Subscribe to syöte Verkkouutiset
verkkouutiset.fi uutisotsikot
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 35 min sitten

Elinkeinoministeri: Koulujen loma-aikojen muuttamista pohdittava

18.8.2017 - 16:35

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mielestä koulujen loma-aikojen muuttaminen viikolla tai kahdella olisi pohtimisen arvoista.

Mika Lintilän mukaan työ- ja elinkeinoministeriö on valmis käynnistämään selvityksen kesälomien siirron taloudellisista vaikutuksista matkailuelinkeinolle.

– Loma-aikojen siirtoa on selvitetty aiemminkin, mutta ei matkailun edistämisen tai kansantalouden näkökulmasta. Tämäkin puoli asiasta olisi syytä pohtia läpi. Koulujen alku katkaisee nyt parhaan lomasesongin keskeltä, Lintilä muistutti Porissa perjantaina.

Matkailu on merkittävä ja työllistävä elinkeino ympäri koko maata. Se on myös kiistatta yksi tulevaisuuden kasvualoista. Suomen tärkeillä markkina-alueilla Keski- ja Etelä-Euroopassa loma-ajat painottuvat elokuulle ja osin syyskuulle.

– Nykyisillä loma-ajoillamme annamme kilpailijamaillemme selkeän kilpailuvaltin. Koulujen alkaminen hiljentää kotimaanmatkailun heti elokuun alussa. Tämän seurauksena monet matkailupalvelut supistuvat ja osin sulkeutuvat kokonaan juuri kun ulkomaiset matkailijat Suomessa eniten liikkuvat. Sesongin pidentäminen loppupäästä olisi Suomen matkailuelinkeinolle ehdottoman tärkeää, Lintilä sanoi.

Hän totesi, että asialla on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä.

– Mahdolliset loma-ajan muutokset vaativat tarkan pohdinnan ja siihen liittyvien asioiden perkaamisen. Toivonkin asiasta käytävän avointa julkista keskustelua.

Koulujen loma-aikojen muuttaminen on ollut matkailun edunvalvojien yksi tavoitteista jo neljännesvuosisadan. Asia on nostettu esille muutaman vuoden välein, sen kuitenkaan etenemättä.

56-vuotiaan työttömän shokki: Kela tarjosi nuorisokarenssia, koska ammattitutkinto puuttui

18.8.2017 - 16:30

Rakennusliiton Rakentaja-lehden mukaan 56-vuotiaalle Ilkka Kolehmaiselle tarjottiin alle 25-vuotiaille tarkoitettua karenssia.

Ilkka Kolehmainen kertoo Rakennusliiton sivuilla julkaistussa jutussa Kela-kurimuksestaan. Pitkästä sairaudesta työkuntoon toipunut 56-vuotias rakennusmies jäi työttömäksi viime vuoden marraskuussa muutamaa päivää ennen työttömyyskassan päivärahoille oikeuttavaa puolen vuoden työrupeamaa.

Kelassa asiointi oli Kolehmaisen kertoman perusteella varsin hankalaa. Shokki tuli, kun oikeaa lomaketta päästiin lopulta täyttämään Kelan virkailijan avustuksella. Kelasta huomautettiin, että Kolehmainen on jättänyt täyttämättä hakemukseen ammattitutkintonsa.

16-vuotiaana hanslankariksi lähtenyt Kolehmainen on käynyt työuransa aikana vain kursseja. Virkailija kuitenkin vastasi, että tässä tapauksessa Kelan päätöksessä on viiden kuukauden karenssiaika.

Rakentajan mukaan sellainen kyllä löytyy, mutta se vain on tarkoitettu alle 25-vuotiaille. Kolehmainen kertoo pohtineensa, joutuuko hän selviämään nyt viisi kuukautta ilman työmarkkinatukea.

Käynti Kelassa, asiointi sosiaalitoimistossa ja Kelan varmistuspuhelu johtivat samaan lopputulokseen. Ei ammattitutkintoa ja 26 viikon työssäoloehto ei täyty, eli karenssia viisi kuukautta. Tilanne ajoi Kolehmaisen viikon unettomuuteen ja sydänpotilaana sairaalaan.

Hän kertoo ottaneensa seuraavaksi yhteyttä vasemmistoliiton puheenjohtajaan, kansanedustaja Li Anderssoniin ja SDP:n kansanedustajiin Lauri Ihalaiseen ja Susanna Huoviseen. Vain Huovinen vastasi. Hän auttoi Kolehmaista asian viemisessä eteenpäin.

Lopulta Kelan virkailijoiden koulutuksesta vastaava henkilö soitti Kolehmaiselle, pyysi anteeksi ja kysyi, voisiko tapausta käyttää koulutuksessa esimerkkinä virheellisestä menettelystä.

Ilkka Kolehmainen valitti kohtelustaan Kelassa eduskunnan oikeusasiamiehelle. Päätös oli Kelalle vapauttava.

Kolehmainen toteaa tunteneesa itsensä pelkäksi pelinappulaksi, jota siirrettiin paikasta toiseen.

– Sehän on kuin löysässä hirressä roikkumista.

Matalapaine tuo viikonlopuksi voimakkaita sääilmiöitä

18.8.2017 - 16:24

Lauantaina etelässä voi esiintyä voimakkaita ukkosia, sunnuntaina pohjoisessa myrskytuulia.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan Suomen länsipuolelle saapuu lauantain aikana matalapaine, jonka myötä maahamme virtaa etelästä hyvin lämmintä ja kosteaa sekä ukkosille altista ilmamassaa.

Jo aamupäivällä lämpimään rintamaan liittyvät sateet saapuvat maan länsiosaan ja paikoin voi esiintyä ukkosta.

Iltapäivällä ja illalla maan etelä- ja keskiosan yli itään kulkee kylmä rintama. Rintaman yhteydessä maan etelä- ja itäosissa esiintyy laajemmin sade ja ukkoskuuroja, jotka voivat olla voimakkaita etenkin Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella.

Näihin ukkosiin voi liittyä vahinkoa aiheuttavia tuulenpuuskia sekä paikallisia rankkasateita.

Suomen länsipuolella oleva matalapaine syvenee sunnuntain aikana ja liikkuu kohti pohjoista. Sateiden painopiste siirtyy tällöin pohjoiseen. Vuorokauden sademäärät ovat Lapissa paikoin 20-30 millimetriä.

Matalapaineen myötä tuulet voimistuvat Pohjanlahdella mahdollisesti myrskyksi. Pohjanlahden rannikolla sekä maan pohjoisosassa esiintyy laajalti voimakkaita tuulenpuuskia jopa 20 m/s, jotka voivat aiheuttaa paikoin myrskytuhoja.

KD:n Peter Östman vaatii purkamaan Finnairin toimitusjohtajan lisäeläkesopimuksen

18.8.2017 - 16:19

Finnairin toimitusjohtajan palkitseminen lisäeläkkeellä, vastoin valtion omistajaohjausperiaatetta, oli vakava virhe yhtiön hallitukselta, toteaa kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman.

Valtion omistajaohjauksesta nykyään vastaava työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on antanut ymmärtää, että päätöksellä on seurauksia.

