Subscribe to syöte Verkkouutiset
verkkouutiset.fi uutisotsikot
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 35 min sitten

Neuvottelun tulos: Mielenosoitukset saavat jäädä Rautatientorin läheisyyteen

22.5.2017 - 18:32

Turvapaikanhakijoiden Oikeus elää -mielenosoitus siirtyy pois Rautatientorin tapahtuma-alueelta, mutta jää alueen läheisyyteen.

Helsingin kaupunki, poliisi ja Oikeus elää -ryhmän mielenosoittajat neuvottelivat asiasta maanantaina.

– Käytyjen keskustelujen ja saadun lisätiedon pohjalta päätimme poliisin kanssa arvioida uudelleen Rautatientorin kokouskäytön rajoittamista. Oikeus elää -mielenosoitus voi jäädä alueen lähistölle (Kehitysyhteistyön kattojärjestö) Kepan Maailma kylässä -tapahtuman ajaksi. Tapahtuman aikana mielenosoitusta pienennetään sovitusti, Helsingin rakennusviraston alueidenkäytöstä vastaava toimistopäällikkö Timo Korhonen sanoo.

Suomi ensin -mielenosoitus sen sijaan joutuu väistymään tapahtuma-alueelta. Helsingin kaupungin mukaan Suomi ensin -mielenosoittajien on neuvoteltava poliisin kanssa mahdollisesta vaihtoehtoisesta paikasta mielenosoitukselleen.

– Mielenosoitus voi mahdollisesti olla torialueen reunassa paikassa, jonka he määrittelevät yhdessä poliisin kanssa, kertoo kaupunki.

Poliisi seuraa ja arvioi Maailma kylässä -tapahtuman rakentamis- ja tapahtuma-aikana alueen turvallisuus- ja liikennetilannetta. Kaupunki ja poliisi sanovat "seuraavansa tilannetta tapahtuman aikana aktiivisesti".

Poliisi voi antaa tarvittaessa määräyksiä alueen, rakenteiden koon ja paikan suhteen. Oikeus elää -ryhmä sitoutui poistamaan teltan nopeastikin poliisin sitä vaatiessa.

Oikeusministeri Antti Häkkänen: Oikeusvaltion turvaaminen nousee EU:n tärkeimpiin tehtäviin

22.5.2017 - 18:13

Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Euroopan unioni joutuu kriisien keskellä perustelemaan yhä selkeämmin kansalaisille, mitä hyötyä eurooppalaisesta yhteistyöstä on.

Antti Häkkäsen mukaan oikeusvaltion puolustaminen on selkein osoitus yhteisestä arvopohjasta. Häkkänen puhui oikeusvaltiokehityksestä EU-tuomioistuimen tuomareille maanantaina Helsingissä Säätytalolla.

– Eurooppalainen integraatio on aina perustunut ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Näistä pyhimmistä periaatteista ei voi tinkiä. Euroopan unionin tulee jatkossa vaatia jäsenvaltioiltaan yhä selkeämpää sitoutumista oikeusvaltion perustan turvaamiseen. Yhteisen arvopohjan puolustamisella osoitamme kansalaisille yhä selkeämmin, miksi EU on ylipäätään olemassa, Häkkänen totesi EU-tuomioistuimen vierailun yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa.

Häkkänen korosti puheessaan EU-tuomioistuimen keskeistä roolia EU:n kriisien keskellä. Häkkäsen mukaan unionin tuomioistuimella on tärkeä rooli eurooppalaisten perusarvojen puolustajana.

– Avoimuuden lisääminen kaikessa hallintotoiminnassa vahvistaa kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään.

– Poliittinen ilmapiiri Euroopassa kertoo kansalaisten kasvaneesta epäluottamuksesta viranomaisia ja vakiintuneita instituutioita kohtaan. Vastavoimana avoin, tehokas ja riippumaton hallinto on välttämätön tekijä, kun halutaan vahvistaa kansalaisten luottamusta Euroopan unioniin ja sen toimielimiin, Häkkänen sanoi.

Häkkänen totesi, että Suomi on koko EU-jäsenyyden ajan työskennellyt avoimuuden edistämiseksi EU:ssa. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö on tämän tavoitteen saavuttamisessa erittäin keskeistä.

Näin huippuvakooja järjesti 87 ISIS-jihadistin kuoleman – "kyyditsin heitä taksilla"

22.5.2017 - 17:29

Mosulissa taksikuskina toiminut agentti 40 välitti kansainväliselle koalitiolle tietoja Isisin liikkeistä ja kohteista.

Isisin hallitsemilla alueilla Mosulissa toimii useita vapaaehtoisia tiedonantajia, jotka vaarantavat henkensä välittäessään tiedustelutietoa irakilaisjoukoille ja kansainväliselle koalitiolle. Tietojen perusteella tehdään ilmaiskuja jihadisteja ja näiden kohteita vastaan, kertoo Business Insider viitaten Foreign Policyyn.

Irakin armeijan sotilastiedustelussa aikaisemmin luutnanttina palvellut Sorxan Rekani (salanimi) kertoo rekrytoineensa seitsemän tiedonantajaa, joiden hankkimien tietojen avulla koalition lennokit tekivät tiedustelu- ja hyökkäyslentoja

Rekani kertoo parhaasta vakoojastaan, jonka kutsumanimi oli agentti 40. Agentti toimi Isisin miehityksen aikana taksikuskina ja kirjoitti vuonna 2015 tarkkoja raportteja, joiden avulla koalitio tuhosi 14 suurta ja merkittävää kohdetta Mosulissa.

Rekani lähetti agenttinsa tarkistamaan tiettyjä kohteita etukäteen. Agentti löysi kohteita myös omatoimisesti.

– Jos näin useita hienoja autoja parkissa jossain kohteessa, pysäköin oman autoni niiden lähelle, kävelin lähistöllä ja katselin ympärilleni, agentti 40 kertoo.

– Joskus otin kyytiin asiakkaita, jotka ketoivat, mitä tapahtuu.

Agentti 40 kyyditsi myös jihadisteja ja kuuli heidän keskustelunsa.

– Minua pelotti tietenkin, mutta minun oli tehtävä jotakin. Minun oli autettava kansaani.

Agentin omien laskujen mukaan hänen tuottamansa tieto johti 87 jihadistin kuolemaan. Kuolleiden joukossa oli myös korkea-arvoisia Isisin virkailijoita.

Hän kuvasi melkein kaikki koalition tekemät iskut kännykkävideolle vahvistaakseen hyökkäyksten onnistumisen.

