Subscribe to syöte Verkkouutiset
verkkouutiset.fi uutisotsikot
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 8 min sitten

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat selvästi tuloja enemmän

22.6.2017 - 12:18

Kotitalouksien kasvava kulutus painoi säästämisastetta yhä alemmas vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Kotitalouksien säästämisaste eli säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta heikkeni edelleen tammi-maaliskuussa 0,3 prosenttiyksiköllä -2,3 prosenttiin.

Säästämisasteen lasku johtui Tilastokeskuksen mukaan pääasiassa kovasta kulutusmenojen kasvusta, sillä myös kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat mutta selvästi kulutusmenoja hitaammin.

Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo hintojen muutoksesta puhdistettuna kasvoi 0,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Antti Kaikkonen: Veera Ruoho ja Arja Juvonen ovat tervetulleita keskustaan

22.6.2017 - 12:07

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan hallituksen enemmistö on ohut.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan pari–kolme kansanedustajaa miettii vielä paikkaansa eduskunnassa. Hän tähdensi, ettei tarkoita Uuden vaihtoehdon kansanedustajia.

Kansanedustajat Veera Ruoho ja Arja Juvonen ovat eronneet perussuomalaisten eduskuntaryhmästä, mutta he eivät ole liittyneet mihinkään muuhun eduskuntaryhmään.

– Kyllä he ovat meille tervetulleita. Oletan, että myös monet muut puolueet ovat heille samanlaista viestiä laittaneet. Esimerkiksi he ovat juuri sellaisia henkilöitä, että katsotaan nyt, mihin he päätyvät. Keskusta on oikein hyvä vaihtoehto kyllä, Kaikkonen sanoi toimittajille eduskunnassa.

Kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa ilmoitti tänään siirtyvänsä takaisin perussuomalaisten eduskuntaryhmään. Elomaa oli Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja.

– Toki vähän yllättävä käänne. Tämä on ollut vähän tuulista viime viikkoina, Kaikkonen kommentoi.

Elomaan siirtymisen myötä hallituksella on enää 105 kansanedustajaa eduskunnassa.

– Totta kai enemmistö on ohut ja kovin paljon ohuempi se ei voi olla, jotta se (hallitus) on toimintakykyinen. Toimintakyky meillä edelleenkin on. Tietysti voi olla, että nähdään siirtymiä myös hallituksen suuntaan lähiviikkoina aikana, Kaikkonen sanoi.

Lue myös:

Arja Juvonen ei poissulje mahdollisuutta palata PS:n eduskuntaryhmään

Li Andersson: Valinnanvapausmalli yhdistettynä säästötavoitteeseen on mahdoton yhtälö

22.6.2017 - 12:04

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan valinnanvapausjärjestelmä nostaa kustannuksia ja on siksi merkittävä uhka juuri julkisen talouden kestävyydelle.

Li Andersson toteaa Nykypäivän kolumnissaan, että sote-uudistus on oleellisessa roolissa hallituksen määrittelemän kymmenen miljardin kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi.

– Uudistuksen kautta on tarkoitus saada saavuttaa kolmen miljardin säästö kustannuskehitykseen. Se on merkittävä säästötavoite ottaen huomioon julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen olevan yhteensä noin 20 miljardia vuodessa.

Andersson toteaa, että kustannuskehityksen hillinnän tärkeydestä ovat kaikki puolueet yhtä mieltä. Sosiaali- ja terveysmenoihin kohdistuu merkittävä kasvupaine lähivuosina, kun väestö ikääntyy ja keskimääräinen elinaika pitenee.

Hänen mukaansa kustannuskehityksen taittuminen piti saada aikaan integraatiolla eli palveluketjujen sujuvoittamisella ja yhteensovittamisella, samaan tapaan kuin Kainuussa ja Etelä-Karjalassa on tehty tuomalla vastuu palvelutuotannon kokonaisuudesta samaan organisaatioon.

– Hallituksen valitseman valinnanvapausjärjestelmän seurauksena tavoite integraatiosta ei toteudu, vaan vastuu palveluketjujen eri osista säilyy eri organisaatioilla. Lopputuloksesta uhkaa siksi tulla päinvastainen alkuperäiseen tavoitteeseen nähden, Li Andersson kirjoittaa.

Hänen mukaansa valinnanvapausjärjestelmä nostaa kustannuksia ja on siksi merkittävä uhka juuri julkisen talouden kestävyydelle.

– Hallitus ei ole missään vaiheessa kertonut, mistä tarvittava lisärahoitus otetaan.

Li Andersson mukaan järjestelmän ensimmäinen kustannusriski liittyy palveluiden omavastuiden harmonisointiin.

– Jatkossa potilas itse maksaa saman verran käyttäessään julkista tai yksityistä palveluntuottajaa. Tämän arvioidaan kasvattavan järjestelmän kokonaiskustannuksia vähintään miljardin verran. Tätä menolisäystä ei vastaa mikään menovähennys missään kohtaa palveluketjua, koska nämä kustannukset ovat jo olemassa, hän toteaa.

– Malli toimii siten merkittävänä tulonsiirtona tällä hetkellä omaan laskuunsa yksityisiä palveluita käyttäville - julkisten palveluiden käyttäjien kustannuksella, Andersson jatkaa.

Toinen suuri kustannusriski liittyy hänen mielestään yksityisten firmojen liiketoimintaan ja niin sanottuihin transaktiokustannuksiin.