– Tärkein seuraus ja viesti olisi se, että toimitusjohtajalle myönnetty lisäeläke peruttaisiin, Peter Östman toteaa.

Hän toteaa, että tehtyä sopimusta ei voida enää purkaa yksipuolisesti, mutta yhteisymmärryksessä molempien osapuolten välillä sopimus on purettavissa.

– Näin myös tulisi tehdä. Syksyn liittoneuvottelut ja myös Finnairin oma tilanne uhkaa muodostua todella hankalaksi, jos nyt ei ymmärretä tilanteen vakavuutta. Ei voi olla niin, että vain työntekijöiltä vaaditaan malttia ja kohtuullisuutta palkkaneuvotteluissa, Östman sanoo.

Puolustusministeri Jussi Niinistö: Suomi saa Ruotsilta apua kriisissä, jos siitä on hyötyä Ruotsille

18.8.2017 - 16:08

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyölle ei puolustusministerin mukaan ole rajoja.

Käytännön askeleita Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittämiseksi otetaan puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan jatkuvasti. Ilma- ja merivoimista alkanut harjoitteluyhteistyö on levinnyt pikku hiljaa myös maavoimiin.

Puolustuksen valmiutta on tehostettu viimeisen parin vuoden aikana molemmin puolin Pohjanlahtea. Se on näkynyt sekä lainsäädäntötyönä että konkreettisina muutoksina puolustusvoimissa.

Suomessa on panostettu muun muassa asevelvollisiin ja käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaamiseen sekä kehitetty tiedustelu- ja kyberpuolustuskykyjä. Myös sodanajan joukkojen määrää nostetaan. Ruotsissa on puolestaan päätetty lisäyksistä puolustusmäärärahoihin ja puolustusvoimien kykyjen lisäämisestä. Maa on jopa palauttamassa asevelvollisuuden - joskin rajatusti.

– Täytyy ilolla tervehtiä sitä, että Ruotsi palauttaa asevelvollisuuden edes tällaisessa valikoivassa sukupuolineutraalissa muodossa. Näin saadaan volyymiä myös maavoimien harjoitteluun. Tällä hetkellä se on ollut vähän ongelmallista, kun Ruotsin maavoimat ovat olleet verraten pienet ainakin verrattuna Suomeen. Tulevaisuudessa harjoittelussa päästään vielä pidemmälle, Niinistö toteaa Verkkouutisille.

Ruotsin puolustusvoimat järjestää vuosina 2018 ja 2019 asepalveluksen vähintään 4 000 nuorelle. Kutsunnat koskevat sekä miehiä että naisia. Niihin otetaan huomattavasti enemmän väkeä. Varsinaiset palvelukseen astujat valikoidaan kutsuntoihin pyydettyjen joukosta.

Puolustusministeri Jussi Niinistö ei peittele innostustaan puhuessaan Ruotsin ja Suomen puolustussuhteista. Hänen mielestään yhteistyön kehittämiselle ei voi asettaa rajoja. Näin todetaan puolustusselonteossakin.

– Taivas on rajana. Pyrkimyksenä on kattaa operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa. Se on aika paljon sanottu.

Puolustusliitto?

Loikka kaiken kattavasta operatiivisesta suunnittelusta varsinaiseen puolustusliittoon ei äkkiseltään tunnu pitkältä. Voisivatko Suomi ja Ruotsi sitten solmia puolustussopimuksen?

– Kyllä kaikki on mahdollista. Mitään rajoja ei ole asetettu. Itse en sellaista sopimuksen tai minkään muunkaan puolustusliiton suhteen ole huutelemassa. Nyt tärkeintä on tehdä yhteistyötä, kasvattaa luottamusta ja sitä kautta sitten katsoa, mihin tilanne johtaa. Suomi saa kyllä apua Ruotsilta kriisitilanteessa, jos siitä on hyötyä Ruotsille itselleen ja päinvastoin, Jussi Niinistö sanoo.

Ruotsin asevoimien kenraalimajuri (evp.) ja Ruotsin kuninkaallisen sotatieteen akatemian jäsen Karlis Neretnieks totesi heinäkuussa, ettei hän usko Suomen ja Ruotsin yhteistyön etenevän muodolliseen sotilasliittoon asti. Hänen mukaansa maiden hallitukset eivät olisi valmiita lähtemään sotaan toistensa vuoksi tilanteessa, jossa olisi vielä mahdollista pysytellä konfliktin ulkopuolella. Esimerkkinä Neretnieks kysyi, olisiko Suomi lähdössä sotaan Ruotsin Gotlannin vuoksi tai Ruotsi Suomen Lapin takia. Ruotsalaiskenraalin mielestä maiden sotilasstrategiset olosuhteet ja historialliset kokemukset ovat liian erilaisia, jotta yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka voisivat olla mahdollisia.

– Meillä on huomattavasti erilaisempi geopoliittinen asema kuin Ruotsilla, mutta jos historiaa katsotaan, niin kyllä talvisodassa Ruotsi katsoi aiheelliseksi puolustaa Suomen Lappia. Se koki, että on Ruotsin valtion intressissä toimia näin. Näen tilanteen ihan vastaavasti jatkossakin. Kyllä mekin Ruotsin puolustamista harjoittelemme, Niinistö toteaa.

Henkilökemiaa

Jussi Niinistön mukaan Suomen ja Ruotsin nopeasti edenneestä puolustusyhteistyöstä saa kiittää myös Ruotsin nykyisen puolustusministerin Peter Hultqvistin sitoutumista asiaan. Puolustusministereiden hyvästä henkilökohtaisesta suhteesta on niin ikään ollut etua.

– Täytyy sanoa, että hänen kanssaan puolustusyhteistyötä on ollut erittäin helppoa tehdä. Puolustusyhteistyön eteneminen on joskus myös henkilökemioista kiinni. Hänellä on ollut aivan huikea panos tässä yhteistyössä.

Hultqvistin asema on horjunut Ruotsin liikenneviraston tietovuotoskandaalin jälkimainingeissa. Ministeri on toistaiseksi saanut pitää paikkansa, mutta epäluottamusäänestys Ruotsin parlamentissa syyskuussa on yhä mahdollinen.

– On Suomen etu, jos Peter Hultqvist saa jatkaa - tietenkin mitenkään puuttumatta Ruotsin politiikkaan. Suomen kannalta on ollut edullista, että meillä on ollut ruotsalainen puolustusministeri, joka on ollut vilpittömästi kiinnostunut Suomi-yhteistyöstä, Jussi Niinistö sanoo.

Peter Hultqvist korosti Suomen roolia Ruotsin puolustussuunnittelussa toukokuussa amerikkalaisen Defense Newsin haastattelussa Washingtonissa. Puolustusministeri totesi, ettei Ruotsi aio hakea Naton jäsenyyttä vaan kehittää omaa puolustustaan ja lisätä kahdenvälistä yhteistyötä.