– Olin erittäin onnellinen nähdessäni jihadistien kuolevan.

Lopulta agentti 40 jäi kiinni. Jihadistit tekivät yllätystarkastuksen agentin kotiin ja yllättivät hänen vaimonsa, jolla oli kielletty puhelin kädessään. Jihadistit odottivat, että agentti palasi kotiin ja ottivat hänet kiinni. Kun puhelimesta löytyi videot iskuista, agentti tuomittiin kuolemaan.

Hänen onnistui kuitenkin paeta, kun viereiseen rakennukseen tehty ilmaisku repi vankilasellin seinän auki. Agentti 40 pakeni Shirqatiin ja löysi perheensä. Hän ei kuitenkaan vieläkään tiedä, oliko ilmaisku hyvää tuuria vai yritettiinkö hänet vapauttaa. Sitä ei tiedä myöskään Rekani.

Kaupan alaa koskenut työriita on ratkaistu

22.5.2017 - 16:49

Kaupan alan työriidan osapuolet eli Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Kaupan liitto ovat ilmoittaneet hyväksyneensä valtakunnansovittelijan antaman sovintoehdotuksen.

Osapuolet ovat käsitelleet ehdotuksen hallintojensa kokouksissa. Vastausten määräaika oli maanantaina kello 16.

Valtakunnansovittelija Minna Helle on tyytyväinen saavutettuun sopuun.

– Sovun syntyminen on erittäin hyvä asia molempien osapuolten kannalta. Vaikka uusia työtaistelutoimia ei akuutisti ollut uhkaamassa, oli vaarana tilanteen eskaloituminen. Nyt se vältettiin ja osapuolet pääsevät rakentamaan yhteistyötään rauhanomaisesti. Molemmat vaikuttavat olevan tähän hyvin sitoutuneita, hän sanoo tiedotteessaan.

Sovinnon sisältö on kirjattu osapuolten väliseen muistioon. Muistio ei ole työehtosopimus. Tavoitteena on vahvistaa YTN:n ja Kaupan Liiton välistä luottamusta ja yhteistyötä.

Toimenpiteet sisältävät muun muassa paikallisen vuoropuhelun vahvistamista sekä tulevaisuusohjelman käynnistämisen.

Timo Soini: Helatorstaina läsnä ovat menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus

22.5.2017 - 16:36

Presidentti Mauno Koiviston hautajaisten järjestelytoimikunnan puheenjohtajan, ulkoministeri Timo Soinin mukaan Koivisto oli kuin satavuotias Suomi.

– Voi sanoa, että presidentti Mauno Koiviston elämänkaaresta näkyy samalla itsenäisen Suomen satavuotias kulku. Vaikeudet on voitettu, koulutus ja työ ovat luoneet hyvinvointia. Syvä näkemys on auttanut löytämään paikan maailmassa, Timo Soini kuvaili Koivistoa valtiollisten hautajaisten tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Soinin mukaan Koivisto oli parlamentarismin ja kansanvallan kannattaja. Hänen linjauksensa ovat muokanneet yhteiskuntaamme sellaiseksi kuin se nyt on.

Soini huomautti, että valtiolliset hautajaiset ovat nimensä mukaiset: niissä läsnä ovat kunnioitus vainajaa ja isänmaata kohtaan.

– Valtiolliset hautajaiset ovat kansakunnan tapa osoittaa kunnioitusta paitsi entiselle tasavallan päämiehelle, myös Suomelle ja täällä vallitsevalla elämäntavalle.

Presidentti Mauno Koivisto haudataan helatorstaina. Helsingin katujen varsille odotetaan viranomaisarvioiden mukaan kymmeniä tuhansia ihmisiä, sään salliessa jopa sata tuhatta.

– Helatorstaina läsnä ovat sekä menneisyys, nykyhetki että tulevaisuus, Timo Soini kiteytti.

Yleisradio televisioi hautajaiset ja muistotilaisuus striimataan. Jumalanpalvelusta voi kuunnella myös Tuomiokirkon läheisyydeltä, esimerkiksi Senaatintorilta.

Lue myös: Presidentti Mauno Koivisto haudataan sotilaallisin kunnianosoituksin

Presidentti Mauno Koivisto haudataan sotilaallisin kunnianosoituksin

22.5.2017 - 16:22

Presidentti Mauno Koiviston valtiolliset hautajaiset pidetään helatorstaina 25. toukokuuta. Siunaustilaisuus on Helsingin tuomiokirkossa kello 13.

Presidentti Mauno Koivisto haudataan torstaina Hietaniemen hautausmaalle sotilaallisin kunnianosoituksin alueelle, jossa sijaitsevat presidentti Urho Kekkosen ja Risto Rytin haudat.

Muistotilaisuus pidetään kutsuvieraille Säätytalossa.

Hautajaisten toteutuksessa on huomioitu valtiollisten hautajaisten perinteet, presidentti Koiviston henkilöhistoria sekä omaisten toivomukset.

Yleisradio lähettää hautajaiset suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa sekä Radio Suomessa.

Siunaustilaisuus Tuomiokirkossa

Siunaustilaisuus alkaa Jean Sibeliuksen Surusoitolla, jonka jälkeen Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores laulaa Taneli Kuusiston Suomalaisen rukouksen.

Kukkatervehdyksen laskevat omaiset, tasavallan presidentti, presidentti Martti Ahtisaari, presidentti Tarja Halonen, eduskunta ja valtioneuvosto.

Siunausta edeltää rukous ja Raamatunluku. Hautaan siunaamisen toimittaa piispa Eero Huovinen.

Professori Jorma Hynninen esittää Kalervo Hämäläisen Veteraanin iltahuudon yhdessä Cantores Minoresin ja Kaartin soittokunnan kanssa. Isä meidän -rukouksen ja Herran siunauksen jälkeen lauletaan virsi 396, Sua kohti Herrani, vanhoilla sanoilla.

Muistopuheen pitää tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Siunaustilaisuuden lopuksi Cantores Minores esittää Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnin. Päätössoitto on Narvan marssi Kaartin soittokunnan esittämänä.

Arkunkantajina kirkossa toimivat palveluksessa olevat kenraalit ja amiraalit. Arkun edessä kulkevat puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg ja Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen.

Surusaatto Hietaniemeen

Presidentti Koiviston surusaatto lähtee liikkeelle Tuomiokirkolta noin kello 14.30 ja saapuu Hietaniemeen noin kello 15.