– Hallituksen valitsema malli tarkoittaa vääjäämättä, että rahaa käytetään merkittävästi uusiin, palveluiden markkinaehtoistamisesta syntyviin menoihin, kuten firmojen osinkoihin, markkinointiin, edunvalvontaan, järjestelmän valvontaan, sopimusbyrokratiaan ja -juridiikkaan, palveluohjaukseen ja tietojärjestelmien kehittämiseen. Myös aggressiivisen verosuunnittelun riski kasvaa, Andersson katsoo.

Kolmas kustannusriski liittyy hänen mukaansa palveluketjujen katkonaisuuteen.

Andersson toteaa, että monet taloustieteilijät ovat kannattaneet mallia, joissa palveluntuottajilla on vastuu niin hoitoketjujen kokonaisuudesta kuin koko rahoituksesta.

– Vain tällöin voisimme välttyä osaoptimoinnin ja kustannusten siirtämisen riskeistä, koska hyvin toimivat perustason palvelut ja ennaltaehkäisy säästävät vaikeamman hoidon menoista. Tämä ei toteudu hallituksen mallissa, jossa palveluntuottajilla ei ole kokonaisvastuuta. Kun ei saada integraatiota, ei saada myöskään edellytyksiä järkeville kustannussäästöille.

– Hallituksen valinnanvapausmalli yhdistettynä kolmen miljardin säästötavoitteeseen on siis taloudellisesti mahdoton yhtälö. Kun rahoitusta tullaan tarvitsemaan lisää, herää kysymys, mistä tämä raha otetaan, hän jatkaa?

Maahanmuuttojen määrä väheni alkuvuonna

22.6.2017 - 11:54

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli toukokuun lopussa 5 506 312.

Toukokuun ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Suomeen tammi-toukokuun aikana 10 908 henkeä ja Suomesta muutti pois 5 224 henkeä.

Maahanmuuttoja oli 612 ja maastamuuttoja 1 393 vähemmän kuin edellisvuoden tammi-toukokuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 2 604 ja maastamuuttajista 3 471 henkeä.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi 100 146. Edellisen vuoden tammi-toukokuuhun verrattuna kuntien väliset muutot kasvoivat 2 820 muutolla kuluvan vuoden kuntajaon mukaan.

Suomen väkiluku kasvoi tammi-toukokuun aikana 3 015 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 5 684 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 2 669 vähemmän kuin kuolleita.

Tammi-toukokuun aikana syntyi 20 510 lasta, mikä oli 1 613 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Kuolleiden määrä oli 23 179, mikä on 130 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Simon Elo: Kike Elomaan lähtö ei ollut täysi yllätys

22.6.2017 - 11:47

Uuden vaihtoehdon eduskuntaryhmän puheenjohtajan Simon Elon mielestä tuoreet puoluekannatusmittaukset ovat rohkaisevia.

Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Ritva "Kike" Elomaa kertoi tänään siirtyvänsä takaisin perussuomalaisten eduskuntaryhmään.

– Ei ollut täysi yllätys, sanoi Uuden vaihtoehdon eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo eduskunnassa toimittajille.

Elomaan perussuomalaisiin siirtymisen myötä Uudella vaihtoehdolla on enää 19 kansanedustajaa ja samalla hallituspohja kaventui 105 kansanedustajaan.

Elo sanoo, ettei hän ole hallituksen enemmistöstä huolissaan.

– Minä olen ollut piiskuri jo tätäkin ennen, kun pitää saada edustajat äänestykseen. Hyvin on onnistuttu. Saatiin hallitukselle luottamus selvin numeroin ja esimerkiksi postilaki eilen läpi.

Elo sanoo, ettei hän ole huolissaan myöskään siitä, että Uudesta vaihtoehdosta lähtijöitä olisi enemmänkin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi käyneensä keskusteluja muidenkin kansanedustajien kanssa.

– Jussi Halla-aholla on omat intressinsä sanoa, mitä hän sanoo.

Elo totesi, että kansanedustajat ovat itsenäisiä ja vastuussa ennen kaikkea äänestäjilleen.

– Kukin tekee omat ratkaisunsa.

Hän sanoi, että edustajat pidetään Uudessa vaihtoehdossa "hyvällä yhteishengellä".

Uusi vaihtoehto suurempi kuin KD

Ylen tänään julkaistun puoluekannatusmittauksen mukaan Uuden vaihtoehdon kannatus on 2,3 prosenttia ja Helsingin Sanomien mittauksen mukaan 3,9 prosenttia.

Elon mielestä gallupluvut ovat "erittäin rohkaisevia".

– Helsingin Sanomien gallupissa ohitimme kristillisdemokraatit, joka on kuitenkin 50 vuotta vanha puolue. Iltalehden gallupissa joka viides suomalainen sanoo, että voisi meitä äänestää, Elo kommentoi eduskunnassa.

– Puoluetta ei edes vielä ole ja ollaan jo tässä tuloksessa. Voi olla erittäin tyytyväinen.

Uuden vaihtoehdon tukesi on perustettu viime viikolla Sininen tulevaisuus -yhdistys, joka kerää parhaillaan kannatuskortteja päästäkseen puoluerekisteriin.

Hermoilua markkinoilla: Öljyn hinta vuoden alimpiin lukemiin

22.6.2017 - 11:38

Öljyn Pohjanmeren Brent-laadun barrelihinta alitti 45 dollarin hinnan ensi kertaa tänä vuonna.

