Subscribe to syöte Verkkouutiset
verkkouutiset.fi uutisotsikot
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 14 min sitten

Vierastaistelijailmiö aiheuttaa pitkäaikaisen terrorismin uhan

12.9.2017 - 20:10

Suojelupoliisin mukaan Islamilainen valtio muodostaa suuremman uhan Euroopassa kuin al-Qaida.

Suojelupoliisin asiantuntijoiden analyysin mukaan radikaali-islamistisen terrorismin uhka Euroopassa on korkea, ja iskujen uhka säilyy korkeana myös lähitulevaisuudessa.

Terroristijärjestö ”Islamilainen valtio” (ISIL) muodostaa merkittävimmän terroriuhkan Euroopalle. Tyypillisin ISILiin liittyvä isku on yksittäisen henkilön tai ryhmän toteuttama, ja inspiraatio iskuun on saatu järjestön propagandasta tai järjestön kehotuksista.

Pariisin isku vuonna 2015 ja Brysselin isku vuonna 2016 kuitenkin osoittavat, että järjestön keskusjohto on kyennyt toteuttamaan myös mittavia terrorihankkeita Euroopassa.

ISILin ja al-Qaidan propagandassa on kehotettu järjestöjen kannattajia suorittamaan terroritekoja oleskelumaissaan. ISIL on tällä hetkellä merkittävin toimija radikaali-islamistisen propagandan tuotannossa. Määrällisestä ja laadullisesta heikentymisestä huolimatta järjestön propaganda vaikuttaa Euroopassa yhä. Globaalit tiedonvälitysmahdollisuudet lisäävät ääriryhmien välistä verkottumista, tiedonvaihtoa ja terroristisen materiaalin levittämistä.

Vierastaistelijoiden paluu lisää terroristista toimintaa

Syyriaan ja Irakiin suuntautunut vierastaistelijailmiö aiheuttaa Euroopassa pitkäaikaisen terrorismin uhkan. Vierastaistelijoiden osittainenkin paluu todennäköisesti lisää terroristista toimintaa ja vahvistaa Euroopassa toimivien radikaali-islamististen verkostojen toimintakykyä.

Arviot Euroopasta lähteneistä vierastaistelijoista vaihtelevat 4 000–5 000 henkilön välillä.

Suomesta on matkustanut noin 80 henkilöä konfliktialueelle ja suurin osa heistä on osallistunut radikaali-islamististen terroristiryhmien, erityisesti ISILin toimintaan. Konfliktialueelle Suomesta matkustaneet eivät muodosta yhtä yhtenäistä joukkoa vaan heillä on erilaisia taustoja.

Al-Qaidan keskusjohto on heikentynyt ydinalueillaan Afganistanissa ja Pakistanin itsehallinnollisilla heimoalueilla. Vaikka järjestöllä on yhä halu toteuttaa länsimaiden vastaisia iskuja, sen vahvimpien alajärjestöjen toiminta suuntautuu tällä hetkellä pääosin hallintojen vastaisiin toimiin niissä maissa, joissa kyseiset organisaatiot toimivat.

Al-Qaidan muodostama uhka Euroopassa on tällä hetkellä toissijainen verrattuna ISILiin.

"Pääministeri ja valtiovarainministeri kannattelevat takiaisryhmää" - Paavo Arhinmäen mukaan irvokastakin pahempaa

12.9.2017 - 19:30

Vasemmistoliiton kansanedustaja epäilee, että pääministeri ja kokoomus pelaavat poliittista peliä sinisten hyväksi.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki epäilee, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja kokoomus eivät ole tosissaan pakolaiskiintiön nostamisen kanssa.

– Kyyninen voisi epäillä, että kysymys on ikävästä poliittisesta pelistä hallituskumppanien hyväksi, Arhinmäki kirjoittaa blogissaan.

Kokoomus esitti budjettiriihen alla pakolaiskiintiön nostamista. Sipilä puolestaan olisi valmis nostamaan pakolaiskiintiötä jopa 2 000 henkilöön vuodessa. Pakolaiskiintiön nosto budjettiriihessä kaatui sinisten vastustukseen.

– Hallituksessa istuu viiden ministerin voimin ryhmä, jonka kannatus on prosentin luokkaa. Tämä on jo lähtökohtaisesti demokratian kannalta hivenen irvokasta, mutta vielä pahemmaksi sen tekee se, että pääministeri ja valtiovarainministeri joutuvat kannattelemaan tätä takiaisryhmää, Arhinmäki lataa.

Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini (s.) kutsui aikoinaan pienempiä puolueita, kuten vasemmistoliittoa, takiaispuolueiksi.

Arhinmäen mukaan joku voisi ajatella, että Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pelaavat nyt "takiaisten" hyväksi heittelemällä ehdotuksia, jotka siniset pääsevät tyrmäämään julkisuudessa.

– Ja kaikki hallituksessa sitten toivovat, että takiaisten viisari edes vähän värähtäisi.

Arhinmäen mukaan Sipilä voi osoittaa olevansa tosissaan pakolaiskiintiön noston kanssa ilmoittamalla pakolaiskiintiön nousevan takiaisten vastustuksesta huolimatta.

– Tähän pääministerillä on kaikki valta, koska ajatuksen takana on eduskunnan enemmistö, Arhinmäki toteaa.

Venäjän varaulkoministeri kiitti Suomen panosta Itämeren turvallisuuskysymyksissä

12.9.2017 - 18:45

Venäjän varaulkoministeri on Suomessa tapaamassa Yhdysvaltain apulaisulkoministeriä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi Venäjän varaulkoministerin Sergei Rjabkovin tänään Mäntyniemessä Helsingissä.

Rjabkov kiitti Suomen rakentavaa panosta Itämeren alueen turvallisuuskysymyksissä.

Tapaamisessa käsiteltiin myös Yhdysvaltain apulaisulkoministerin Thomas A. Shannon Jr:n ja Venäjän varaulkoministerin Rjabkovin Helsingissä käymiä keskusteluita.

Niinistö tapasi eilen Yhdysvaltain apulaisulkoministerin.

Yrittäjät vaatii: Kaikista korkeakouluista yliopistoja, julkisesti rahoitetuille lukukausimaksu

12.9.2017 - 17:58

Suomen Yrittäjät haluaa tutkimuslaitosten ja yritysten tekevän tiivistä yhteistyötä.

Suomen Yrittäjät vaatii Suomen korkeakoulujen uudistamista.

– Emme menesty kansakuntana kansainvälisessä kilpailussa, jos osaaminen ja yrittäjyys eivät ole Suomessa maailman huippua, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tiedotteessa.

Yrittäjät esittää 20 keinoa tilanteen korjaamiseksi tänään julkaistussa Yrittäjämyönteinen korkeakoulutus 2025 -asiakirjassa.

Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat paljon ammattitaitoisia työntekijöitä. Yhä suuremmalta osalta työntekijöistä edellytetään korkeakoulutasoista osaamista.

Yrittäjien mielestä korkeakoulutusta tulisi ohjata yksi lainsäädäntö, ja kaikkien korkeakoulujen pitäisi olla yliopistoja. Jaosta yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin pitäisi luopua.

Yrittäjien mielestä yliopistoilla on oltava selkeät profiilit, jotka painottavat tutkimusta, tutkimusta soveltavaa työelämälähtöisyyttä tai näiden yhdistelmiä. Yliopistoja on nykyistä vähemmän, mutta ne toimivat eri puolilla maata.

Pääsykokeista luovutaan, yliopistoilla lukukausimaksut

Yksityisiä yliopistoja voidaan perustaa. Ne voivat myydä kansallisia tutkintoja sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Julkisesti rahoitetuilla yliopistoilla on lukukausimaksu, joka on sama kaikille Euroopan talousalueelta tuleville opiskelijoille. Opintotuki- ja stipendijärjestelmin varmistetaan kaikille Suomessa asuville taloudellinen mahdollisuus opintoihin.

Valinta korkeakoulutukseen tapahtuu ensisijaisesti toisen asteen todistuksen perusteella. Pääsykokeista luovutaan, mutta joillain aloilla voi olla soveltuvuuskokeita. Avoimissa korkeakouluopinnoissa tai täydennyskoulutuksessa suoritetut opinnot avaavat väylän tutkinto-opintoihin.

Yliopistojen palvelut yrityksille toimivat alueellisesti yhden luukun periaatteella. Tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyö on tiivistä.

Kehitetään järjestelmä, joka mahdollistaa tutkijoiden lyhytaikaisen työskentelyn pk-yrityksissä ja yrittäjien työskentelyn tutkimushankkeissa.

Ulkomaalaisille tutkinnon suorittaneille tarjotaan automaattisesti työlupa.

SK: Yritys tahkosi yli kolmen miljoonan euron voiton pakolaisbisneksellä

12.9.2017 - 16:54

Emoyhtiö Barona Group maksoi omistajilleen miljoonaosingot.

Suomen Kuvalehti kertoo, että Luona, joka on yksi suurimmista vastaanottokeskustoimintaa järjestävistä yrityksistä, tahkosi vuonna 2016 lähes 3,2 miljoonan euron voiton. Samalla yritys yli kolminkertaisti liikevaihtonsa 52,8 miljoonaan euroon edellisvuoteen verrattuna.

Tilinpäätöstietojen mukaan Luona siirsi voittonsa lähes kokonaan konserniavustuksena suomalaiselle emoyhtiölleen Barona Groupille.

Barona sai tytäryhtiöiltään vuonna 2016 yhteensä 13,1 miljoonaa euroa konserniavustuksia, joista Luonan osuus oli lähes neljännes. Barona maksoi omistajilleen 8,2 miljoonan euron osingot.

Ennen vastaanottokeskustoiminnan aloittamista Baronan omistama sote-yritys Luona oli tappiollinen. Sen liikevaihto oli vuonna 2014 noin 3,5 miljoonaa euroa.

Luonan vastaanottokeskuksissa majoittuu tällä hetkellä noin 2 000 turvapaikanhakijaa. Enimmillään majoittujia on ollut noin 3 000.

Suomesta haki turvapaikkaa vuoden 2015 aikana yli 32 500 ihmistä, ja seuraavana vuonna hakijoita oli noin 5 600. Tulijat piti majoittaa nopeasti, mikä johti yksityisten vastaanottokeskusten pikaisiin perustamisiin ilman lain vaatimaa kilpailutusta. Viranomaiset joustivat kilpailutussäännöistä poikkeuksellisen tilanteen vuoksi Euroopan unionin tuella.

Suomen valtio on ostanut yksityisiltä vastaanottokeskuksilta kymmenillä miljoonilla euroilla palveluja pakolaiskriisin vuoksi.

Lue myös:

Sampo Terho tuomitsee miljoonavoitot turvapaikkabisneksellä: "Kansallista hätätilaa käytetty hyväksi"

Sampo Terho tuomitsee miljoonavoitot turvapaikkabisneksellä: "Kansallista hätätilaa käytetty hyväksi"

12.9.2017 - 16:27

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministerin mielestä yrityksille ei voida jatkossa antaa avointa sekkiä veronmaksajilta.

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (s.) kritisoi voimakkaasti turvapaikkabisnestä. Suomen Kuvalehti kertoi tänään Luonan tehneen yli kolmen miljoonan euron voitot vastaanottokeskuksien pyörittämisellä. Luona on yksi suurimmista yksityisistä yrityksistä, jotka järjestävät vastaanottokeskustoimintaa.

– Syntyy mielikuva, että kansallista hätätilaa on käytetty maahanmuuttokriisin aikana taloudellisesti hyväksi, Sampo Terho toteaa tiedotteessaan.

– Turvapaikkajärjestelmän on oltava reilu myös suomalaiselle veronmaksajalle ja on ehdottoman tärkeää, ettei humanitaarista maahanmuuttoa käytetä miljoonavoittojen takomiseen. Vastaanottobisneksessä ei voida tinkiä yleishyödyllisyyden ja veronmaksajien edun vaatimuksesta.

Hänen mukaansa on selvää, että turvapaikanhakijoille on järjestettävä asianmukainen majoitus, mutta jatkossa ei voida tehdä sitä virhettä, että ilman kilpailutusta käytännössä annetaan yrityksille veronmaksajien kuittaama avoin sekki.

– Virheiden toistaminen vältetään parhaiten pitämällä turvapaikkajärjestelmä mahdollisimman hallittuna. Siniset ovat ehdottaneet turvapaikkahakemusten käsittelyä jo Euroopan ulkopuolella, mikä olisi paras keino turvapaikkajärjestelmän vakauden hallinnoimiseen ja kustannusten kohtuullistamiseen, Terho toteaa.

Suomi menettänyt kärkipaikkansa koulutustasovertailussa

12.9.2017 - 14:41

Suomi on menettänyt 1990-luvun kärkipaikkansa koulutustasovertailussa, mutta valopilkkujakin on.

Koulutuksen julkinen rahoitus on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea. Peruskoulun resurssitaso on hyvä, ryhmäkoko alle keskitason ja oppilaskohtaiset panostukset korkeita erityisesti yläluokilla.

Tiedot käyvät ilmi OECD:n tuoreesta Education at a Glance 2017 -julkaisusta.

Suomi on menettänyt 1990-luvun kärkipaikkansa koulutustasovertailussa. Viimeisen vuosikymmenen aikana monessa maassa korkeakoulutettujen määrä on kasvanut. Monen OECD-maan nuorista aikuisista lähes puolet tai jopa yli ovat korkeakoulutettuja.