Ratsupoliisien vetämä autosaattue etenee reittiä Unioninkatu - Aleksanterinkatu - Snellmaninkatu - Vironkatu - Meritullinkatu – Pohjoisranta - Pohjoisesplanadi - Mannerheimintie - Arkadiankatu - Hietaniemi. Saatto pysähtyy Valtioneuvoston linnan, Suomen Pankin ja Presidentinlinnan kohdalla.

Kunnianosoitukset Presidentinlinnan edustalla suorittaa kunniaosasto, joka koostuu maa-, meri- ja ilmavoimien kunniajoukkueista. Surusaatto ja kunniaosasto viettävät hiljaisen hetken, jonka aikana tasavallan presidentin lippu lasketaan tervehdykseen presidentti Koiviston kunniaksi.

Hiljaisen hetken jälkeen osasto suorittaa sotilaalliset kunnianosoitukset entisen ylipäällikön tarkastaessa sotilasjoukon viimeisen kerran.

Kaikkien Helsingin luterilaisten kirkkojen kellot soittavat saattokelloja surusaaton ajan. Saaton tullessa Hietaniemeen kirkkojen kellonsoitto lakkaa ja Hietaniemen kappelin kellojen soitto käynnistyy.

Presidentti Koivisto haudataan Hietaniemen hautausmaalle sotilaallisin kunnianosoituksin alueelle, jossa sijaitsevat presidentti Urho Kekkosen ja Risto Rytin haudat. Arkunkantajina Hietaniemessä toimivat presidentti Koiviston entiset adjutantit.

Kunnianosoituksista vastaavat Kaartin jääkärirykmentin asettama kunniakomppania ja Kaartin soittokunta. Ylioppilaskunnan Laulajat esittää laulun Oi kallis Suomenmaa.

Muistotilaisuus Säätytalossa

Muistotilaisuus pidetään Säätytalossa kutsuvieraille hautaan laskemisen jälkeen noin kello 16 alkaen. Muistotilaisuuden avaa Turun NMKY:n mieskuoro Naskalit johtajanaan Tommi Saalas. Kuoro esittää Anton Brucknerin teoksen Locus iste.

Muistotilaisuuden avaussanat lausuu omaisten edustaja Heikki Allonen. Pääministeri Juha Sipilä esittää muistosanat. Muistopuheen pitää entinen pääministeri Paavo Lipponen.

Tilaisuudessa kuullaan Yrjö Kilpisen Laululle, Ilmari Hannikaisen Rauha ja Oskar Merikannon Sinulle sopraano Tuuli Takalan esittämänä säestäjänään pianisti Tuula Hällström.

Tuomiokirkolta Hietaniemeen noin kello 14.30 lähtevää surusaattoa on mahdollista seurata reitin varrella Hietaniemen hautausmaalle saakka. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua Tuomiokirkossa pidettävään siunaustilaisuuteen. Sisäänkäynti tapahtuu kirkon sivuovista kello 11.30 alkaen. Kirkossa pyydetään olemaan paikoillaan viimeistään kello 12.30.

Valtioneuvoston kanslia on määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan koko maassa valtiollisten hautajaisten ajan. Koko maan toivotaan yhtyvän suruliputukseen. Liputus alkaa 25.5. kello 8 ja päättyy kello 21. Muistotilaisuuden arvioidaan päättyvän kello 17.30, jolloin liput nostetaan kokosalkoon.

Liikennejärjestelyt Helsingin keskustassa

Presidentti Koiviston surusaaton vuoksi saattueen reitin varrelta suljetaan katuja kokonaan ajoneuvoliikenteeltä. Helsingin katuja on suljettuna noin kello 14–16 välillä. Sulut voivat aiheuttaa liikenteen ruuhkautumista.

Tämän vuoksi toivotaan välttämään autoilua Tuomiokirkon ja Hietaniemen hautausmaan välisellä alueella.

Hautajaisia edeltää kaupunkikuvan parantamiseen tähtääviä töitä, joiden vuoksi alueella on maanantaista 22.5. tiistaihin 23.5. voimassaolevat siirtokehotukset. Töiden valmistuttua alueella on voimassa pysäyttämiskiellot tiistaista 23.5. torstaihin 25.5. asti. Tapahtuma voi sulkea lyhytaikaisesti kevyen liikenteen yhteyksiä.

800 miljoonan dollarin veto – George Soros uskoo Donald Trumpin politiikan epäonnistumiseen

22.5.2017 - 16:01

Sijoittajalegenda ja yksi maailman rikkaimmista miehistä, George Soros uskoo pörssikurssien kääntyvän lähiaikoina alamäkeen, kertovat Spiegel Online ja Die Welt.

Saksalaislehden mukaan George Soros on sijoittanut 764 miljoonaa dollaria sen puolesta, että S&P 500 sekä Russell 2000 -pörssi-indeksien arvo putoaa merkittävästi. Lehtien mukaan Soros on lisännyt tuntuvasti lyhyeksimyyntipositioitaan, jotka tarkoittavat sitä, että hän saa voittoa, jos osakekurssit tippuvat.

S&P 500 -indeksi on 500 suuren yrityksen New Yorkin pörssin ja Nasdaqin osakekursseja kuvaava indeksi. Russell 2000 -indeksi kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten osakkeiden hintaa.

Osakkeiden hinnoissa on näkynyt se, että sijoittajat ovat odottaneet Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vievän läpi tuntuvat yhteisöveron veronalennukset.

Spiegel Onlinen mukaan Soros kuitenkin ilmeisesti avioi, että Trumpin veronalennukset eivät ikinä toteudu.

Russell 2000-indeksin romahtamisen puolesta Soros on sijoittanut 460 milijoonaa euroa ja S&P 500:n romahtamisen puolesta hän on sijoittanut 305 miljoonaa dollaria.

Saksalaislehdessä huomautetaan, että vaikka Soros vaikuttaisi veikkaavan osakkeiden halpenevan, hän on myös sijoittanut joihinkin pitkäaikaisiin positioihin erityisesti teknologiafirmoissa.

Ennätysmäärä vihreiden jäseniä äänestää uudesta puheenjohtajasta

22.5.2017 - 15:52

Vihreiden puheenjohtajasta järjestettävässä jäsenäänestyksessä on 8 768 äänioikeutettua.

Äänioikeutettuja ovat kaikki vanhat jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksun vuonna 2016 sekä uudet jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksun 15. toukokuuta mennessä. Äänioikeutetuista 1 222 on uusia jäseniä.

