Subscribe to syöte Verkkouutiset
verkkouutiset.fi uutisotsikot
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 53 min sitten

PS:n Ville Tavion mielestä EU:sta on tullut diktatuuri

13.9.2017 - 11:53

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Ville Tavio on huolestunut Suomen tulevaisuudesta kuunneltuaan Jean-Claude Juncker puheen.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti tänään Unionin tila –puheen. Siinä hän esitteli EU:n johdon suunnitelmia unionin tulevaisuudesta.

Komissio haluaa EU:lle puolustusunionin ja valtiovarainministerin sekä Schengen-alueen voimakasta laajentamista Romaniaan, Bulgariaan ja Kroatiaan. Juncker myös varoitti, että Euroopan väestö vanhenee ja siksi tarvitaan lisää väyliä lailliselle maahanmuutolle.

Ville Tavion mukaan EU:n merkittävin johtaja ei anna yhtään painoarvoa kansalliselle tulevaisuudelle.

– Juncker ei ole saanut vaaleissa yhdenkään suomalaisen ääntä. Hän toimii EU-johtajana vain ajaakseen liittovaltiokehitystä, hän sanoo.

– Junckerin puhetta kuunnellessa jokainen huomaa, millainen diktatuuri EU:sta on tullut. Suomen kansa ei sitoutunut tähän, kun EU-jäsenyydestä äänestettiin, Tavio katsoo.

"Mitä jos annettaisiin ihmisten itse valita?"

13.9.2017 - 11:26

Petteri Orpon mukaan lähes koko puoluekenttä on valinnanvapauden takana.

– Valinnanvapauslainsäädäntö valmistellaan, viimeistellään nyt syksyn aikana ja tuodaan eduskuntaan sovitussa aikataulussa. Perustuslakivaliokunta antoi siihen selkeät raamit. Sen jälkeen pystytään viemään koko lakipakettia eteenpäin. Selvyys pitää saada, maaliin pitää päästä, jotta niin kunnissa kuin maakunnissa pystytään jatkamaan työtä ja on selvät sävelet siitä, miten suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut parhaalla mahdollisella tavalla järjestetään, valtiovarainministeri Petteri Orpo totesi puoluejohdon paneelissa kuntamarkkinoilla Helsingissä.

Sote-uudistuksen valinnanvapaus ja perustuslakivaliokunnan käsittelyssään kaatama niin sanottu pakkoyhtiöittäminen puhutti paneelia.

Kokoomuksen puheenjohtaja Orpo korosti, ettei yhtiöittäminen ole koskaan ollut kokoomuksen tavoite vaan valinnanvapaus.

– Emme ole missään välissä kokoomuksena sanoneet, että yhtiöittäminen olisi pakko. Se tuli virkavalmistelusta siinä vaiheessa, kun kokonaisratkaisua tehtiin - että kilpailuneutraliteetti edellyttää yhtiöittämistä. Nyt perustuslakivaliokunta sanoo, että ei tarvitse, Orpo sanoi.

Paneeliin osallistuivat Orpon lisäksi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.), perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja kristillisdemokraattien ensimmäinen varapuheenjohtaja Tiina Tuomela.

– Muistuttaisin, että kun vaalipaneeleita ja muita paneeleita on tällä porukalla istuttu, ovat kaikki ehkä Litä lukuun ottamatta ilmoittautuneet valinnanvapauden kannattajiksi. Anttikin taisi sanoa, että valinnanvapaus kyllä, kun tämä yhtiöittäminen poistuu. Eli me olemme lähes yksimielisiä siitä, että valinnanvapaus on hyvä asia. Nyt perustuslakivaliokunnalta on saatu hyväksyntä valinnanvapaudelle, sen keskeisille elementeille.

Antti Rinne vastasi Orpolle, että SDP:lle on tärkeintä, että nykyiset sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmat pystytään korjaamaan.

– Olemme kannattaneet valinnanvapautta koko ajan. Oleellista on se, että se toteutuu sillä tavalla, että tilanne pysyy hallinnassa. Se malli, mitä te ajoitte läpi valinnanvapaudessa tässä kaatuneessa versioissa - sehän olisi johtanut hirvittäviin kustannusten nousuihin ja hallitsemattomiin tilanteisiin. Oleellista on, että saadaan laatu säilytettyä ja ihmiset pääsevät palveluihin. Ei rikota sitä, mikä on tällä hetkellä ehjää, Rinne totesi.

Rinnettä pyydettiin tarkentamaan ja selittämään, millainen SDP:n valinnanvapausmalli on.

– Tällä hetkellä on valinnanvapaus julkisten palveluiden puolella. Tällä hetkellä on valinnanvapaus niissä yksityisissä palveluissa, mitkä julkinen sektori on päättänyt toteuttaa. Tämä malli meille kelpaa. Haluamme myös, että kunnat voivat toimia tuottajina tulevaisuudessa. Se on iso ero tähän hallituksen malliin, Rinne sanoi.

Petteri Orpo vastasi Rinteelle, että valinnanvapaus koskee nykyisin vain heitä, joilla on "vakuutus, varaa tai työterveydenhuolto".

– Hallituksen malli tuo valinnanvapauden jokaiselle ihmiselle varallisuudesta huolimatta. Se on se suuri asia, jota nyt ollaan tekemässä. Edelleenkin huomaan, että olemme siitä aika lailla yksimielisiä, hän totesi.

– Unohdat Petteri kokonaan tämän julkisen sektorin valinnanvapauden. Kuka tahansa voi valita minkä tahansa terveysaseman tällä hetkellä, myös erikoissairaanhoidon puolella, ja niitä yksityisiä palveluita, jotka julkinen sektori on päättänyt mukaan hankkia, Antti Rinne vastasi.

– Mitä jos annettaisiin ihmisten itse valita, Petteri Orpo kuittasi takaisin.

Kuljetusalalla parhaat suhdannenäkymät seitsemään vuoteen

13.9.2017 - 11:23

Kuljetusyritysten odotukset kuljetusmäärien ja liikevaihdon kehitykseltä ovat korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2011, mutta kannattavuus laahaa edelleen.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL:n Kuljetusbarometrin mukaan kuljetusyritysten kansainvälistymisen aste osoittautui matalaksi kaikilla mittareilla. Esimerkiksi kabotaasiliikennettä ulkomaille vähintään kerran kuussa harjoittaa noin kaksi prosenttia lähes 600 vastanneesta yrittäjästä.

Kuljetusyrityksistä 30 prosenttia ennakoi kuljetusbarometrissa liikevaihdon kasvavan seuraavan neljän kuukauden aikana. Kuljetusmäärien kasvuun uskoo puolestaan 26 prosenttia yrityksistä. Näkymät ovat valoisimmat sitten vuoden 2011. Myös menneellä kesäkaudella kuljetuspalveluiden kysyntä oli toukokuun barometrin odotusten mukaisesti vahvaa.

