britanniassa asuntotukia on jäädytetty, ja hyväntekeväisyysjärjestön mukaan tämä voi johtaa miljoonien perheiden häätöön vuoteen 2020 mennessä.

ISIS on kriisissä: uskonnollinen johtaja kuoli ilmaiskussa

24.6.2017 - 19:34

USA:n johtaman liittouman edustaja on vahvistanut, että ISISin uskonnollinen johtaja on kuollut ilmaiskussa toukokuun lopussa.

0

Ennen kuin 32-vuotiaan Turki Binalin, "suurmuftin", kuolema vahvistettiin, huhut hänen kuolemastaan kiersivät sitkeästi. Nyt paikallinen komentaja, joka koordinoi USA:n johtamia ilmaiskuja Syyriassa ja Irakissa, vahvisti, että Turki Binali kuoli 31.5. Syyrialaiseen kaupunkiin tehdyssä ilma-iskussa lähellä Irakin rajaa.

Binalin on kuvattu olleen vaikutusvaltaisen ISIS-johtajan Bakr Al-Baghdadin "luottomies" ja erittäin aktiivinen juuri ulkomaisten jäsenten rekrytoinnissa, kertoo the Independent.

Binali kuoli vain pari päivää sen jälkeen, kun toisen vahvan ISIS-johtajan, Rayan Mashaalin, kerrottiin kuolleen myös ilmaiskussa. Mashaal oli ISISIn pahamaineisen propagandakanava Amaqin perustaja. Mashaalin kuolemaa ei kuitenkaan ole vahvistettu.

Britannian parlamenttiin tehtiin kyberhyökkäys

24.6.2017 - 18:38

Britannian parlamentti sulki jäsenten sähköpostitilejä hyökkäyksen takia.

Britannian parlamentti on joutunut kyberiskun kohteeksi, kertoo BBC.

Mediatietojen mukaan kyse on ollut verkkohyökkäyksestä, jossa hakkerit pyrkivät pääsemään käsiksi parlamentin käyttäjätileihin.

Useat parlamentin jäsenet kertovat BBC:lle, etteivät ole päässeet käsiksi parlamentin sähköpostitileihinsä iskun ja sen seurauksena tehtyjen turvatoimien takia.

Iskusta kerrottiin parlamentin jäsenille perjantaina. Tieto on tullut julki vasta nyt.

Yle: Suomi maailman huippua laivojen etävalvonnassa

24.6.2017 - 16:17

ABB-konsernin Vuosaaren yksiköstä valvotaan noin 700 eri puolilla maailmaa kulkevaa rahti- ja matkustaja-alusta, uutisoi Yle.

Helsinki on maailman kärkeä laivojen etävalvonnassa, kertoo Suomessa vieraillut ABB- konsernin digitalisaatiojohtaja Guido Jouret. Viime vuonna käyttöön otetusta valvomosta Vuosaaressa valvotaan lähes 700 eri puolilla maailmaa kulkevaa rahti- ja matkustaja-alusta.

– Olemme aloittaneet laivoista, mutta olemme nyt levittämässä samaa teknologiaa öljy- ja kaasukentille. Täällä Pohjoismaissa tehty pioneerityö laajenee muille sektoreille, Jouret sanoo.

ABB hakee kasvua ohjelmistotekniikan yhdistämisestä perinteiseen meriteknologiaan ja tämän tarjoamisesta palveluna, toisin sanoen etävalvonnasta. Etävalvonnassa alukset lähettävät järjestelmään reaaliaikaista dataa toiminnastaan. Näin esimerkiksi teknistä huoltotarvetta ja aluksen liikkeitä voidaan ennakoida ja sitä kautta suunnitella sääolosuhteiden mukaan paras reitti.

– Polttoaineen kulutuksessa voidaan saavuttaa ainakin 5–10 prosentin säästöjä. Ja jos tekniikan valvonnalla vältetään akuuttia korjaustarvetta eli päiviä jolloin laiva on poissa toiminnasta, niin puhutaan isoista säästöistä, kertoo ABB:n Suomen-yksikön digitaalisen liiketoiminnan johtaja Mikko Lepistö.

ABB:llä on tällä hetkellä kuusi etävalvontapistettä, joiden määrää yritys aikoo kasvattaa jopa 30:een. Pohjoisimmat etävalvontapisteet sijaitsevat Vuosaaressa ja Norjassa lähellä Osloa.

ABB:n etävalvontapisteet ovat esimerkki siitä, kuinka digitalisaatio ja ohjelmistot ovat alkaneet vallata perinteisiä teollisuudenaloja. Vuosaaren yksikön 600 työntekijästä jo noin joka viides on koodareita tai muita ohjelmistopuolen työntekijöitä.

– 1990-luvulla koodarit hakeutuivat isoihin it-yrityksiin, ja 2000-luvulla kuluttajatuotteet kuten peliteollisuus kahmaisi heidät. Mutta nyt alkaa olla perinteisen teollisuuden vuoro, Jouret sanoo.

Jouretin mukaan ABB:llä on tarkoitus jatkaa investointeja Suomessa.