– Meillä on ruotsalaisjoukkoja Suomessa harjoittelemassa tilanteita kuten Suomen puolustusta ja meillä on suomalaisia joukkoja Ruotsissa harjoittelemassa Ruotsin puolustusta. Olemme todella läheisessä suhteessa. Virkamiehiä meidän ministeriöstämme on Helsingissä ja päinvastoin. Työskentelemme yhdessä yhä enemmän ja enemmän, Hultqvist kertoi amerikkalaismedialle.

Ruotsin puolustuksen suunta on Jussi Niinistön mukaan ollut Hultqvistin kaudella Suomelle edullinen.

– Kun puolustusministeri väistämättä joskus vaihtuu, toivoisi, että tehtävään löytyy samanlainen kaveri.

Jatkokaudelle valittu Sari Essayah haukkui hallituksen perhepolitiikan

18.8.2017 - 16:02

Kansanedustaja Sari Essayah valittiin yksimielisesti kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.

Päätöksen teki Seinäjoelle kokoontunut puoluekokous.

Uuden kaksivuotiskautensa puolueen puheenjohtajana aloittava Sari Essayah haluaa nostaa perhepolitiikan entistä keskeisemmäksi kysymykseksi yhteiskunnassa.

– Puheet KD:sta perhepuolueena eivät ole tuuleen huutelua, vaan ne perustuvat vankkaan osaamiseen ja oikeanlaiseen tahtotilaan. Sen sijaan jostain kumman syystä lapsiperheet näyttävät olevan (Juha) Sipilän (kesk.) hallituksen hampaissa, vaikka siellä hallituksessa istuu perheministeri, hän sanoi.

Essayah muistutti, että hallitus on nostamassa kiinteistöveron alarajaa, leikkaamassa asumistukea ja laskemassa asuntolainan korkovähennystä. Samalla vuosina 2015–2017 voimassa ollut verotuksen lapsivähennys poistuu. Kaikki nämä päätökset iskevät kovaan ruuhkavuosia elävien lapsiperheiden arkeen.

– Kun näiden pohjalla ovat jo tehdyt ja joiltain osin kovan kritiikin takia loivennetut leikkaukset päivähoitoon, iltapäivätoimintaan ja koulutukseen, ne yhteensä luovat yhteiskuntaan ilmapiiriä, joka on kaikkea muuta kuin lapsiystävällinen, hän sanoi.

Essayahin mukaan kannustava perusturva poistaisi lapsiperheiden kannustinloukkuja ja perhevapaiden uudistamiseksi luotu taapero-bonus mahdollistaisi pienten lasten hoidon nykyistä joustavammin.

– Viimeisimpänä avauksena perhevapaiden uudistamiseen toimme Taapero-bonus -mallin, joka helpottaisi suuresti lapsiperheiden mahdollisuuksia järjestää pienten lasten hoito juuri omalle perheelle sopivalla tavalla.

– Samaan aikaan kun hallituspuolueet pohtivat, millä tavoin ne voisivat leikata kodinhoidontukea, patistaakseen äidit töihin mahdollisimman nopeasti, meillä on tarjota perheiden näkökulmasta valmisteltu toimiva perhevapaauudistus, Essayah sanoi.

Venäläisiä palaa invalideina Ukrainan sodasta, missä he eivät koskaan olleet

18.8.2017 - 15:49

Tuhansien aktiivipalveluksessa olevien venäläissotilaiden kerrotaan osallistuvan Itä-Ukrainan taisteluihin.

Venäläinen Andrei Kamajev saapui vapaaehtoisena sodan runtelemaan Itä-Ukrainaan syyskuussa 2014. Kamajev oli täynnä isänmaallista intoa ja halusi taistella Ukrainan hallituksen joukkoja vastaan. Venäjän hallinnon propagandan mukaan Ukrainan hallitus ja ukrainalaisjoukot koostuvat pääosin ”natseista ja fasisteista”, joita vastaan Venäjän tukemat separatistit taistelevat.

49-vuotias Kamajev kertoo Radio Free Europelle ilmoittautuneensa vapaaehtoiseksi myös muista syistä. Hän halusi palauttaa ”venäläisen maailman” (Russki Mir) entiselleen ja torjua Venäjän propagandassa toisteltua Naton tunkeutumista Venäjän vaikutuspiiriin.

Kamajevin taistelut jäivät kuitenkin lyhyeksi, kun heittimestä laukaistu kranaatti räjähti helmikuussa 2015 hänen vieressään repien osan vasemmasta jalasta irti. Hänet vietiin läheiseen sairaalaan, jossa lääkärit joutuivat amputoimaan jalan lonkan alapuolelta.

Kamajev kuitenkin selvisi hengissä toisin kuin monet muut venäläisvapaaehtoiset, jotka kuolivat Ukrainassa. Nyt hän asuu Pietarissa ja käyttää kainalosauvoja. Kamajevin kaltaisille niin sanotuille veteraaneille ei ole tarjolla paljon kunniaa Itä-Ukrainan taistelukenttien ulkopuolella.

Taisteluista selvinneet vapaaehtoiset eivät palanneet kotiin sankareina. Monilla on sekä henkisiä että fyysisiä arpia. Koska vapaaehtoiset eivät saa veteraaneille suunnattua valtionavustusta eikä töitä ole juurikaan tarjolla, heillä on vaikeuksia tulla toimeen. Vapaaehtoiset eivät myöskään ole järjestäytyneet kattavasti keskinäisten riitojen vuoksi.

Kamajevin mukaan Itä-Ukrainassa taistelevia ja taistelleita vapaaehtoisia varten on perustettu useita järjestöjä, kuten Donbassin vapaaehtoisten yhdistys (Union of Volunteers of Donbas), Uuden Venäjän julkinen -liike (Public Movement of Novorossia) ja Uuden Venäjän veteraanit (Veterans of Novorossia). Novorossija on Donetskin ja Luhanskin separatistialueista sodan alussa lanseerattu nimi, jota myös Kreml aluksi käytti.

Radio Free Europen tekemät tusinan Ukrainan veteraanin haastattelua osoittavat, kuinka tuhansilla Itä-Ukrainassa taistelleilla venäläisvapaaehtoisilla on vaikeuksia sopeutua arkeen, ja he ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta.

He eivät saa lainkaan virallista valtiontukea. Kamajev elää pienellä valtioneläkkeellä, jota hänelle ei kuitenkaan myönnetä asepalveluksesta vaan invalidistatuksen perusteella.

– Ihan kuin olisin jäänyt bussin alle, Kamajev sanoo.

Vapaaehtoiset tuntevat itsensä ulkopuolisiksi, koska heillä ei ole virallista roolia. Venäjän presidentti Vladimir Putinin mukaan venäläisiä saattaa taistella Ukrainassa vapaaehtoisina. Putin kuitenkin kiistää vapaaehtoisten aseellisen tukemisen, eikä hänen hallintonsa suostu tunnustamaan vapaaehtoisten roolia.

Siten Kremlillä on käytössää suuri ja voimakas sijaisarmeija, jonka turvin Venäjä voi kiistää osallistumisensa Ukrainan sotaan. Vapaaehtoiset eivät puolestaan hyödy asetelmasta omien sanojensa mukaan juuri ollenkaan.