Suomen vienti on kasvanut 16 prosenttia vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana viime vuoteen verrattuna. Tämä näkyy myös kuljetusyrityksissä, ja 40 prosenttia ulkomaan liikennettä harjoittavista kuljetusyrityksistä lisäsi kuljetusmääriään kesällä. Kaikista vastanneista kuljetusmääriään nosti 28 prosenttia.

Sopimus-, säiliö- ja ulkomaan liikennettä harjoittavista yrityksistä puolet (51 %) oli kasvattanut liikevaihtoaan kesän aikana. Alueellisesti liikevaihtoaan kasvattaneita oli eniten pääkaupunkiseudulla ja Keski-Suomessa.

Kuljetuslajeittain tarkasteltuna vain puutavarakuljetuksissa liikevaihto laski useammalla kuin nousi, mikä selittyy tavanomaisella kausivaihtelulla. Suotuisin kehitys oli kappaletavarakuljetuksissa, joihin sisältyvät esimerkiksi isojen infrahankkeiden vaatimat rakennustarvikekuljetukset. Kaikista vastanneista yrityksistä myynnin kasvusta raportoi 39 prosenttia.

Barometrin mukaan kysynnästä huolimatta kannattavuuskehitys oli vaatimatonta. Runsas viidennes (22 %) onnistui parantamaan kannattavuuttaan kesällä, kun joka neljännen (25 %) kannattavuus laski. SKAL:n mukaan tilanne kertoo kuljetusalan kovasta kilpailutilanteesta ja kapeista marginaaleista.

Yritykset tekivät kalustoinvestointeja huomattavasti enemmän kuin keväällä arvioivat. Kuorma-autojen rekisteröintimäärissä kasvu on ollut vahvaa. Yritysten ennusteet kalustoinvestoinneistaan ovat kovista kasvuodotuksista huolimatta hieman laskussa.

– Kuljetustalouden pitkän aikavälin tarkastelussa ollaan vahvalla nousukäyrällä. Tie- ja infrarakentamista kannattaa jatkaa, sillä se palvelee kotimaan elinkeinoelämää ja vientiä sekä parantaa työllisyyttä, SKAL toteaa.

Miksi kuljetusala ei kansainvälisty?

Kuljetusbarometrin perusteella kansainvälistyminen ei päde kuljetusyrityksiin, jotka myyvät ennen kaikkea palvelua eivätkä hyödykkeitä. Kyselyyn vastanneista 582 yrityksestä 13 prosenttia harjoittaa kansainvälistä liikennettä jollain tasolla ja neljä prosenttia harjoittaa sitä merkittävässä määrin eli yli 40 prosenttia liiketoiminnasta.

SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen näkee kansainvälisen liikenteen harjoittamisen esteenä ennen kaikkea kustannustason.

– Ulkomainen työvoima on yksinkertaisesti halvempaa. Suomalaisella kustannustasolla ei pärjää Keski-Euroopassa, hän sanoo.

Kabotaasi on nimitys tavaraliikenteelle, jota harjoitetaan toisesta EU‐ tai ETA‐valtiosta tulevalla kuorma-autolla kansainvälisen kuorman purun jälkeen. EU salli kolme tällaista maan sisäistä kuljetusta viikon sisällä.

Kuljetusbarometrin perusteella suomalaisyrityksistä kaksi prosenttia harjoittaa kabotaasia Suomen ulkopuolella vähintään kerran kuukaudessa. Tyypillisesti kyseessä on Suomesta toiseen Pohjoismaahan suuntautuva kuljetus, jonka päätyttyä tehdään siirtokuljetus kohdemaassa ennen maasta poistumista.

Myös tytäryritysten perustaminen ulkomaille on varovaista. Noin prosentti vastanneista on perustanut kuljetusyrityksen ulkomaille ja alle prosentti harkitsee yrityksen perustamista.

Danske Bank: Investointibuumi siivittää Suomen taloutta kasvuun

13.9.2017 - 10:24

Suomessa talouskasvua vauhdittaa nyt lisääntyneiden investointien ohella erityisesti vienti.

Suomessa keväällä julkistetut ennakkotiedot kokonaistuotannon kehityksestä käänsivät suhdanne-ennusteet voimakkaaseen nousuun. Danske Bankin mukaan lisätarvetta ennusteen nostolle ei nyt ole, vaan bruttokansantuotteen kasvuennuste on kuluvan vuoden osalta säilytetty 2,8 prosentissa.

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist muistuttaa, että positiivinen kehitys koskee laaja-alaisesti eri toimialoja.

– Yritykset uskaltavat vihdoin panostaa tulevaisuuteen: suuri osa kasvusta on tullut teollisista investoinneista ja teollisuusyritysten kiihtyneestä viennistä, hän sanoo.

Talouskasvu luo kysyntää myös työvoimalle. Avoimia työpaikkoja on tänä vuonna tarjolla entistä enemmän, mutta työttömyysaste laskee oletettua hitaammin. Tilastot antavat kehityksestä hieman ristiriitaisen kuvan, mutta Tilastokeskuksen mittaama virallinen työttömyysaste on kesän aikana laskenut vain vähän.

– Työllisyys on piilotyöttömyyden vähentymisen ansiosta kehittynyt hieman työttömyyttä paremmin, mutta suuri osa työttömyydestä on luonteeltaan rakenteellista, toteaa Appelqvist.

Palkoista jännitettä työmarkkinapöytiin

Talouskasvusta huolimatta palkansaajien ansiotason nousu raahautuu kaukana perässä. Palkkojen kehitys on historiallisen hitaissa pohjalukemissa. Reaalisesti laskevat palkat ja vahvasti nouseva talous synnyttävätkin Appelqvistin mukaan jännitteitä syksyn työmarkkinapöytiin.

– Työmarkkinaneuvotteluissa joudutaan tasapainoilemaan hankalien valintojen edessä. Työntekijäjärjestöjen jäsenistössä elää epäilemättä toiveita ostovoimaa parantavista korotuksista, mutta neuvottelupöydissä pelätään aiheellisesti talouden orastavan nousun rapauttamista. Hieman kärjistäen vastakkain ovat nykyiset palkansaajat ja työllisiksi haluavat, arvioi Appelqvist.

Hänen mukaansa Danske Bankin ennusteessa lähdetään oletuksesta, että tiukan väännön jälkeen päädytään sopimuskorotusten osalta maltillisiin kompromisseihin, jotka eivät vaaranna kilpailukykyä.

– Käytännössä siis ennustamme, että valtaosalla palkansaajista ei ostovoima nouse ensi vuonna lainkaan, vaan jäädään hädin tuskin inflaation tasolle. Varmaa ei ole, että tähän suostutaan, vaan riitaisampikin lakkosyksy on täysin mahdollinen, Appelqvist sanoo.

Julkistalouteen odotuksia parempi talouskehitys on tuonut pientä helpotusta. Julkisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kääntynyt laskuun odotettua aiemmin.

Talouskasvu jatkuu ensi vuonna

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi, että kansainvälisesti talouskasvu jatkuu edelleen vankkana ensi vuonna, mutta valtavaa lisäkiihdytystä ei todennäköisesti ole luvassa.