– Testaamme uutuudet ensin täällä ja jos ne toimivat kuten pitää, viemme ne maailmalle, Guido Jouret kertoo Ylelle.

"Kuinka näin aktiivinen hakija voi olla työtön?" – SS: Moonikaa ihmetellään TE-toimistossakin

24.6.2017 - 14:49

29-vuotias virolaisnainen on hakenut Suomessa töitä jo vuosia.

Moonika Leht on hakenut töitä siitä lähtien, kun muutti Suomeen viisi vuotta sitten. Viimeiset kaksi vuotta töitä on haettu erityisen aktiivisesti. Silti ei ole tärpännyt.

– Te-toimistossakin ihmettelevät, että kuinka voin olla työtön, kun olen niin aktiivinen, Leht kertoo Savon Sanomille.

Melko sujuvaa Suomea puhuva nainen valmistui toukokuussa ammattiopistosta nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi.

Hän haluaisi tehdä alan töitä. Niitä hän on hakenut ahkerasti niin päiväkodeista, kouluista kuin erilaisten yhdistysten ja yritysten hankkeista sekä seurakunnista. Vuosien hakemisesta huolimatta vain kaksi tai kolme paikkaa on edes vastannut.

– Kukaan ei tiedä, millainen persoona minulla on, jos minua ei kutsuta haastatteluun, Moonika Leht sanoo.

Pohjois-Savon TE-toimiston kotoutumisasiantuntija Paula Rapaportin mukaan tarina on yleinen.

Hän sanoo monien vastaavassa tilanteessa olevien lähettävän kymmeniä tai satoja hakemuksia ja saavan yksittäisiä vastauksia.

– Työnantajan on myös helppoa vedota siihen, että kielitaito on puutteellinen, Rapaport toteaa.

Ulkomaalaistaustaiset naiset työllistyvät tilastojen valossa Suomessa selvästi ulkomaalaisia miehiä huonommin.

Venäläisprofessori: Vladimir Putinin hallinto on halvautumassa

24.6.2017 - 14:38

Eturivin politiikan tutkija nostaa esiin useita hälyttäviä kehitystrendejä Venäjällä.

Venäjän yhteiskunnallisen vakauden taustalla on ollut sanaton sopimus poliittisten vallanpitäjien ja muun eliitin välillä. Presidentti Vladimir Putinin hallinto on mahdollistanut eliitin taloudellisen vaurastumisen, ja eliitti on puolestaan sitoutunut kuuliaisuuteen Kremliä kohtaan. Nyt sopimus on professori Valeri Solovein mukaan peruuttamattomasti tuhoutunut.

Tilalle presidentti Vladimir Putinin hallinto tarjoaa nyt sitkeyttä ja yksituumaisuutta geopoliittisten haasteiden edessä. Tämä ei kuitenkaan ole omiaan luomaan entisenlaista innostusta, Moskovan valtiollisessa kansainvälisten suhteiden instituutissa (MGIMO) työskentelevä Solovei arvioi.

Ulkoministeriön alaisuudessa toimiva MGIMO on yksi Venäjän arvostetuimmista akateemisista instituutioista.

Venäjän politiikalta puuttuu Solovein mielestä tällä hetkellä strateginen tavoiteasetanta. Poliittisten linjausten tarkoitus ja tavoitteet koetaan sen vuoksi epäselvinä.

”Ilmeinen yhteentörmäys”

Taloudellisten resurssien ja kannustimien puute on Valeri Solovein mukaan johtanut niiden korvaamiseen kurittavilla sanktioilla, joita perustellaan muun muassa korruptionvastaisella taistelulla. Niiden logiikka jää kuitenkin hämäräksi, joten lojaliteetin vahvistamisen sijasta ne pikemminkin tuottavat pelkoa ja johtavat hallinnon halvaantumiseen.

Palauteyhteys Venäjän kansalaisten ja valtiojohdon välillä on professori Solovein mielestä vaurioitunut katastrofaalisella tavalla, professori Solovei sanoo.

– Viranomaiset vastaavat poliittisiin protesteihin sorrolla, mikä voi johtaa vastakkainasettelun kierteeseen, hän sanoo.

– Ilmeinen yhteentörmäys eri valtakeskusten välillä heikentää järjestelmän toimintakykyä kokonaisuudessaan ja lisää tuntuvasti riskiä tehdä strategisesti vaarallisia päätöksiä.

Muodollisten instituutioiden puutetta on Solovein mukaan kyetty aiemmin kompensoimaan eliittien sisäisellä epämuodollisella viestinnällä. Nyt myös nämä totutut viestintäkanavat ovat häiriintyneet ja lakkaavat toimimasta, hän sanoo.

Professori Solovei esitti arvionsa radioasema Eho Moskvyn verkkosivuilla julkaistussa kirjoituksessaan aiemmin tällä viikolla.

Solovein näkemykset ovat viime vuosina herättäneet useaan otteeseen kansainvälistä huomiota. Marraskuussa 2016 hän arvioi, että presidentti Putin olisi jättämässä tehtävänsä tämän vuoden kuluessa. Haastattelu, jossa hän arvionsa esitti, poistettiin sittemmin The Moscow Timesin verkkosivuilta.