Brent-laadun hinta alitti 45 dollarin barrelirajan jo keskiviikkona ja torstaina hinta on pudonnut edelleen 44,7 dollariin barrelilta.

Eurooppalaisten osakekurssien indeksit olivat torstaina pakkasella. Analyytikot arvioivat, että syynä saattaa olla öljyn aleneva hinta.

Financial Timesin mukaan öljyntuottajien Opec-jäjestö on menettänyt uskottavuutensa tarjonnan rajoittamisessa öljyn hinnan ylläpitämiseksi.

Öljyn hinta on pudonnut yli 20 prosentilla vuoden alusta lähtien.

Toukokuussa Opec laajensi Venäjän kanssa tehtyä sopimusta öljyn tarjonnan rajoittamiseksi 1,8 miljoonalla barrelilla päivässä.

Yhdysvaltojen liuskeöljytuottajat ovat lisänneet öljynporaamista, mikä on lisännyt paineita öljyn hinnan alenemiseen.

FT:n mukaan öljyn hinnan aleneminen loppuu vasta, kun joko Yhdysvaltain liuskeöljytuottajat pakotetaan hidastamaan laajentumissuunnitelmiaan tai suurin öljyntuottajamaa Saudi-Arabia suostuu suurempiin tuotannon leikkauksiin.

IL:n kysely paljastaa: Näin moni äänestäisi nyt entistä puoluettaan

22.6.2017 - 11:30

Tyytyväisimpiä 2015 vaalien ääneensä ovat kokoomuksen ja vihreiden kannattajat.

Iltalehti on julkaissut kyselytutkimuksen, jonka mukaan suomalaisista 22 prosenttia äänestäisi mieluummin Sinistä tulevaisuutta ja 12 prosenttia perussuomalaisia. Kahdeksan prosenttia ei osannut sanoa ja 58 prosenttia ilmoitti "en kumpaakaan".

Kyselyn tausta-aineistosta ilmenee, miten moni 2015 eduskuntavaalien kaikista äänestäjistä äänestäisi nyt samaa puoluetta.

Vihreillä tämä prosenttiluku on 78 prosenttia, kokoomukselle 77 prosenttia, Sdp:lla 71 prosenttia, keskustalla 61 prosenttia ja perussuomalaisilla 30 prosenttia.

Tietoykkönen teki Iltalehden toimeksiannosta kyselyyn tuhat haastattelua kuluttajapaneelissa 14.-15.6.2017.

Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja: Voisin mennä Saulin teltoille kahvia keittämään

22.6.2017 - 11:30

Suvi-Anne Siimes kertoo Nykypäivässä, miksi tukee Sauli Niinistöä presidentiksi.

– Kyllä se tuli aika selkäytimestä. Olin jo pitempään miettinyt, onkohan se Sauli lähdössä uudelleen ehdolle. Ja huomasin, että olin kyllä toivonut sitä, pohtii Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Hän ilmoittautui toukokuussa Twitterissä presidenttiehdokas Sauli Niinistön kannattajakortin allekirjoittajaksi "välittömästi". Siimes avaa nyt ratkaisunsa taustoja tuoreessa Nykypäivä-lehdessä julkaistussa haastattelussa.

Siimes ei ole kymmeneen vuoteen ollut enää mukana politiikassa eikä hänellä ole enää jäsenkirjaakaan. Siimeksen taustat tuntien Niinistön tukeminen herättää kuitenkin mielenkiintoa. Palautettakin on tullut.

– Onhan sitä kasvokkainkin kuittailtu, että ropsastipa teit, mutta eihän se (Niinistö) huono ole.

Siimes aikoo osallistua myös aktiivisesti Niinistön kampanjaan:

– Sanoin kotona miehelle, että voisin mennä Saulin teltoille kahvia keittämään.

Miksi toivot Sauli Niinistön jatkavan presidenttinä?

– Olen ilahtunut siitä, millä tavalla hän on hoitanut tätä tasavallan presidentin tehtävää. Minusta hän on ollut...(Siimes pysähtyy puntaroimaan sanojaan), jotenkin vain hyvä presidentti.

Siimeksen mielestä Niinistö "selvästi funtsii asioita". Miettii vanhana shakinpelaajana siirtojaan tarkoin etukäteen. Pitää yhteyksiä yllä taustalla. Luo ennustettavuutta ja pysyvyyttä maailman myllerryksen keskellä. Jos hän jotain tekee tai sanoo, se on yleensä harkittua ja punnittua.

– Haluan, että maallani on sellainen presidentti, joka ajattelee asioita strategisesti ja fiksusti eteenpäin samalla, kun maailma ympärillä kuohuu.

Suvi-Anne Siimes myöntää, että Niinistön päätös pyrkiä presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta madalsi kynnystä lähteä tukemaan häntä avoimesti. Jos Niinistö olisi kokoomuksen ehdokas, Siimes tuskin olisi lähdössä teltoille keittämään kahvia. Eikä olisi ehkä lähettänyt sitä Twitter-viestiäkään.

– Lopputulos olisi silti varmaan sama. Äänestäisin Saulia riippumatta siitä, vaikka hän olisi kokoomuksen ehdokas.

Siimeksen mielestä Niinistö on kyennyt presidenttinä nousemaan puoluepolitiikan yläpuolelle ja "ihan oikeasti" kaikkien suomalaisten presidentiksi. Tarja Halonenkin puhui itsestään koko kansan presidenttinä, mutta hän jäi Siimeksen mielestä enemmän alkuperäiseen puolueeseensa kiinni. Oli "henkisesti demari" presidenttinäkin.