– Yhdysvalloissa kasvu on kestänyt jo yli seitsemän vuotta. Presidentti Donald Trump ei kuitenkaan toimillaan ole onnistunut lisäämään luottamusta kykyynsä toteuttaa rakentavaa politiikkaa. Yhdysvaltojen talouskasvun odotetaan jatkuvan lähes kahden prosentin tasolla myös vuonna 2018, Kuoppamäki kuvailee.

Euroalueen poliittisen epävarmuuden vähentyminen on hänen mukaansa lisännyt alueen vakautta ja kiinnostavuutta sijoituskohteena. Vuoden 2017 toisella neljänneksellä alueen talouskasvu on viimein kiihtynyt 2,3 prosentin vauhtiin.

– Ranskan uudistusmielinen presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel ovat paljon vartijoita. Heidän politiikkansa vaikuttaa myös euroalueen rakenteiden uudistamiseen ja potentiaaliseen kasvuun, kuvailee Kuoppamäki.

– Euroopan keskuspankki EKP pitää kuitenkin kärsivällistä ja maltillista linjaa, eikä kiirehdi vielä nostamaan asuntovelallisten korkoja vuonna 2018, hän jatkaa.

Elokuu toi puhtia myös käytettyjen asuntojen kauppaan

13.9.2017 - 10:07

Vahvasti viime aikoina kasvaneella uusien asuntojen kaupalla oli elokuussa edelleen asuntokaupan kasvua ylläpitävä rooli.

Uusien asuntojen kauppa kävi vilkkaasti myös elokuussa. Kauppatahti oli selvästi viime vuotta vilkkaampaa muuten paitsi rivitalojen osalta.

Elokuussa myös vanhojen asuntojen kauppa osoitti piristymisen merkkejä. Käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppa vilkastui ja myös rivi- ja omakotitalojen kauppa palasi kasvu-uralle. Käytettyjä asuntoja välitettiin elokuussa lähes seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

– Elokuun kauppaluvut toivat kaivattuja positiivisia uutisia käytettyjen asuntojen kaupan puolelle. Toivotaan, että tahti jatkuu nousujohteisena myös loppuvuonna. Käytettyjen asuntojen kaupan piristyminen on tärkeää koko asuntokaupalle, koska käytetyt asunnot muodostavat Suomen asuntokaupan suurimman kokonaisuuden, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Myös uudet asunnot ovat edelleen alkuvuonna löytäneet hyvin ottajansa, joiden kauppa on kasvanut tammi-elokuussa yli 50 prosenttia vuodentakaisesta. Uusien asuntojen kauppa oli tammi-elokuussa kasvussa kaikissa asuntokategorioissa. Esimerkiksi kerrostaloasunnoissa kauppa kasvoi vuodentakaisesta yli 60 prosenttia.

Uusien asuntojen puolella asuntotyypeistä heikoimmin eli reilu kymmenen prosenttia edellisvuodesta kasvoi uusien rivitaloasuntojen kauppa.

Käytettyjen asuntojen puolella kaupan tahti on ollut rauhallisempi, mutta elokuu näytti kevään lopun rauhallisemman tahdin jälkeen piristymisen merkkejä. Elokuun erityinen ilonaihe olivat KVKL:n mukaan käytetyt omakotitalot, joiden kauppa lisääntyi vuodentakaisesta reilu 11 prosenttia.

Niin ikään käytettyjen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppamäärät lisääntyivät reilut viisi prosenttia edellisvuodesta. Elokuun piristyminen vahvisti käytettyjen asuntojen kauppakertymää siten, että tammi-elokuun kertymä ylitti lähes kahdella prosentilla edellisvuoden tason.

Asuntokauppa on käynyt hyvin etenkin suurimmissa kaupungeissa.

Vanhojen asuntojen puolella kauppatahti on rauhallisempi. Vuosi alkoi lupaavasti, mutta vanhojen asuntojen kauppatahti vaimeni jonkin verran toisella kvartaalilla. Erityisesti tämä koski rivi- ja omakotitaloasuntoja.

Kerrostaloasuntojen myynti kävi alempana huhtikuussa, mutta se palautui edellisen vuoden tasolle touko-kesäkuussa ja ponnisti jälleen plussalle heinäkuussa. Elokuussa käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppa on vilkastunut. Samoin myös rivi- ja omakotitalojen kauppa palasi kasvu-uralle.

Käytettyjen asuntojen kaupan tärkeintä yksittäistä artikkelia eli käytettyjä kerrostaloasuntoja välitettiin tammi-elokuussa yhteensä noin 21 100 kappaletta, mikä on reilu 3,6 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.

Käytettyjä omakotitaloja on tammi-elokuussa välitetty yhteensä lähes 8950 kappaletta, mikä on yli kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Käytetyistä asuntotyypeistä heikoimmin on elokuussa käynyt rivitalokauppa. Sen kokonaismäärä ylsi alkuvuonna lähes 9700 kappaleeseen, mikä oli noin 1,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-elokuussa.

Yhteensä käytettyjä kerros-, rivi- ja omakotitaloja välitettiin tammi-elokuussa yhteensä vajaat 39 750 kappaletta.

Tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppatietopalveluun.

Kiinteistökustannukset nousseet kiihtyvällä vauhdilla

13.9.2017 - 09:16

Kuntakohtaisten kiinteistöverojen ja muiden kiinteistökustannusten nousu on kuluvana vuonna kiihtynyt.

Kiinteistöliiton indeksitalovertailun mukaan kaikkien tarkasteltujen 51 kaupungin ja kunnan maksut nousivat keskimäärin 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Kymmenen suurimman kaupungin kohdalla nousua oli kaksi prosenttia.

Edullisinta kiinteistönpito on viimevuotiseen tapaan Raahessa, Kokkolassa ja Oulussa. Kalleimmat kiinteistönpitokustannukset ovat Vihdissä, Rovaniemellä ja Lappeenrannassa.

Kustannusnousun kärjessä ovat tänä vuonna kiinteistöverot ja sähkö. Joissain kaupungeissa myös kaukolämpö kallistui tuntuvasti. Kiinteistöveron taso nousi keskimäärin viisi ja kiinteistösähkön kolme prosenttia.

Jätehuollon, kaukolämmön ja veden kustannukset nousivat keskimäärin vajaan prosentin verran edellisvuodesta.

Kaupunkikohtaiset erot kehityksessä ovat huomattavia. Enimmillään kustannukset laskivat miltei kolme ja enimmillään nousivat kymmenen prosenttia vuodesta 2016. Kaikissa tarkastelluissa kaupungeissa kiinteistöveroja ja tariffeja maksetaan Indeksitalossa keskimäärin 2,62 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa (2,58 vuonna 2016). Tämä tekee esimerkiksi 90-neliöisessä kerrostalohuoneistossa 2834 euroa vuodessa.

