Subscribe to syöte Verkkouutiset
verkkouutiset.fi uutisotsikot
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 36 min sitten

Investointien osuus kasvoi pk-yritysten rahoituksessa

18.8.2017 - 10:29

Valtion omistaman erityisrahoitusyhtiö Finnveran mukaan pienten ja keskisuurten yritysten on edelleen painottunut käyttöpääomaan, mutta kohdentunut aiempaa paremmin investointeihin ja kasvuyrityksiin.

Uusia lainoja ja takauksia myönnettiin Finnveran mukaan alkuvuonna hieman edellisvuoden tammi-kesäkuuta vähemmän. Finnvera kuitenkin kertoo rahoituksen kysynnän kasvaneen.

Finnveran pienille, keskisuurille ja suurehkoille yrityksille myöntämä kotimaan laina- ja takauskanta oli tammi–kesäkuussa 2,2 miljardia euroa, mikä oli kaksi prosenttia vuoden alkua alemmalla tasolla.

Pk-yrityksissä on vähemmän kuin 250 työntekijää ja liikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa. Suurehkojen eli niin sanottujen midcap-yritysten liikevaihto on enintään 300 miljoonaa euroa.

Rahoitus on Finnveran mukaan painottunut edelleen käyttöpääomaan, mutta myönteisenä ilmiönä näkyy rahoituksen aiempaa parempi kohdentuminen investointeihin ja kasvuyrityksiin.

Investointeihin rahoitusta on myönnetty tammi–kesäkuun aikana jo 36,8 miljoonaa euroa, kun koko viime vuonna investointeja rahoitettiin vain hieman yli 55 miljoonalla eurolla.

Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnverasta arvioi kehityksen näyttävän myönteiseltä varsinkin kasvavien ja kansainvälistyvien pk-yritysten osalta.

– Edellisvuonna investointien rahoituskysyntä painottui loppuvuoteen eli seuraamme mielenkiinnolla, toistuuko sama kehitys tänä vuonna, hän kertoo Finnveran tiedotteessa.

Käyttöpääomaakin Finnvera on myöntänyt pk-yrityksille alkuvuonna jo yli 127 miljoonaa euroa. Koko viime vuonna käyttöpääomarahoitusta myönnettiin vain reilut 181 miljoonaa euroa.

Pk-yritysten vientitakausten ja -takuiden määrä puolestaan kasvoi tammi-heinäkuussa vuoden vaihteesta seitsemällä prosentilla noin 330 miljoonaan euroon.

Ruotsalaisotsikot USA-vierailusta: "Niinistö opettaa Trumpille Venäjästä"

18.8.2017 - 10:27

Suomen presidentin kutsu Valkoiseen taloon on huomioitu maailmalla

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön työvierailua USA:n presidentin Donald Trumpin vieraaksi Washington D.C.:iin on uutisoitu maailmalla tiedotusvälineissä.

Kiinan uutistoimisto Xinhuan artikkelissa kerrotaan maiden johtajien edellisestä kahdenvälisestä vierailusta olevan 15 vuotta. Xinhua siteeraa ex-pääministeri Matti Vanhasen ja Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltolan kommentteja.

Ruotsissa muun muassa Aftonbladet on julkaissut uutistoimistojen jutun. Aftonbladetin otsikon tulkinta on Niinistö ska lära Trump om Ryssland eli Niinistö opettaa Trumpille Venäjästä. Sama otsikko on Svenska Dagbladetin jutulla.

Venäjällä Komsomolskaja Pravda otsikoi juttunsa Suomen presidentti kokoustaa ensi kertaa amerikkalaisen kollegansa kanssa.

Business Standardin uutistoimistojuttu asiasta löytyy tästä. Nigeriassa uutisesta kirjoitetaan näin.

Virossa venäjänkielinen Postimees on uutisoinut myös presidentin lausuman epätodennäköisestä sodasta Viron ja Venäjän välillä, koska se johtaisi maailmansotaan.

Kansalaispuolue: Kadonneet turvapaikanhakijat muodostavat merkittävän turvallisuusuhan

18.8.2017 - 09:54

Kansalaispuolueen puheenjohtajat Sami Kilpeläinen ja Piia Kattelus arvostelevat Suomen turvapaikkapolitiikkaa.

Sami Kilpeläisen ja Piia Katteluksen mukaan Barcelonan torstaisen terrori-iskun pitäisi herättää päättäjät ehkäisemään ennalta vastaavan tapahtuminen Suomessa.

Heidän mukaansa Barcelonan iskun merkittävyyttä korostaa tieto siitä, että terroristijärjestö Islamilainen valtio on sanonut olevansa sen takana. Kansalaispuolueen mielestä tämä tosiseikka on huomioitava, kun arvioidaan suuren turvapaikanhakijamäärän vaikutuksia Suomen kansalliselle turvallisuudelle ja toimia turvallisuusuhkien ennalta ehkäisemiseksi.

Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Kattelus pitää Suomen hallituksen turvapaikkapolitiikkaa naiivina ja sisäisen turvallisuuden uhkiin varautumista riittämättömänä. Hänestä on käsittämätöntä, että samaan aikaan kohonneiden turvallisuusuhkien kanssa poliiseja on työttömänä 88.

– Työttömät poliisit on saatava töihin turvallisuusuhkien ennaltaehkäisemiseksi. Vuoden 2015 alusta lähtien vastaanottokeskuksista kadonneet turvapaikanhakijat muodostavat Suomelle merkittävän turvallisuusuhan, minkä myös Suojeluspoliisi on noteerannut nostamalla maamme uhka-arviota ”kohonneeksi, sanoo Kattelus.

Hänen mukaansa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ponneton toiminta syksyllä 2015 johti siihen, että maahamme tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa, joista vain murto-osalla on oikeus turvapaikkaan.

– Kun Suomi ei ole naapurimaista poiketen palauttanut osittaisia rajatarkastuksia, viime vuonnakin Suomeen tuli noin 6000 turvapaikanhakijaa. Hallituksen epäonnistuminen on asettanut suomalaiset vaaraan, minkä vuoksi siltä olisi toivonut aktiivisempaa otetta turvallisuusuhkien ratkaisemisessa, sanoo Kattelus.

Sami Kilpeläinen pitää hallituksen virheitä vakavina, mutta näkee aktiivisin toimin olevan vielä pelastettavissa paljon.

– Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi rajatarkastukset on palautettava kaikille rajoillemme toistaiseksi sekä laittomien maassa olijoiden etsintää ja radikalisoituneiden ihmisten seurantaa on tehostettava, sanoo Kilpeläinen.