– Minähän tein Tarja Halosen hyväksi kaksissa vaaleissa töitä ja äänestin häntä, mutta näin jälkikäteen – tällä elämänkokemuksella – täytyy sanoa, että nykyinen presidentti on tehnyt tässä asiassa jotain toisin. Arvostan sitä.

Ukrainan tapahtumat muuttivat maailmankuvani

Suvi-Anne Siimes sanoo arvostavansa presidentti Sauli Niinistön otteita Suomen puolustuskyvyn vahvistamisessa ja sitä, että hän on pitänyt yllä Suomen sotilaallisen yhteistyön mahdollisuuksia.

Niinistö on puhunut lämpimästi etenkin EU:n puolustusyhteistyön syventämisestä. Asiasta, joka etenee nyt EU:ssa isoin harppauksin Saksan ja Ranskan johdolla. Siimes tunnustaa, ettei tämä ole presidentin teemoista hänelle kuitenkaan välttämättä "niitä suosikkeja". Miksei?

– Yhteisiä (puolustus) hankintoja on varmasti hyvä pohtia, mutta kyllähän me kaikki tiedämme, että EU:n yhteiseen armeijaan on tähtitieteellinen matka. On kuitenkin tärkeä asia ja viesti, että olemme sitoutuneet vahvasti EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

– Miten Eurooppa pystyisi selviytymään ilman Yhdysvaltoja? Se on ehkä se, mitä tässä kannattaa miettiä, hän jatkaa.

Suvi-Anne Siimes sanoo suoraan, että Ukrainan tapahtumat ovat muuttaneet hänen maailmankuvaansa. Ne ovat pakottaneet ymmärtämään ja hyväksymään paremmin myös voimapolitiikkaa. Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä hän ei halua tässä lähteä arvioimaan suuntaan taikka toiseen, mutta:

– Voisin sanoa vaikka näin, että arvostan ja ymmärrän hyvin, miksi Baltian maat haluavat olla Natossa. Miksi Virolle on niin tärkeää, että siellä on myös Naton operatiivista kykyä.

Arja Juvonen ei poissulje mahdollisuutta palata PS:n eduskuntaryhmään

22.6.2017 - 11:18

Kansanedustaja mukaan puoluejohto mokasi, ja se näkyi puoluekokouksen henkilövaaleissa.

Kansanedustaja Arja Juvonen sanoo olevansa "välitilassa" sen suhteen, siirtyykö hän takaisin perussuomalaisten eduskuntaryhmään.

– Elämässä ei pidä polttaa siltoja taaksepäin eikä eteenpäin. Vielä olen käymistilassa, mutta olen ollut kymmenen vuotta puolueen jäsen. On hyvin vaikea sanoa, miten aate saataisiin minusta pois, Juvonen sanoi Verkkouutisille eduskunnassa.

Hän kertoo olevansa vaikeassa tilanteessa, eikä tiedä vielä, miten jatkaa eteenpäin.

– Minulla on hyvät ystävät perussuomalaisten eduskuntaryhmässä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kävi halaamassa Juvosta sen jälkeen, kun kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa oli kertonut tiedotustilaisuudessa siirtyvänsä takaisin perussuomalaisten eduskuntaryhmään.

Juvonen kertoo, ettei hän ole saanut perussuomalaiselta puolueelta virallista eroilmoitusta. Halla-aho on kertonut aiemmin, että kaikille eduskuntaryhmästä loikanneille lähetetään puolueesta eroilmoitus, jonka voi halutessaan riitauttaa kesäkuun loppuun mennessä.

Juvonen erosi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä sen jälkeen, kun 20 kansanedustajaa erosi ryhmästä ja perusti Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän.

Demokratian halveksuntaa

Juvosta ei pyydetty mukaan Uusi vaihtoehto -ryhmään. Juvonen muodostaa tällä hetkellä oman, yhden hengen eduskuntaryhmänsä.

– Mietin ja pohdin. On ollut hyvä aika käydä läpi tilannetta ja pohtia prosessia, mitä on tapahtunut.

Juvosen mielestä prosessi on ollut "kummallinen". Hänen mielestään perussuomalaisissa tapahtui "käsittämätön mullistus" ja kyse on "demokratian halveksunnasta".

Hän kertoo saaneensa runsaasti palautetta ihmisiltä ja "sydämeen käyviä viestejä".

– Perussuomalainen kenttä tuntuu olevan hyvin yhtenäinen. Nyt on tullut myös arvostusta perussuomalaisten eduskuntaryhmän tekemää työtä kohtaan.

Juvonen on kertonut eduskuntaryhmästä eronsa syyksi sen, ettei hänen puolueeseen tuomaansa sosiaali- ja terveysasioiden osaamista arvosteta.

– Ensimmäistä kertaa on tullut arvostusta sille. Ensimmäistä kertaa on sanottu, että sote-osaamistasi kaivataan puolueessa. Se lämmittää todella paljon mieltä.

Puoluejohto mokasi

Hän kertoo, että perussuomalaisten kenttä on arvostanut sitä, että hän kiersi puoli vuotta kenttää pyrkiessään puoluekokouksessa varapuheenjohtajaksi. Juvonen hävisi puolueen 2. varapuheenjohtajan vaalin kansanedustaja Teuvo Hakkaraiselle toisella äänestyskierroksella.