Kamajevin mukaan Venäjän veteraanit -järjestössä on noin 3 000 venäläisvapaaehtoista, mutta venäläisten vapaaehtoisten kokonaismäärästä ei ole tarkkaa tietoa. Venäjän hallinnon mukaan lukumäärä on nolla, kun taas Kiovassa arvioidaan vapaaehtoisjoukon vahvuuden olevan jopa kymmenissä tuhansissa.

Ukrainan sotilastiedustelu arvioi, että Venäjän Ukrainassa tukemissa joukoissa taistelee yhteensä 39 300 sotilasta, joista 36 400 on tullut vapaaehtoisina Venäjältä, Ukrainasta, muista entisistä neuvostotasavalloista ja muualta. Loput 2 900 ovat Venäjän aktiivipalveluksessa olevia sotilaita. Kreml kiistää sotilaidensa osallistumisen lukuisista todisteista huolimatta.

Metsäkanalintujen metsästykseen esitetään rajoituksia

18.8.2017 - 15:28

Riistakolmiolaskentojen mukaan metsäkanalintujen pesinnät onnistuivat tänä vuonna vaihtelevasti. Suuressa osassa maata kannat ovat edelleen lähellä aallonpohjaa.

Osassa maata kannat heikentyivät, mutta toisaalta osalla alueista pesinnät onnistuivat jopa keskimääräistä paremmin. Metsästystä on edelleen rajoitettava osassa maata, mutta joidenkin alueiden rajoituksia voidaan myös keventää viime vuodesta.

Riistakolmiolaskentojen aikaväliä pidennettiin tänä vuonna ja laskentojen määrää lisättiin selvästi, joten esitys perustuu lähes tuhannen lasketun riistakolmion tuloksiin.

Esityksessä ehdotetaan seuraavia rajoituksia metsästykseen:

Metson on rauhoitettu Varsinais-Suomen maakunnassa ja Uudenmaan maakunnassa lukuun ottamatta Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pukkilan kuntia.

Metson metsästysajoiksi esitetään 10.9.–10.10. Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen maakunnissa, Kainuun maakunnassa lukuun ottamatta Puolangan kuntaa, Keski-Suomen maakunnassa lukuun ottamatta Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kivijärven, Kyyjärven, Multian ja Saarijärven kuntia, Pohjois-Karjalan maakunnassa lukuun ottamatta Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven kuntia, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Iin, Kuusamon, Kärsämäen, Muhoksen, Oulun, Pudasjärven, Pyhännän, Siikalatvan, Taivalkosken, Utajärven ja Vaalan kuntia sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pukkilan kunnissa.

Muualla maassa metson metsästysaika on 10.9.–31.10.

Teeri on rauhoitettu Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa.

Urosteeren talvimetsästys tammikuussa on kielletty koko maassa.

Teeriä saa metsästää 10.9.–10.10. Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan maakunnissa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kuntia sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Kärsämäen, Muhoksen, Oulun, Pyhäjärven, Pyhännän, Siikalatvan, Utajärven ja Vaalan kuntia.

Muualla maassa metsästysaika on 10.9.–31.10.

Pyy on rauhoitettu Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa.

Pyyn metsästysaika on 10.9.–10.10. Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakunnissa sekä Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kuntia.

Muualla maassa pyyn metsästysaika on 10.9.–31.10.

Riekkoa saa metsästää 10.9.–31.3. Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Muualla maassa riekko on rauhoitettu.

"Tapio Rautavaaran laulu oli väärässä"

18.8.2017 - 15:05

Vaikka toisin on väitetty, ei kansanedustajan mukaan verotuksessa väliaikaista kaikki ole vaan.

Kansanedustaja Harri Jaskari (kok.) kirjoittaa viikkokirjeessään työn verotuksen populismista. Hänen mukaansa nyt ovat jälleen alkaneet äänestäjien kosimisviikot.

– Mitä enemmän porukkaa on tietyssä äänestäjäryhmässä, sitä enemmän tulee kosintatarjouksia. Sama poliittinen totuus pätee myös verotuksessa, Harri Jaskari toteaa.

Jaskari viittaa tapetille nousseeseen solidaarisuusveron tiukennukseen, jolle oli sovittu kahden vuoden määräaika.

– Tässäkään Tapio Rautavaaran laulun sanat ”väliaikaista kaikki on vaan” eivät pidä paikkaansa.

Kansanedustajan mukaan mediassa on tullut laajasti esille, että "jotkut meistä kokoomuspoliitikoista haluavat 'lelliä hyvätuloisia'". Hänen mukaansa kuitenkin politiikalta menee uskottavuus, mikäli kaikesta väliaikaiseksi sovitusta tuleekin pysyvää.

– Ehkä kaikkien lellimisestä ilkkuvien olisi syytä katsoa vuoden 2017 tulo- ja marginaaliveroasteikkoja. Progressio on todella huikea. 10 000 euroa palkkaa vuodessa saavilla veroprosentti on 7,8 ja marginaalivero myös 7,8.

– 20 000 euroa tienaavilla luvut ovat 16,9 ja 39,6. 50 000 euroa tienaavat maksavat tuloveroa jo 33,5 prosenttia ja marginaalivero menee yli 50 prosentin. 80 000 kohdalla veroprosentti ylittää jo 40.

Poliittisesti erittäin korrektiksi sanonnaksi on Harri Jaskarin mukaan sen sijaan noussut, että pienituloisten verotusta tulee keventää.

– Sitä on kevennetty niin paljon, että kohta ei tiedä mistä kevennetään ja verotaso on jo huomattavasti alle OECD:n keskitason. Pienituloisten ahdingossa kestävä ratkaisumalli olisi negatiivinen tulovero ja perustili – eli työtulon ja sosiaaliturvan yhdistäminen.

– Pitäisikö todella lelliä jatkossa vähän keskituloisia ja suurempituloisia? Muuten heillä menee työnteon into kokonaan, Jaskari kysyy.

Helsinki mahtuisi itsenäisyyden aikana lahjaksi saadulle maalle yli 22 kertaa

18.8.2017 - 14:31

Suomen sadan vuoden itsenäisyyden aikana merestä on länsirannikolla noussut Metsähallituksen mukaan reilut 4 000 neliökilometriä uutta maata.

Metsähallitus muistuttaa maan kohoavan edelleen Suomen länsirannikolla, vaikka jääkausi päättyi jo 10 000 vuotta sitten.

Maa nousee Merenkurkussa noin 9 millimetriä ja Perämerellä noin 8 millimetriä vuodessa, joten sadan vuoden aikana maa on kohonnut Merenkurkussa vajaan metrin pystysuunnassa vedenpintaan nähden. Matalalla ja loivalla rannikolla tämä tarkoittaa Metsähallituksen mukaan sitä, että vesiraja on paennut satoja metrejä kohti länttä.

Sadan vuoden itsenäisyyden aikana merestä on länsirannikolla noussut reilut 4 000 neliökilometriä uutta maata. Metsähallitus laskee, että siihen saisi mahdutettua kaksi Suomen suurinta kansallispuistoa, Lemmenjoen ja Urho Kekkosen kansallispuistot.