Lukiolaiset vastustavat yo-kirjoitusten uusimisrajoituksia ja erillismaksuja

18.8.2017 - 08:44

Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) mielestä korkeakoulut ovat viemässä valintojaan oikeaan suuntaan, mutta ministeriön työlistalle jää vielä ylioppilastutkintoa koskevien käytäntöjen uudistaminen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on yhdessä korkeakoulujen kanssa linjannut korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisestä siten, korkeakouluihin voi entistä useammin hakea ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella ilman muita suorituksia.

SLL:n puheenjohtaja Pietu Heiskasen mielestä todistusvalinta on selvä viesti siitä, että lukiossa tehdyllä työllä on merkitystä.

– Myös ylioppilaskirjoitusten uusimismahdollisuuksia lisätään. Meidän mielestämme uusimisrajoitukset pitäisi poistaa kokonaan, Heiskanen toteaa liittonsa tiedotteessa.

Aiemmin keväällä julkaistussa raportissa ylioppilastutkinnon kehittämiseksi ministeriön työryhmä esitti, että jatkossa hyväksyttyä arvosanaa voisi korottaa kaksi kertaa. Lisäksi työryhmä esitti, että koulutuksen järjestäjä voisi periä arvosanan korottajilta erillisen maksun kattamaan järjestelykustannuksia.

– Tämä ei kelpaa missään nimessä. On aivan nurinkurinen ajatus, että meillä on maksuton lukiokoulutus, jonka päättävä ylioppilastutkinto onkin maksullinen. Toisen asteen koulutuksen on oltava aidosti maksutonta. Korkeakouluun hakeutumisen on oltava maksutonta. Tämän asian pitää olla hallituksen pöydällä jo tulevassa budjettiriihessä, jotta opiskelijavalintojen uudistamisessa voidaan edetä, Heiskanen vaatii.

SLL on ollut myös pettynyt viestintään opiskelijavalintojen uudistamisesta. Monet lukiolaiset ovat olleet epätietoisia siitä, miten heidän lukiossa tekemänsä valinnat vaikuttavat korkea-asteelle siirtymiseen. Korkeakouluille on annettu vuosi aikaa tehdä linjaukset opiskelijavalintojen käytännöistä vuodelle 2020.

– Parempi tietysti olisi, että valintaperusteet olisivat olleet tiedossa jo tänä syksynä uusien lukiolaisten aloittaessa, Heiskanen huomauttaa.

Palkkaneuvottelut pitäisi yrittäjien mielestä siirtää kokonaan yrityksiin

18.8.2017 - 07:59

Ajatus yhdestä toimialakohtaisesta korotusprosentista kuuluu vanhaan suljetun talouden maailmaan, toteaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Mikael Pentikäisen mielestä työnantaja- ja työntekijäliittojen ei pitäisi sopia palkoista ollenkaan.

– Palkkaneuvottelut pitää siirtää kokonaan yrityksiin, sillä yritysten tilanteet poikkeavat toisistaan kuin yö ja päivä. Ei ole yhtä korotusprosenttia, joka toimisi kaikissa yrityksissä. Myös toimialojen sisällä on valtavat erot, Pentikäinen toteaa tiedotteessaan.

Ajatus yhdestä toimialakohtaisesta korotusprosentista kuuluu hänen mielestään vanhaan suljetun talouden maailmaan. Yleiskorotusajattelu voisi hänen mielestään kuitenkin toimia, jos Suomessa voisi sopia toisin kuin työehtosopimuksiin on kirjattu.

– Silloin yritykset voisivat myös neuvotella omaan tilanteeseensa sopivan ratkaisun. Suomessa ei kuitenkaan juurikaan ole mahdollista sopia toisin kuin työehtosopimuksiin on kirjattu. Erityisen rajattua tämä on pieniltä yrityksiltä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoihin, Pentikäinen muistuttaa.

Hänen mukaansa on siirryttävä moderniin sopimiseen, jossa yrityksillä ja työntekijöille on laaja sopimisen vapaus, joka turvaa työpaikat ja yritysten menestyksen. Silloin pystytään huomioimaan yrityskohtaiset tuottavuuserot ja palkitsemaan paremmin menestyksestä.

– Tämä rohkaisisi yrityksiä miettimään enemmän malleja, jotka palkitsevat työntekijöitä yritysten menestymisestä. Nyt tätä tehdään liian vähän. Palkka-asiat on liiaksi ulkoistettu liitoille, joissa tunnetaan huonosti yritysten arki, Pentikäinen arvioi.

Minimipalkan turvaava malli kuitenkin hänen mukaansa tarvitaan.

– Minimipalkka voitaisiin sopia joko laissa tai työehtosopimuksissa. Molemmilla on heikkoutensa ja etunsa. Vaihtoehtojen paremmuudesta olisi hyvä keskustella. Palkkaneuvotteluiden siirtäminen yrityksiin olisi työntekijän etu, Pentikäinen kertoo.

Hän huomauttaa, että yrityskohtainen sopiminen parantaa yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta. Kannattavat yritykset maksavat korkeampia palkkoja.

– Nykyinen liittovetoinen palkkamalli vaikeuttaa yritysten kannattavuuden paranemista ja pitää palkat pieninä. Se pitää myös työttömyyden korkeana väkisin, koska se jarruttaa yritysten uudistumista, Pentikäinen toteaa.

Hänen mukaansa Suomen Yrittäjien ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n selvitykset osoittavat, ettei paikallinen sopiminen johda palkka-aleen. Enemmän uskotaan palkkatason nousuun.

Kadulle ammutut terroristit näkyvät toisen iskun paikalla yöllä otetussa videossa

18.8.2017 - 07:33

Ohikulkijan kuvaamalla videolla on rantatiellä esillä hyökkääjien ruumiita.

Espanjan Cambrilsin öisessä iskussa viisi terroristia ajoi autolla väkijoukkoon. Heidän yllään oli räjähdevöitä ja tuliaseita.

Seitsemän ihmistä, joista yksi poliisi, loukkaantui. Yksi loukkaantuneista on kriittisessä tilassa.

Poliisi ampui suistuneesta autosta ulos tulleet terroristit. Tämän jälkeen viranomaiset suorittivat tarkoituksellisia räjähdyksiä.

Aiemmin torstaina Cambrilsin lähellä Barcelonassa ainakin 13 ihmistä kuoli vastaavassa iskussa kävelykadulle.

Poliisin mukaan keskiviikkoinen räjähdys Alcanarin kaupungissa liittyy iskuihin. Siellä olleessa talossa ilmeisesti valmistettiin räjähteitä.