Vihreiden varsinainen jäsenmäärä lasketaan kuluvan vuoden aikana jäsenmaksunsa maksaneista. Jäsenmäärä perjantaina 19.5. oli 8 170 vuoden 2017 jäsenmaksun maksanutta henkilöä.

Jäsenmäärä on näin ollen tässä vaiheessa vuotta ylittänyt edellisen, presidentinvaalien 2012 mukanaan tuoman 8 022 jäsenen ennätyksen.

Ehdolla vihreän liiton puheenjohtajaksi ovat Touko Aalto, Mika Flöjt, Emma Kari, Krista Mikkonen, Maria Ohisalo ja Olli-Poika Parviainen.

PS:n Sampo Terho: Suomen on hylättävä tavoite pyrkiä EU:n ytimiin

22.5.2017 - 15:50

Perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaan mukaan liittovaltiokehityksen torjuminen tulee olla keskeinen kansallinen tavoite.

Perussuomalaisten puheenjohtajaksi pyrkivä Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho kirjoittaa blogissaan otsikolla Suomen on ajettava EU:ssa ainoastaan omaa etuaan.

Hänen mukaansa "Suomen on muiden jäsenmaiden tapaan puolustettava EU:ssa ennen kaikkea kansallista etuaan. Kukaan muu ei sitä puolestamme tee".

– Meidän on hylättävä idealistinen tavoite pyrkiä EU:n ytimiin hintaa kyselemättä. Kaikkea EU-politiikkaa on jatkossa arvioitava kansallisen hyödyn pohjalta. Hokema siitä, että haluamme istua pöydissä, joissa päätökset tehdään, on sisällöltään tyhjä. Suomi on jäänyt usein muiden hahmotteleman politiikan maksumieheksi, Sampo Terho toteaa.

Terhon mukaan perussuomalaisten ollessa poissa hallituksesta "Suomi oli Euroopan Unionin ajopuu, meni liiaksi virran mukana vailla omaa linjaa".

– Tällä hallituskaudella ote on ollut kriittisempi. Hallitusohjelman kirjausten mukaisesti alati yhdentyvän EU:n aika on ohi.

– Tässäkin asiassa meidän täytyy terävöityä. EU-kritiikin on oltava jatkossa entistä tiukempaa. Samalla meidän täytyy olla EU-politiikassamme aktiivisia niin kauan, kuin olemme unionin jäsen. On minimoitava haitat ja maksimoitava hyödyt.

Osa EU-maista haluaa Sampo Terhon mukaan jatkaa Euroopan poliittista yhdentymistä tasolle, "jota on vaikea kuvata muuksi kuin Euroopan liittovaltioksi".

– Tämän kehityksen torjumisen tulee olla keskeinen kansallinen tavoitteemme. EU-maiden johtajavaihdokset eivät muuta Suomen hallitusohjelmaa, johon nimenomaan perussuomalaiset ovat vaatineet tiukat liittovaltiokehityksen torjuvat EU-kirjaukset. Niistä pidetään kiinni.

Jos liittovaltiokehitys kuitenkin jatkuu, on Sampo Terhon mukaan uusi EU-kansanäänestys sitäkin perustellumpi.

– Britannia antaa nyt esimerkin EU:sta eroamiseen. Meidän on seurattava tarkkaan sen prosessin etenemistä. Itse en usko, että Britannialle käy pitkällä aikavälillä huonosti. Olen avainpaikalla seuraamassa tätä kehitystä eurooppaministerinä ja haluan siitä tehtävästä tuoda tiedot ja näkemykset myös perussuomalaisten käyttöön siinä vaiheessa, kun puolueväkemme päättää mahdollisen kansanäänestyksen edistämisestä.

Nesteen ja Vapon valtion vähimmäisomistusraja halutaan laskea kolmannekseen

22.5.2017 - 15:44

Hallitus esittää eduskunnalle Nesteen ja Vapon valtion vähimmäisomistusrajan laskemista nykyisestä 50,1 prosentista 33,4 prosenttiin vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä.

Tämä antaisi hallitukselle mahdollisuuden siirtää 33,4 prosentin ylittävät omistusosuudet valtion täysin omistamaan Valtion kehitysyhtiö Vakeen toukokuussa 2016 annetun omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti.

Hallituksen on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle keskiviikkona. Lisätalousarvio tulee voimaan 1. heinäkuuta.

Valtio omistaa Nesteestä 50,1 prosenttia ja Vaposta 50,1 prosenttia.

Teollisuuden palkansaajien mukaan valtion vaikuttamismahdollisuuksien kaventuessa yritysten pilkkomisen, osaamisen menetysten ja työpaikkojen vaarantumisen riski kasvaa.

Lue myös: Teollisuuden palkansaajat huolissaan valtionyhtiöiden työpaikoista

Teollisuuden palkansaajat huolissaan valtionyhtiöiden työpaikoista

22.5.2017 - 15:14

Teollisuuden palkansaajat TP pelkää valtio-omisteisten yhtiöiden työpaikkojen olevan vaarassa, jos niiden omistusrakenteessa tehdään liian nopeita ja harkitsemattomia muutoksia.

TP:n huoli pohjautuu vuoden alusta voimaan tulleisiin omistajaohjauslain muutoksiin ja tämänpäiväiseen valtioneuvoston esitykseen, jotka muun muassa sallivat omistuksen laskemisen useissa strategisissa yhtiöissä 33,4 prosenttiin aiemman enemmistöomistuksen sijaan.

Teollisuuden palkansaajien mukaan valtion vaikuttamismahdollisuuksien kaventuessa yritysten pilkkomisen, osaamisen menetysten ja työpaikkojen vaarantumisen riski kasvaa.

Käytännössä uudet linjaukset ovat tarkoittaneet Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:n perustamista. Yhtiö toimii budjettitalouden ulkopuolella ja valtioneuvoston alaisuudessa.

Ensimmäisessä vaiheessa Vakeen on päätetty siirtää osakkeita 2,4 miljardin euron arvosta. Teollisuuden palkansaajien mielestä on riski, että yhtiöiden osakkeet on siirretty Vakeen vain myyntitarkoituksella. Mainittuja yhtiöitä ovat muun muassa Neste, Posti Group, Vapo ja Altia.

– Vakessa piilee vaara, että sen omistamia yhtiöitä pilkotaan ja niitä myydään eteenpäin. Tämä vaarantaa sekä yhtiöissä olevan osaamisen että viime kädessä työpaikat, sanoo Teollisuuden palkansaajien varapuheenjohtaja Heli Puura.