Selkämeren kansallispuisto puolestaan uppoaisi Itämeren lahjoittamaan maapinta-alaan yli neljä kertaa. Helsingin kaupunki mahtuisi lahjaksi saadulle maalle yli 22 kertaa ja eteläsuomalainen Nuuksion kansallispuisto 182 kertaa.

– Itämeren lahjoittama maa ei ole mitä tahansa vesijättöä. Se sisältää ainutlaatuisia luontoarvoja, kuten nuoria, kehityksensä alussa olevia soita, reheviä primäärisukkessiometsiä, lajirikkaita rantaniittyjä, kalojen lastentarhoina ja uhanalaisten putkilokasvien kotina toimivia fladoja ja uhanalaista linnustoa kuhisevia lintuvesiä, suojelubiologi Päivi Virnes Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.

Itämereltä saatu jättömaa ylläpitää esimerkiksi monia vesikasveja, jotka eivät tulisi juuri missään muualla toimeen. Suomen vastuulaji upossarpio esiintyy koko maailmassa vain Itämeressä, sen kannasta 80 prosenttia kasvaa Perämeren Suomen puoleisella maankohoamisrannikolla.

Metsähallitus muistuttaa lisäksi, että maankohoaminen on tuonut Suomelle muun muassa Unescon luonnon maailmanperintöalueen statuksen yhdessä Ruotsin Pohjanlahden rannikkoalueen eli Korkean rannikon kanssa.

Ammattiliitto Pron mukaan tarveharkinnasta luopuminen olisi väärä lääke

18.8.2017 - 14:06

Työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan poisto on väärä lääke aitoon ongelmaan, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen (sd.) sanoo.

Jorma Malisen mukaan työmarkkinoiden pirstaloitumisen myötä tarveharkinnasta luopuminen ei poistaisi joillain aloilla esiintyvää osaajapulaa. Ratkaisuja erityisasiantuntijoiden rekrytoinnin helpottamiseksi pitäisi hänen mielestään hakea lupaprosessien ja kotouttamisen tehostamisesta.

Kokoomus on esittänyt työperäisen maahanmuuton vapauttamista tarveharkinnasta työvoimapulan helpottamiseksi.

– Vaikka esityksen tarkoitusperä on hyvä, ei avaus ole perusteltu työmarkkinoita katsottaessa. Työmarkkinoiden pirstaloitumisen myötä työpaikat syntyvät yhä enenevässä määrin kasvukeskuksiin. Samaan aikaan juuri kasvukeskuksissa asumiskustannusten kasvu uhkaa jo talouskasvua. Lisäksi työttömyysprosentti on koko maassa edelleen korkea, huolimatta avoinna olevien työpaikkojen määrän kasvusta, Jorma Malinen sanoo.

Ammattiliitto Pro katsoo, että tietyillä aloilla esiintyvää työvoimapulaa pitäisi lähteä ratkaisemaan ensisijaisesti korjaamalla osaamisvajetta, joka aiheuttaa puutteellista tarjontaa työmarkkinoilla sekä puuttumalla kohoaviin asumiskustannuksiin, jotka osaltaan hidastavat työvoiman liikkuvuutta.

– Kaikkien työlupien tarveharkinnasta luopumisessa on ilmeinen riski siihen, että voimistamme olemassa olevia ongelmia työmarkkinoilla entisestään, Malinen toteaa.

– Erityisasiantuntijoiden ja tutkijoiden työperäinen maahanmuutto on jo nyt joustavaa, parannettavaa olisi kuitenkin esimerkiksi työlupakäytännöissä, kotouttamispolitiikassa ja työn ja perheen yhdistämisen tukipalveluissa. Vaikka tarjonta osaajista ei vastaa kysyntää joillain aloilla, ei mistään koko maata koskevasta työvoimapulasta voi vielä todellakaan puhua, Malinen jatkaa.

Hän toteaa, että "tässä on nyt kuultu samaan aikaan vaatimuksia palkoista sopimisesta työehtosopimuksista poiketen, irtisanomisen helpottamisesta sekä työperäisen maahanmuuton vapauttamisesta ilman tarveharkintaa".

– On ilmiselvää, että tästä seuraisi kaksien työmarkkinoiden syntyminen Suomeen. Toiset hyväpalkkaisille asiantuntijoille, ja toiset matalan osaamistason työlle, josta maksettava palkka ei riitä elinkustannusten kattamiselle, Malinen sanoo.

Suomessa vähiten haitallisia verkkosivuja maailmassa

18.8.2017 - 13:53

Pilvipalvelujen yleistyessä myös hyökkäykset kuluttajien ja yritysten pilvessä oleville käyttäjätileille yleistyvät, kehittyvät ja nopeutuvat.

Microsoftin globaali Identity Security and Protection -tiimi on havainnut, että hyökkäykset pilven käyttäjätileille ovat lisääntyneet 300 prosentilla viimeisen vuoden aikana. Kirjautumisyritykset vahingollisista IP-osoitteista ovat lisääntyneet 44 prosenttia tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuoden takaiseen verrattuna.

Pilvipalvelut ovat jatkuvia kohteita hyökkääjille, jotka käyttävät aseinaan virtuaalikoneita sekä muita palveluja. Hyökkäyksiä tapahtuu ympäri maailman. Yli kaksi kolmasosaa Microsoftin Azure-palveluihin kohdistuvasta hyökkäyksistä kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tuli kiinalaisista (35,1 %) ja yhdysvaltalaisista (32,5 %) IP-osoitteista, kertoo Microsoftin Security Intelligence Report.

Sarjassaan 22. raportti kuvaa kuluvan vuoden tammi–maaliskuun tietoturvan tilaa globaalisti yli sadassa maassa ja alueella sekä verkon haavoittuvuuksien, hyökkäyksien, haittaohjelmien ja verkkopohjaisten hyökkäyksien kehitystä.

Raportin mukaan kiristysohjelmat iskivät erityisen paljon Eurooppaan. Eniten kiristysohjelmia havaittiin Tshekin tasavallassa, Italiassa, Unkarissa, Espanjassa, Romaniassa, Kroatiassa ja Kreikassa. Vähiten kiristysohjelmia esiintyi Japanissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Myös Suomessa, Norjassa ja Virossa kiristysohjelmia esiintyi varsin vähän.

Suomessa verkon turvallisuus huippuluokkaa

Kuluvan vuoden maaliskuussa haitallisten verkkosivustojen määrä oli Suomessa kaikista tutkituista maista ja alueista alhaisin. Haitallisia ohjelmia sisältävien palvelimien määrä oli Suomessa 4,1 palvelinta tuhatta palvelinta kohden. Maailmanlaajuinen keskiarvo oli 14,8.

Myös haittaohjelmatartuntojen ja -havaintojen määrä oli Suomessa edelleen laskusuunnassa. Maaliskuussa vain kaksi prosenttia Windows-työasemista teki haittaohjelmahavainnon Suomessa, kun maailmanlaajuinen keskiarvo oli 7,8 prosenttia.

Tietokoneiden tietoturvasta on huolehdittu Suomessa hyvin: keskimäärin 92,2 prosenttia tietokoneista on suojattu reaaliaikaisella turvallisuusohjelmistolla, mikä on korkein osuus kaikista tutkituista maista ja alueista.