Solovei ei ole Venäjän sisäisen yhteiskuntasopimuksen murtumista koskevine näkemyksineen yksin, vaan teemasta on puhuttu viime vuosina yhä enemmän sekä Venäjällä että lännessä.

Lojaliteettisiteen katkeamista ja sen heijastuksia käsitteli muun muassa tunnettu Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti Verkkouutisten viimesyksyisessä haastattelussa.

– On ennakoitavissa, että jännite Vladimir Putinin ja muun eliitin välillä kasvaa. En usko, että hän voi jatkaa presidenttinä seuraavan kautensa loppuun. Mitä sen jälkeen, se jää nähtäväksi, Prahan kansainvälisten suhteiden instituutissa toimiva Galeotti totesi tuolloin.

Toimittaja: HEIKKI HAKALA

Lue myös:

Suuri venäläislehti kertoi Vladimir Putinin eroavan 2017, sitten uutinen katosi

Venäjä-asiantuntija kertoo: Näin Vladimir Putin tuhoaa vastustajansa

He liikkuvat vähiten - HU: Aikaa on, motivaatio puuttuu

24.6.2017 - 14:31

Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan vain joka viides suomalainen liikkuu suositusten mukaan, kirjoittaa Helsingin Uutiset.

Käsi sydämelle: kun kahvipöytäkeskusteluissa tulee puhetta siitä, miksi lenkki tai kuntosali jäi taas väliin, vastaatko että syynä on ajan puute, perhe vai jokin muu hyväksytyksi koettu syy?

Ravitsemusalan yritys Herbalife Nordicin teettämä tutkimus paljasti pohjoismaalaisten liikuntaan ja ravitsemukseen liittyviä todellisia asenteita. Sen mukaan vain joka viides suomalainen liikkuu vähintään puoli tuntia päivittäin. Vastaajista seitsemän prosenttia kertoi, että ei koskaan liiku yli puolta tuntia päivässä.

Kaikkein vähiten liikuntaa harrastetaan Etelä-Suomessa sillä 27 prosenttia eteläsuomalaisista ilmoitti liikkuvansa kerran viikossa tai harvemmin.

Uusimaalaiset pärjäsivät vähän paremmin, sillä 23 prosenttia vastaajista uusimaalaisista kertoi liikkuvansa puoli tuntia kerran viikossa tai harvemmin.

Pohjois- ja Itä-Suomessa sen sijaan liikutaan kyselyn mukaan eniten. Siellä peräti 80 prosenttia vastaajista ilmoittaa liikkuvansa useammin kuin kerran viikossa.

Kyselystä selviää, että suurin syy suomalaisten liikkumattomuuteen on motivaation puute. Vain 14 prosenttia vastaajista ilmoitti, että liikunnalle ei ole tarpeeksi aikaa.

Myös uusimaalaiset vastaajat ilmoittivat motivaation puutteen suurimmaksi esteeksi liikunnalle. Toiseksi suurimmaksi esteeksi ilmoitettiin olemassa oleva sairaus tai vamma ja kolmanneksi eniten pelko vamman syntymisestä.

Kaikkein vähiten liikkuvista uusimaalaista kolmannes ilmoitti syyksi, että liikunta ei vaan kiinnosta. Noin joka neljäs vähiten liikkuvista ilmoitti että muut asiat menevät liikkumisen edelle. Loput ilmoittivat, että lykkäävät liikkeelle lähtemistä koko ajan tuonnemmaksi.

Tutkimuksen tehtiin tammikuussa ja tekijänä oli tutkimusyhtiö YouGov. Vastaajia oli kaikista pohjoismaista ja vastaajat olivat iältään 18–74 vuotiaita. Suomessa tutkimukseen vastasi 1006 miestä ja naista.

Pohjois-Korean virallinen lausunto amerikkalaisen kuolemasta: mysteeri meillekin

24.6.2017 - 13:38

Pohjois-Korea kiistää kohdelleensa amerikkalaisvankia kaltoin.

Pohjois-Korea on antanut ensimmäisen virallisen kommenttinsa amerikkalaisen opiskelijan Otto Warmbierin kuolemasta.

Maan virallisen tietotoimiston KCNA:n julkaisemassa ulkoministeriön lausunnossa todetaan Warmbierin äkillisen kuoleman olevan "mysteeri".

Asiasta uutisoivan NK Newsin mukaan Pohjois-Korea kiistää myös kohdelleensa vankiaan kaltoin. Pohjoiskorealaiset katsovat joutuneensa Yhdysvaltojen mustamaalauskampanjan kohteeksi.

– Warmbierin äkillinen kuolema vain viikko sen jälkeen, kun hänet palautettiin Yhdysvaltoihin normaalissa terveydentilassa, on mysteeri meillekin, lausunnossa todetaan.

Turistina maassa vieraillut Warmbier vangittiin puolitoista vuotta sitten. Mies oli ilmeisesti yrittänyt varastaa propagandajulisteen hotellistaan.