La Vanguardia -lehden julkaisemalla videolla näkyy Cambrilsin rantakadulla olevia kuolleita terroristeja.

Varhaiset vaihdevuodet mahdollisesti myös diabeteksen riskitekijä

18.8.2017 - 07:28

Varhain alkavat vaihdevuodet saattaa olla merkki suurentuneesta vaarasta sairastua aikuistyypin diabetekseen., kertoo uutispalvelu Duodecim.

Varhain alkavat vaihdevuodet saattaa Duodecimin mukaan olla merkki suurentuneesta vaarasta sairastua aikuistyypin diabetekseen Aiemmissa tutkimuksissa varhainen menopaussi on yhdistetty myös sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen.

Diabetologia-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 3 600 vaihdevuodet eli menopaussin ylittäneen rotterdamilaisnaisen yhdeksänvuotiseen seurantaan. Seurannan aikana 350 naisella todettiin aikuistyypin diabetes.

Tutkijat huomioivat analyysissa lukuisia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä, kuten osallistujien painoindeksin, metaboliset riskitekijät, mahdollisen geneettisen diabetesalttiuden ja monia elintapoja, mutta ne eivät selittäneet tuloksia. Näidenkin seikkojen huomioimisen jälkeen vaihdevuosien ajankohta liittyi diabetesriskiin.

Verrattuna naisiin, joiden vaihdevuodet alkoivat vasta yli 55-vuotiaana, diabetesriski oli nelinkertainen, jos vaihdevuodet olivat alkaneet alle 40-vuotiaana. Myös hieman tavallista aikaisemmin eli 40–44-vuotiaana tai normaalina ajankohtana eli 44–55-vuotiaana alkaneet vaihdevuodet liittyivät suurentuneeseen sairastumisvaaraan. Tuolloin riski oli tosin vain noin kaksi kertaa suurempi kuin myöhäisiin vaihdevuosiin liittyvä.

Vaihdevuosilla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin naisen kuukautiset lakkaavat ja munasarjojen toiminta heikkenee ja loppuu. Suurelle osalle naisista tämä aiheuttaa oireita, kuten kuumia aaltoja ja yöllistä hikoilua. Suomalaisnaisten vaihdevuodet alkavat Duodecimin mukaan keskimäärin 51 vuoden iässä.

Uutispalvelu Duodecim

Hjallis Harkimo: Sinisillä ei ole viestiä, markkinarakoa eikä suunnitelmaa

18.8.2017 - 07:14

Kansanedustajan mielestä uuden puolueen sanoma on jo nyt vaihtunut monta kertaa.

Liikemies-kansanedustaja Hjallis Harkimo (kok.) kirjoittaa Iltalehdessä otsikolla Sininen vaihtoehto ei ole vaihtoehto.

Hänen mukaansa markkinoinnissa tuote pitää kuvailla niin että normaali ihminen nopeasti sen ymmärtää. Laajat ihmisjoukot pitää saada ajattelemaan, että tuon asian tai tuotteen tai palvelu hankkiminen jollain tapaa parantaa hänen elämäänsä. Lisäksi pitää olla sisältöä, jolle löytyy markkinarako.

– Sininen vaihtoehto on uusi puolue, joka hätiköiden kyhättiin yhteen ja jolta puuttuu kaikki yllämainittu. Heiltä puuttuvat viesti, markkinarako ja suunnitelmallisuus, Hjallis Harkimo toteaa.

– Heillä ei oikeastaan ole mitään. Heidän pääviestinsä oli alussa, että he eivät kannata (Jussi) Halla-ahon rasistista linjaa – jonka he olivat ennen hyväksyneet. Välillä he ovat macronilaisia ja välillä heillä on hallitusohjelma ja nyt viimeksi he ovat keksineet keskiluokan – varmaan siksi, että he olivat kuulleet jonkun analyysin, jonka mukaan Donald Trump valittiin presidentiksi keskiluokan avulla.

Harkimon mukaan "jos olen jotain oppinut markkinoinnista ja saavutuksista ylipäänsä, niin tämän: et voi saavuttaa mitään vain vastustamalla jotakin tai jotakuta toista".

– Pitää olla jotain omaa. Sinisellä vaihtoehdolla omaa on tällä hetkellä vain 1,6 prosentin kannatus, joka sekin mahtuu virhemarginaaliin. Eli käytännössä heillä ei ole edes kannatusta.

Kansanedustaja ennustaa, ettei asia jää tähän.

– Tässä kokoonpanossa hallitus ei tule menemään seuraaviin vaaleihin. Tämä näytelmä ei vielä ole loppu. Ja veikkaan myös, että moni näyttelijä teki virhearvion suostuessaan rooliinsa, Harkimo ennustaa.

Toinen terrori-isku kadulla, poliisi ampui viisi hyökkääjää

18.8.2017 - 06:53

Espanjan Cambrilsissa poliisi ampui viisi terroristia. Aiemmin Barcelonassa kuoli iskussa kävelykadulle ainakin 13 ihmistä.

Espanjan Cambrilsissa poliisi ampui yöllä viisi terroristia pysäyttäessään heidän iskunsa.

Terroristit ajoivat ensin autolla ihmisryhmään. Seitsemän sivullista, mukaan lukien yksi poliisi, loukkaantui.

Hyökkääjillä oli poliisin mukaan räjähdevyöt. Pakettiauto suistui ja miesten tullessa ulos heidät ammuttiin.

Pääministeri Mariano Rajoyn mukaan kyseessä oli jihadisti-isku.

Aiemmin torstaina El Paisin mukaan poliisi vahvisti, että 13 ihmistä kuoli ja noin 90 loukkaantui kello viiden jälkeen iltapäivällä tapahtuneessa yliajossa. Loukkaantuneista 15 tila oli vakava.

Kaksi epäiltyä on pidätetty terroriteosta. Heistä toinen on Driss Oukabir. Murhaavan pakettiauton ajaja pakeni.

Cambrils ja Barcelona sijaitsevat lähellä toisiaan.

Espanjan poliisin mukaan Barcelonan iskussa käytettiin kahta pakettiautoa, joista toinen jäi tekopaikalle ja toinen löydettiin Vicin pikkukaupungista. Terroristijärjestö ISIS on ottanut vastuun iskusta.

Läheiset metro- ja juna-asemat suljettiin. Useat liikkeet sulkivat ovensa ja asiakkaat jäivät sisälle turvaan. Poliisi kehotti paikallisia ja turisteja välttämään aluetta.