Maailmanlaajuisesti keskimäärin 87,3 prosentissa tietokoneista oli käytössä jonkinlainen turvallisuusohjelmisto tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Vasemmistoliitto: Oppivelvollisuus 18-vuotiaaksi asti, toisen asteen koulutus maksuttomaksi

18.8.2017 - 13:37

Vasemmistoliitto vaatii, että peruskoulun jälkeisestä toisen asteen koulutuksesta tehdään maksutonta.

Nyt lukion suorittamisen kokonaiskustannukset nousevat jopa 2 600 euroon ja joidenkin ammatillisten tutkintojen hinta on vieläkin korkeampi. Pelastakaa lapset -järjestön mukaan jopa neljännes lukio- tai ammattikouluopinnot keskeyttäneistä kertoo keskeyttämisen syyksi rahan puutteen.

– Ysiluokalla nuoren on voitava tehdä kouluvalinta kiinnostuksen ja kykyjen mukaan, ei perheen taloudellisen tilanteen perusteella. Jokaiselle nuorelle pitää taata aidosti maksuton toisen asteen koulutus. Esitämme, että toisen asteen koulutuksen oppimateriaalit pitää tarjota nuorille koulun puolesta, aivan kuten peruskoulussakin. Kannatamme järjestöjen kansalaisaloitetta oppimateriaalien maksuttomuudesta, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Vasemmistoliitto ehdottaa myös oppivelvollisuuden pidentämistä 18-vuotiaaksi asti ja laajentamista toiselle asteelle. Oppivelvollisuusiän korottaminen ja laajentaminen toiselle asteelle yhdistettynä maksuttomiin oppimateriaaleihin olisi puolueen mielestä tehokas keino ehkäistä koulutuksen ulkopuolelle jäämistä ja keskeyttämistä.

– Haluamme, ettei yksikään nuori jää ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta. Oppivelvollisuusiän nostaminen takaisi jokaiselle nuorelle paikan lukiossa, amiksessa tai oppisopimuksessa, sanoo vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen.

Sarkkinen on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) vastattavaksi.

Akavan Sture Fjäder moittii verokeskustelua: Paremmin toimeentulevien veroaste on enemmän kuin raju

18.8.2017 - 13:32

Akavan puheenjohtajan mielestä perusteet kriisiajan solidaarisuusverolle ovat poistuneet talouskasvun myötä.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder toivoo, että suomalainen verokeskustelu perustuisi enemmän faktaan ja vähemmän populismiin.

– Jos katsoo vähän paremmin toimeentulevia palkansaajia, heidän veroasteensa ja rajaveroasteensa on enemmän kuin raju jo nyt, Fjäder sanoo Verkkouutisille.

Esimerkiksi 75 000 euroa vuodessa eli 6 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan veroaste on lähes 40 ja rajaveroaste 50 prosenttia. Fjäderin mukaan tämän verran tienaavat ihmiset ovat asiantuntijoita ja esimiehiä, jotka vastaavat tuotekehityksestä, markkinoinnista ja huolehtivat siitä, että muilla on töitä.

– Minusta on ikävää, kun julkisuudessa annetaan kuva, että tämän tyyppiset palkansaajat eivät osallistu talkoisiin. He ovat enemmän kuin osallistuneet talkoisiin. He maksavat helvetin suuren osuuden tuloistaan veroina.

Fjäderin mielestä perusteet palkansaajien ja eläkeläisten kriisiajan solidaarisuusverolle ovat poistuneet, kun talouskasvu alkaa olla yli kaksi ja kohta jo kolme prosenttia vuodessa.

– Jos solidaarisuusveroa jatketaan, silloin voidaan ajatella, että se on pysyvä ja silloin on todella kiristetty verotusta. Se on väärä signaali ihmisille, jotka haluavat kouluttautua ja ottaa vastuuta. Mitä enemmän meillä on hyväpalkkaista työtä Suomessa, sen parempi kaikille.

Hallituspuolueista keskusta ja uusi vaihtoehto ovat ilmoittaneet kannattavansa solidaarisuusveron lisäkiristyksen jatkamista. Solidaarisuusveron alaraja laskettiin 72 300 euroon 90 000 eurosta vuosiksi 2016 ja 2017. Hallitus päättää solidaarisuusveron jatkosta budjettiriihessä elokuun lopussa.

Veroja kevennettävä 500 miljoonalla

Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, onko kilpailukykysopimuksen maksukorotukset kompensoitu jo verotuksessa palkansaajille ensi vuoden osalta. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä veroja kevennettiin tänä vuonna niin paljon, että se kattaa myös ensi vuoden maksukorotukset.

Fjäder huomauttaa, että tämän vuoden veronkevennykset olivat osa kilpailukykysopimusta.

– Ei se ollut hallituksen ylimääräinen veronkevennys. Hallitus sitoi itsensä kiky-sopimukseen sillä, että jos pojat ja tytöt saatte kattavuutta, saatte palkinnon.

Veronkevennysten määrä nousi portaittain kilpailukykysopimuksen kattavuuden mukaan. Kun kattavuus nousi yli 90 prosentin, veronkevennykset nousivat 515 miljoonaan euroon.

Akavan mukaan ansiotuloverotusta täytyy laskea puolella miljardilla myös ensi vuonna.

– Noin 500 miljoonaa on se tarve, jotta kenenkään verotus ei kiristys, Fjäder sanoo.

Hänen mukaansa verotusta joudutaan korjaamaan joka vuosi vuoteen 2020 asti, koska muutoin kilpailukykysopimukseen liittyvät maksukorotukset kiristävät verotusta.

Yritystukia voidaan kohdentaa uudelleen

Fjäder rahoittaisi tuloveronkevennykset talouskasvusta. Hänen mielestään 500 miljoonaa ei ole suuri summa valtion budjetissa, koska osa tulee veroina takaisin.

– Yhden prosentin työllisyysasteen nosto tuo nettoa noin 800–900 miljoonaa valtiolle.

Hänen mukaansa myös yritystukia voidaan katsoa veronkevennysten rahoittamiseksi. Akavan mielestä yritystuista voitaisiin kohdentaa pari sataa miljoonaa uudelleen.

– Mutta mieluummin kohdentaisin sen uudelleen koneiden, laitteiden ja kiinteistöjen tukemisesta aivojen tukemiseen, jolla luodaan uutta työtä Suomeen, Fjäder sanoo.

Lue myös:

Veronmaksajat hallitukselle: Kun veroporkkana annetaan, siinä pitäisi pitäytyä

Työmarkkinajärjestöt hoputtavat aloittamaan perhevapaauudistuksen

18.8.2017 - 13:31

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt yhdessä esittävät, että maan hallitus käynnistää elokuun lopun budjettiriihessä valmistelun perhevapaajärjestelmän uudistamiseksi.

Valmistelu on toteutettava kolmikantaisesti yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa, sanovat EK, SAK, Akava ja STTK yhteisessä kannanotossaan.