Hänet palautettiin hiljattain erittäin heikossa kunnossa. Koomassa ollut mies menehtyi pian Yhdysvaltoihin päästyään. Hänen kerrotaan kärsineen erittäin vakavista neurologisista vammoista.

Pohjoiskorealaisten mukaan Warmbierin tila oli seurausta unilääkkeen ottamisesta ja botulismista.

Tapaus on nostanut ärhäkän sanasodan Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen välille.

MTV:n meteorologi: Ei helteitä heinäkuussakaan

24.6.2017 - 12:07

Heinäkuun loppuun asti ulottuva sääennuste on synkkä. Suomi kuuluu heinäkuussakin suurelta osin matalapaineiden reitille, kertoo MTV:n meteorologi.

Tämän hetken sääennusteen mukaan epävakainen ja kylmä sää jatkuu Suomessa ainakin heinäkuun alkuun, eikä loppukuukaan näytä sen paremmalta. Lämpötilat pysyttelevät ajankohtaan nähden epätavallisen alhaisella tasolla ja sateitakin on luvassa.

– Tämän perusteella heinäkuussa ei mitään kunnon kesää, hellejaksoa tai aurinkoisia jaksoja olisi tiedossa. Sama jatkuu, kertoo MTV:n meteorologi Markus Mäntykangas.

Pientä toivonkipinää antaa se tieto, että neljän viikon sääennusteet ovat vielä alustavia eikä ennuste sulje pois lämpimämpiä päiviä. Mutta Etelä- tai Kaakkois-Euroopan helteet tuskin tänne loikkaavat.

Sirpa Pietikäinen: EU:n on otettava kohtalo omiin käsiinsä myös puolustuksessa

24.6.2017 - 11:16

Donald Trumpin luotsaama Yhdysvallat ei voi olla enää eurooppalaisen puolustuksen takuumies. EU-maiden on tiivistettävä omaa puolustusyhteistyötään, toteaa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.).

Eurooppalaisen puolustuspolitiikan peruspilareita on toisen maailmansodan päivistä lähtien ollut luottamus Atlantin takaiseen voimaan. Läntisen puolustusliitto Naton artikla 5 takasi viime kädessä sen, että sotilasliittoon kuuluvat maat pystyivät laskemaan Yhdysvaltojen sotavoimien implisiittisen ja eksplisiittisen suojan varaan.

– Euroopan maiden heikkous, nationalistiset paineet ja riitaisuus tarkoitti samalla, ettei EU-maille saatu rakennettua tehokkaasti toimivaa, aidosti yhteistä puolustuspolitiikkaa. Kunnes valta Yhdysvalloissa vaihtui, Sirpa Pietikäinen kirjoittaa Nykypäivän kolumnissaan.

Verkkouutisten haastattelussa (9.6.) Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen luonnehti Donald Trumpin valinnan jälkeistä ilmapiirin muutosta jäsenmaissa 180 asteen käännökseksi. Donald Trumpin näkemys Natosta ja sen roolista Euroopan maiden puolustuksen takaajana poikkesi perinteestä niin dramaattisesti, että se herätti epäröivimmätkin jäsenmaat kannattamaan nykyistä tiiviimpää eurooppalaista puolustusyhteistyötä.

Sirpa Pietikäinen toteaa, että eurooppalainen turvallisuusympäristö on kiistämättä muuttunut epävakaampaan suuntaan.

– Unionia ympäröi joukko epävakaita maita ja alueita. EU:n oma, äärimmäisen vahva intressi on varmistaa kyky alueelliseen puolustukseen, mutta myös legitiimiin kriisinhallintaan ja kriisien synnyn ehkäisyyn. Tähän kontekstiin istuu hyvin komission Jyrki Kataisen johdolla kesäkuun alussa julkaisema Euroopan puolustuksen tulevaisuutta pohtiva keskustelumuistio, Pietikäinen kirjoittaa.

Hänen mukaansa yhteistyön puute on tehnyt meistä kokonaisuutena heikompia kuin yhdessä olisimme. EU-alueella on esimerkiksi käytössä melkein 180 erilaista asejärjestelmää, kun niitä Yhdysvalloissa on 30. Yhteenlasketut puolustusbudjetit EU-alueella nousevat reiluun 200 miljardiin euroon vuodessa.

– Tiiviimmällä yhteistyöllä rahat saataisiin tehokkaammin käyttöön, kun päällekkäisyyksiä ja yhteensopimattomuuksia voidaan karsia. Tähän tähtää tiivistyvä puolustusyhteistyö. Nyt on sen kuuluisa 11. hetki varmistaa se, että samalla kun pidämme huolta omasta puolustuksestamme kansallisesti, pidämme huolta omasta puolustuksestamme myös EU-kontekstissa, Pietikäinen toteaa.

Hänen mielestään puolustuspolitiikan tiivistyessä meidän täytyy kuitenkin pitää huoli siitä, että tiivistyvä politiikka kattaa koko turvallisuuspoliittisen skaalan.