– Vuonna 2010 lukema oli 2192 euroa, eli kulut ovat seitsemässä vuodessa kasvaneet lähes kolmanneksen verran, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Kustannukset laskivat seitsemässä kaupungissa

Kaupunkien väliset erot kehityksessä ovat olleet tänäkin vuonna varsin isoja. Seitsemässä kaupungissa tarkasteltavat kustannukset laskivat, kun taas valtaosassa muita kaupunkeja kustannukset nousivat.

Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset laskivat Kuopiossa ja Valkeakoskella miltei kolme, ja Jyväskylässäkin miltei kaksi prosenttia. Jyväskylässä laskun syynä oli vesimaksujen leikkaus, Kuopiossa ja Valkeakoskella kaukolämmön tariffien laskeminen.

Kustannukset nousivat Indeksitalo-vertailuaineiston mukaan Salossa kymmenen, Helsingissä kahdeksan ja Kangasalla seitsemän prosenttia. Näiden kaupunkien kustannusnousu kertyi useammasta tekijästä, myös kaukolämmön hinnan noususta.

Kaukolämmön hinnoissa hiilidioksidiverotus kiristyi maakaasun, kivihiilen ja öljyn kohdalla. Näiden polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat myös nousivat viime vuoden lopulta lähtien.

Kiinteistövero nousi eniten Oulussa

Kiinteistövero on noussut tänä vuonna eniten Oulussa, jossa tontin kiinteistövero nousi 21 prosenttia ja rakennuksen kiinteistövero 26 prosenttia. Vertailukaupunkien korkein kiinteistövero on indeksitalossa Helsingissä, jossa maksetaan miltei 80 senttiä neliötä kohti kuukaudessa kiinteistöveroa. Keskimääräinen taso vertailukaupungeissa on puolet tästä, senttiä neliötä kohti kuukaudessa.

Kaukolämpö on suurista kaupungeista kalleinta Hämeenlinnassa (1,44 euroa per huoneistoneliö kuukaudessa), Turussa (1,36) sekä Lappeenrannassa ja Lahdessa (1,35).

Vesikustannukset nousivat vertailukaupungeissa keskimäärin prosentin verran ja sähkön siirtomaksut keskimäärin 6,7 prosenttia. Sähkön energiahinta nousi keskimäärin noin yhden prosentin, ja sähkön kokonaiskustannus keskimäärin noin kolme prosenttia.

Jätehuollon keskikustannus on pysynyt miltei paikallaan. Kaupunkikohtaisesti suurimmat nousut rekisteröitiin Heinolaan (27 %), Rovaniemelle (12 %) ja Hämeenlinnaan (12 %).

Kiinteistöliiton indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Tiedot ovat syyskuun 2017 mukaisia, väestötiedot maaliskuun 2017 mukaisesti.

Jan Vapaavuori: Helsingillä on oikeus ajaa omaa etuaan

13.9.2017 - 09:14

Helsingin pormestarin mukaan kaupungistuminen ei ole tykkäämiskysymys vaan fakta.

Helsingin menestyminen on pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan koko Suomen etu ja pääkaupungin ja metropolialueen hyvinvointi tai pahoinvointi säteilee koko maahan. Hän penää ymmärrystä maan eri osien välille.

– Olen monesti todennut, ettei kaupungistuminen ole mikään tykkäämiskysymys. Tämä ei ole provokaatio, vaan tosiasian toteamista ääneen. Kaupungistuminen on globaali megatrendi. Sitä tapahtuu, halusimme tai emme. Kaupungistuminen on fakta. Myös Suomessa. Siitä voi olla montaa mieltä, en minäkään ole sen varaukseton kannattaja. Mutta niin vaan ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Ja tämän todellisuuden kanssa meidän pitää elää – ja mielellään tavalla joka maksimoi kansallisen hyvinvoinnin, Vapaavuori kirjoittaa blogissaan.

Vapaavuori toteaa, ettei kaupungistumisen vastustaminen olisi viisasta. Sitä on hänen mukaansa yritetty ennenkin ja aina epäonnistuttu. Vapaavuoren mielestä olisi tehtävä kaikki, jotta Suomen ainut metropoli pärjäisi globaalissa kilpailussa mahdollisimman hyvin.

– Aluepolitiikkaa harjoittavien tulisi ymmärtää, että isoilla ja pienillä kaupungeilla ja maaseudulla on kullakin omat erityisvahvuusalueensa. Tätä politiikkaa tulisi harjoittaa siten, että kaupungeilla ja maaseudulla on molemmilla mahdollisuudet panostaa heikkouksiinsa ja vahvistaa entisestään vahvuuksiaan. Tasapäistäminen pienentää yhteistä pottia.

Jan Vapaavuoren mukaan Suomessa on aika ajoin vallalla "kovin erikoinen ajattelutapa", jonka mukaan kaikkien alueiden pitäisi kovasti valvoa omaa etuaan, mutta Helsinki ei saisi näin tehdä.

– Olen tästä eri mieltä ja aion osaltani pysyvästi muuttaa käytäntöjämme. Helsingillä on sama oikeus ajaa omaa etuaan kuin millä tahansa muulla kunnalla, Vapaavuori kirjoittaa.

Hänen mukaansa kyse on koko Suomen intressistä. Vapaavuori toteaa aikovansa kuitenkin myös pyrkiä "lievittämään maan sisäisiä typeriä jännitteitä".

– Kaupungistumisen vastustamisen tai maaseudun haukkumisen sijaan meidän kannattaisikin keskittää voimamme maamme eri alueiden vahvuuksien esille tuomiseen ja yhteen hiileen puhaltamiseen.

Oriolan lääketoimituksissa yhä ongelmia

13.9.2017 - 09:10

Oriola Finlandin lääketoimitukset eivät ole vielä normalisoituneet vaan prosessin sujuvuudessa on yhä ongelmia.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea sanoo tekevänsä tiiviisti yhteistyötä sekä Oriolan että apteekkien kanssa tilanteen ratkaisemiseksi.

Potilasturvallisuuden varmistamiseksi Fimea on sopinut Oriolan ja Suomen Apteekkariliiton kanssa toimenpiteistä, joilla varmistutaan, että kaikki kiireelliset lääketoimitukset saadaan asiakkaille.

Oriola on luvannut hoitaa kiireelliset lääketilaukset erityisjärjestelyin apteekeille ja muille asiakkailleen sekä keskittää lisää resursseja asiakaspalveluun. Fimea edellyttää edelleen Oriolaa keskittämään voimavaransa lääkejakelun toimivuuden varmistamiseen.

Fimea on myös kartoittanut apteekkien tilannetta. Viime viikon tilauksista valtaosa on saatu apteekkeihin, mutta toimitusten sisällöissä ja lähetyslistoissa on edelleen puutteita. Ongelmatilanteissa suurin osa asiakkaista on kuitenkin saanut puuttuneen lääkkeen joko toisesta apteekista tai lääke on vaihdettu korvaavaan valmisteeseen.