Juvonen sanoo, ettei hän osaa ottaa kantaa siihen, ovatko "hommaforumin voimat" kaapanneet puoleen, koska hän ei ole koskaan Hommaforumilla käynyt.

– Uskon, että oma äänimääräni oli ainakin puhtaasti kenttäkierroksen ansiota. Siihen ei ole mitkään muut kuin omat voimat vaikuttaneet.

Kenttäväeltä Juvonen oli kuullut, ettei kentällä ollut näkynyt ketään puoluejohdosta.

– Puoluejohto mokasi, kun ei kiertänyt kenttää, niin kuin olisi pitänyt. Se viesti näkyi näissä (puheenjohtaja)vaaleissa, Juvonen toteaa.

Juvosen mielestä perussuomalaisten kenttäväki on seisonut rivit suorana koko ajan.

– Kenttäväki on reilua ja rehtiä ja tekee toisissaan politiikkaa. Kenttää pitää arvostaa, Juvonen sanoo.

Julkisyhteisöjen alijäämä supistui 0,1 miljardiin tammi-maaliskuussa

22.6.2017 - 11:18

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä julkisyhteisöjen alijäämä väheni vuodentakaisesta 0,7 miljardilla eurolla, kertoo Tilastokeskus.

Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni tammi-maaliskuussa vuodentakaisesta 0,7 miljardilla 0,1 miljardiin euroon.

Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen kokonaistulot kasvoivat 0,2 miljardia ja kokonaismenot pienenivät 0,5 miljardia euroa ilman alasektoreiden välisiä korkoja sekä tulon- ja pääomansiirtoja.

Valtion kokonaistulot kasvoivat vuodentakaisesta 2,1 prosenttia 13 miljardiin euroon, kun taas kokonaismenot pienenivät 4,1 prosenttia 14,4 miljardiin euroon. Valtion alijäämäksi muodostui 1,3 miljardia euroa.

Paikallishallinnon kokonaistulot pienenivät 0,8 prosenttia 12 miljardiin euroon ja kokonaismenot 0,3 prosenttia 11,5 miljardiin euroon. Paikallishallinnon ylijäämä pieneni 9,3 prosenttia 0,6 miljardiin euroon.

Työeläkelaitosten ylijäämä oli tammi-maaliskuussa 0,5 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen 0,2 miljardia.

Neljännes suomalaisista valmis ottamaan yli 25 vuoden asuntolainan

22.6.2017 - 11:16

S-Pankin teettämän tutkimuksen mukaan jopa neljännes täysi-ikäisistä suomalaisista valitsisi todennäköisesti laina-ajakseen 25–45 vuotta, jos olisi nyt hankkimassa asuntoa.

Asuntolainan pitkä laina-aika ja sen myötä maltillisemmat kuukausierät kiinnostavat suomalaisia. S-Pankin Kantar TNS:llä teettämän tutkimuksen mukaan täysi-ikäisistä suomalaisista jopa 26 prosenttia valitsisi todennäköisesti laina-ajakseen 25–45 vuotta, jos olisi nyt ottamassa asuntolainaa.

Ensimmäisessä omistusasunnossa asuvista näin ajatteli jopa kolmannes, 31 prosenttia.

Laina-ajan pitenemisen myötä kasvavat lainan kokonaiskustannuksetkaan eivät vähennä kiinnostusta pitkiä asuntolainoja kohtaan. Lähes kolmannes (29 %) tutkimukseen vastanneista olisi valmis pidentämään asuntolainansa laina-aikaa ja sen myötä kasvattamaan lainan kokonaiskustannuksia, jotta kuukaudessa jäisi enemmän rahaa muuhun käyttöön.

Erityisesti naiset ovat sitä mieltä, että asumiseen kuluu liikaa rahaa. Naisista 46 prosenttia haluaisi, että heillä kuluisi asumiseen nykyistä pienempi osuus nettotuloista. Miehistä näin ajatteli 37 prosenttia.

Vain 12 prosenttia suomalaisista olisi valmis käyttämään nykyistä enemmän rahaa asumiseen.

Käytettäväksi jäävä raha käytettäisiin tyypillisimmin matkustamiseen (22 % vastaajista). Seuraavaksi suosituimpia rahankäyttökohteita olisivat eläminen yleensä (14 %), säästäminen tai sijoittaminen (13 %), harrastukset (13 %) ja ruoka (13 %).

Tutkimusaineisto kerättiin Kantar TNS:n internet-paneelissa kahdessa osassa tammi–helmikuussa. Tutkimukseen vastasi kummallakin kierroksella noin tuhat täysi-ikäistä suomalaista. Vastaajajoukko edustaa 18–74-vuotiaita suomalaisia. Niissä kysymyksissä, missä on ollut vähintään tuhat vastaajaa, virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Maailmanpankin pääjohtajan kasvoille kakun iskenyt on nyt vihreiden hallituksessa

22.6.2017 - 10:58

Markus Drakella on pitkä puolueura.

Vihreitä johtavaan puoluehallitukseen valittiin viime viikonvaihteen puoluekokouksessa varsinaiseksi jäseneksi Helsinkiä edustava Markus Drake, 41. Hän toimi puoluekokouksessa myös häirintäyhdyshenkilönä.

Markus Drake tunnetaan julkisuudessa kahdesta huomiota saaneesta tapauksesta.

Drake löi 2001 tiedotustilaisuudessa Helsingissä kakun Maailmanpankin silloisen pääjohtajan James Wolfensohnin kasvoille. Vuonna 2003 eduskuntavaalien kampanjoinnissa Drake poltti kannabista vihreiden vaalimökillä.