Kun Vake Oy lähtökohtaisesti toimii budjettitalouden ulkopuolella, Teollisuuden palkansaajien mielestä sen tehtävä ei yksinomaan voi olla valtion omistusten myynti. Tällä hetkellä yhtiössä ei ole nimitettyä toimitusjohtajaa eikä hallitusta.

– Yksistään tämä herättää epäluottamusta valtion omistajapolitiikan pitkäjänteisyyteen. Me näemme valtion omistajapolitiikan avainsanoina aktiivisuuden, liiketoiminnan kehittämisen ja työpaikkojen synnyttämisen. Se palvelee myös hallituksen asettamaa 72 prosentin työllisyysastetavoitetta, Puura sanoo.

Miesten yksinasuminen yleistyy – yksinasuvia miehiä jo puoli miljoonaa

22.5.2017 - 15:02

Yksinasuvia oli viime vuoden lopulla yhteensä 1,1 miljoonaa, joista 46 prosenttia oli miehiä.

Yksinasuvien miesten määrä on tuplaantunut reilussa kahdessakymmenessä vuodessa, kertoo Tilastokeskus. Viime vuonna miehet olivat enemmistönä 25–54-vuotiaiden yksinasuvien ikäryhmässä. Suurin osa kyseisen ikäluokan miehistä on naimattomia. Eronneita heistä on 17 prosenttia.

Yksinasuvia 25–54-vuotiaita miehiä oli viime vuoden lopussa yhteensä 256 000 ja vastaavan ikäisiä yksinasuvia naisia oli 158 000.

Maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa 25–54-vuotiaista yksinasuvista lähes 70 prosenttia oli miehiä. Kaupunkimaisissa kunnissa miesten vastaava osuus oli 60 prosenttia.

Suurimmissa kaupungeissa yksinasuvien sukupuolijakauma vaihteli jonkin verran. Helsingissä yksinasuvista 25–54-vuotiaista hieman yli puolet oli miehiä. Espoossa, Vantaalla, Jyväskylässä ja Oulussa vastaava osuus oli yli 60 prosenttia.

Alle 25-vuotiaita yksinasuvia miehiä on lähes yhtä paljon kuin vastaavan ikäisiä naisia. Naiset ovat yksinasuvien enemmistönä 55 ikävuoden jälkeen.

Pyöräilemässä ollut korkea mafiapomo sai luodin päähänsä

22.5.2017 - 14:52

Sisilian mafia Cosa Nostra on selvitellyt välejään maanantaiaamuna.

Pyöräilemässä ollut mafiapäällikkö Giuseppe Dainotti, 67, ammuttiin hieman ennen kello kahdeksaa maanantaiaamuna. Porta Nuovan capomandamentona, eli mafian hallintoalueen päällikkönä toiminutta Dainottia lähestyi moottoripyörällä kaksikko ja toinen tappajista ampui häntä kuolettavasti päähän.

Porta Nuova on yksi Cosa Nostran tärkeimmistä ja vahvimmista mandamentoista. Siihen kuuluvat Porta Nuovan, Palermo Centron, Borgo Vecchion ja Kalsan mafiaperheet. Viranomaisten mukaan murhassa oli kyseessä mandamenton pomojen välienselvittely.

Dainotti tuomitiin elinkautiseen vankeuteen karabinieerikapteeni Emanuele Basilen murhasta, joka tapahtui vuonna 1980. Basile tutki tuolloin Cosa Nostran Sisiliasta Yhdysvaltoihin suuntautuvaa massiivista heroiinikauppaa. Dainotti kuitenkin vapautui vuonna 2014 ja hänen kaverinsa Cosa Nostrassa päättivät jo tuolloin tappaa hänet.

Dainottin murhan toimeksiantajana oli hänen entinen liikekumppaninsa huumekaupassa, Porta Nuovan nyttemmin vankilassa istuva capomandamento Giovanni Di Giacomo. Hän määräsi veljensä Giuseppe Di Giacomon tappamaan Dainottin. Hänet kuitenkin ammuttiin Zisan kaupunginosassa maaliskuussa 2014. Niinpä myös Dainotti kuoli pyöräilleessään Zisassa.

Kyseessä oli ensimmäinen mafiapäällikön murha Palermossa kolmeen vuoteen.

Lähteet: La Sicilia, La Repubblica

Eteran indeksi: Tasaista kasvua koko maassa

22.5.2017 - 13:40

Eläkevakuutusyhtiö Eteran suhdanneindeksi jatkoi vahvaa kehitystä maaliskuussa.

Eteran suhdanneindeksi antaa ajantasaista tietoa Suomen talouden kehityksestä. Se kuvaa muutosta seurantaryhmän työntekijämäärissä kuukausi- ja vuositasolla.

Maaliskuu seurantaryhmän työntekijämäärät kasvoivat 6,2 prosenttia edellisvuoden maaliskuuhun verrattuna. Eteran suhdanneindeksi tammi-maaliskuulta oli myös 6,2 prosenttia.

Seurantaryhmän työntekijämäärät kasvoivat kaikilla alueilla. Kasvu jakautui tasaisesti myös eri yrityskokoluokkien mukaan.

– Tuntuu yllättävältä, miten tasaista kasvu oli kaikkialla Suomessa. Eri alueilla kasvun taustalla vaikuttavat kuitenkin eri tekijät, Eteran varatoimitusjohtaja Timo Hietanen sanoo.

Itä-Suomessa työntekijämäärät kasvoivat tammi-maaliskuussa 6,8 prosenttia edellisvuoden alkuun verrattuna.

– Näyttää siltä, että Itä-Suomessakin talous on alkanut viritä ja työntekijämäärät kasvaa. Yhtenä syynä lienee ruplan vahvistuminen ja itänaapurin ostovoiman kasvu, Hietanen arvelee.

Etelä-Suomen suhdanneindeksi oli tammi-maaliskuussa 5,3 prosenttia. Länsi-Suomessa työntekijämäärät kasvoivat 6,1 prosenttia edellisvuodesta. Pohjois-Suomen suhdanneindeksi oli 9,8 prosenttia.

– Länsi-Suomi on jatkanut tasaista kasvuaan. Etelä-Suomessa kasvu painottuu puolestaan vahvasti pääkaupunkiseudulle ja perustuu melko vahvasti rakentamiseen. Pohjois-Suomessa kasvu painottuu erityisesti Pohjois-Pohjanmaalle, Hietanen kuvailee.