Fimea jatkaa tilanteen valvontaa ja asian selvittämistä.

Ennätyksen tekevä Ilkka Kanerva IL:lle: Vielä 12. kausi eduskunnassa

13.9.2017 - 08:22

Kaikkien aikojen pitkäaikaisin kansanedustaja asettuu ehdolle myös seuraavissa vaaleissa.

Kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanervasta tulee tällä viikolla kaikkien aikojen pisimpään eduskunnassa istunut poliitikko.

Ilkka Kanerva on ohittamassa Johannes Virolaisen 15 330 vuorokautta eduskunnassa. Kanerva valittiin eduskuntaan ensi kertaa 1975 vaaleissa 27-vuotiaana, josta asti hän on ollut yhtäjaksoisesti kansanedustaja.

Iltalehden haastattelussa Ilkka Kanerva kertoo, että hän aikoo pyrkiä vielä kerran. Puolustusvaliokunnan puheenjohtajalla on menossa 11. kausi eduskunnassa.

– 12 pitää kerätä. Olen tehnyt henkisesti sen päätöksen, että kyllä, Ilkka Kanerva sanoo IL:lle.

– Meillä on aika ajoin liiankin kokematonta se politiikan tekemisen idea. Kun katsoo länsieurooppalaista politiikan tekemisen kulttuuria, niin ei minun tapaukseni ole millään tavalla harvinainen. Kyllähän siellä on huomattavasti varttuneempaa väkeä.

Ilkka Kanerva toivoo, että Ruotsi ei allekirjoita ydinaseet kieltävää sopimusta

13.9.2017 - 08:21

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan mukaan Suomen ja Ruotsin yhteistyö vaikeutuu, jos Ruotsi allekirjoittaa YK-paperin. "Please, reconsider", hän sanoo.

Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) toivoo, että Ruotsi ei allekirjoittaisi YK:n ydinaseet kieltävää sopimusta.

– Minulla on viesti Pohjanlahden toiselta rannalta Ruotsiin: please, reconsider (olkaa hyvät, harkitkaa vielä kerran).

YK:ssa hyväksyttiin heinäkuussa ydinaseet kieltävä sopimus. Sen puolesta äänesti 122 maata. Kaikki ydinasevaltiot boikotoivat äänestystä, samoin lähes kaikki Nato-maat. Natoon kuuluva Hollanti äänesti sopimusta vastaan. Suomi ja useimmat EU-maat eivät osallistuneet edes sopimusneuvotteluihin.

Sopimukseen aletaan kerätä allekirjoituksia 20. syyskuuta, ja se tulee voimaan, kun 50 maata on vahvistanut sen. Ruotsi kuuluu niihin harvoihin länsimaihin, jotka harkitsevat allekirjoittavansa sopimuksen. Suomi ei aio allekirjoittaa sopimusta.

Kanervan mukaan Ruotsin näkemys kumpuaa historiasta.

– Tämä on tämmöinen (Olof) Palmen ulkopolitiikan heijastuma, mikä Ruotsilla on konseptissaan. Siinä on valtava lataus idealismia.

Sodanvastaisuudestaan tunnettu Palme toimi Ruotsin pääministerinä 1960-, -70- ja -80-luvuilla.

Kanervan mielestä nyt pöydällä olevan ydinasesopimuksen arvo jää vähäiseksi, koska sitä boikotoivat kaikki merkittävät sotilasmahdit.

– Kuka meistä ei vastustaisi tällaista sopimusta? Mutta jos sopimus on aikaansaatu täysin kaikki realiteetit sivuuttavalla tavalla, kauniilta idealismilta putoaa realismin pohja pois.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kanerva arvioi, että jos Ruotsi allekirjoittaa paperin, se vaikuttaa Suomeenkin.

– Valitettavasti sillä olisi harmillisia vaikutuksia Suomen ja Ruotsin väliseen yhteistyöhön.

Hänen mukaansa tämä johtuu siitä, että Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö ei ole vain kahdenkeskistä, vaan mukana on myös kolmansia osapuolia. Näitä ovat esimerkiksi Yhdysvallat, Britannia, Saksa ja muut EU-maat. Osapuolet ovat luoneet verkoston, jossa keskinäiset sopimukset vaikuttavat muihinkin.

Suomen ja Ruotsin sopimukset kolmansien osapuolten kanssa noudattavat samaa "sablunaa", Kanerva toteaa.

– Nyt Ruotsi kääntää tällaiselle politiikalle selkänsä.

Yhdysvaltain hallinto lähetti Ruotsille syyskuun alussa kirjeen, jossa se toivoi Ruotsin peruvan suunnitelmansa. Kanervan mukaan viesti on vakava.

– Jollei Ruotsi sen vaikutusta osaisi punnita, olisi kyllä surkeaa.

Hänen mukaansa tuore YK-sopimus voi jopa vaarantaa ydinsulkusopimuksen toteutumisen. Ydinsulkusopimus pyrkii estämään ydinaseiden leviämisen uusiin maihin, ja sen ovat allekirjoittaneet lähes kaikki maailman maat.

Talousjohtajat odottavat robotiikan vähentävän manuaalista työtä

13.9.2017 - 08:18

Suomalaisorganisaatioiden talousjohtajasta 90 prosenttia tunnistaa robotiikan potentiaalin talousosastolla tietotyön rutiinitehtävien automatisoinnissa.

Käyttöönotto on kuitenkin vasta aluillaan, sillä alle neljännes (19 %) käyttää digityöntekijöitä ja/tai tekoälyä. Seuraavien kolmen vuoden ennakoidaan tuovan merkittävän muutoksen tähän, ja jopa joka viidennen työtunnin talousosastolla arvioidaan automatisoituvan.

Talousosasto on usein ensimmäisiä kandidaatteja robotiikan hyödyntämiselle, sillä työtehtäviin sisältyy paljon resursseja sitovaa rutiinityötä. Kansainvälisissä tutkimuksissa kirjanpitäjät ja tilintarkastajat mainitaan usein ammatteina, joissa automaatio tulee vaikuttamaan merkittävästi työn sisältöön.

Suomessa robotiikan käyttöönotto talousosastoilla on vielä alkuvaiheessa, vaikka potentiaali on jo hyvin tunnistettu. Isot organisaatiot ovat toteutuksissaan pidemmällä, pienemmät vasta pohtivat asiaa.

Lähes kaikki päättäjät (88 %) odottavat robotiikan vähentävän manuaalista työtä korkeintaan neljäsosalla. Robotiikan ennakoidaan vaikuttavan miltei kaikkiin talousosaston tehtäviin, mutta pelko laajamittaisesta töiden häviämisestä vaikuttaa turhalta.

Talousosastolla automaatio aloitetaan tyypillisesti niistä prosesseista, joihin liittyy isoja transaktiomääriä. Niissä päästään nopeimmin liikkeelle.