– Perinteisestihän puolustuspolitiikkaa tarkastellaan nimenomaan osana laajempaa turvallisuuspolitiikkaa, josta konventionaalinen reagointi- ja toimintakyky muodostaa vain osan; painopisteen tulee edelleen olla konfliktien ennaltaehkäisyssä ja -ratkaisussa, Pietikäinen toteaa.

Epävakaiden ympäröivien alueiden geopoliittinen haaste tuo myös erityisesti esille tarpeen vahvistetusta eurooppalaisesta kriisinhallinnasta. Pietikäisen mielestä EU:lle tulisi luoda oma, kriisinhallintaan keskittynyt virasto.

– Euroopan on nyt vihdoin aika ottaa kohtalo omiin käsiinsä myös unionin oman alueen puolustuksen, mutta myös ympäröivien alueiden vakauden ja turvallisuuden osalta, Sirpa Pietikäinen toteaa.

"Hän ei tullut vain olemaan" – ahkeran irakilaismiehen tie tyssäsi työvoiman tarveharkintaan

24.6.2017 - 11:16

Turvapaikkaprosessin ajan Moataz Jalal ehti työskennellä lähes vuoden helsinkiläisessä ravintolassa.

Irakilainen Moataz Jalal on yksi Suomeen syksyllä 2015 tulleista turvapaikanhakijoista, joka on onnistunut vaikeuksien kautta löytämään itselleen työpaikan. Hän ehti työskennellä lähes vuoden helsinkiläisessä ravintolassa odottaessaan turvapaikkaprosessinsa käsittelyä eri oikeusasteissa.

Turvapaikanhakija saa tehdä palkkatyötä joko kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun hän on hakenut turvapaikkaa.

Lopulta Korkein hallinto-oikeus katsoi, etteivät kansainvälisen suojelun edellytykset Moataz Jalalin kohdalla täyttyneet. Pian tämän jälkeen ilmeni, ettei hänen ole mahdollista saada myöskään hakemaansa työntekijän oleskelulupaa, vaikka työsuhde oli vakituinen ja palkkaus kohdallaan.

"Ei voida vakuuttua siitä, että kyseiset työtehtävät edellyttävät sellaista erityisosaamista, jonka mukaista työvoimaa olisi tarkoituksenmukaista hakea EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta työmarkkinoilta", katsotaan TE-toimiston kielteisessä osapäätöksessä, jonka Maahanmuuttovirasto on vahvistanut.

Työntekijän oleskelulupa tyssäsi Moataz Jalalin kohdalla EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaan. Asiaan, josta väännettiin viime hallitusneuvotteluissa kättä. Kyse on siitä, että ETA-alueen ulkopuolista työvoimaa rekrytoitaessa työnantajan pitäisi pystyä osoittamaan, ettei vastaavaa kotimaista työvoimaa ole tarjolla.

Kokoomus ja keskusta olisivat halunneet luopua tarveharkinnasta helpottaakseen ulkomaisen työvoiman rekrytointia. Perussuomalaiset kuitenkin vastusti ja nykyinen käytäntö jäi pääosin voimaan.

– En odottanut tätä. Minusta tuntuu todella epäreilulta, kuvaa Moataz Jalal hämmentyneenä tuntemuksiaan tuoreessa Nykypäivä-lehden haastattelussa. Hän oli ehtinyt työskennellä jo lähes vuoden vakituisessa työsuhteessa Helsingin Kalliossa sijaitsevassa ravintolassa.

Moataz Jalal on maksanut työstään verot Suomeen ja kokee tehneensä paljon suomalaisen yhteiskunnan eteen.

– Luulin, että olisin jo tehnyt tarpeeksi saadakseni jäädä tänne.

"Hän on tehnyt rajusti töitä"

Helsingin Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki muistaa Moataz Jalalin alusta saakka positiivisena, aktiivisena ja yhteistyökykyisenä turvapaikanhakijana.

Heti ensimmäisenä aamuna herätessään Lauttasaaren kirkon hätämajoitustiloista syksyllä 2015 hän oli kysynyt: miten voisi auttaa? Hyvää englantia puhuva turvapaikanhakija pääsikin toiminaan tulkkina, jotta monet käytännön asiat saatiin hoidettua, kun kirkon tiloihin oli majoittunut 110 turvapaikanhakijaa.

Päästyään sittemmin jo työelämään kiinni, Moataz Jalal on jatkanut myös monenlaisissa vapaaehtoistöissä. Hän loi myös turvapaikanhakijoiden kotoutumiseen keskittyvän Refuhome ry:n koulukiertueen, jossa hän on kiertänyt suomalaisissa kouluissa kertomassa turvapaikanhakijoista.

– Hän on tehnyt rajusti töitä sen eteen, että hän voisi kotiutua Suomeen. Hän ei ole tullut tänne vain olemaan, vaan mukaan rakentamaan tätä meidän yhteiskuntaa. Hän on löytänyt ratkaisuja aika tiukoissakin paikoissa pärjätäkseen omillaan, summaa Rintamäki näkemyksensä miehestä.