Myös rakentaminen jatkoi kasvuaan alkuvuonna. Rakentamisen toimialaindeksi oli tammi-maaliskuussa 5,3 prosenttia.

Opiskelijat voivat hakea yleistä asumistukea jo nyt

22.5.2017 - 13:32

Opiskelijat voivat nyt hakea yleistä asumistukea Kelasta, jos he tietävät syksyn tulonsa, asumismenonsa ja muut asumisensa olosuhteet.

Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea 1. elokuuta alkaen. Samalla opintotuen asumislisän maksaminen päättyy.

Yleistä asumistukea on haettava uudella hakemuksella. Kela lakkauttaa Suomessa vuokralla asuvien opiskelijoiden asumislisät automaattisesti.

Opiskelija voi tehdä asumistukihakemuksen jo toukokuun lopussa Kelan asiointipalvelussa tai yleisen asumistuen hakemuslomakkeella (lomake AT 1). Hakemukseen täytyy liittää vuokrasopimus myös silloin, kun hakija asuu opiskelija-asunnossa. Liitteet voi toimittaa verkossa.

Ruokakunta hakee yhteisen asumistuen

Yleinen asumistuki myönnetään yhteisesti koko ruokakunnalle. Yksi asukas hakee tuen koko ruokakunnan puolesta. Jos ruokakuntaan kuuluva saa jo yleistä asumistukea, hänen pitää hakea tuen tarkistamista.

Tuen saamiseen vaikuttavat ruokakuntaan kuuluvien tulot. Samaan ruokakuntaan kuuluvat aina puolisot ja muut lähisukulaiset sekä yhteisellä vuokrasopimuksella asunnon vuokranneet.

Samaan ruokakuntaan kuuluvat samassa asunnossa asuvat avio- ja avopuolisot sekä isovanhemmat, vanhemmat ja lapset, muualla asuva puoliso ja alaikäiset lapset, yhteisellä vuokrasopimuksella asunnon vuokranneet sekä erillisellä vuokrasopimuksella osan asunnosta vuokranneet, jos he ovat vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan vastuussa koko asunnon vuokrasta.

Eri ruokakuntaan kuuluvat erillisellä vuokrasopimuksella osan asunnosta vuokranneet henkilöt, jos he eivät ole lähisukulaisia tai jos he eivät ole vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan yhteisvastuussa koko asunnon vuokrasta sekä päävuokralainen ja alivuokralainen, jos he eivät ole lähisukulaisia.

Elokuusta alkaen opintoraha on tuloa, joka huomioidaan asumistuessa. Opintolainaa ei kuitenkaan huomioida tulona. Opiskelija voi arvioida asumistuen määrän asumistukilaskurilla.

Asumistuki voidaan myöntää elokuusta alkaen, jos hakemus on Kelassa syyskuun loppuun mennessä. Lisäksi vuokrasopimuksen pitää olla voimassa elokuun 1. päivästä alkaen ja asuntoon pitää myös muuttaa elokuun aikana.

Opintotuen asumislisä säilyy ulkomailla opiskelevilla sekä Suomessa maksullisella kansanopistolinjalla opiskelevilla, jotka asuvat oppilaitoksen asuntolassa.

Kelan verkkosivuilla on asiasta lisäohjeita.

JHL haluaa käydä nollatuntisopimuksia vastaan laajalla rintamalla

22.5.2017 - 13:16

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n mielestä tulevalla sopimuskierroksella nollatuntisopimuksia vastaan on käytävä laajalla rintamalla.

JHL:n toimialajohtaja Håkan Ekström sanoo, että tämä suomalaisille työmarkkinoille ja JHL:n sopimusaloille vaivihkaa levinnyt palvelussuhdemuoto on asettamassa yhä laajemman osan jäsenkentästä kestämättömään tilanteeseen ja työnantajien mielivallan kohteeksi.

Nollatuntityösopimuksissa työnantaja ei sitoudu tarjoamaan työntekijälle tiettyä määrää työtunteja viikossa, vaan sopimukseen on kirjattu työaikamäärittelyn kohdalle vaihteluväli esimerkiksi 0–20 tuntia viikossa.

Käytännössä työnantaja ei nollatuntisopimuksella kuitenkaan sitoudu tarjoamaan työtä työntekijälle. Mahdollista on, ettei työnantaja tarjoa työtä lainkaan. Työntekijällä ei siten Håkan Ekströmin mukaan ole minkäänlaista varmuutta työn määrästä ja toimeentulostaan. Työntekijän mahdollisuus vaikuttaa omaan tilanteeseensa on hyvin heikko.

– Nollatuntisopimuslainen on erittäin altis työnantajan painostukselle. Jos työntekijänä avaat suusi ja kyseenalaistat työnantajan toimintaa tai tulkintoja, saattaa se näkyä annettavissa työtuntimäärissä. Tältä osin työntekijät ovat huutolaisen asemassa, Ekström sanoo tiedotteessaan.

Maan hallitus vastusti aiemmin määrätietoisesti nollatuntisopimukset kieltävän aloitteen hyväksymistä. Myöhemmin työministeri Jari Lindström (ps.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ilmoittivat hallituksen valmistelevan lainsäädäntöä nollatuntisopimusten yleisten pelisääntöjen ja työntekijöiden aseman kehittämiseksi. Mahdollista on, että esitykset liittyivät esimerkiksi työaikalain uudistamiseen.

Elinkeinoelämän Keskusliitto ja työnantajaliitot suhtautuvat kielteisesti nollatuntisopimusten käytön rajoittamiseen. Håkan Ekströmin mielestä käytännössä nämä tahot haluavat ylläpitää nykyistä järjestelmää, jossa työntekijän asema on erittäin haavoittuva ansiotason ennakoitavuuden osalta.

– Luottamus siihen, että maan hallitus edistäisi nollatuntisopimuslaisten asemaa, on erittäin vähäinen. Etenkin kun työnantajaliitot vastustavat kaikkia sellaisia työntekijöiden turvamääritteitä, jotka heidän silmissään voisivat toimia työnjohtovaltaa rajoittavina tekijöinä, Ekström toteaa.

Hän sanoo, että ellei maan hallitus pidä kiinni sitoumuksistaan nollatuntisopimuslaisten aseman ja turvan parantamiseksi, asia pitää nostaa palkankorotuskysymysten rinnalle keskeiseksi kysymykseksi tulevalla liittokierroksella.

– Tässä vaikeassa tilanteessa eivät enää kosmeettiset muutokset ja juhlapuheet auta, Ekström niittaa.