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en"><p lang="en" dir="ltr">Berlin.<br>Nice.<br>Stockholm.<br>London. <br>And now, <a href="https://twitter.com/hashtag/Barcelona?src=hash">#Barcelona</a>.<br><br>What more can be done to prevent vehicle terror attacks? <a href="https://t.co/noMU9wqlsC">https://t.co/noMU9wqlsC</a> <a href="https://t.co/PhQkNzP3KU">pic.twitter.com/PhQkNzP3KU</a></p>&mdash; BBC News (World) (@BBCWorld) <a href="https://twitter.com/BBCWorld/status/898379549880315905">August 18, 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Yliajo Barcelonassa oli terrori-isku – yli kymmenen kuollutta

17.8.2017 - 18:44

Pakettiauto ajoi ihmisten päälle Barcelonassa La Rambla-kävelykadulla. Poliisin mukaan kyseessä on terroriteko.

El Paisin mukaan ainakin 13 ihmistä on kuollut ja noin 20 loukkaantunut kello viiden jälkeen iltapäivällä tapahtuneessa yliajossa.

La Vanguardia -lehti kertoo 12 kuolleesta.

Poliisi on vahvistanut, että kyseessä oli terroriteko.

Läheiset metro- ja juna-asemat suljettiin. Useat liikkeet sulkivat ovensa ja asiakkaat jäivät sisälle turvaan. Poliisi kehotti paikallisia ja turisteja välttämään aluetta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivotti tviitissään voimia iskun uhreille, omaisille ja pelastajille.

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="fi"><p lang="fi" dir="ltr">Terroristit iskivät jälleen Eurooppaan. Seuraan Barcelonan tilannetta äärimmäisellä vakavuudella. Voimia uhreille, omaisille, pelastajille.</p>&mdash; Sauli Niinistö (@niinisto) <a href="https://twitter.com/niinisto/status/898220282892124162">17. elokuuta 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Aasiin räjähteitä asentaneet terroristit kuolivat omaan pommiinsa

17.8.2017 - 18:33

ISIS-terroristit kuolivat omaan pommiinsa asentaessaan räjähteitä aasiin.

Kolme ISIS-terroristia kuoli ja viisi loukkaantui, kun he olivat asentamassa räjähdevyötä aasiin Kirkukin alueella Irakissa. Asennuksen yhteydessä räjähteet laukesivat tuhoisin seurauksin, kertoo Iraqi News.

Kyseessä on uusi metodi, jolla yritetään välttää Yhdysvaltain johtaman liittouman ilmaiskuja. Räjähteillä lastatut autot ovat joutuneet usein ilmaiskujen maalitauluiksi.

ISIS on pitänyt hallussaan alueita Kirkukin lähellä vuodesta 2014 lähtien. Heimojohtajat ja poliitikot ovat painostaneet Irakin hallitusta siivoamaan alueen ISIS-terroristeista hyökkäämällä Hawijaan. Hallituksen ja Irakin armeijan seuraava operaatiokohde on kuitenkin Niniven alueella sijaitseva Tal Afar.

Paikallisten mukaan Hawijassa on tapahtumassa humanitaarinen katastrofi ja ISIS-terroristit murhaavat ihmisiä, jotka yrittävät paeta kaupungista.

Talouden nousukausi ei hoida työttömyyttä – ainakaan rakenteellista

17.8.2017 - 17:41

Jos luulit, että taloutemme nousukausi hoitaa työttömyyden, erehdyit, toteaa toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n elinkeinoasioiden päällikkö Antti Aarnio.

Antti Aarnio muistuttaa, että hyvistä talousuutisista huolimatta työttömyysaste on yhä yli kahdeksan prosenttia ja työtä hakevia ihmisiä on yhä yli 300 000.

Talouden kasvaessa työttömyys yleensä vähenee, muttei häviä kokonaan. Tätä työttömyyden tasoa kutsutaan rakenteelliseksi työttömyydeksi tai luonnolliseksi työttömyysasteeksi. Sillä tarkoitetaan sellaista tilaa, jossa työmarkkinoiden kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa.

– On erittäin vaikeaa arvioida, kuinka korkea rakenteellinen työttömyysaste on Suomessa, Aarnio toteaa STTK:n verkkosivuilla.

Hänen mukaansa varsinkin nyt pitkän taantuman jälkeen on erittäin tärkeää keskustella, minkä verran työllisyys voi parantua ja työttömyys laskea, kun talous vihdoin kasvaa.

– Yleensä taloustaantumien jälkeen arviot rakenteellisesta työttömyydestä nousevat. Oletetaan ikään kuin, että taantuman jälkeen osa ihmisistä tippuu työmarkkinakärryiltä eikä pääse kipuamaan koskaan takaisin.

1990-luvun puolessa välin työttömyysaste oli reilusti yli 15 prosentissa ja tuolloin esitettiin arvioita, että rakenteellinen työttömyysaste on peräti 13-14 prosenttia. Silloin ei osattu ennustaa työllisyyden nopeaa paranemista ict-sektorin vetämänä.

– Nyt meillä on takana poikkeuksellisen pitkä taantuma, jonka aikana rakennemuutos on ollut voimakasta, varsinkin keskipalkkaisia työpaikkoja on kadonnut Suomesta. Kun lisäksi väestö ikääntyy vauhdilla, on erittäin vaikeaa arvioida, kuinka korkea rakenteellinen työttömyysaste on Suomessa, Aarnio toteaa.

OECD ja Euroopan komissio ovat arvioineet, että rakenteellinen työttömyysaste on Suomessa noin 7,5 prosenttia.

Aarnion mielestä Suomessa ei pitäisi hyväksyä sitä, että jokaisen taantuman jälkeen yhä suurempi osa taantuman aikana työnsä menettäneistä siirtyy pysyvästi reserviin.

– Sen sijaan pitäisi hyväksyä se, että työllisyyden hoitaminen on kallista puuhaa ja vaatii selkeästi nykyistä enemmän resursseja työvoimapalveluihin. Työnhakijoille pitäisi tarjota paljon enemmän koulutusta, tukea ja kannustamista työvoimaviranomaisten taholta. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaan tulisi satsata kymmeniä, jopa satoja miljoonia euroja enemmän kuin hallitus nyt kaavailee, Aarnio sanoo.

– Tulevina kuukausina tullaan uutisoimaan yhä useammin siitä, kuinka työnantajat eivät tunnu löytävän tarvitsemiaan työntekijöitä. Tarvetta tehokkaammalle ja paremmin resursoidulle työnhakijoiden palveluille todella on, Aarnio toteaa.

Veronmaksajat hallitukselle: Kun veroporkkana annetaan, siinä pitäisi pitäytyä

17.8.2017 - 17:31

Veronmaksajien Teemu Lehtisen mukaan haittaveroja voitaisiin korottaa maltillisesti tuloveronkevennysten kattamiseksi osittain.