Korkeakoulutettujen osuudessa Suomi on OECD-maiden keskiarvon alapuolella. Viime vuonna Suomessa korkeakoulutettuja oli 41 prosenttia 25–34-vuotiaiden ikäluokasta. Vuonna 2005 vastaava luku oli 38 prosenttia. Vastaavalla ajanjaksolla OECD-maiden keskiarvo on noussut 32 prosentista 43 prosenttiin.

Suomessa korkeintaan toisen asteen tutkinnon (ammatillinen tutkinto tai lukiotutkinto) suorittaneiden osuus on pysynyt korkealla koko 2000-luvun. Suomessa osuus oli 52 prosenttia vuonna 2005 ja 49 prosenttia vuonna 2016. Monissa OECD-maissa luvut ovat alhaisempia; vuonna 2005 OECD keskiarvo oli 48 prosenttia ja viime vuonna 42 prosenttia.

Varhaiskasvatukseen osallistutaan Suomessa vähän

Varhaiskasvatukseen osallistumisaste on Suomessa kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen alhainen. Erityisen huomattava on ero muihin Pohjoismaihin.

OECD-alueella lähes neljä viidestä (87 %) neljävuotiaasta osallistui vuonna 2015 varhaiskasvatukseen. Osuus on kasvanut vuosikymmenessä yli 11 prosenttiyksiköllä. Suomi poikkeaa tässä vertailussa valtavirrasta, sillä neljävuotiaiden osallistumisprosentti oli 2015 vain 74.

Osallistumisaste ei juurikaan nouse viisivuotiaiden kohdalla, vaan vasta esiopetukseen osallistuvien kuusivuotiaiden kohdalla Suomi tavoittaa kansainvälisen keskiarvon (98 %). Vuoden 2005 jälkeen tapahtunut lisäys on keskiarvoa pienempi.

Osallistumisasteella on väliä, sillä laadukkaan varhaiskasvatuksen moninaisista hyödyistä on saatavilla yhä enemmän tutkimusta. Myös PISA-tutkimuksessa on havaittu yhteys varhaiskasvatukseen osallistumisen ja myöhemmän osaamisen välillä.

Useimmissa maissa kouluun siirrytään nuorempana kuin Suomessa. Kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttäytyy maana, jossa varhaiskasvatusjärjestelmä on hyvin vahvasti julkinen.

Varhaiskasvatuksen resursointi on Suomessa kansainvälisesti hyvällä tasolla, mutta lastentarhanopettajien suhteellinen palkkataso jää muista jälkeen.

Koulutuksen rahoitus korkealla tasolla

Suomi käyttää OECD-maista kolmanneksi eniten julkista rahaa koulutukseen. Vuonna 2014 Suomessa käytettiin koulutukseen 5,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Perusasteen koulutuksessa resurssitaso on kansainvälisesti verraten hyvä ja oppilaskohtaiset panostukset korkeita erityisesti perusasteen yläluokilla.

Peruskoulun alaluokilla oppilaskohtaiset kustannukset olivat vuonna 2014 hieman OECD-keskivertoa korkeammat (Suomi USD 8812, OECD-keskiarvo USD 8733). Peruskoulun yläluokilla ero OECD-keskiarvoon oli suurempi (Suomi USD 13 865, OECD-keskiarvo USD 10 235).

Hyvän resursoinnin ja kohtuullisen alhaisen opetustuntimäärän seurauksena keskimääräinen luokkakoko (20 oppilasta, vuosiluokat 7–9) on kansainvälisesti verraten alhainen.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa vertailun korkein. Se on verrokkimaina usein käytettyyn Sveitsiin ja Saksaan verrattuna peräti kaksinkertainen.

Myös korkea-asteen koulutuksen julkinen rahoitus on Suomessa korkealla tasolla, sillä julkisen rahan osalta Suomi on tilastoykkönen, kun rahoitusta verrataan bruttokansantuotteeseen.

Korkea-asteen koulutuksen kokonaisrahoitus on selvästi Suomea korkeampi Yhdysvaltojen lisäksi Kanadassa ja Etelä-Koreassa, joissa korkea-asteen tutkinnon suorittaa huomattavasti korkeampi osuus ikäluokasta kuin Suomessa.

Koulutus suojelee työttömyydeltä

Suomessa kouluttautuminen tuottaa yksilölle muita maita pienemmän hyödyn tulotason kannalta.

Sen sijaan työllisyyden kannalta koulutuksella on merkittävää hyötyä, sillä mitä korkeampi koulutus, sitä alhaisempi työttömyys. Suomen osalta erityisen poikkeavaa oli, että peruskoulun varassa olevat ansaitsevat vain 1,1 prosenttia vähemmän kuin 2. asteen tutkinnon suorittaneet.

Korkeakoulutuksen osalta palkkahyöty oli vertailumaiden 6. alhaisin: verrattuna 2. asteen koulutukseen ylempi korkeakoulututkinto tuottaa vain 1,6-kertaiset ansiot.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (27 vuotta) on Suomessa neljänneksi korkein vertailumaista Ruotsin, Sveitsin ja Chilen jälkeen. EU 22-keskiarvo on 25 vuotta. Suomessa vain 42 prosenttia ikäluokasta pääsee aloittamaan ensimmäisen korkeakoulututkintonsa suorittamisen alle 25-vuotiaana, vaikka korkeakoulupaikkoja tarjotaan 60–65 prosentille ikäluokasta.

Vanhempien koulutustausta vaikuttaa toisella asteella

Suomessa, Israelissa ja Ranskassa on onnistuttu nostamaan toisen asteen ja erityisesti ammatillisen koulutuksen läpäisyastetta vuosina 2007–2014. Lukio suoritetaan Suomessa useammin tavoiteajassa (80 % aloittaneista) kuin ammatillinen koulutus (65 %).

Suomessa suoritetaan toisen asteen ammatillisia opintoja sosiaali- ja terveysalalla (21 %) sekä palvelualoilla (20 %) enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin (vastaavat luvut 12 % ja 17 %).

Vanhempien koulutustausta periytyy Suomessa edelleen usein lapsille. Suurimmat eroja aiheuttavat tekijät esimerkiksi koulutuksen läpäisyssä ovat vanhempien koulutustausta ja opiskelijoiden maahanmuuttajastatus.

Varoitus uudesta teknologiasta: Älypuhelin voi varastaa kasvosi

12.9.2017 - 14:40

Kehittyvässä kasvontunnistusteknologiassa piilee turvallisuushuolia.

Kasvontunnistuksen kehittyminen ja tunnistusohjelmien käyttäminen puhelimien turvaamisessa ja esimerkiksi verkkopankeissa voi avata ovia vakaville turvallisuusongelmille, kertoo Daily Beast.