– Näen, että asia pitää viedä kaikkiin liittomme neuvottelupöytiin laajalla rintamalla. Minkä maan hallitus jättää tekemättä tässä asiassa nyt, löytyy työnantajaliittojen edessä merkittävissä työehtosopimuspöydissä tulevalla sopimuskierroksella, Ekström toteaa.

Komissiolta ymmärrystä Suomen velkatilanteelle

22.5.2017 - 12:58

Euroopan komissio osoittaa ymmärrystä Suomen julkisen talouden velkatilanteelle maakohtaisissa talouspoliittisissa suosituksissaan.

Komissio toteaa Suomen julkisen velan osalta, että tuottavuutta ja työvoiman tarjontaa lisäävien rakenneuudistusten nopea hyväksyminen ja toteuttaminen on olennaista, jotta keskipitkän aikavälin kasvunäkymät ja julkisen talouden kestävyys paranisivat.

EU:n ja euroalueen talous on komission mukaan osoittautunut kestäväksi. Kasvua jarruttavia ongelmia kuitenkin riittää, kuten hidas tuottavuuden kasvu, talouskriisin seuraukset ja myös sitkeästi jatkuva eriarvoisuus sekä lähinnä ulkoisista tekijöistä johtuva epävarmuus.

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä kohti keskeisiä, Euroopan tasolla yhdessä vahvistettuja taloudellisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita, joita ovat investointien lisääminen, rakenneuudistusten jatkaminen ja vastuullisen finanssipolitiikan noudattaminen. Euroalueen haasteisiin ja painopisteisiin kiinnitetään erityistä huomiota.

Suomelle komissio suosittaa, että Suomi toteuttaa vuosina 2017 ja 2018 toimia, joilla se harjoittaa finanssipolitiikkaansa vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion vaatimusten mukaisesti.

Tämä tarkoittaa julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista vuonna 2018, kun otetaan huomioon sallitut poikkeuksellisiin tapahtumiin liittyvät poikkeamat, rakenneuudistusten toteuttaminen ja investoinnit, joiden perusteella on myönnetty tilapäinen poikkeama.

Niin ikään Suomen pitäisi varmistaa, että hallintouudistus sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustehokkuuden parantamiseksi hyväksytään ja toteutetaan oikea-aikaisesti.

Komission mielestä Suomen olisi myös edistettävä edelleen palkkojen kytkemistä tuottavuuden kehitykseen kaikilta osin työmarkkinaosapuolten roolia kunnioittaen sekä toteuttaa kohdennettuja aktiivisia työmarkkinapolitiikan toimia vastauksena työllisyys- ja sosiaalipoliittisiin haasteisiin. Työn vastaanottamiseen olisi tarjottava kannustimia ja edistettävä yrittäjyyttä.

Komissio kehottaa Suomen jatkamaan sääntelyn purkua ja vähentää hallinnollista taakkaa kilpailun lisäämiseksi palvelualoilla ja edistääkseen investointeja.

Suomi saa pyytämänsä jouston

Komission mukaan Suomen olisi katsottava, että velkakriteeriä nyt noudatetaan. Suomen osalta todetaan, että tuottavuutta ja työvoiman tarjontaa lisäävien rakenneuudistusten nopea hyväksyminen ja toteuttaminen on olennaista, jotta keskipitkän aikavälin kasvunäkymät ja julkisen talouden kestävyys paranisivat.

Komissio ehdottaa Suomen vuoden 2017 vakausohjelman arvioinnin perusteella, että Suomelle myönnetään sen pyytämä jousto.

Tänään annetut suositukset perustuvat hallitusten, kansallisten parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien kanssa käytyihin keskusteluihin, kansallisiin ohjelmiin, Eurostatin tietoihin ja komission kevään 2017 talousennusteeseen.

Komissio pyytää nyt EU:n neuvostoa hyväksymään ehdotetun lähestymistavan ja ehdotetut maakohtaiset suositukset.

Jäsenvaltioita kehotetaan noudattamaan suosituksia kaikilta osin ja ilman viiveitä.

EU-maiden ministerit keskustelevat maakohtaisista suosituksista ennen kuin EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten on määrä hyväksyä ne.

Tämän jälkeen jäsenvaltioiden tehtävänä on panna suositukset täytäntöön ja ottaa ne huomioon kansallisessa talous- ja finanssipolitiikassaan vuosina 2017 ja 2018.

Näistä syistä turvapaikanhakijat viipyvät vastaanottokeskuksissa odotettua pidempään

22.5.2017 - 12:45

Hallitus joutui budjetoimaan lisää rahaa vastaanottokeskuksissa asuville turvapaikanhakijoille maksettaviin tukiin.

Hallitus päätti viime perjantaina esittää lisäbudjetissaan 14,9 miljoonaa euroa lisää rahaa vastaanottokeskusten asiakkaille. Turvapaikanhakijoille maksetaan vastaanottorahaa välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi.

Hallituksen perusteena on se, että vastaanoton piirissä on kuluvana vuonna ennakoitua enemmän henkilöitä eli keskimäärin 14 700 henkilöä.

Sisäministeriöstä talous- ja suunnittelujohtaja Kati Korpi kertoo, että ennakoitua suurempaan henkilömäärään on syynä se, että turvapaikan saaneille ei ole löytynyt kuntapaikkoja ja lisäksi hallinto-oikeus on käsitellyt odotettua pidempään turvapaikkapäätöksistä tehtyjä valituksia.

– Käytännössä turvapaikanhakijat eivät ole poistuneet vastaanottokeskuksista, Korpi sanoo.

Lisäksi asiakkaille maksettaviin tukiin oli Korven mukaan budjetoitu alun perin liian vähän rahaa.

– Vastaanottokeskuksiin ei tämän hetkisen tiedon mukaan tarvita lisää rahaa, ainoastaan asiakkaille maksettaviin tukiin.

Alun perin vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettaviin tukiin oli budjetoitu tälle vuodelle 37 miljoonaa euroa. Kokonaissumma nousee siis lisäbudjetin myötä 51,9 miljoonaan euroon.

Turvapaikanhakijat saavat tekemistä ruoanlaitosta

Mikäli aikuinen turvapaikanhakija ei saa vastaanottokeskuksessa aterioita, hänelle maksetaan 314,91 euroa kuukaudessa. Mikäli ateriapalvelu sisältyy vastaanottopalveluun, tuen suuruus on 92,30 euroa kuukaudessa.