Veronmaksajien keskusliiton mukaan palkkaverotusta täytyy keventää 400 miljoonalla eurolla ensi vuonna, jotta kenenkään verotus ei kiristy. Verotus uhkaa kiristyä kilpailukykysopimuksessa sovittujen työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen korotusten sekä Yle-veron korotuksen vuoksi.

Etujärjestöjen käsitykset luvuista eivät poikkea toisistaan, mutta tavoitteet vaihtelevat. Esimerkiksi SAK:lle riittäisi 200 miljoonan euron veronkevennykset.

– Me olemme lähteneet siitä, että valtiolla on varaa ja olisi myös järkevää tehdä täysi 400 miljoonan kompensaatio nyt, kun liittokierros on tulossa, eli sillä lailla tukea palkkamalttivaatimusta, Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo Verkkouutisille.

Lehtinen sanoo, että täysi kompensaatio olisi myös linjassa sen kanssa, mitä hallitus lupasi viime vuonna kilpailukykysopimuksen yhteydessä. Valtioneuvoston 2.6.2016 antaman tiedotteen mukaan: "Vuosien 2018 ja 2019 verotuksen osalta hallitus pyrkii ohjelmansa mukaisesti siihen, ettei palkansaajien verotus millään tulotasolla kiristy."

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) näkemyksen mukaan kilpailukykysopimuksen maksukorotukset on jo kompensoitu palkansaajille tänä ja ensi vuonna, koska tänä vuonna veroja kevennettiin enemmän kuin olisi tarvinnut. Hallitus porrasti veronkevennykset kilpailukykysopimuksen kattavuuden mukaan. Hallitus kevensi veroja 515 miljoonalla eurolla, kun kilpailukykysopimuksen kattavuus ylitti 90 prosenttia.

– Kun veroporkkana annetaan, niin kyllä siinä pitäisi myös pitäytyä. Ei tässä vastaantulossa sellaista ajatusta ollut luettavissa, että tämän vuoden kevennys peritään ensi vuonna takaisin, Lehtinen huomauttaa.

Palkkamalttia voi avittaa veromaltilla

Sipilän näkemys perustuu siihen, että hallitusohjelman mukaan verotus ei kiristy vaalikauden aikana eli vuosina 2015–2019. Lehtinen toteaa, että jos veronkevennykset jätettäisiin ensi vuonna tekemättä, silloin ne pitäisi tehdä vuonna 2019.

– En ymmärrä sellaista ajatusta, että kompensaatio tehdään myöhennetysti vasta 2019, kun nyt neuvotellaan vuoden 2018 palkoista. Palkkamaltti ratkeaa liittopöydissä, mutta hallitus voi avittaa palkkamalttia veromaltilla, Lehtinen sanoo.

Lehtisen mielestä tilaa veronkevennyksille on, sillä valtiontalouden alijäämä on valtiovarainministeriön budjettiesityksessä kaksi miljardia pienempi kuin tänä vuonna. Ensi vuonna alijäämä on 3,4 miljardia euroa.

Alkoholi- ja sähköveroon maltillisia korotuksia

Verkkouutisten tietojen mukaan hallituksen piirissä pohditaan tuloveronkevennysten rahoittamista haittaverojen korotuksilla.

Lehtisen mielestä joitain maltillisia haittaverojen korotuksia voitaisiin harkita.

– Mutta en näe, että veronkevennykset voidaan kattaa kokonaan kiristämällä jostain muualta, hän korostaa.

Lehtisen mielestä esimerkiksi alkoholin verotusta voitaisiin korottaa vähän. Hallitusohjelman mukaan alkoholiveroa tarkistetaan, mikäli Viron veronkorotukset antavat siihen mahdollisuuden.

– Tässä välillä Viro on todella merkittävästi korottanut ja korottamassa alkoholin verotusta, joten tilaa tätä kautta on jonkin verran syntynyt. Täältä voisi löytyä korotusmahdollisuuksia, jos työn verotusta samalla kevennetään, Lehtinen sanoo.

Lisäksi hän toteaa, että sähköveroa ei ole korotettu lainkaan tällä vaalikaudella.

– Siellä hyvin pienikin korotus kuluttajan tasolla voi tuottaa ihan hyvän summan rahaa, koska vero on niin laajapohjainen.

Suuremmat palkankorotukset, jos verotus kiristyy

Vuoteen 2019 voimassaolevaan solidaarisuusveroon hallitus teki lisäkiristyksen vuosiksi 2016 ja 2017. Hallituspuolueista keskusta ja uusi vaihtoehto kannattavat solidaarisuusveron lisäkiristyksen jatkamista ensi vuonna, eli veron alarajan pitämistä 72 300 eurossa 90 000 euron sijaan.

Veronmaksajien mielestä verotuksen kiristymispaine pitäisi purkaa kaikilla tulotasoilla.

– Se maksaisi sen 400 miljoonaa. Solidaarisuusveron lisäkiristyksen päättyminen hoitaisi asian kuntoon hyväpalkkaisten päässä. Uudet lisäpäätökset pitäisi tehdä silloin pieni- ja keskituloisille painottuen.

Lehtinen sanoo, että jos tuloveronkevennyksiä ei ensi vuonna tehdä, verotuksen kiristyminen on tuntuvaa ja ostovoiman saaminen edes nollaan vaatisi merkittäviä nimelliskorotuksia palkkoihin.

– Hallituksen pitäisi budjettiriihessä pelata oma verokorttinsa viisaalla tavalla, jotta se pohjustaisi osaltaan liittokierrosta, Lehtinen toteaa.

Todistusarvosanat ratkaiseviksi korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa

17.8.2017 - 17:06

Korkeakoulut uudistavat valintakoemenettelyjään tavoitteena vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa opintojen aloitusta.

Todistusarvosanoihin perustuvaa opiskelijavalintaa lisätään. Pääsykokeita muutetaan siten, etteivät ne edellytä hakijoilta pitkää valmentautumista. Hakeminen helpottuu ja tarve osallistua valmennuskursseille poistuu, opetus- ja kulttuuriministeriö sanoo tiedotteessaan.

– Olemme korkeakoulujen kanssa hyvässä yhteistyössä sopineet kehittämistoimista, jotka selkeyttävät ja helpottavat korkeakoulutukseen hakeutumista. Korkeakouluihin voi entistä useammin hakea ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella ilman muita suorituksia. Opiskelijavalinta pääsykokeiden avulla on kuitenkin edelleen mahdollista, mutta pääsykokeisiin valmistautuminenkin kevenee, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen kertoo.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ottavat vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista.