Työnantaja pitää ratkaisua käsittämättömänä

Moataz Jalalin esimiehelle, ravintola Siltasen ravintolapäällikkö Mikko Hyypiälle viranomaisten kielteinen päätös oleskelulupaan johtuen EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnasta tuli "täysin puun takaa".

– Onhan tämä käsittämätöntä, että minun pitäisi lähteä etsimään hyvää työntekijää ympäri Eurooppaa, kun minulla on täällä jo valmiiksi sellainen töissä, Hyypiä hämmästelee

Hyypiä kuvaa Moataz Jalalin cv:tä ja työkokemusta hotelli- ja ravintola-alalta kattavaksi.

– Hän osoittautui myös jo ihan alkumetreillä erittäin ahkeraksi ja sopeutui hyvin työyhteisöön. Hänestä tuli hyvä ystävä monelle meistä aika lyhyessä ajassa.

Hyypiä päätti vakinaistaa Moataz Jalalin muutaman viikon työkokemuksen jälkeen viime vuoden kesäkuussa. Hän korostaa, että toistakymmentä vuotta ravintola-alan esimiehenä toimittuaan ja nähtyään monenmoista, "palkkausmotiivini eivät ole todellakaan turhia".

– Huomasin, että hänestä oli erittäin suurta hyötyä aika monessakin asiassa. Hän oli kielitaitoinen ja hänellä oli ymmärrystä erilaisista kulttuureista, mikä on etu järjestyksen valvontaankin liittyvissä tehtävissä.

Ravintolasta on oltu yhteyksissä TE-viranomaisiin ja pyritty löytämään ratkaisua Moataz Jalalin oleskeluluvan esteeksi nousseeseen tarveharkintaan. Moataz Jalal ei saa kuitenkaan toistaiseksi työskennellä ravintolassa ja odotti haastatteluhetkellä karkotuspäätöksen toimeenpanoa Irakiin.

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan viime vuonna 57 turvapaikanhakijana ollutta sai myönteisen päätöksen työntekijän oleskelulupaan. Kielteisen päätöksen sai 88.

Maahanmuuttovirastosta arvioidaan Nykypäivälle, että valtaosaa kielteisistä päätöksistä selitti EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinta.

"Myönteistä, jos he ovat löytäneet pysyvän työpaikan"

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz ei halua ottaa kantaa Moataz Jalalin tapaukseen tuntematta sen yksityiskohtia, mutta kannattaa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnan purkamista. Hän pitää käytäntöä byrokraattisena ja tarpeettomana.

– Jos yritys on löytänyt mielestään sopivan ja pätevän työntekijän, joka haluaa yrityksessä työskennellä, työsuhteessa noudatetaan Suomen lakeja ja voimassa olevia työehtosopimuksia, niin tämän pitäisi riittää työsuhteen solmimiseksi, Zyskowicz katsoo.

Zyskowiczin mielestä on hyvä, että turvapaikanhakijoiden tulon myötä hallintokäytäntöä lievennettiin Suomessa niin, että työntekijän oleskelulupaa on mahdollista hakea myös täältä käsin.

Hänestä on hyvä, jos kielteisenkin turvapaikkapäätöksen saaneet voisivat löytää paikkansa suomalaisesta yhteiskunnasta saamalla oleskeluluvan työnteon kautta.

– Sehän on sekä heidän itsensä että suomalaisen yhteiskunnan kannalta myönteinen asia, jos he ovat löytäneet itselleen pysyvän työpaikan ja voisivat sillä perusteella jäädä maahan. Se on minusta win-win-win-tilanne: kyseisen ihmisen oma etu, yrityksen etu ja myös koko yhteiskunnan etu, Zyskowicz näkee.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinta voi johtaa Zyskowiczin mukaan kuitenkin siihen, että suomalainen yhteiskunta menettää hyviä työntekijöitä.

– Voi käydä niin, että esimerkiksi tämä puheena ollut turvapaikanhakija ei työllisty, mutta ei kukaan muukaan siihen työpaikkaan työllisty, hän pohtii.

Väärinkäytösten riskit tiedostettava

Riskejä liittyy toki siihen, ettei kaikilla työpaikoilla välttämättä noudateta Suomen lakeja ja voimassa olevia työehtosopimuksia. Näitä on jo julkisuudessakin tullut ilmi liittyen turvapaikanhakijoita työllistäneisiin eri tahoihin.

Entä sitten riskit liittyen siihen, että työntekijän oleskeluluvasta muodostuisi automaattinen kiertotie kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille?

– Tähänkin liittyvät riskit pitää toki tiedostaa. Jos ne realisoituvat, silloin on syytä palauttaa hallintokäytäntö, jonka mukaan työntekijän oleskelulupaa on haettava aina lähtömaassa, katsoo Zyskowicz.

Donald Trump: Barack Obama tiesi Venäjän sekaantumisesta vaaleihin eikä tehnyt mitään

24.6.2017 - 11:04

Yhdysvaltojen presidentti kysyy, miksei vaalivaikuttamiseen puututtu.