Apple kertoi tiistaina aikovansa ottaa käyttöön kasvontunnistuksen uudessa iPhone-älypuhelimessa ja Apple Pay -maksujärjestelmässä. Teknologiasta povataan uutta normaalia. Daily Beastin mukaan identiteettivarkaudet voivat kuitenkin nousta sen myötä uudelle tasolle.

Applen uusin iPhone käyttää perinteisen kuvatunnistuksen sijaan uudenlaista kasvontunnistustekniikkaa. Jokaiset kasvot saavat oman ainutlaatuisen tunnisteensa, joka tallentuu puhelimen muistiin. Mikäli joku pääsee kuitenkin käsiksi tunnisteeseen, voi hän käyttää sitä esiintyäkseen kyseisenä henkilönä kaikissa samaan kasvotietokantaan perustuvissa järjestelmissä.

Sirpa Pietikäinen: Lisää riskipääomaa EU:n talouden rahoittamiseen

12.9.2017 - 14:21

Uudistuva lainsäädäntö auttaa riskipääomarahastoja kasvamaan Euroopan laajuisiksi, sanoo europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.).

Euroopan parlamentti äänestää torstaina lainsäädännöstä, jolla parannetaan riskipääoman toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla. Parlamentin neuvotteluista vastasi Sirpa Pietikäinen.

– Uudistuva lainsäädäntö auttaa riskipääomarahastoja kasvamaan Euroopan laajuisiksi. Samalla innovatiivisille ja riski-alttiille eurooppalaisille ideoille, projekteille ja yrityksille löytyy tulevaisuudessa monipuolisempia rahoituslähteitä. Rahoitusta kaivataan erityisesti kiertotalouden ja ympäristöinnovaatioiden osalta, Pietikäinen sanoo.

Hän toteaa, että EU:n riskipääomamarkkinat laahaavat edelleen kaukana lähimmän vertailukohtamme, Yhdysvaltojen jäljessä: investointimäärien osalta EU:n markkinat ovat noin viisi kertaa pienemmät kuin Atlantin takaiset. Eurooppalaiset riskipääomamarkkinat ovat sirpaloituneet kansallisiksi, mikä myös rajoittaa täällä toimivien rahastojen kasvua.

Pietikäisen mukaan tämä muodostuu ongelmaksi erityisesti silloin, kun rahasto on päässyt tavoitteeseensa eli löytänyt toimivan idean ja yrityksen.

– Vahvassa kasvuvaiheessa oleva start-up kaipaa juuri nopeimman kasvun vaiheessa rahoitusta, jota suhteellisen pienillä rahastoilla ei useinkaan ole tarjota. Tällöin ideat karkaavat helposti Yhdysvaltoihin, missä rahoitusta on runsaammin saatavilla.

Uudella lainsäädännöllä poistetaan hallinnollisia esteitä sisämarkkinoilla toimimiseksi sekä kielletään selkeästi vastaanottavilta jäsenmailta mahdollisuus periä ylimääräisiä rekisteröinti- tai hallintokuluja eurooppalaisen passin turvin toimivilta rahastoilta. Samalla yhtenäistetään rahastoilta vaadittavia omia pääomia ja vahvistetaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMA:n roolia.

– Esteenä riskipääomarahastojen levittäytymiselle koko EU-alueelle on ollut erityisesti laidasta laitaan vaihtelevat kansalliset käytännöt rahastojen kohtelussa esimerkiksi rekisteröinnin suhteen. Tulevaisuudessa esimerkiksi rahastoilta rekisteröitymiseen vaadittavat dokumentit ovat samat kaikissa jäsenmaissa, Pietikäinen toteaa.

Rahaministeriön valtiosihteeri: Palkkatuen lisäämistä voitaisiin harkita

12.9.2017 - 14:10

Valtiovarainministeriön ylin virkamies, valtiosihteeri Martti Hetemäki esittää palkkatuen lisäämistä Suomessa.

Martti Hetemäki käsitteli alustuksessaan valtiovarainministeriön Tulevaisuuden talous ja menestys -seminaarissa tiistaina keinoja, joilla Suomessa varaudutaan julkisen talouden kestävyyteen ja talouden murrokseen.

Hetemäki huomautti, että suomalaiselle järjestelmälle "käy heikosti, jos ei ole riittävää työllisyyttä". Hyvä työllisyystaso edellyttää sitä, että korkeasti koulutettua osaavaa työvoimaa on riittävästi ja toisaalta matalapalkkatyöhön pitää olla kannusteet.

Hetemäki huomautti, että kannustimien ongelmia voidaan välttää sillä, että on velvollisuus osallistua työllistyviin toimiin. Yksi vaihtoehto on edellyttää esimerkiksi kaikilta nuorilta sitä, että on töissä, opiskelee tai on kursseilla sen ehtona, että saa yhteiskunnalta tukea.

Suomessa pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien ihmisten työllisyysaste oli vain 43 prosenttia vuonna 2015. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijatason tutkinnon omaavilla henkilöillä työllisyysaste oli samana vuonna 86 prosenttia. Kannustinten luominen kouluttautumiseen on siten keskeistä.

Matalapalkkatöiden kannustavuutta voidaan lisätä erilaisilla vähennyksillä, joita Suomessa ovat työtulovähennys ja ansiotulovähennys. Toinen keino, millä niin sanottua reservaatiopalkkaa voidaan alentaa, on palkkatuki. Hetemäki huomautti, että sitä käytetään esimerkiksi Ruotsissa huomattavasti enemmän kuin Suomessa.

Palkkatuen ajatus on Hetemäen mukaan "nykäistä" heikon tuottavuuden työntekijä töihin, jolle voi osaamisen kehittyessä myöhemmin maksaa tuottavuuden parantuessa normaalia palkkaa.

– Se on varteenotettava asia, jonka lisäämistä Suomessa voitaisiin harkita, Hetemäki sanoi.

Tulevaisuuden talous ja menestys -seminaari käynnistyi tiistaina valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) avaamana. Ministeri Orpo ja valtiovarainministeriö kutsuivat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululle Suomen johtavia talousasiantuntijoita keskustelemaan, ennakoimaan ja arvioimaan Suomen talouden tulevaisuuden menestystekijöitä, kasvun lähteitä sekä julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä.

– Talouskasvu on väkevää, mutta silti monet suomalaiset ovat jäämässä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Pitkällä aikavälillä tavoitteenamme tulee olla pohjoismainen, vähintään 75 prosentin työllisyysaste. Siksi työllisyys on hallituksen keskeinen tavoite: satsauksia työttömien palveluihin, koulutukseen ja työmarkkinoiden uudistuksiin.  Kannustinloukkujen purkamiseksi on tärkeää aloittaa sosiaaliturvauudistuksen valmistelu jo tämän hallituksen aikana, ministeri Orpo totesi tilaisuuden avauspuheenvuorossaan.