Pidemmällä aikavälillä korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintojaan vuoteen 2020 mennessä siten, että kulttuuri- ja taidealoja lukuun ottamatta nykyistä merkittävästi suurempi osa opiskelijoista valitaan todistusvalinnalla.

Todistusvalinnalla täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville. Uudistusta tukee ministeriön mukaan myös se, että ylioppilastutkinnon hyväksyttyjen kokeiden uusimismahdollisuuksia lisätään.

Korkeakoulut päättävät, valitsevatko ne vuodesta 2020 alkaen todistusvalinnalla opiskelijoita ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon todistuksen perusteella vai vain ylioppilastutkinnon perusteella.

Todistusvalinnan lisäksi järjestetään jatkossakin valintakokeita niille, joita ei voida valita todistuksen perusteella. Korkeakoulut luopuvat yhteispistevalinnasta, jossa valinta perustuu sekä todistukseen että pääsykokeeseen.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut kehittävät useille aloille yhteisiä pääsykokeita. Kokeissa arvioidaan valmiuksia ja kyvykkyyttä korkeakouluopintoihin, mutta ei korkeakouluopintojen sisältöjä.

Todistusvalinnassa valituille tai pääsykokeen osana voidaan lisäksi järjestää soveltuvuuskoe, jos se on kyseisessä koulutuksessa tutkimustiedon pohjalta perusteltua.

– Opiskelijavalintojen kehittämisessä otetaan huomioon myös mahdollisuudet elinikäisen oppimiseen. Se, että avoimessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen kautta voisi elämän eri vaiheissa päästä tutkinto-opiskelijaksi, on tästä hyvä esimerkki, Lehikoinen sanoo.

Korkeakoulut kehittävät myös korkeakouluissa jo opiskelevien mahdollisuuksia vaihtaa alaa tai korkeakoulua opintojen aikana.

Niin ikään elinikäisen oppimisen turvaamiseksi kehitetään tutkinnon jo suorittaneille reittejä uusiin korkeakouluopintoihin.

Korkeakoulut tekevät valintaperusteita koskevat päätökset jatkossa siten, että erityisesti todistusten hyödyntämisen osalta valintaperusteet ovat toisen asteen opinnot aloittavien tiedossa.

USU: Romaneilla heräsi pelko etnisestä rekisteristä

17.8.2017 - 16:55

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tämän vuoden alussa aloittama romanien hyvinvointitutkimus on paljastanut Uutissuomalaisen mukaan romaniväestön syvän epäluottamuksen viranomaisia kohtaan.

Roosa-hyvinvointitutkimus on herättänyt romaneissa runsaasti huolta muun muassa etnisestä profiloinnista ja tietojen väärinkäytöstä.

Suomessa asuu 10 000–12 000 romania, ja tavoitteena on saada tuhat heistä tutkittavaksi. Tutkimuksessa selvitetään romanien hyvinvointia, terveyttä, toiminta- ja työkykyä ja palvelujen käyttöä.

Epäluottamuksen vuoksi hyvinvointitutkimukseen on ollut vaikea löytää tutkittavia.

Toiminnanjohtaja Allan Lindberg Suomen Romanifoorumista kertoo Uutissuomalaiselle kuulleensa tutkimukseen osallistuneiden vähäisestä määrästä. Yllättynyt hän ei kuitenkaan ole.

– Tutkimus herättää epäluuloja siitä, miksi ja mitä tutkitaan. Moni ajattelee, että mitä se hyödyttää ja miksi romaneja eriytetään tällä tavoin muista suomalaisista. Suomen romanit haluavat olla suomalaisia ja kuulua yhteiskuntaan.

Etnisen profiloinnin pelosta puhuu myös aluekoordinaattori Tanja Berg.

– Ennakkoluulot ja pelot tekevät sen, ettei tutkimukseen helposti lähdetä mukaan. Mutta tutkimuksen jälkeen voisimme saada sellaisia palveluita, joita romanit tarvitsevatkin, Berg sanoo Uutissuomalaiselle.

Tuore tutkimustieto olisi THL:n mielestä tarpeen, koska edellinen laaja tutkimus Suomen romaneista on tehty vuoden 1970 väestölaskennan yhteydessä. Roosa-tutkimus kuuluu myös Suomen romanipoliittiseen ohjelmaan, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta Euroopan edelläkävijä romaniväestön yhdenvertaisuuden edistämisessä.

Kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vuonna 2013 teki esiselvitystä nykyistä Roosa-tutkimusta varten, mieliala oli vielä toinen.

– Sitten paljastui Ruotsin poliisin laiton rekisteri romaneista, ja mieliala kääntyi. Nyt pelätään etnistä rekisteriä ja sitä, että tietoja voidaan käyttää väärin, tutkija Anneli Weiste-Paakkanen THL:stä sanoo.

Metsäpalot ja tykkylumi uhkaavat Suomen metsiä tulevaisuudessa

17.8.2017 - 16:52

Ilari Lehtonen tarkasteli väitöstyössään ilmastonmuutoksen vaikutusta metsäpalojen ja raskaiden tykkylumikuormien esiintymiseen.

Metsäpalot ovat Suomessa pääosin seurausta ihmisen toiminnasta, sillä vain pieni osa paloista on salaman sytyttämiä. Sää- ja ilmasto-olojen vaikutus paloihin on rajallinen, mutta metsäpalojen esiintyminen korreloi kuitenkin hyvin sääolosuhteista johdetun meteorologisen metsäpaloriskin kanssa.

Ilari Lehtosen mukaan lisäksi metsäpalotilastojen perusteella on nähtävissä, että mitä korkeamman metsäpaloriskin vallitessa palot syttyvät, sitä suuremmaksi metsäpalojen keskikoko kasvaa.

– Tämä johtuu lähinnä lämpötilojen kohoamisesta aiheutuvasta haihdunnan lisääntymisestä ja maaperän kuivumisesta, jota suuressa osassa maata jossain määrin lisääntyvä sademäärä ei täysin kompensoi, Lehtonen tiivistää väitöstiedotteessaan.

Mallitulosten välisen suuren hajonnan takia on kuitenkin hyvin epävarmaa kuinka paljon paloriski kasvaa.

– Pessimistisimpien skenaarioiden toteutuessa vuosittainen paloala voisi moninkertaistua, jos sään ja metsäpalojen esiintymisen välinen yhteys säilyy samankaltaisena kuin viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Toisaalta jo yksi todellinen suurpalo, jollainen koettiin Ruotsin Västmanlandissa kesällä 2014, voisi polttaa metsää enemmän kuin kaikki Suomen metsäpalot yhteensä viimeisten 20 vuoden aikana, Lehtonen muistuttaa.