Päättäjät näkevät tietotyön automaatiolla eniten potentiaalia juuri suurivolyymisissä ja yksinkertaisissa rutiineissa, kuten ostoreskontra (76 %) ja myyntireskontra (48 %), joista on helppo saada välittömiä hyötyjä. Seuraavana jonossa odottavat kirjanpito (33 %) ja raportointi (28 %). Palkanlaskennassa potentiaalia tunnisti vain 13 prosenttia vastaajista.

Tulokset käyvät ilmi Rainmaker Oy:n toteuttamasta Talousjohtajabarometrista. Se toteutettiin heinä-elokuussa. Kyselyyn osallistui yli sata suomalaista talousjohtajaa 350 valitun keskisuuren ja suuren yrityksen joukosta.

USU: Vapaaehtoiseen paluuseen houkutellaan lisärahalla

13.9.2017 - 07:19

Kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita yritetään saada lähtemään maasta korottamalla tuntuvasti vapaaehtoisen paluun tukea, kertoo Uutissuomalainen.

Sisäministeriössä valmisteilla oleva asetuksen muutos pyritään saamaan voimaan mahdollisimman pian, lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola kertoo Uutissuomalaiselle.

Lähtörahan korotus kohdennetaan erityisesti käteistukeen, jonka määrä riippuu paluumaasta ja sen olosuhteista. Yleensä paluuraha on nyt 200–1 000 euroa.

– Korotus kohdennetaan erityisesti kategoriaan A, josta löytyvät muun muassa Irak, Afganistan ja Somalia, Kantola sanoo.

Suurin osa kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista on lähtöisin näistä maista.

Uutissuomalaisen saamien tietojen mukaan kaavailuissa on nostaa esimerkiksi korotetun avustuksen summaa 1 500 eurosta 2 500 euroon. Muut korotukset noudattelevat samaa linjaa.

Kantola ei halua vielä puhua summista, mutta hänen mukaansa korottamassa ollaan sekä hyödyketukea että käteistukea. Käteisavustus esimerkiksi Afganistaniin tai Irakiin vapaaehtoisesti palaavalle on tällä hetkellä normaalisti tuhat euroa ja lapselle 600 euroa.

Tälle vuodelle paluurahaan on kaikkiaan varattuna 8,8 miljoonaa euroa.

Diabeteksen väestöseulonta ei kannata – paitsi diabeetikoille

13.9.2017 - 07:09

Aikuistyypin diabetesta ei todennäköisesti kannata seuloa koko väestöstä, sillä sen hyödyt jäävät vähäisiksi. Seulonnoissa diabetesdiagnoosin saavat silti pärjäävät paremmin kuin potilaat, joiden diabetes huomataan normaaleja reittejä.

Havainnot perustuvat kolmeen Diabetologia -lehdessä julkaistuun tutkimukseen, joista kahdessa käytettiin laajaa tanskalaisaineistoa ja kolmannessa ruotsalaista.

Yhdessä tutkimukset osoittavat, ettei diabetesseulontoihin osallistuneiden riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai menehtyä seurantojen aikana ole sen pienempi kuin verrokkiväestön, joka ei osallistu seulontoihin.

Havainnot olivat kuitenkin erilaisia, kun analyysissa keskityttiin diabetespotilaisiin. Monien potilaiden diabetes todettiin seulonnan ansiosta vuosia aikaisemmin kuin verrokkiryhmässä, ja ruotsalaisaineistoon perustuvassa tutkimuksessa ero oli jopa 4–5 vuotta. Tämä näkyi myös pienempänä riskinä sairastua diabeteskomplikaatioihin tai menehtyä seurannan aikana.

Arviolta puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta, ja näistä valtaosa on aikuistyypin eli tyypin 2 diabetesta. Sairautta voi ehkäistä mm. painonhallinnalla ja liikunnalla.

Tutkimuksesta kertoo Uutispalvelu Duodecim.

Hajuaisti voi paljastaa Parkinsonin taudin vaarassa olevat

13.9.2017 - 07:06

Yksinkertainen hajutesti voi tuoreen tutkimuksen mukaan tunnistaa ketkä ovat suurentuneessa vaarassa sairastua Parkinsonin tautiin seuraavien kymmenen vuoden aikana. Hajuaistin heikkeneminen on yhdistetty myös muistin heikkenemiseen aikaisemmissa tutkimuksissa.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat lähes 2 500 keskimäärin 75-vuotiaan seurantaan. Seurannan alussa osallistujia pyydettiin haistamaan kahtatoista eri hajua ja tunnistamaan ne neljästä vastausvaihtoehdosta. Testituoksuja olivat muun muassa kaneli, sitruuna, saippua ja bensiini.

Tulokset osoittivat huonosti hajutestissä pärjänneiden sairastuvan Parkinsonin tautiin jopa viisi kertaa todennäköisemmin kuin samanikäisten, joiden hajuaisti oli hyvä.

Yhteys havaittiin riippumatta monista hajuaistiin ja Parkinson-riskiin mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä, kuten tupakoinnista ja kahvinjuonnista, mutta vielä on epäselvää, mistä yhteys tarkalleen johtuu. Käytännössä vaikutus ei myöskään ollut kovin suuri, sillä huonohajuaistisistakin sairastui vain 3–4 prosenttia. Hyvin testeissä pärjänneistä sairastui alle prosentti.

Hajuaistin huonontuminen on aikaisemmissa tutkimuksissa yhdistetty muistin heikkenemiseen, dementian kehittymiseen sekä lyhempään elinikään. On mahdollista, että hajuaistin heikkeneminen kuvastaa elimistön ja terveydentilan laajempaa heikkenemistä.

Parkinsonin tautia sairastaa noin 14 000 suomalaista. Se on parantumaton, tuntemattomasta syystä johtuva hermostollinen sairaus, joka aiheuttaa mm. vapinaa, lihasjäykkyyttä ja liikkeiden hidastumista. Yleensä tauti todetaan 50–70-vuotiailla.

Tutkimus julkaistiin Neurology -lehdessä ja siitä kertoo Uutispalvelu Duodecim.

Yrittäjät hoputtaa palveluseteleiden käyttöön

13.9.2017 - 06:59

Suomen Yrittäjien ja liikunta-alan toimialajärjestöjen mukaan palvelusetelit kannattaa ottaa käyttöön nopeasti ja laajasti, jotta säästöt ja asiakkaan valinnanvapaus saadaan heti liikkeelle.

Kuntaliiton tekemän tutkimuksen mukaan vain noin 120 kuntaa Suomen yli 300 kunnasta käyttää palveluseteleitä.

– Palvelusetelien käytön euromääräinen summa kasvaa, mikä kertoo siitä, että käyttäjät ovat tyytyväisiä, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä sanoo.

Lääkäripalveluyritykset LPY ry:n toimitusjohtaja Ismo Partanen puolestaan kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä selvittämään vuoden 2018 budjettivalmistelun yhteydessä, miten ja missä kaikissa sote-palveluissa niiden kannattaa hyödyntää palvelusetelijärjestelmiä.