Markus Drake toimi vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtajana 2001-03 ja Euroopan vihreiden nuorten pääsihteerinä 2010-11.

Eduskuntavaaleissa 2015 hän sai Uudenmaan vihreiden ehdokkaana 449 ääntä. Kotisivuillaan hän mainosti itseään tekstillä "jos mielestäsi politiikassa tarvitaan uskottava tyyppi joka ei pelännyt iskeä kermakakun Maailmanpankin johtajan kasvoille, niin saattaa olla, että olen etsimäsi ihminen".

Sampo Terho gallupeista Ylelle: Tilanne näyttää paremmalta kuin odotin

22.6.2017 - 10:57

Eurooppa- ja kulttuuriministeri Sampo Terho (uv.) pitää tulevan puolueensa kannatusta odotettua parempana.

– Tilanne näyttää paljon paremmalta kuin mitä odotin, ei kai kukaan odottanutkaan, että olisimme gallupien kärjessä, Uutta vaihtoehtoa edustava Sampo Terho sanoi Ylen Ykkösaamussa torstaina.

Ylen torstaina julkaiseman mielipidemittauksen mukaan perussuomalaisista irtautuneen Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän perusteilla oleva puolue nimeltään Sininen Tulevaisuus saisi eduskuntavaaleissa 2,3 prosentin kannatuksen. Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset saisi 9,7 prosentin kannatuksen.

Uusi vaihtoehto aloitti keskiviikkona kannattajakorttien keräämisen puolueen perustamiseksi. Puolueen perustamista tarvitaan 5 000 kannattajakorttia.

– Syksyyn mennessä, kun palataan hommiin, on tarkoitus olla puolue, jolloin päästään normaaleille raiteille, Terho kertoi Ylelle.

Terho kertoi Ykkösaamussa, että puolueen ohjelmat on tarkoitus laatia kesän aikana. Puolueeksi aikovan Sininen Tulevaisuus -yhdistyksen puheenjohtaja on Sampo Terho.

Hän toimii myös Uusi vaihtoehto -ryhmän niin sanottuna trio-ministerinä yhdessä keskustan puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän ja kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon kanssa. Näin ollen Terho toimii siis jo käytännössä hallituspuolueen puheenjohtajan asemassa.

Joka neljäs ottaisi pitkän asuntolainan

22.6.2017 - 10:21

S-Pankin teettämän tutkimuksen mukaan neljännes täysi-ikäisistä suomalaisista valitsisi todennäköisesti laina-ajakseen 25–45 vuotta, jos olisi nyt hankkimassa asuntoa.

S-Pankin Kantar TNS:llä teettämän tutkimuksen mukaan täysi-ikäisistä suomalaisista 26 prosenttia valitsisi todennäköisesti laina-ajakseen 25–45 vuotta, jos olisi nyt ottamassa asuntolainaa. Ensimmäisessä omistusasunnossa asuvista näin ajatteli 31 prosenttia.

Kyselyyn vastanneista 29 prosenttia olisi valmis pidentämään asuntolainansa laina-aikaa ja sen myötä kasvattamaan lainan kokonaiskustannuksia, jotta kuukaudessa jäisi enemmän rahaa muuhun käyttöön.

Naisista 46 prosenttia haluaisi, että heillä kuluisi asumiseen nykyistä pienempi osuus nettotuloista. Miehistä näin ajatteli 37 prosenttia. Vain 12 prosenttia kyselyn vastaajista olisi valmis käyttämään nykyistä enemmän rahaa asumiseen.

Vastaajista 22 prosenttia käyttäisi asumisesta säästyvät rahat matkustamiseen ja 14 prosenttia elämiseen yleensä.

Lue myös:

Pääkaupunkiseudulla suurimmat asuntovelat – keskimäärin 133 630 euroa

Pankkien liikevoitot putosivat alkuvuonna 18 prosenttia

22.6.2017 - 10:09

Suomessa pankkitoimintaa harjoittavien luottolaitosten rahoituskate ja liikevoitto laskivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan verrattuna

Pankkien rahoituskate oli Tilastokeskuksen mukaan tammi-maaliskuussa 488 miljoonaa euroa. Rahoituskate laski 18 prosenttia vuodentakaisesta.

Suomessa toimivien pankkien korkotuotot laskivat vuodentakaisesta 181 miljoonaa 1,1 miljardiin euroon. Korkokulut laskivat 76 miljoonaa 586 miljoonaan euroon.

Liikevoittoa kertyi tammi-maaliskuussa 710 miljoonaa euroa. Vuodentakaiseen verrattuna liikevoitto supistui suhteellisesti saman verran kuin rahoituskate eli 18 prosenttia

Rahoituskatteen lisäksi erityisesti osinkotulot, voitot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja -veloista ja muut liiketoiminnan tuotot vähenivät selvästi. Palkkiokulujen huomattava väheneminen tasasi liikevoiton pienentymistä.

Pankkien taseiden yhteenlaskettu arvo oli 375 miljardia euroa. Tase oli 33,4 prosenttia pienempi vuodentakaiseen 563 miljardiin nähden. Taseiden suurta muutosta selittää Tilastokeskuksen mukaan pankkisektorilla alkuvuonna tehty yritysjärjestely. Nordea-konsernin pohjoismaiset tytärpankit fuusioitiin vuoden alussa ruotsalaiseen emoyhtiöön.