Metsäpalojen hallinta onkin ollut Suomessa viime vuosikymmeninä erinomaisella tolalla ja keskimääräinen paloala on ollut vain noin 0,5 hehtaaria metsäpaloa kohti. Tulokset osoittavat, että tästä valmiudesta ei ole syytä tinkiä.

Mitä otollisemmat olosuhteet palojen leviämiselle ovat ja mitä useampia metsäpaloja sattuu samanaikaisesti, sitä todennäköisempää on, että joku paloista ehtii karkaamaan suurpaloksi ennen kuin metsäpalo on saatu hallintaan.

Lumituhoriski voi kasvaa Itä- ja Pohjois-Suomessa

Lumituhoja metsissä aiheuttavien raskaiden lumikuormien esiintymistä Lehtonen arvioi soveltamalla Ilmatieteen laitoksella operatiivisessa käytössä olevaa tykkylumen ennustemallia ilmastomalliaineistoihin.

Ilmastonmuutoksen seurauksena talvien ennakoidaan sekä lauhtuvan että muuttuvan sateisemmiksi. Talviset suojasäät muuttuvat siten entistä yleisemmiksi ja aiempaa suurempi osuus talvisateista tulee vetenä.

Toisaalta keskitalvella lämpötila on suurimmassa osassa Suomea edelleen enimmän aikaa selvästi pakkasen puolella ja lumituhojen kannalta oleellisinta on runsaiden lumisateiden esiintyminen ilman lämpötilan ollessa lähellä nollaa astetta.

– Tulosten perusteella Etelä- ja Länsi-Suomessa lumituhojen riski pienenee talvien lauhtuessa, mutta Pohjois-Karjalan, Kainuun, Koillismaan ja Lapin alueilla riski näyttäisi kasvavan. Alueet, joilla lumituhoriski tulosten mukaan kasvaa ovat siten samat, joilla lumituhoja esiintyy jo nykyilmastossakin eniten. Näillä alueilla lumituhoriskiin vaikuttaa oleellisesti muuta Suomea kylmempien talvien lisäksi myös jonkin verran korkeampi ja kumpuilevampi maasto, sillä tykkyä kertyy eniten korkeiden vaarojen lakimetsissä, Lehtonen kertoo.

Ilmastollisia riskejä voidaan vähentää

– Metsäpalojen ja tykkylumen lisäksi ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan boreaalisiin metsiin myös monilla muilla tavoin. Esimerkiksi roudan väheneminen lisää tuulituhojen riskiä ja kasvukauden pidentyminen on suosiollista tuhohyönteisille. Lehtonen sanoo.

Yleisesti ottaen metsätuhoihin johtavat prosessit ovat metsäekosysteemin prosesseista ilmastoherkimpiä. Lehtonen huomauttaa, että arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsätuhojen esiintymiseen sisältävät siten paljon enemmän epävarmuutta kuin arviot esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta metsien kasvuun tai hiilen sidontaan.

Asianmukaisella metsien hoidolla metsätalouteen vaikuttavat ilmastolliset riskit voidaan ottaa huomioon kustannustehokkaasti metsien biomassan tuotantoa sekä hiilen sidontaa samalla kasvattaen.

– Tämä on tärkeää, sillä metsien hiilen sidontaa lisäämällä ilmastonmuutosta voidaan jossain määrin hillitä. Toisaalta uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi Suomessa kohdistuu merkittäviä kasvupaineita biomassan tuotantoon, Lehtonen sanoo.

Ilari Lehtosen väitöskirja Projected climate change impact on fire risk and heavy snow loads in the Finnish forests tarkastetaan tiistaina 22. elokuuta Helsingin yliopistossa.

Puolison hyvä koulutus suojaa sydänkohtauksen jälkeen

17.8.2017 - 16:47

Puolison korkea koulutustaso on yhteydessä parempaan terveyteen oman sosioekonomisen aseman rinnalla.

Etenkin naisilla puolison koulutuksella on iso rooli elinodotteeseen sydänkohtauksen jälkeen, ilmenee väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan sydänkohtauksen saaneilla miehillä avio- tai avopuolison kanssa asuminen oli yhteydessä parempaan elinodotteeseen verrattuna yksin asuviin. Korkein sydänkohtauksen ilmaantuvuus ja kuolleisuusriski on niillä, joilla ei puolisoa ole.

Väitöstyön tulokset korostavat oman ja kotitalouden sosioekonomisten resurssien merkittäviä yhteyksiä sydäntauteihin. Parisuhteiden terveysvaikutukset saattavatkin riippua osin puolison sosioekonomisista resursseista.

– Naisilla aviopuolison kanssa asumisen terveyttä edistävät ominaisuudet näyttivät liittyvän näiden kotitalouksien parempiin materiaalisiin resursseihin, sanoo Fanny Kilpi Helsingin väitöstiedotteessaan.

Omalla koulutuksella, ammattiasemalla, kotitalouden tuloilla sekä varallisuudella oli kaikilla yhteys sydänkohtauksen kokemiseen. Koulutus ja ammattiasema ennustivat kuitenkin vahvemmin sydänkohtauksien ilmaantuvuutta, kun taas materiaaliset resurssit kuten tulot ja varallisuus olivat voimakkaammin yhteydessä kuolleisuuteen.

– Lapsuuden sosioekonomisilla tekijöillä, kuten vanhempien koulutuksella, ammattiasemalla ja lapsuuskodin asumistiheydellä, oli myös yhteyttä sydänkohtauksien ilmaantuvuuteen aikuisiällä, Kilpi kertoo.

Tutkijan mukaan kansanterveyden edistämisen ja terveyserojen kaventamisen kannalta pitäisi kiinnittää huomiota huono-osaisuuden erilaisiin ulottuvuuksiin ja niiden yhteyksiin sekä sydänkohtauksien ilmaantuvuuteen että kuolleisuuteen.

– Näin voitaisiin ehkäistä taudin puhkeamista ja tukea jo sydänkohtauksen kokeneita potilaita parhaiten, Kilpi toteaa.

Fanny Kilven väitöskirja Socioeconomic and –demographic determinants of myocardial infarction incidence and survival tarkastetaan 24. elokuuta Helsingin yliopistossa.