– Tuore tieto: Obaman hallinto tiesi Venäjän sekaantumisesta vaaleihin jo hyvissä ajoin ennen marraskuun 8. päivää. Ei tehnyt mitään. Miksi, Donald Trump kysyy twitterissä.

Washington Post paljasti perjantaina laajaa mediahuomiota saaneessa artikkelissaan, että Trumpin edeltäjä Barack Obama sai tietää jo viime vuoden elokuussa, että Venäjä pyrki vaikuttamaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin kovan luokan operaatiolla, jossa yhdisteltiin kyberhyökkäyksiä ja mielipidevaikuttamista.

Verkkouutiset kertoi asiasta tässä.

CIA:n korkeista venäläislähteistä hankkimien tietojen mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin oli antanut suoran määräyksen hankkeesta, jolla pyrittiin vahingoittamaan demokraattiehdokas Hillary Clintonia ja avittamaan republikaanien Donald Trump vaalivoittoon. CIA:n kerrotaan saaneen käsiinsä jopa Putinin antamat ohjeet.

Toinen merkittävä paljastus liittyy Obaman hallinnon salassa kaavailemiin rankkoihin kostosuunnitelmiin, jotka jätettiin kuitenkin lopulta toteuttamatta.

Suunniteltujen kostohankkeiden joukossa oli muun muassa eräänlaisiksi kyberpommeiksi tituleerattuja kovia kyberhyökkäyksiä Venäjää vastaan sekä CIA:n hankkiman Venäjän presidenttiä koskevan arkaluontoisen tiedon vuotaminen julkisuuteen.

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="fi"><p lang="en" dir="ltr">Just out: The Obama Administration knew far in advance of November 8th about election meddling by Russia. Did nothing about it. WHY?</p>&mdash; Donald J. Trump (@realDonaldTrump) <a href="https://twitter.com/realDonaldTrump/status/878413313188802560">24. kesäkuuta 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

"Olen heille Make vaan" – suomalaismies kertoo IS:lle millaista Pohjois-Koreassa on oikeasti

24.6.2017 - 11:01

Kouvolalainen Markku Toimela on käynyt Pohjois-Koreassa 30 kertaa.

Markku Toimela kävi ensimmäistä kertaa Pohjois-Koreassa vuonna 2008 Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fidan lähettämänä. Sen jälkeen hän on pyrkinyt auttamaan tavallisia ihmisiä ruohonjuuritasolla rakentamalla perunakellareita ja korjaamalla sairaaloita.

Ilta-Sanomat kertoo tästä löytyvässä jutussa Toimelasta ja hänen yhdessä toimittaja Kaj Aallon kanssa kirjoittamastaan kirjasta Salakahvilla Pohjois-Koreassa, Markku Toimelan jännittävä tie Pohjois-Korean luottomieheksi (Docendo 2017)

Nimi viittaa siihen, miten ystävyyttä aluksi varautuneisiin pohjoiskorealaisiin on hierottu kahvi- tai teekupposen äärellä. Luottamus on rakentunut hissukseen ja Toimela on onnistunut vakuuttamaan auttamistyönsä olevan täysin epäpoliittista.

– Pyrin sellaiseen luottamussuhteeseen, että voimme aina mennä sinne avoimesti. Olen kertonut tästä kirjastakin Pohjois-Korean suurlähetystölle etukäteen ja lupasin toimittaa sen heille, Toimela kertoo Ilta-Sanomille.

Missä ikinä kulkeekin, Toimelan mukana seuraa koordinaattori, eli hallinnon esiliina. Toimela uskoo tehneensä koordinaattoreihin vaikutuksen, harmaiden hiuksien lisäksi.

– Varmaan he joskus nauttivatkin, kun kaikki ei ole aina yhtä harmaata, vaan rakentajien kyydissä sattuu ja tapahtuu, Toimela sanoo.

Työssään Toimela kertoo törmänneensä köyhiin, monin tavoin taitamattomiin mutta ystävällisiin ihmisiin.

Hienotunteisuutta ja tilannetajua on tarvittu, kun on pitänyt löytää metallipaja, joka voisi tehdä vesisäiliön sairaalaan tai laattojen tekijän, jolta voisi ostaa lattialaattoja, kun yksikään kauppa tai paja ei mainosta toimintaansa. Ulkomaalainen ei Toimelan mukaan saa ostaa mitään, joten luovia ratkaisuja tarvitaan. Esimerkiksi tässä tilanteessa maksu laatoista suoritettiin autossa.

Toimela korostaa, että on auttamistyössään pyrkinyt olemaan aiheuttamatta harmia paikallisille ja uskoo, että on siinä onnistunut.

Hän sanoo olevansa pohjoiskorealaisille "Make vaan". Hän kertoo, ettei Pohjois-Koreasta löydy usein kuvailtuja robotti-ihmisiä vaan ihan tavallista väkeä, joka on ystävällistä ja helposti lähestyttävää.

Markku Toimelan mukaan pohjoiskorealaiset pikkupojat unelmoivat lentäjän ja tytöt taas lääkärin tai opettajan urasta. Aikuislta unelmista on turha kysellä.