Kike Elomaa palaa PS:n eduskuntaryhmään

22.6.2017 - 09:42

Kansanedustaja siirtyy Uudesta vaihtoehdosta takaisin perussuomalaisiin.

Kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa palaa Uudesta vaihtoehdosta perussuomalaisten eduskuntaryhmään.

Asiasta kerrottiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän tiedotustilaisuudessa torstaiaamuna.

Pääkaupunkiseudulla suurimmat asuntovelat – keskimäärin 133 630 euroa

22.6.2017 - 09:25

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli viime vuonna asuntovelkaa keskimäärin 97 220 euroa.

Edellisvuodesta keskimääräinen asuntovelka kasvoi reaalisesti 1,2 prosenttia, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta.

Eniten asuntovelkaa oli pääkaupunkiseudun asuntokunnilla, keskimäärin 133 630 euroa. Pääkaupunkiseudulla asuntovelat kasvoivatkin eniten, 2,6 prosenttia edellisvuodesta.

Vähiten asuntovelkaa oli Pohjois- ja Itä-Suomen asuntovelallisilla, keskimäärin 80 630 euroa.

Velallisia asuntokuntia oli viime vuonna 1 392 000 eli 52 prosenttia kaikista asuntokunnista. Vuodesta 2002 velallisten asuntokuntien määrä on kasvanut 106 000 asuntokunnalla eli kahdeksan prosenttia. Eniten on kasvanut asuntovelallisten asuntokuntien määrä.

Kolmanneksella kaikista eli 879 500 asuntokunnalla oli asuntovelkaa vuonna 2016, kun vuonna 2002 asuntovelkaisia asuntokuntia oli 660 000 eli 28 prosenttia kaikista asuntokunnista.

Kaikkiaan asuntokunnilla oli velkaa 117,8 miljardia euroa. Velat kasvoivat reaalisesti 2,2 prosenttia edellisvuodesta. Asuntokunnilla oli asuntovelkaa 85,5 miljardia euroa, mikä oli puolitoista prosenttia edellisvuotista enemmän.

Elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velat kasvoivat 2,7 prosenttia, niitä asuntokunnilla oli 7,2 miljardia euroa ja kulutukseen tai opintoihin otettua muuta velkaa kaikkiaan 25,1 miljardia euroa. Kulutus- ja opintovelat kasvoivat edellisvuodesta 4,7 prosenttia.

Asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa, oli 142 930 eli 5,4 prosenttia kaikista ja 10,3 prosenttia velallisista asuntokunnista. Edellisvuodesta niin velkaisten asuntokuntien lukumäärä kasvoi neljä prosenttia. Asuntokuntien koko velkamäärästä heillä oli 39 ja asuntoveloista 36 prosenttia.

Vuonna 2002 yhtä paljon velkaa oli vain alle prosentilla kaikista ja 1,7 prosentilla velallisista asuntokunnista, kun vuoden 2002 velat mitataan vuoden 2016 rahassa.

Useimmin asuntovelkaisia olivat asuntokunnat, joiden viitehenkilö oli 35–44-vuotias. Sen ikäisten asuntokunnista 61 prosentilla oli asuntovelkaa.

Harvinaisimpia asuntovelat olivat nuorimmilla ja vanhimmilla asuntokunnilla. Alle 25-vuotiaiden asuntokunnista kahdeksalla ja vähintään 65-vuotiaiden asuntokunnista 11 prosentilla oli viime vuonna asuntovelkaa.

Viime vuonna asuntokuntien korkomenot olivat 40 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2002, vaikka niiden velat ovat tänä aikana yli kaksinkertaistuneet. Asuntokuntien korkomenot olivat yhteensä 1,7 miljardia euroa, mistä asuntolainan korkoja oli 1,0 miljardia euroa.

Viime vuonna asuntokunnat maksoivat korkoja keskimäärin 1 190 euroa velallista asuntokuntaa kohti. Asuntovelalliset asuntokunnat maksoivat asuntoveloistaan korkoja keskimäärin 1 090 euroa.

Älypuhelimen suosio kasvaa Suomessa uutisten lukuvälineenä

22.6.2017 - 09:11

Älypuhelimesta on tuoreen tutkimuksen mukaan tullut yhä useammalle ainoa laite verkkouutisten lukemiseen, kertoo Viestintäalan tutkimussäätiö.

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2017 -kyselytutkimuksen mukaan älypuhelimen merkitys uutisvälineenä vahvistuu edelleen. Älypuhelinta pitää pääasiallisena verkon uutisvälineenään 70 prosenttia 18–24-vuotiaista suomalaisvastaajista, kun 55 vuotta täyttäneillä osuus on vain 19 prosenttia.

Suomessa perinteisen median kautta uutisia seuraa vähintään viikoittain 85 prosenttia vastaajista ja verkosta 88 prosenttia. Verkkomedian tavoittavuus on pysynyt Suomessa vuodesta 2015 kutakuinkin ennallaan.

– Suomalaisvastaajista vain 8 prosenttia pitää sosiaalista mediaa pääasiallisena uutislähteenään, mikä on selvästi vähemmän kuin useimmissa muissa vertailun maissa, kertoo tutkija Esa Reunanen Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksesta Viestintäalan tutkimussäätiön tiedotteessa.

Kuitenkin 18–24-vuotiaista 29 prosenttia nimeää sosiaalisen median pääasialliseksi uutislähteekseen.