Kysymyksessä on työlainsäädännön sekä pääosin työperusteisen sosiaaliturvan uudistaminen. Perhevapaajärjestelmä vaikuttaa työpaikkojen arkeen ja työehdoista sopimiseen. Työnantajat ja työntekijät yhdessä rahoittavat sairausvakuutusmaksuillaan ansiosidonnaiset vanhempainrahat kokonaisuudessaan. Valtio kustantaa vain vähimmäismääräisenä maksettavat vanhempainpäivärahat.

Työmarkkinajärjestöjen mielestä uudistuksen tavoitteena on oltava perhevapaiden käyttämisen ja perhevastuun tasaisempi jakautuminen, naisten työmarkkina-aseman parantaminen, työllisyyden parantaminen sekä joustava työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen.

– Työ- ja perhe-elämän moninaiset tilanteet kuin myös lisääntyvä tasa-arvo perhevapaiden käyttämisessä edellyttävät nykyistä joustavampia mahdollisuuksia käyttää perhevapaita. Uudistuksessa tulee huomioida erilaiset perhemuodot.

Tällä hetkellä naiset kantavat miehiä huomattavasti suuremman vastuun pienten lasten hoitamisesta. Miehet käyttävät vain 1-3 prosenttia niistä vanhempainvapaista, joita valinnaisesti joko isä tai äiti voi käyttää. Tämä osuus ei ole muuttunut yli kymmeneen vuoteen.

– Epäsuhta on heikentänyt naisten asemaa työmarkkinoilla kuten jarruttanut palkkatasa-arvon etenemistä ja vaikeuttanut naisten työelämässä ja uralla etenemistä, työmarkkinajärjestöt toteavat.

Perhevapaauudistuksen valmistelussa pitää esittää muutoksia perhevapaisiin, vanhempainpäivärahoihin sekä kotihoidon tukeen.

EK:n, SAK:n, Akavan ja STTK:n mukaan perhevapaauudistuksen onnistumiseksi valmistelussa täytyy tarkastella myös varhaiskasvatusta, sen joustavoittamista, resurssien riittävyyttä sekä päivähoitomaksuja työllisyyden kasvua tukien.

– Uudistus on toteutettava niin, että se tukee tavoitetta nostaa työllisyysastetta, mikä vahvistaisi valtion, kuntien ja sosiaalivakuutusrahastojen rahoituksellista kestävyyttä, järjestöt sanovat.

Uudistus edellyttää huolellista ja laajapohjaista valmistelua. Tavoitteena pitäisi olla, että työ valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä.

Pienpanimoiden tulokset ovat TE:n mukaan surullisia ja verottaja uhkaa

18.8.2017 - 12:43

Talouselämä on kerännyt suurimpien pienpanimoiden tuloslukuja ja kertoo niiden olevan surullista luettavaa.

Kunnon tulosta syntyy Talouselämän mukaan vain muutamassa pienpanimossa. TE on tehnyt vertailun, johon otettiin mukaan yhdeksän yli miljoonan euron liikevaihtoon yltänyttä pienpanimoa.

Kahden suurimman eli Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan ja Nokian Panimon osuus kaikkien liikevaihdosta oli yli 61 prosenttia. Liiketuloksesta niiden osuus oli 89 prosenttia ja nettovoitosta peräti 105 prosenttia.

Seitsemästä muusta panimosta vain Stallhagen ylsi kuusinumeroiseen liiketulokseen 129 000 eurollaan. Heikoin tulos oli Pyynikin Käsityöläispanimolla, joka teki 1,7 miljoonan liikevaihdolla 257 000 euroa liiketappioita.

Pienpanimoliiton puheenjohtajan Mika Tuhkasen mukaan lukuja osin selittävät panimoiden tekemät investoinnit. Niitä alettiin tehdä, kun valtiovalta muutti pienpanimoiden verotukia kasvuhakuisemmiksi. Esimerkiksi Stallhagenilla on meneillään 7,2 miljoonan euron investointiohjelma.

Pienpanimoita on tällä hetkellä jo 85 kappaletta. Puolessatoista vuodessa on syntynyt 25 uutta panimoa. Tuhkanen tosin muistuttaa, että yrityksiä ei ole aivan näin paljon, sillä yhdellä yrityksellä voi olla useitakin panimoita.

Suurin uhka monelle pienpanimolle on Talouselämän mukaan verottaja, sillä pienpanimoalennuksen saamiseen sisältyy lukuisia tiukkoja ehtoja. Ongelmia aiheuttavat jakeluyhteistyö suurten panimoiden kanssa ja pienpanimoiden keskinäiset omistuskytkökset. Lain mukaan pienpanimon on oltava oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumaton muista panimoista.

Viime vuonna Tulli päätti jälkiverottaa neljää panimoa. Verovaateet on riitautettu, niiden luoma uhka panimoiden toimintaan on todellinen.

Suomalaispoliisi Espanjan terrori-iskuista: Olemme varautuneet vastaavaan useita vuosia

18.8.2017 - 12:19

Ylikomisario Heikki Porolan mukaan avoimessa, länsimaisessa yhteiskunnassa totaalinen terroritekojen ennalta estäminen on erittäin haastavaa.

Tapahtumat Espanjassa eivät ole aiheuttaneet Helsingissä mitään erityistä turvallisuustoimenpiteiden lisäämistarvetta yleisellä tasolla, kertoo Helsingin poliisin ylikomisario Heikki Porola.

– Meillä näihin asioihin on varauduttu hyvällä yhteistyöllä ja useampien vuosien ajan, Heikki Porola sanoo Verkkouutisille.

– Todennäköisyys siihen, että juuri minä tai sinä joutuisimme tällaisen teon kohteeksi, on erittäin pieni. Suomi ja Helsinki ovat edelleen hyvin turvallisia paikkoja elää ja asua.

Espanjassa tehtiin torstaina illalla ja yöllä kaksi terrori-iskua. Barcelonan keskustassa ajettiin pakettiautolla väkijoukkoon. Ainakin 13 kuoli ja 100 ihmistä loukkaantui. Yöllä terroristit ajoivat autolla ihmisten päälle Cambrilsin lomakaupungissa noin 120 kilometrin päässä Barcelonasta.

Porola korostaa, että avoimessa, länsimaisessa yhteiskunnassa totaalinen terroritekojen ennalta estäminen on erittäin haastavaa. Kompromisseja on tehtävä ja niihin liittyvät riskit on hyväksyttävä.

Hänen mukaansa Helsingin kaupunki, kiinteistöjen omistajat toimijoineen sekä erilaisten tapahtumien järjestäjät ovat kiinnittäneet kohteiden turvallisuuteen huomiota.

– Alueita tai paikkoja, joissa yleisöä liikkuu runsaasti ja joissa järjestetään yleisötapahtumia, on suojattu erilaisin rakentein - joko pysyvin taikka tilapäisin. Poliisi on ollut näissä tapahtuma-alueiden katselmuksissa mukana.

– Sellaisissa tapahtumissa, joissa turvallisuudesta vastaaminen on pääosin poliisin vastuulla - esimerkiksi valtiovierailut - on tietysti myös muita turvallisuusjärjestelyitä otettu käyttöön jo muutaman vuoden ajan.