– Pohjoiskorealaiset ovat varautuneita, mutta kun projekti alkaa hiipua ja olen lähdössä lopullisesti pois, tulee herkkiä hetkiä, jotka ottavat koville sekä heille että minulle

Itämeren taivaalla hullu kuukausi: Naton ja Venäjän koneet jatkuvasti lähikontaktissa

24.6.2017 - 10:29

Lentotoiminnan uskotaan vain kiihtyvän Itämerellä ja sen lähiympäristössä.

Venäjän ja Naton sotilaskoneiden välinen kissa-hiiri -leikki on kiihtynyt. Kesäkuussa tunnistuslentoja sekä erikoisia ja vaarallisiakin tilanteita on nähty poikkeuksellisen runsaasti.

Esimerkiksi tällä viikolla venäläinen hävittäjäkone lensi vain puolentoista metrin päästä Yhdysvaltojen ilmavoimien RC-135 -tiedustelukoneesta Itämeren yllä. Koneet olivat kansainvälisessä ilmatilassa.

Amerikkalaisviranomaisten mukaan venäläiskoneen lento oli epämääräistä ja vaarallista.

Ruotsin puolustusvoimien mukaan ruotsalainen tiedustelukone joutui vastaavaan kohtaamiseen venäläishävittäjän kanssa maanantaina.

The Drive on kerännyt tähän juttuunsa muitakin kesäkuun tapahtumia.

Eräs mielenkiintoinen tapaus liittyy Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigua kuljettaneen koneen tunnistuslentoon.

Aseistettu hollantilainen F-16 -hävittäjäkone lensi tunnistamaan Itämeren Kaliningradin enklaaviin matkalla ollutta venäläiskonetta. Pian paikalle ilmestyi niin ikään aseistettu venäläinen Su-27 -hävittäjä. Venäjän median mukaan kone asettui Naton hävittäjän ja Shoigun koneen väliin ja näytti aselastiaan hollantilaiselle, joka vetäytyi paikalta.

Naton mukaan tunnistuslento tarvittiin, koska sekä Shoigua kuljettanut kone että sitä suojannut hävittäjä olivat kieltäytyneet tunnustautumasta ja vastaamasta siviili-ilmavalvonnan yhteydenottoihin.

Toinen provosoiva kohtaaminen liittyy Naton Itämeren Baltops- ja Saber Strike -harjoitusten yhteydessä järjestämään ilmakuvaustilaisuuteen.

Amerikkalaiset pommikoneet lensivät kesäkuun alussa muodostelmassa toimittajien kuvattavana, kun niiden seuraan liittyi yllättäen venäläinen Su-27 -hävittäjä.

Suomi ja Ruotsi mukana

Myös tavallisia tunnistuslentoja on tehty runsaasti. Liettuan puolustusministeriö kertoi alkuviikosta Naton koneiden suorittaneen peräti yli 30 venäläiskoneiden tunnistuslentoa vain edellisen viikon aikana.

Joskus kyse on ollut yksittäisistä sotilaskoneista. Toisinaan Venäjä on kuitenkin operoinut voimalla.

Esimerkiksi kesäkuun 16. päivänä Naton, Suomen ja Ruotsin koneet varjostivat suurta joukkoa venäläisiä sotilaskoneita.

Itämeren yllä lensi venäläisten hävittäjien ja rynnäkkökoneiden lisäksi myös Tu-160 -yliäänipommikone, A-50 -tutkakone ja Il-22 -komentokone.

Suomen ilmavoimat julkaisi useita kuvia tunnistetuista venäläiskoneista (alla).

Itämeren kiihtynyt lentotoiminta tulee mitä todennäköisimmin vain lisääntymään.

Sekä Nato että Venäjä järjestävät syksyllä ahkerasti harjoituksia. Eritoten Venäjän ja Valko-Venäjän jättimäisten 100 000 sotilaan Zapad-harjoitusten uskotaan lisäävän Naton ja Venäjän koneiden kohtaamisia.

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="fi"><p lang="en" dir="ltr">A picture I took of a Russian &quot;flanker&quot; fighter on the tail of a <a href="https://twitter.com/usairforce">@usairforce</a> B-52 bomber over the Baltic Sea today—I was onboard a KC-135 <a href="https://t.co/pGbawrCM30">pic.twitter.com/pGbawrCM30</a></p>&mdash; Nolan Peterson (@nolanwpeterson) <a href="https://twitter.com/nolanwpeterson/status/873212955634139136">9. kesäkuuta 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="fi"><p lang="en" dir="ltr">Increased air activity over Baltic Sea. <a href="https://twitter.com/FinnishAirForce">@FinnishAirForce</a> F/A-18s have identified several Russian military aircraft. <a href="https://t.co/wZS4s8DHPp">https://t.co/wZS4s8DHPp</a> <a href="https://t.co/UXWljdc6Cb">pic.twitter.com/UXWljdc6Cb</a></p>&mdash; Ilmavoimat (@FinnishAirForce) <a href="https://twitter.com/FinnishAirForce/status/875331323375869952">15. kesäkuuta 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Sivut