Opiskelijan kannattaa hakea asumistukea syyskuun loppuun mennessä

12.9.2017 - 14:02

Yleistä asumistukea voi saada takautuvasti enintään yhden kuukaudelta.

Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat ovat voineet saada yleistä asumistukea 1. elokuuta alkaen.

Asumistuki voidaan myöntää takautuvasti elokuun alusta alkaen, jos hakemus liitteineen on Kelassa syyskuun loppuun mennessä, vuokrasopimus on ollut voimassa elokuun 1. päivänä ja asuntoon on muutettu elokuun aikana.

Asumistuki myönnetään aina kuukauden 1. päivästä alkaen. Jos esimerkiksi vuokrasopimus on alkanut 15.8., tuki voidaan myöntää 1.9. alkaen.

Asumistukea voi hakea Kelan asiointipalvelussa www.kela.fi/asiointi tai yleisen asumistuen hakemuslomakkeella (lomake AT 1).

Yleinen asumistuki myönnetään yhteisesti koko ruokakunnalle. Yksi asukkaista hakee tuen koko ruokakunnan puolesta. Jos ruokakuntaan kuuluva saa jo yleistä asumistukea, hänen pitää hakea tuen tarkistamista.

Opiskelijat ovat voineet hakea asumistukea jo keväästä lähtien. Kela odottaa hakemuksia edelleen tuhansilta opiskelijoilta.

Työmarkkinajohtaja tyrmää Suomen järjestelmän: Ay-liike haluaa säilyttää 50 vuotta vanhat rakenteet

12.9.2017 - 12:53

Keskitetty sopiminen ei anna yrityksille riittäviä toimintamahdollisuuksia, Suomen Yrittäjien Janne Makkula sanoo.

– On virheellistä väittää, että sopiminen on jo nyt laajasti mahdollista. Nykyjärjestelmässä lainsäädäntö estää työehtosopimusten joustot työnantajaliittoon järjestäytymättömiltä pieniltä yrityksiltä, joita valta­osa Suomen työnantajista on ja joihin uudet työpaikat syntyvät. Sopia ei laillisesti saa, ­vaikka työpaikalla siihen olisi yhteistä tahtoa, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.

Makkula vastaa STTK:n johtajan Katarina Murron Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoitukseen.

– Kirjoitus sisälsi perinteiset palkansaajaliikkeen argumentit, joilla pyritään varmistamaan lähes 50 vuotta sitten syntyneiden rakenteiden säilyttäminen: nykyjärjestelmä toimii, liitot tietävät toimialan ­tilanteen parhaiten, paikallisen sopimisen lisääminen murtaisi vähimmäisturvan, luottamuksen ja tiedonsaannin puute ­estää sopimisen, joka on jo nyt laajasti mahdollista.

Janne Makkulan mukaan Suomen nykyinen kasvu on suhdanneluontoista eikä seurausta Suomessa tehdyistä toimista. Makkulan mukaan kasvu on myös tarttunut eri tavalla eri toimialoihin ja yrityksiin. Yksityiskohtaisempaa sopimista tarvittaisiin senkin vuoksi.

– Keskitetty sopiminen, jota myös liittojen välinen sopiminen pohjimmiltaan on, ei anna yrityksille eikä työpaikoille riittäviä toimintamahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa puhumattakaan tulevista talous­šokeista. Ei ole yhtä oikeaa ­palkankorotusprosenttia, palkkausjärjestelmää tai työaika­järjestelyä, Makkula kirjoittaa.

Hän korostaa, ettei työpaikkasopimisen lisääminen mitätöi työehtosopimuksia, koska niistä poikkeaminen edellyttää sopimista. Myös lainsäädäntö turvaa työntekijää.

Näinkö Vladimir Putin toimii? Venäläislehti uutisoi yllätysvedosta 2018 vaaleissa

12.9.2017 - 12:03

Vladimir Putinin sanotaan aikovan pyrkiä neljännelle presidenttikaudelleen ilman puoluetta.

Venäjän presidentti Vladimir Putin aikoo lähteä ehdolle vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Venäläislehti Kommersantin tietojen mukaan Putinin kampanjan suunnittelu on jo pitkällä.

Venäjän presidentinhallinnon lähteiden mukaan Putinin ehdokkuus aiotaan julkistaa marraskuussa. Tätä ennen järjestetään useita tapahtumia, joissa presidentti on näkyvästi läsnä.

Vladimir Putinin kerrotaan lähtevän vaaleihin itsenäisenä ehdokkaana. Hän ei siis olisikaan muodollisesti Yhtenäinen Venäjä -puolueensa ehdokas. Käytännössä se merkitsee sitä, että on kerättävä allekirjoituksia Putinin ehdokkuuden hyväksi. Kommersantin mukaan Yhtenäisen Venäjän edustajat voisivat kerätä niitä kampanjan puolesta.

Jean-Claude Junckerin viimeinen mahdollisuus – tarjoillaanko jokaiselle jotain?

12.9.2017 - 11:38

Komission puheenjohtaja paljastaa EU:n tulevaisuus -puheessaan salaisen kuudennen vaihtoehdon unionin kehittämiseksi ja ehdottanee eurooppalaisia vaalilistoja.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nousee keskiviikkona Strasbourgissa europarlamentin podiumiin pitämään vuotuisen unionin tilaa ja tulevaisuutta käsittelevän puheensa. Puheessa Juncker linjaa, mitä hän aikoo saada aikaiseksi kautensa viimeisten 18 kuukauden aikana.

Hetkeä pidetään Junckerin ja koko istuvan EU-komission viimeisenä mahdollisuutena tulla muistetuksi muustakin kuin Brexitistä. Ei siis ihme, puhetta on hehkutettu Brysselissä etukäteen ennennäkemättömän paljon. Komission tiedottajan mukaan meneillään on jo pitkälti yli 30. luonnosversio.

Sotilaallista yhteistyötä ja "Euroopan IMF"

Puheen avainsana on tasapaino. Junckerin on puskettava EU-integraatiota eteenpäin, mutta samalla varottava suututtamasta skeptisiä itäisen Euroopan jäsenmaita. Hänen odotetaan esittävän muun muassa laajennettua sotilaallista yhteistyötä jäsenmaiden välillä. Lisäksi EU-johtaja linjaa, kuinka unioni aikoo suojella paremmin eurooppalaista teollisuutta globaalin kaupan nurjilta puolilta.

Kenties eniten keskustelua aiheuttaa esitys luoda EU:lle yhteinen valtiovarain- tai talousministeri sekä syventää talous- ja rahaliitto EMUa. Esityksillä on jo Saksan ja Ranskan tuki. Hankkeen toteutuminen tällä vaalikaudella olisi iso voitto Junckerille.