– Ei kannata jäädä odottamaan suurta sote-uudistusta vaan ottaa palvelusetelijärjestelmiä laajasti käyttöön heti. Kunnat voisivat hyvin moninkertaistaa palvelusetelien hyödyntämisen jo ennen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen voimaantuloa, hän sanoo.

– Nyt palveluseteliä käytetään eniten päivähoitoon, palveluasumiseen ja kotihoitoon. Mutta se soveltuisi moneen muuhunkin palveluun, Susanna Kallama toteaa.

Näkemisen ja silmäterveyden yritysten järjestö NÄE ry ehdottaa, että palveluseteli kannattaisi ottaa heti käyttöön esimerkiksi kaihileikkauksissa, diabeetikkojen silmäpohjakuvauksissa kunnissa sekä silmänpainetaudin ja silmänpohjien ikärappeuman seurannoissa sairaanhoitopiireissä.

Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n toiminnanjohtaja Leila Salosen mukaan valtaosa tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuu arjen tottumuksiin liittyvistä ylikuormituksista, joiden arviointi on fysioterapeuttien ammattiosaamista.

– Sen sijaan, että potilas jätetään odottamaan aikaa lääkärille, hänet kannattaisi ohjata palvelusetelillä hyvän hoitotuloksen saamiseksi fysioterapeutille. Fysioterapeuttikäynnin jälkeen potilaat tarvitsevat harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille, hän sanoo.

Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry:n toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister huomauttaa, että palveluseteliä kannattaa käyttää myös liikunnassa.

– Liikunnan terveysvaikutukset ovat tutkittuja ja liikkuminen on tärkeää myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sehän säilyy kuntien tehtävänä myös sote-uudistuksen jälkeen, hän muistuttaa.

USU: Nuorisosäätiö aikoo muuttaa toimintojaan sanktiouhan vuoksi

13.9.2017 - 06:47

Arava- ja korkotukilain vastaisesta toiminnasta epäilty Nuorisosäätiö aikoo vastata Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran sanktiouhkaan järjestelemällä toimintojaan, kertoo Uutissuomalainen.

Nuorisosäätiön asiamiehen Aki Haaron mukaan säätiö eriyttää valtion tukeman asuntotuotantonsa muusta säätiön toiminnasta.

– Sen jälkeen näiden välillä ei ole mitään konsernin sisäisiä vakuus- tai lainakytköksiä, Haaro sanoo Uutissuomalaisessa.

Ara julkaisi kesäkuun lopussa tarkastuskertomuksen, jossa se vaatii Nuorisosäätiötä muuttamaan toimintaansa lainsäädännön mukaiseksi syyskuun loppuun mennessä.

Aran mukaan Nuorisosäätiö on toiminut laittomasti muun muassa riskisijoituksissa sekä antamalla lainoja ja vakuuksia konsernin sisällä muuhun kuin yleishyödylliseen toimintaan.

Aran valvontapäällikkö Sami Turusen mukaan Nuorisosäätiö on esittänyt yleisluontoisia ehdotuksia toimintansa muuttamiseksi.

– Niistä ei kuitenkaan voi tehdä tarkempia johtopäätöksiä, onko toimintaa muutettu säädösten mukaiseksi. Pelkät suunnitelmat eivät riitä, hän toteaa Uutissuomalaisessa.

Turusen arvion mukaan johtopäätösten tekeminen asiassa menee lokakuulle.

Nuorisolle asuntoja rakennuttavan valtakunnallisen Nuorisoasuntoliiton ja Nuorisosäätiön väliset yhteistyökuviot ovat edelleen jäissä. Liitto odottaa Aran reaktioita Nuorisosäätiötä kohtaan.

Nuorisoasuntoliitto kuitenkin keskeytti kaikki uudet yhteistyökuviot, kun Ara alkoi tehdä selvityksiä Nuorisosäätiön toiminnasta omien havaintojensa ja Ylen uutisoinnin perusteella.

US: Tapasit kansanedustajan, nyt nimesi on rekisterissä - onko näin hyvä?

12.9.2017 - 21:15

Kokoomuksen Jukka Kopran mielestä eduskunnan vierailijalistauutisissa on unohtunut merkittävä asia.

Viime päivinä on uutisoitu eduskunnan linjauksista olla antamatta julki tietoja eduskunnan vierailijoista ja jopa vierailijatietojen poistamisesta päivittäin. Useat tiedotusvälineet ovat halunneet kyseisiä tietoja.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jukka Kopra huomauttaa Uudessa Suomessa, että asiassa on jäänyt huomiotta iso yksityiskohta.

– Kansalaisen pitää pystyä tapaamaan kansanedustajaa luottamuksella ilman pelkoa joutumisesta mihinkään rekisteriin, Jukka Kopra sanoo US:lle.

Kopra pitääkin eduskunnan linjausta kävijätietojen tuhoamisesta hyvänä.

Kansanedustajia tapaavat eduskuntatalolla erilaiset ryhmät koululaisista lähtien. Pitäisikö ysiluokkalaisten tietojen joutua rekisteriin ja luovutettaviksi, kun he käyvät Helsingissä luokkaretkellä ja tapaamassa oman kaupungin edustajaa?

– Myös jonkin virkamiehen tai asiantuntijan kannalta rekisteröiminen voisi olla hankalaa, jos hän käy tapaamassa kansanedustajaa esimerkiksi jonkin arkaluontoisen asian tai lakihankkeen takia. Pahimmillaan hän voisi itse joutua ongelmiin rekisteröinnin takia tai tieto jäisi kertomatta.

Lobbareita varten Jukka Kopra perustaisi oman rekisterin ja akkreditoisi heidät eduskuntaan toimittajien tavoin.

Nasan satelliittikuvissa hurrikaani muutti Karibianmeren vihreät paratiisisaaret ruskeiksi

12.9.2017 - 21:07

Irma-hurrikaanin aiheuttama tuho näkyy karmaisevasti avaruuden satelliittikuvista.

Ennen riehumistaan USA:n Floridassa Irma-hurrikaani tuhosi monia Karibianmeren saaria kuten Neitsytsaaria.

Nasan saamat ensimmäiset satelliittikuvat tuhosta ovat lohduttomia.

Oheiset kuvat ovat Nasan mukaan värjäämättömiä ja Landsat 8:n ottamia. Ne on otettu 25. elokuuta ja 10. syyskuuta. Välissä tuli rajumyrsky.

Maisema on uusissa kuvissa muuttunut aivan ruskeaksi. Vihreät paratiisisaaret ovat menettäneet kasvillisuutensa myrskytuuliin. Toinen syy värimuutoksiin on hurrikaanin levittämä suola.

Kuvia ei toistaiseksi ole saatu enempää, koska Irman jälkeiset pilvet viipyvät taivaalla yhä.