Uutisiin luotetaan Suomessa enemmän kuin missään muussa tutkimukseen osallistuneessa maassa. Tosin kun vielä vuoden 2015 kyselyssä suomalaisvastaajista 68 prosenttia arvioi, että useimpiin uutisiin voi luottaa, vuonna 2017 tätä mieltä oli enää 62 prosenttia.

Reunasen mukaan sosiaalisen median kärjistynyt keskustelu on voinut jopa lisätä kansalaisten enemmistön luottamusta perinteiseen journalistiseen mediaan ja sen pyrkimykseen esittää faktat oikein ja käsitellä eri näkökohtia suhteellisen tasapuolisesti.

– Todennäköisesti vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalin jälkipuinti ja siihen liittyvät valeuutiset ovat aiheuttaneet epäluuloa myös Suomessa, arvioi Viestintäalan tutkimussäätiön asiamies Noora Pinjamaa.

Iäkkäät ja hyvätuloiset luottavat uutisiin nuoria ja pienituloisia enemmän, samoin poliittisesti keskustaan tai maltillisesti vasemmalle tai oikealle itsensä sijoittavat luottavat niihin selvästi vasemmistolaisia tai oikeistolaisia enemmän. Uutisiin epäilevästi suhtautuvat suosivat muita enemmän verkon talouslehtiä, ulkomaisia verkkojulkaisuja sekä Uusisuomi.fi-verkkojulkaisua.

– Ehkä he kokevat valtavirran uutistarjonnan liian yksinäkökulmaiseksi ja etsivät näistä medioista sen rinnalle vaihtoehtoisia tulkintoja, Reunanen arvelee.

Tutkimuksessa selvitettiin myös mainosten häiritsevyyttä ja mainonnanesto-ohjelmien käytön yleisyyttä. Mainokset häiritsevät, mutta silti 34 prosenttia suomalaisista on valmis hyväksymään mainokset ilmaisten uutisten vastineena.

Mainosten esto-ohjelmistoja käyttää Suomessa 24 prosenttia vastaajista, mikä on Viestintäalan tutkimussäätiön mukaan vertailun keskitasoa

IS: Esko Seppänen tukee Sauli Niinistöä presidentinvaalissa

22.6.2017 - 08:25

Vasemmistoliiton emerituspoliitikon mukaan kyseessä on puhdas henkilövaali.

Taloustoimittaja Esko Seppänen, 71, oli Skdl:n ja vasemmistoliiton kansanedustaja vuosina 1987-96 ja europarlamentin jäsen 1996-2006. Ilta-Sanomissa Seppänen ottaa kantaa ensi tammikuun presidentinvaaliin.

– Olen tuntenut Sauli Niinistön 30 vuotta, ja koska kyseessä on puhdas henkilövaali, saatoin tukea häntä julkisesti edellisessä vaalissa ja sen perusteella olen taas valmistautumassa äänestämään häntä, Esko Seppänen sanoo IS:ssa.

– Pitää kuitenkin vielä selvittää Saulin kanssa, ettei tulossa ole ikäviä yllätyksiä. Niitä ei ole tullut ensimmäisellä kaudella, hän jatkaa.

Hjallis Harkimo: Suomen talous olisi ollut menossa nousuun, mutta...

22.6.2017 - 07:59

Yrittäjä-kansanedustajan mukaan työttömyyden lasku ja investointien kasvu voivat jäädä toteutumattomaksi haaveeksi.

Kansanedustaja Harry Harkimo (kok.) toteaa Iltalehden blogissaan, että Suomen talous on lähtenyt hyvin kasvuun. Suurimmat siihen vaikuttaneet asiat ovat palkkamalttimme ja kiky-sopimus.

– Työttömyysaste ei ole vielä laskenut ja investoinnit voisivat olla reilumpia, mutta olemme oikealla tiellä, Hjallis Harkimo kirjoittaa.

– Juuri tätä kohti me olisimme olleet menossa – alkutaipaleella, mutta hyvässä vauhdissa. Pian olisimme nähneet työttömyyden laskun ja investointien kasvun – lisää työpaikkoja. Mutta se voi jäädä toteutumattomaksi haaveeksi. Juuri nyt, nousun kynnyksellä ammattiyhdistysliike alkaa vaatia reiluja palkankorotuksia.

Harkimon mukaan näemme jälleen surullisella tavalla, kuinka "ay-liikettä ei kiinnosta työttömät, vaan ainoastaan heidän työssä olevat jäsenensä".

– Mieluummin näköjään korotus harvoille kuin työtä monille. Pian Suomessa ei voi enää korottaa palkkoja, koska ei ole palkansaajia.

Hän kehottaa ottamaan järjen käteen "siellä".

– Maailma menee kohti paikallista sopimista, koska se on realismia. Vain yritys itse voi määritellä, paljonko se pystyy nostamaan palkkoja. Suomalainen työlainsäädäntö on niin vahvaa ja työntekijää suojelevaa, että se kestää kyllä vallan hajauttamisen paikalliselle tasolle, Harkimo toteaa.

Liitot jarruttavat hänen mukaansa vallan perustuksien murenemista tietävää muutosta; työntekijät kyllä olisivat valmiita paikalliseen sopimiseen.

– Palkankorotusvaatimukset ovat keino kalastella jäsenistöltä vielä jatkovuosia vanhanaikaiselle ay-meiningille. Mutta aika tekee tehtävänsä ja moinen kuolee omaan mahdottomuuteensa. Suuri harmi vain on se, että tällä tavoin saattaa torppautua orastava nousun kausi.

Sivut