Hän tullee esittämään myös, että Euroopan vakausmekanismi muutettaisiin kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n kaltaiseksi välineeksi. Tämä "Euroopan IMF" auttaisi varautumaan tehokkaammin tuleviin kriiseihin ja ottaisi ohjat, kun talous uhkaa karahtaa kiville.

Ehdotukset muodostavan yhdessä Junckerin tiimin kehittelemän niin sanotun kuudennen mallin EU:n tulevaksi kehitykseksi. Viisi aiempaa EU:n tulevaisuusvaihtoehtoa komissio esitteli viime keväänä tulevaisuusasiakirjassaan.

Puheenjohtajan on myös pakko ottaa kantaa kansainväliseen turvallisuuteen, terrorismiin ja tulehtuneeseen Brexit-neuvottelutilanteeseen.

Jokaiselle jotakin

Verkkouutisten haastattelemien suomalaisten europarlamentaarikoiden mukaan Juncker yrittää tarjoilla jokaiselle jotain ja toimia rauhanrakentajana. Tavoitteena on luoda kuva EU-johtajasta, joka paransi Brexitin aiheuttaman haavan ja yhdisti jäsenmaat.

Juncker esittänee myös eurooppalaisia vaalilistoja. Ajatuksena on, että Briteiltä vapautuvista paikoista muodostettaisiin ylikansallinen lista.

Valtaosa suomalaismepeistä ei ehdotukselle lämpene. Keskustan Anneli Jäätteenmäki muistuttaa, että se lisäisi suoraan suurten maiden valtaa, sillä pienten maiden ehdokkaiden olisi vaikea päästä listalle. Lisäksi vaalilistalta löytyisi "lähinnä eurooppalaisia jalkapallotähtiä".

Mutta esimerkiksi parlamentin sosialistiryhmästä kannatusta kuitenkin löytyy.

– Listat lisäisivät eurooppalaista vaalikeskustelua ja auttaisivat ymmärtämään, miten europarlamentti toimii, perustelee SDP:n Miapetra Kumpula-Natri.

Junckerin unionin tila eli State of the Union (SOTU) -puhe alkaa keskiviikkona klo 10 Suomen aikaa. Linjapuhetta seuraa lähikuukausina tukku lainsäädäntöaloitteita.

Toimittaja HELI SATULI, Bryssel

Ministeriön mukaan HSL:n lippujen hankinnassa puutteita

12.9.2017 - 11:24

Liikenne- ja viestintäministeriö on saanut Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä (HSL) selvityksen matkalippujen hankinnan järjestämisestä ja tarkastusmaksujen perimisoikeuteen liittyvien ehtojen täyttymisestä.

Ministeriö katsoo, että matkalippujen hankinta on pääosin järjestetty varmaksi ja niiden käyttö yksinkertaiseksi. HSL:llä on edelleen oikeus periä tarkastusmaksuja alueensa joukkoliikenteessä ja valtakunnallisessa raideliikenteessä.

Lippujen hankinta on HSL:n selvityksen mukaan kokonaisuutena järjestetty tarkastusmaksulain ja tarkastusmaksujen perimisoikeutta koskevan päätöksen mukaisesti.

Ministeriö kuitenkin kiinnittää huomiota tiettyihin puutteisiin matkalippujen hankinnassa ja tarkastusmaksujen perimisoikeuden jatkumiseksi edellyttää HSL:ltä kehitystoimenpiteitä näiden seikkojen suhteen.

Ministeriö mukaan HSL:n pitää parantaa matkustajien mahdollisuuksia hankkia matkalippu. Tilannetta voidaan parantaa esimerkiksi laajentamalla lipunmyyntiverkostoa tai kehittämällä lippujen maksutapoja.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten, vanhusten ja matkailijoiden matkalipun hankintamahdollisuuksiin. Ministeriö edellyttää, että HSL huolehtii siitä, että matkalippujen ostaminen on mahdollista riittävän laajasti, ja että näiden ryhmien erityistarpeet on huomioitu esimerkiksi lipunmyynnin ohjeistuksessa ja käytännöissä.

HSL:n on varmistettava, että sen tiedotus ja ohjeistus matkalippujen hankintatavoista ja -paikoista on riittävää ja selkeää. HSL:n on myös ohjeistettava lipuntarkastajia toimimaan siten, että tarkastusmaksuja ei määrätä tai matkustajia poisteta liikennevälineistä tapauksissa, joissa liputta matkustaminen selkeästi johtuu lipunmyynnin järjestämisen huomattavista puutteista.

Ministeriö odottaa HSL:ltä selvitystä tehdyistä kehitystoimenpiteistä viimeistään 30. syyskuuta mennessä.

Rakennusteollisuus arvostelee rakentamisen hiilijalanjäljen ohjauksen tiekarttaa

12.9.2017 - 11:14

Rakennusteollisuus RT kehottaa ympäristöministeriötä malttiin ja varoittaa hätiköidyn tiekartan riskeeraavan rakentamisen laatua ja nostavan kustannuksia ilman tavoiteltuja ympäristöhyötyjä.

Ympäristöministeriö on teettänyt rakennusten hiilijalanjäljen säädösohjaukseen tähtäävän tiekartan.

Rakennusteollisuuden mielestä on hyvä, että rakentamista suunnataan kohti ympäristöä vähemmän kuormittavia valintoja.

Ympäristöministeriön esittämän tiekartan ongelmaksi RT näkee, että pelkkään hiilijalanjälkiohjaukseen keskityttäessä unohdetaan helposti kestävän rakentamisen muut näkökohdat, kuten rakennuksen ja sen osien pitkäaikaiskestävyys, muuntojoustavuus, vikasietoisuus ja tietyt turvallisuus- ja terveystekijät sekä lopulta rakennuksen arvon säilyminen.

Toinen ongelmallinen kohta RT:n mielestä on hiilijalanjälkilaskennan työkaluksi ehdotettu elinkaariarviointi (LCA). RT on edistänyt sen käyttöönottoa vapaaehtoispohjalta, sillä se auttaa kiinnittämään huomiota keskeisiin asioin.

Viranomaisohjauksen työkaluksi se ei RT:n mukaan kuitenkaan sovellu, koska se sisältää paljon epävarmuustekijöitä ja teoreettisia oletuksia ja siten suuren virhemarginaalin. Esimerkiksi todennettua käyttöikätietoa on olemassa vain tietyille materiaaleille ja rakenteille.

– Jos eri vaihtoehtojen käyttöikä perustetaan vain todentamattomiin taulukkoarvoihin, se vähentää motivaatiota pyrkiä mahdollisimman pitkäikäisiin ratkaisuihin. Tämä sotii täysin kestävän rakentamisen ja jopa kiertotalouden periaatteita vastaan, Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen sanoo.

Hänen mukaansa ehdotettujen rakennustyyppikohtaisten päästökattojen asettaminen on erittäin vaikeaa ja pitkälti teoreettista, koska rakennuksien tasavertainen ja uskottava vertailu toisiinsa on käytännössä mahdotonta.