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en"><p lang="en" dir="ltr">The destruction of Hurricane <a href="https://twitter.com/hashtag/Irma?src=hash">#Irma</a> can be seen from space after the storm turns several Caribbean islands brown: <a href="https://t.co/oTZjRgmdmN">https://t.co/oTZjRgmdmN</a> <a href="https://t.co/Li4MUNNqcR">pic.twitter.com/Li4MUNNqcR</a></p>&mdash; NASA (@NASA) <a href="https://twitter.com/NASA/status/907349794854711296">September 11, 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Tämä säe vavahduttaa sydämen - Jenni Haukio esitteli antologiarunoja

12.9.2017 - 21:05

Menestysteoksen kokoaja kertoi, miksi lasten ja nuorten kannattaa lukea.

Tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukio veti tiistai-iltana täyden yleisön Helsingin Munkkiniemen kirkkoon. Runoilija Katja Seutu haastatteli häntä suureksi myyntimenestykseksi nousseesta Katso pohjoista taivasta -teoksesta (Otava). Haukio on koonnut kirjaan 367 suomalaista runoa.

Tilaisuudessa esiteltyjä antologian runoja olivat muun muassa nimikkoruno eli Helvi Juvosen Kalliopohja, Sirkka Seljan Olen kanssasi rintamalla ja Pedar Jalvin Lumihiutaleita.

Yksi luetuista runoista oli Mirkka Rekolan (1931-2014) vuoden 1974 Tuulen viime vuosi -teoksesta. Joku airut voisi sinulle sanoa -runossa todetaan, ettet erehtynyt maailmasta ja puhutaan liekistä joka menee läpi / niin terävänä ettei sitä erota:

Liekinmuotoinen on tuo kuusi,

pystyynnostettu vene, kokkopuu.

Ja tulee suuri sade, kaikki peittyy.

Joku oli sinun tähtesi täällä, joku oli.

Jenni Haukiolta kysyttiin, miksi kyseinen runo on hänelle tärkeä. Hän vastasi, että säe joku oli sinun tähtesi täällä "vavahduttaa sydämeni".

– Koko tuo teksti on hengästyttävän kaunis. Siihen kiteytyy jotain minun mielestäni kaikkein olennaisinta ihmiselämään liittyvää, eli halu tulla rakastetuksi ja rakastaa, Jenni Haukio sanoi.

Jenni Haukio totesi Mirkka Rekolan olevan yksi itselleen läheisistä runoilijoista, jonka tuotantoa 1950-luvulta aina 2000-luvulle hän sanoi ihailevansa suunnattomasti. Haukion mukaan Rekola oli "yksi meidän suurimmista ja kirkkaimmista runoilijaäänistämme".

– Yksi merkittävä syy, miksi halusin nostaa tuota tekstiä, oli nimenomaan tuo viimeinen säe. Siinä kiteytyy jotain niin olennaista siitä, että jokaisella meistä on se kokemus, että täällä meitä varten on tehty jo meitä ennen töitä, on rakastettu ja rakennettu tulevaisuutta. Siinä kiteytyy jotain hyvin olennaista.

Antologian esipuheen lopussa Haukio kirjoittaa pohtineensa edeltäneiltä sukupolvilta saamaansa perintöään rakastaa runoa. Hän toteaa mieleensä kiitollisena nousevan nuo Rekolan runon sanat, "joihin kiteytyy jotain hyvin olennaista myös 100-vuotiaan Suomen historiasta".

Tunneäly kannattaa

Rouva Haukiolta kysyttiin, miksi 2000-luvulla syntyneen nuoren ihmisen kannattaisi tarttua runokirjaan. Hän vastasi, ettei itsestään selvää vastausta erinomaisen hyvään kysymykseen ole.

– Miksi nuoren kannattaisi tarttua ylipäätään kirjaan? Tiedän että juhlapuheissa monia erilaisia perusteita esitetään. Itse olen käyttänyt sellaista yhtä perustetta, joka liittyy tunneälyyn, Jenni Haukio sanoi.

Hän viittasi taitoon hallita omia tunteitaan ja suhteuttaa muiden tunteita omaan toimintaansa. Se on hänen mukaansa lapsen ja nuoren elämässä menestymisen ennustamisessa jopa merkittävämpää kuin älykkyysosamäärä.

– Jos haluaa, että lapsen tunneäly kehittyy, hänelle kannattaa ostaa kirjoja. En väitä, etteikö pelejäkin pelaamalla kehittyisi tietysti monenlaisia taitoja.

Haukion mukaan lukeminen myös syventää identiteetiltään muokkautuvan lapsen ja nuoren itseymmärrystä, kun lapsi tarvitsee kiinnekohtia, tukipilareita ja virikkeitä, joiden avulla kykenee tutkimaan itseään ja avartamaan ajatteluaan.

Samalla lapsi oppii sijoittamaan itseään omaan yhteisöönsä ja ymmärtämään toisten erilaisuutta.

– Runoja lukemalla voi hyvinkin oppia lisää itsestään. Runo ei ole pelkästään myötäkarvaan silittelyä, vaan se myös haastaa, saattaa ärsyttää, raivostuttaa, se herättää meissä monenlaisia näkökulmien kääntymisiä, uusia oivalluksia. Se opettaa ajattelemaan toisin ja näkemään miksi joku toinen on erilainen kuin me itse.

SK: Eduskunta kieltäytyy luovuttamasta vierailijatietoja

12.9.2017 - 20:23

Eduskunnan turvajohtaja ei luovuta tietoja, vaikka korkeimman hallinto-oikeuden mukaan listat ovat julkisia.

Suomen Kuvalehti kertoo, että eduskunnassa vierailleista henkilöistä ei käytännössä voi saada listaa, vaikka korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi joulukuussa 2016, että listojen tiedot ovat julkisia.

Eilen eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio sanoi Helsingin Sanomille, että tietyn päivän vierailijalistoja koskeva tietopyyntö tulisi tehdä saman päivän kuluessa. Vierailijalistoja ei kuitenkaan toimiteta sähköisesti, vaan niitä pitäisi tulla lukemaan paikan päälle paperille tulostettuna.

SK:n mukaan todellisuudessa tämä ei kuitenkaan onnistu.

Eduskunnan turvajohtaja Jukka Savola myöntää SK:lle, että tiedot ovat julkisia. Niitä ei kuitenkaan voida antaa, koska ne tuhotaan automaattisesti heti päivän päätteeksi. Kesken päivän niitä ei anneta, koska se voisi vaarantaa taloon tulevaksi ilmoitettujen turvallisuuden.

Savola vetoaa henkilötietolakiin, jonka mukaan rekisterissä ei saa säilyttää tietoja pidempään kuin mikä niiden käyttötarkoitus on. Vierailijaluettelon rekisteriselosteen mukaisesti tiedot tuhotaan päivittäin.

– Olen juuri tekemässä tähän liittyen päätöstä kymmenille hakijoille, jotka ovat tietoja pyytäneet, että en luovuta näitä tietoja, koska ne hävitetään päivittäin, Savola sanoi.

Päätökseen voi hakea oikaisua kansliatoimikunnalta, jonka päätöksestä voi valittaa eteenpäin hallinto-oikeuteen, ja sen päätöksestä lopulta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Sivut