ESS: Suomalainen kunta ottaa käyttöön rinnakkaisvaluutan euroille

18.8.2017 - 12:06

Päijäthämäläinen Sysmän kunta aikoo ottaa käyttöön oman rahansa, kertoo Etelä-Suomen Sanomat.

Sysmän kunta aikoo laskea liikkeelle kuponkieuroja, jotka kelpaavat maksuvälineiksi kokeiluun osallistuvissa paikallisissa yrityksissä.

Kunta toimii eräänlaisena keskuspankkina ja laskee liikkeelle kuponkieurot, joiden arvon se takaa. Kupunkieuroja vastaava euromääräinen arvo sijoitetaan rahan katteeksi.

Sysmän tavoitteena on houkutella sysmäläiset ja kunnan lukuisat kesäasukkaat käyttämään Sysmän palveluita. Oma raha toimii myös Sysmän symbolina. Pienvaluutoilla on perinteisesti ollut myös keräilyarvoa.

Päijät-Hämeen maakuntahallitus on myöntänyt Sysmän rahakokeilulle vajaan 39 000 euron avustuksen. Sysmän kunta itse sijoittaa hankkeeseen runsaat 17 000 euroa.

Paikallisvaluutat eivät ole uusi idea. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa Bristolin kaupungissa on vuodesta 2012 lähtien ollut käytössä oma Bristolin punta rinnakkaisvaluuttana Englannin punnalle. Suomessa vastaavanlainen paikallisvaluutta on ollut käytössä Keski-Pohjanmaan Toholammilla.

Eräänlaisia rinnakkaisvaluuttoja ovat myös kryptovaluutat kuten Bitcoin.

Matti Vanhanen: Mitkä sopimukset pitää irtisanoa, jotta Suomi olisi "itsenäinen"?

18.8.2017 - 11:25

Keskustan presidenttiehdokkaan mukaan itsemääräämisoikeuttamme rajoittavat vain kansainväliset sopimukset.

Entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kirjoittaa Suomenmaassa suvereenisuudesta. Hänen mukaansa viime aikoina kansallinen suvereenisuus ja kansainväliset sitoumukset on asetettu vastakkain.

– Mielikuvapuheelle ei tulisi nyökytellä, vaan kaivaa esille, mitä todella vaaditaan, Matti Vanhanen toteaa.

Hän palauttaa mieliin parin viikon takaisen kiistelyn, jonka yhteydessä perussuomalaiset ilmoittivat haluavansa luopua pohjoismaisesta passivapaudesta.

– Vaikuttaisi, että epäselvillä vaatimuksilla halutaan vain ylläpitää tyyty­mät­tö­myyttä Ruotsin kautta tulleisiin turva­pai­kan­ha­ki­joihin.

– Kun sanotaan, että itsenäisyys ja suvereenisuus on palautettava, tarkoittaisi se kansain­vä­li­sistä sopimuksista irtautumista. Muu ei itse­mää­rää­mi­soi­keut­tamme rajoita, Vanhanen huomauttaa.

Hänen mukaansa "jokainen sopimus, jolla olemme sitoneet käsiämme, on eduskunnassa harkittu".

– Voisi kysyä, mitkä niistä on irtisanottava, jotta Suomi olisi ”itsenäinen”? Pitääkö Schengen irtisanoa, jotta passi­va­pau­desta luovuttaisiin tai EU-sopimus rikkoa, että saisimme vapaasti ryhtyä korottamaan tulleja? Tulisiko Suomen saada valmistaa kemiallisia aseita?, hän esittää esimerkkejä.

– Oikeudellista alaa ja polii­siyh­teis­työtä koskevat sopimukset mahdol­lis­tavat suomalaisten rikollisten pidättämisen muualla ja luovuttamisen Suomeen. Sopimuksia on paljon.

Presidenttiehdokkaan mukaan suvereenisuus on aina suhteellista: jokainen kansain­vä­linen sopimus kaventaa sitä, mutta "yhtään sopimusta ei tehdä tahtomattamme".

– Siirtämällä osan vallastamme yhdessä sovittavaksi luovumme siivusta itse­mää­rää­mi­soi­keutta, mutta saamme vastineeksi vakaamman, turval­li­semman ja paremmin toimivan maailman. Tästä teemasta väittelen mielelläni, Matti Vanhanen kirjoittaa.

– Kansain­vä­lisen yhteistyön on luon­nol­li­sesti oltava järkevää. Suvereenisuus on sitä, että itsellämme on tahto ja tieto, mitä yhdessä tehtävillä päätöksillä haluamme.

Eero Heinäluoma Sdp:n kannatuksesta: Jotain on pahasti vialla

18.8.2017 - 11:00

Sdp:n entisen puheenjohtajan mukaan kansanliikkeistä kipuilevat muun muassa keskusta, Sdp ja kirkko.

Entinen Sdp:n puheenjohtaja kansanedustaja Eero Heinäluoma kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuudessa otsikolla Suuret kansanliikkeet pinteessä. Hänen mukaansa "puolueista kiirastulessa ovat kaksi Suomen suurinta poliittista kansanliikettä: keskusta ja sosialidemokraatit".

– Keskusta kipuilee kovasti, vaikka puolueen pitäisi olla tukevasti vallassa pääministeripuolueena. Äänestäjistä näyttää iso osa ajattelevan, ettei puolue ole uskollinen aateperinnölleen. Markkinavoimien tarpeilla perustelu ei ole koskaan soitellut keskustan äänestäjäkunnasta syviä tuntoja, Eero Heinäluoma toteaa.

– Keskusta on ollut yleensä kykenevä vaikeuksien hetkellä korjausliikkeisiin. Jättävätkö hallitusohjelma ja kehysbudjetointi tilaa uudelleen orientointiin, taitaa olla se kysymys, jota keskustan päättäjät joutuvat nyt pohtimaan.

Heinäluoma toteaa hallituksen kannatuksen taipuneen ennätyksellisen alhaalle, mutta sosialidemokraattien kannatus tulee sekin alas.

– Kun johtava oppositiopuolue ja Suomen poliittisen elämän toinen suuri kansanliike tippuu alle 16 prosentin kannatuksessa, on jotain pahasti vialla, hän kirjoittaa.

– Sosiaalidemokraattiset puolueet elävät murroksessa myös muualla Euroopassa. Ruotsin, Norjan ja Britannian työväenpuolueen ovat viime vuosina parhaiten onnistuneet vanhan ajan aateperinnön ja uuden ajan vaatimusten yhdistämisessä. Näihin maihin suomalaistenkin sosialidemokraattien kannattaisi katseensa suunnata.

Isojen perinteisten puolueiden lisäksi muutoksen kova tahti koettelee Eero Heinäluoman mukaan jo pitkään kipuillutta kirkkoa ja työmarkkinoiden rakenteita.

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en"><p lang="fi" dir="ltr">Kesäloma on takana. Gallup-kannanottoni. <a href="https://t.co/3GG69Tp9Ot">https://t.co/3GG69Tp9Ot</a></p>&mdash; Eero Heinäluoma (@EeroHeinaluoma) <a href="https://twitter.com/EeroHeinaluoma/status/898445691894345728">August 18, 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Sivut