– Tulevaisuusskenaarioihin perustuvat päästökatot eivät tue kestävän kehityksen mukaista rakentamista, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisempia vaikutusarvioita, joissa on otettu huomioon myös muut näkökohdat, Vuorinen sanoo.

Rakennuksen hiilijalanjälki ei ole rakennusosiensa hiilijalanjälkien summa

Ympäristöministeriö perustelee tiekarttaa ja ohjauksen tarvetta rakennusmateriaalien sisältämällä merkittävällä hiilijalanjäljen pienennyspotentiaalilla. Tästä haetaan nopeavaikutteisia keinoja täyttää Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteita ja ilmastopolitiikan tavoitteita.

Tiekartassa sääntely ulotettaisiin koskemaan rakennusmateriaalien kasvihuonekaasupäästöjä. Vuorisen mukaan tällöin sivuutettaisiin keskeinen, teknisen komitean CEN/TC350 laatimien standardien mukainen periaate: ympäristövaikutuksia tulee aina arvioida koko rakennuksen ja sen koko elinkaaren osalta.

– Rakennusmateriaalit ovat vain välituotteita eikä rakennuksen hiilijalanjälki ole rakennusosiensa hiilijalanjälkien summa. Valtaosa rakennusten päästöistä syntyy edelleen niiden käytön aikaisesta energiankulutuksesta eli lämmittämisestä sekä huoltamisesta ja korjaamisesta, Vuorinen muistuttaa.

Hän toteaa, että monesti yksittäisten materiaalien ja tuotteiden suurempi hiilijalanjälki on perusteltu, jotta päästäisiin koko rakennuksen osalta mahdollisimman pieniin elinkaaren aikaisiin päästöihin.

– Rakennuksen eri teknisten ja toiminnallisten ominaisuuksien, kuten lämmön- ja ääneneristävyyden tai kosteuden- ja palonkestävyyden vuoksi tarvitaan runsaampaa materiaalinkäyttöä, mikä tarkoittaa valmistusvaiheessa suurempaa hiilijalanjälkeä.

Tarkoitushakuisia ja yksioikoisia laskelmia

Uudisrakentamisen kasvaneen energiatehokkuuden ja päästöttömien lämmitystapojen myötä rakennusvaiheen ja rakennusmateriaalien suhteellinen osuus rakennuksen kokonaispäästöistä kasvaa. Varsinaiset päästöt eivät kuitenkaan kasva.

Vuorinen korostaa, että ympäristöministeriön vaikuttavuusarviot perustuvat valikoituihin suhteellisiin prosenttilukuihin, eivät absoluuttisiin tonnimääräisiin päästövähennysmääriin.

– Ei ole mikään salaisuus, että hallitusohjelman ja ympäristöministeriön tavoitteena on puurakentamisen edistäminen. Perusteena käytetään puun sitomaa hiiltä ja ilmastohyötyjä. Rakentaminen voi toki olla ympäristöystävällisin tapa hyödyntää puuta, mutta tutkimusten mukaan puu ei ole ympäristöystävällisin tapa rakentaa. Tarkoitushakuisilla ja yksioikoisilla laskelmilla näin pyritään toistuvasti esittämään esimerkiksi tarkastelemalla ympäristövaikutuksia vain rakennusvaiheen tai lyhyeksi määritetyn käyttöiän osalta, Vuorinen toteaa.

Ympäristöministeriö on perustellut hiilijalanjäljen ohjauksen tarvetta myös sillä, että tehokkaimmat keinot rakennusten käytön aikaisen energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseen alkavat kustannusoptimaalisen säädösohjauksen osalta olla käytetty.

Tähän nähden Vuorinen pitää outona sitä, että ympäristöministeriö antaa rakennusten energiatehokkuusasetuksen ehdotuksessaan massiivipuisille rakennusosille helpotuksia niin energiatehokkuutta määrittäviin E-lukuihin kuin lämmöneristävyyden U-arvovaatimuksiinkin.

– Näin siirretään rakennuksen pitkälle käyttövaiheelle suurempi energiakulutus, koko elinkaarelle suuremmat hiilidioksidipäästöt ja samalla kustannukset käyttäjän maksettavaksi, hän huomauttaa.

Kiinteistö- ja rakennussektorin osuus globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä on peräti 40 prosenttia. Vuorinen muistuttaa, että uudisrakentamisen osuus tästä on hyvin vähäinen ja koska rakennuskanta uudistuu vain 1,5 prosentilla vuosittain, sillä ei saavuteta nopeita vaikutuksia.

– Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden hallittu parantaminen ja niissä käytettävän energiamuodon vähäpäästöisyyden lisääminen ovat ylivoimaisesti merkittävin osa-alue tavoiteltaessa kiinteistö- ja rakennussektorin vähähiilisyyttä, Vuorinen sanoo.

Liettuan presidentti paljasti Vladimir Putinin uhkailleen 2010 Helsingissä

12.9.2017 - 10:46

Dalia Grybauskaiten mukaan Venäjän silloinen pääministeri esitti listan vaatimuksia.

Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitea on haastateltu Delfi-julkaisussa. Presidentti kertoo siinä ensimmäisestä tapaamisestaan Vladimir Putinin kanssa, joka tuolloin oli Venäjän pääministeri.

Grybauskaite ja Putin tapasivat Baltic Sea Action -huippukokouksessa helmikuussa 2010 Helsingissä.

Dalia Grybauskaiten mukaan hän sai Vladimir Putinilta tapaamisessa listan vaatimuksia siitä, mitä Liettuan pitäisi tehdä. Niihin kuului, ettei saa rakentaa ydinvoimaa, pitää ehdottomasti tehdä yhteistyötä heidän kanssaan, ja niin edelleen.

– Se ei ollut ystävän ehdotus yhteistyön tekemisestä. Se oli: menet polvillesi, tai olet vihollinen. En voinut hyväksyä tällaista suhdetta. Niin kauan kuin Venäjä näyttäytyy naapureilleen tai pienemmille maille tällaisena, ei ystävällisiä suhteita voi olla tällaisen maan kanssa, Dalia Grybauskaite sanoo.

Liettua oli sulkenut Ignalinan ydinvoimalan 2009 ja suunnitteli omaa uutta voimalaa.

Grybauskaiten mukaan Venäjällä ei ymmärretä, että kaikkien itsenäisten maiden kanssa on työskenneltävä yhdessä kunnioittavasti. Presidentti vastasi jatkokysymykseen, että "kukaan ei enää juuri kuuntele näitä ultimaatumeja (uhkavaatimuksia)".

Delfin haastattelusta kertoi Suomessa ensimmäisenä Ilta-Sanomat. IS:n mukaan Kremlin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskov kiisti vaatimuslistan esittämisen.