– Maahanmuuttovirasto on siirtynyt vastaanottopalveluissa sellaiseen toimintaan, että turvapaikanhakijat laittavat itse ruokansa ja saavat sillä tavalla tekemistä, mutta samalla se nostaa asiakkaille maksettavan tuen kuukausimäärää, Korpi kertoo.

Hallitus antoi lisää rahaa kolme miljoonaa euroa myös vapaaehtoiseen paluuseen. Yhteensä vapaaehtoiseen paluuseen on budjetoitu tälle vuodelle 8,8 miljoonaa euroa lisäbudjetin myötä. Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikan hakijat palautetaan ensisijaisesti vapaaehtoisesti.

Korpi kertoo, että lisämäärärahalla halutaan varmistaa, ettei vapaaehtoinen paluu jää kiinni ainakaan rahoituksesta.

– Vapaaehtoista paluuta pyritään tehostamaan, kun loppuvuoden aikana alkaa yhä enemmän kielteisiä päätöksiä tulla.

Hallituksen ensimmäinen lisäbudjetti tälle vuodelle annetaan eduskunnalle keskiviikkona 24. toukokuuta.

He ovat Pohjois-Korean uudet etuoikeutetut – parasta kohtelua Kim Jong-unin tultua

22.5.2017 - 12:04

Ydin- ja ohjusteknologiaan erikoistuville insinööreille myönnetään paljon etuoikeuksia Pohjois-Koreassa.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-unin hallinto myöntää poikkeuksellisia etuoikeuksia tiedemiehille ja insinööreille, jotka opiskelevat ydin- ja ohjusteknologiaa.

Pohjois-Korea on tehnyt viime aikoina paljon ohjuskokeita, mikä on aiheuttanut paljon jännitteitä Korean niemimaalla. Viimeisin tehtiin sunnuntaina. Pohjois-Korea kehittelee mannertenvälistä ballistista ohjusta.

Aikaisemmin tiedemiehinä ja insinööreinä uran luoneet pohjoiskorealaiset elivät suhteellisen köyhää elämää, joten elintasomuutos on suuri.

Tästä johtuen vanhemmat haluavat lapsistaan tiedemiehiä ja -naisia.

– Tiukalla budjetilla aiemmin eläneet tiedemiehet saavat parasta kohtelua ydin- ja ohjuskehitystä varten Kim Jong-unin valtaannousun jälkeen, nimettömänä esiintyvä lähde kertoo Radio Free Asialle.

– Tiedemiehille ja insinööreille rakennettiin Pjongjangiin asuinrakennuksia. Korean työväenpuolueen keskuskomitea päätti asettaa tiedemiehet sekä insinöörit etusijalle asuntojen rakentamisessa jokaisessa maakunnassa.

Pohjois-Koreaa hallinneen Kim Il-sungin (Kim Jong-unin isoisä) valtakaudella 1947–1994 vanhemmat halusivat lapsistaan taitelijoita.

Kim Jong-ilin (Kim Jong-unin isä) valtakaudella 1994–2011 vanhemmat toivoivat, että lapset ryhtyisivät hallitsevan puolueen johtaviksi virkailijoiksi.

Kim Jong-unin noustua valtaan vuonna 2011 tiedemiehet alkoivat saada etuoikeutettua kohtelua, kuten suurempia ruokavarantoja.

Korkeakoulututkinnon omaavat tiedemiehet ja insinöörit vapautetaan myös pakollisesta asepalveluksesta.

Asiantuntijat pitävät viimeviikkoisia ohjuskokeita huolestuttavina merkkeinä siitä, että Pohjois-Korean ydinaseohjelma etenee vauhdilla.

Pohjois-Korean pelätään kykenevän iskemään pian muun muassa Yhdysvaltain mantereelle ydinkärjellä varustetulla mannertenvälisellä ballistisella ohjuksella.

Kyösti Kakkonen moittii IL:ssä valtionyhtiöitä kaverityöpaikoiksi: "Jos ryssii homman, niin sen pitäisi näkyä palkassa"

22.5.2017 - 11:29

Kauppaneuvos Kyösti Kakkosen mielestä jossain on vikaa, jos valtionyhtiön toimitusjohtaja tienaa kaksikymmentä kertaa enemmän kuin pääministeri, kertoo Talouselämä.

Sijoittaja, kauppaneuvos Kyösti Kakkosen mielestä valtionyhtiöiden palkkiot ovat hänen mukaansa usein järjettömiä.

– Jos toimitusjohtaja tienaa kaksikymmentä kertaa enemmän kuin pääministeri, jossain on vikaa, Kakkonen sanoo Talouselämässä.

Kakkosen mielestä tulosten ja palkkioiden pitää olla suhteessa toisiinsa.

– Valtionyhtiöissä on palkittu kyvyttömyydestä ja osaamattomuudesta hyvin avokätisesti. Esimerkiksi Finnairin ja VR:n historiat on tältä osin surkeita, hän toteaa.

Iltalehdelle Kakkonen kertoi, että häntä ottaa eniten päähän se, ettei valtionyhtiöiden johdon tarvitse kantaa kovinkaan kummoista tulosvastuuta.

– Valtionyhtiöissä asetetut tavoitetasot yhtiön johdolle ovat aika matalia. Kun yhtiöt ovat vielä aika selkeitä johdettavia, ehkä Finnair ja VR pois lukien, niin välillä tulee mieleen, että ne ovat jonkinlaisia kaverityöpaikkoja, Kakkonen sanoi.

– Jos tekee huonoa tulosta, niin siitä huolimatta joku osa kannustinjärjestelmästä todennäköisesti laukeaa. Vaikka kuluttajat, asiakkaat ja henkilökunta olisivat tyytymättömiä, niin aina sitä lisäbonusta jostakin kilisee, Kakkonen jatkoi.

Kakkosen mukaan valtionyhtiöiden toimitusjohtajien pitäisi panna itsensä kunnolla likoon.

– Jos ryssii homman niin kuin (Mika) Vehviläinen Finnairilla, niin sen pitäisi näkyä palkassa. Japanissa jos johto epäonnistuu, niin he saattavat luopua osasta palkkaansa. En ole kuullut, että Suomessa olisi koskaan tapahtunut näin, Kakkonen totesi.

– He voivat pahimmassa tapauksessa menettää työpaikkansa. Meidän järjestelmä on vielä niin hassu, että sieltä kilisee vuoden tai kahden palkka kultaisena kädenpuristuksena. Jokuhan voi ajatella, että kävipä mulla hyvä tuuri, kun sain potkut, Kakkonen jatkoi.

Sivut