Britannia ei vetäydykään EU:n sotilasoperaatioista

12.9.2017 - 10:22

Brittihallitus kevensi Brexit-linjaansa, ja maa aikoo pysyä mukana EU:n yhteisessä ulkopolitiikassa.

Britannia aikoo jatkaa sotilasyhteistyötä EU:n kanssa Brexitin jälkeenkin, Britannian hallitus linjaa. Hallituksen dokumenttia siteeraavat BBC ja Financial Times.

Tähän saakka Britannia on uhannut vetäytyä EU:n puolustus- ja turvallisuusoperaatioista, jos maa ei saa riittävän hyvää erosopimusta. Britannia on ilmoittanut eroavansa EU:sta maaliskuun lopussa 2019.

Britannia ilmoittaa jatkossa noudattavansa EU:n pakotepolitiikkaa ja hakevansa yhteistä linjaa EU:n kanssa myös ulkopolitiikassa. Se aikoo tarjota EU:lle "syvää turvallisuusyhteistyötä" terrorismin, kyberrikollisuuden, laittoman maahanmuuton ja perinteisen sotilaallisen hyökkäyksen estämiseksi.

– Yhteinen etumme on työskennellä läheisesti EU:n ja sen jäsenmaiden kanssa, sanoo Britannian Brexit-ministeri David Davis.

Britannia on tukenut EU:n sotilasoperaatioita esimerkiksi Libyassa ja Somaliassa. Britannialla oli merkittävä rooli, kun EU valmisteli kantaansa Iranin ydinohjelmaan ja asetti Venäjän-vastaisia pakotteita.

Henna Virkkunen kiittää metsätaloudelle suotuisaa muutosesitystä

12.9.2017 - 10:22

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) on tyytyväinen, että metsienkäytön ilmastovaikutuksia linjaavasta LULUCF-asetuksesta on saatu EU-parlamentissa neuvoteltua metsätalouden kehittämiselle suotuisa muutosesitys.

– Sitkeän neuvottelun tuloksena pääsimme keskustaoikeistolaisten ryhmien kesken kompromissiesitykseen, joka huomioi aktiivisen ja kestävän metsänhoidon näkökulman, Henna Virkkunen sanoo.

– Kompromissiesitys on merkittävä askel, mutta nyt teemme työtä sen eteen, että saamme keskiviikon täysistuntoäänestyksessä EU-parlamentin enemmistön ehdotuksen taakse, hän jatkaa.

EU-parlamentin kanta ei kuitenkaan vielä asetusta lopullisesti ratkaise, sillä myös jäsenmaiden ministerineuvoston on päätettävä omasta linjastaan.

Puheenjohtajamaa Viron odotetaan tuovan asian ministerikokouksen päätettäväksi lokakuussa. Tämän jälkeen vielä EU-parlamentin ja ministerineuvoston kanta on neuvoteltava yhteen.

Suurin kiistakysymys LULUCF-asetuksessa on ollut metsien käyttöä koskeva vertailujakso. Alkuperäisessä esityksessään EU-komissio esittää, että vuodesta 2020 alkaen metsien käyttöä kussakin jäsenmaassa verrattaisiin vuosien 1990–2009 tilanteeseen. Parlamentin ympäristövaliokunta puolestaan esitti aikaväliä 2000–2012.

– Historiaan perustuva vertailutieto asettaisi jäsenmaat keskenään hyvin eriarvoiseen asemaan, ja on erityisesti Suomen metsätalouden kehittämisen kannalta huono. Meillä kun metsät ovat koko ajan kasvaneet enemmän kuin niitä on käytetty, Virkkunen sanoo.

– Äänestyksessä oleva kompromissiesitys parantaa metsäisten maiden asemaa, sillä maiden metsien käyttö ei ole sidottu menneisiin hakkuisiin, vaan mailla on mahdollisuus metsän käytön lisäämiseen kestävän metsänhoidon perusteella ilman että siitä syntyy rasite, Virkkunen summaa.

Jos kompromissiesitys hyväksytään keskiviikon täysistunnossa, antaa se paremmat mahdollisuudet tulevaisuudessa jäsenmaille metsätalouden kehittämiseen ja myös hakkuiden lisäämisen, mutta sen on tapahduttava kestävällä tavalla kansallisiin metsänhoitosuunnitelmiin pohjautuen.

Vaikka metsäpolitiikka sinänsä kuuluu kansalliseen päätösvaltaan, EU-tasolla on nyt käsittelyssä useita energia- ja ilmastopolitiikan lainsäädäntöjä, joilla on suuri vaikutus suomalaiseen metsien käyttöön. Käsittelyssä ovat muun muassa uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta, rakennusten energiatehokkuutta ja sähkömarkkinoita koskevat direktiivit.

Tavoitteena on vähentää päästöjä, sekä lisätä Euroopan energiatehokkuutta ja energiaomavaraisuutta.

Liettuan presidentti: Vladimir Putin uhkaili 2010 Helsingissä

12.9.2017 - 10:13

Dalia Grybauskaiten mukaan Venäjän silloinen pääministeri antoi listan vaatimuksia.

Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitea on haastateltu Delfi-julkaisussa. Presidentti kertoo siinä ensimmäisestä tapaamisestaan Vladimir Putinin kanssa, joka tuolloin oli Venäjän pääministeri.

Grybauskaite ja Putin tapasivat Baltic Sea Action -huippukokouksessa helmikuussa 2010 Helsingissä.

Dalia Grybauskaiten mukaan hän sai Vladimir Putinilta tapaamisessa listan vaatimuksia siitä, mitä Liettuan pitäisi tehdä. Niihin kuului, ettei saa rakentaa ydinvoimaa, pitää ehdottomasti tehdä yhteistyötä heidän kanssaan, ja niin edelleen.

– Se ei ollut ystävän ehdotus yhteistyön tekemisestä. Se oli: menet polvillesi, tai olet vihollinen. En voinut hyväksyä tällaista suhdetta. Niin kauan kuin Venäjä näyttäytyy naapureilleen tai pienemmille maille tällaisena, ei ystävällisiä suhteita voi olla tällaisen maan kanssa, Dalia Grybauskaite sanoo.

Liettua oli sulkenut Ignalinan ydinvoimalan 2009 ja suunnitteli omaa uutta voimalaa.

Grybauskaiten mukaan Venäjällä ei ymmärretä, että kaikkien itsenäisten maiden kanssa on työskenneltävä yhdessä kunnioittavasti. Presidentti vastasi jatkokysymykseen, että "kukaan ei enää juuri kuuntele näitä ultimaatumeja (uhkavaatimuksia)".

Delfin haastattelusta kertoi Suomessa ensimmäisenä Ilta-Sanomat. IS:n mukaan Kremlin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskov kiisti vaatimuslistan esittämisen.

Sivut