Vanhempien liikuntatottumukset kantavat lapsen liikunta-aktiivisuutta keski-ikään saakka

17.8.2017 - 16:45

Sekä isän että äidin liikuntatottumuksilla on tärkeä merkitys liikunnallisen elämäntavan kehittymisessä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien vapaa-ajan liikunnan merkitystä heidän lastensa liikunta-aktiivisuuteen 30 vuoden pitkittäistutkimuksessa (1980–2011). Tulokset osoittavat, että yksilön liikunnallisen elämäntavan taustalta löytyy vahva yhteys hänen vanhempiensa liikuntatottumuksiin.

Tuloksissa näkyy selvästi sekä äidin että isän liikuntatottumusten merkitys, joilla on yhteys sekä tyttöjen että poikien liikunnalliseen elämäntapaan pitkälle aikuisikään. Yhteys näkyy erityisen vahvana 24 ikävuoteen saakka mutta säilyy aina keski-ikään eli 46-vuotiaaksi asti.

Tulokset ovat riippumattomia muun muassa lapsuuden perheen asuinalueesta, vanhempien sosioekonomisesta asemasta ja perhemuodosta.

– Tutkimuksen tulokset kannustavat vanhempia liikunnan pariin. Vanhempien vapaa-ajan liikunta luo perustaa lasten ja nuorten liikuntatottumusten muotoutumiselle sen lisäksi, että se edistää vanhempien omaa hyvinvointia, tutkija Kaisa Kaseva Helsingin yliopistosta sanoo.

– Tällä tutkimuksella ei vielä päästä vastaamaan kysymykseen siitä, mitkä tekijät yksilön liikunnallisen elämäntavan ja hänen vanhempiensa vapaa-ajan liikunnan yhteyttä tarkalleen selittävät, hän huomauttaa.

– Kyse voi olla esimerkin voimasta: liikunnallinen elämäntapa tuntuu yksilöstä luonnolliselta valinnalta, kun lapsuudenkodissakin vanhemmat ovat olleet liikunnallisesti aktiivisia. Myös perheiden yhdessä liikkuminen voi olla myöhemmän aktiivisuuden kannalta merkityksellistä. Kolmantena selittävänä tekijänä voi olla vanhempien tuki lapsensa liikuntaharrastuksille: kustanna, kuljeta, kannusta, Kaseva sanoo.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vanhempien toiminta luo pohjan yksilön elämänpituiselle motivaatiolle ja sitoutumiselle liikkumiseen.

Tutkimus on julkaistu Journal of Physical Activity and Health -lehdessä.

Jussi Niinistö: Perussuomalaisilla ei ole tarkoitustakaan pyrkiä hallitukseen

17.8.2017 - 16:27

Puolustusministerin mielestä Jussi Halla-ahon puolueelle ei löydy hallituskumppaneita.

– Olen puolueeton ammattiministeri, puolustusministeri Jussi Niinistö naurahtaa ironisesti puolustusministeriössä Helsingissä.

Ilmaisu on kuvaava. Perussuomalaisten entinen varapuheenjohtaja jätti vanhan puolueensa yhdessä sen pitkäaikaisen puheenjohtajan Timo Soinin ja kansanedustajajoukon kanssa kesäkuun puoluekokouksen jälkeen. Perustettiin Uusi vaihtoehto -nimellä vielä toistaiseksi tunnettu eduskuntaryhmä.

Jussi Niinistö sanoo Verkkouutisille, että perussuomalaiset aikoo europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon johdolla sulkea itsensä pois hallitustyöstä.

– Heillä ei ole tarkoitustakaan pyrkiä hallitukseen ja vaikuttamaan maan asioihin. Vaikka he saavuttaisivatkin huomattavaa menestystä vaaleissa, pelaavat he sillä politiikalla itsensä samalla ulos hallituksesta. Heillä ei ole hallituskumppaneita, Jussi Niinistö sanoo.

Kyse on Niinistön mukaan täysin tietoisesta strategiasta. Hänen mukaansa perussuomalaisilla pitäisi nykyisellä politiikalla olla eduskunnan enemmistö ennen kuin se voisi olla hallituksessa.

– Halutaan olla oppositiossa niin sanotusti "oikeassa", eikä vaikuttamassa maan asioihin. Sillä perussuomalaisella puolueella, missä sain itse olla johtotehtävissä, oli selkeä tavoite. Kun saadaan kansalaisilta luottamusta, pitää sitä myös käyttää maan asioiden hoitamiseen.

Perussuomalaisista eronneiden uudesta vaihtoehdosta tulee sininen eduskuntaryhmä, kun eduskunnan toiminta taas käynnistyy. Varsinainen sininen tulevaisuus -puolue taas perustetaan, kunhan 5 000 kannattajakorttia on saatu kasaan.

Siihen on vielä matkaa. Sininen tulevaisuus -yhdistyksen puheenjohtaja, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho sanoi maanantaina, että keruussa on päästy puoliväliin.

"Kaksinumeroinen luku"

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo on saanut selitellä Uuden vaihtoehdon kannatuslukuja. Torstain Ylen gallupissa ryhmä ylsi 1,6 prosentin kannatukseen. Nousua edellisestä mittauksesta oli 0,9 prosenttiyksikköä.

Jussi Niinistön mukaan matalia tuloksia selittää monikin asia. Eräs ongelma on nimi. Kansa ei tunnu tietävän, miten uutta ryhmää tulisi kutsua.

– Nyt on syytä brändätä yhtä nimeä vahvasti, ettei sekoiteta kansalaisia enää uuvateilla ja sinisillä - että on vain sininen ryhmä.

Tuloksissa näkyy Niinistön mukaan myös se, ettei kyse ole vielä varsinaisesta puolueesta.

– Ymmärtääkseni Suomen gallup-historiassa ei ole aiemmin mitattu eduskuntaryhmän kannatusta. Esimerkiksi viime vaalikaudella ei mitattu vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä irronneen vasenryhmän kannatusta, Niinistö sanoo.

Mutta onpa sinisten tilannekin poikkeuksellinen. Vasenryhmään kuului aikanaan kaksi kansanedustajaa. Sinisiä on 19, heistä viisi ministereitä.

Jussi Niinistö uskoo sinisen tulevaisuuden brändin alkavan vakiintua, kun puolue saadaan rekisteröityä, sen kenttä järjestykseen ja paikallisorganisaatiot pystyyn.

Millaisiin lukuihin uusi puolue sitten voi yltää ensi vaaleihin mennessä?

– En ole asiaa vielä ehtinyt pohtia, mutta tämäntyyppisen puolueen kannatuspotentiaali tässä ekologisessa lokerossa on varmaan kaksinumeroinen luku - mutta se alkaa ykkösellä, Niinistö vastaa.

Sinisten periaateohjelma on edennyt luonnosvaiheesta "lausuntokierrokselle" ryhmässä. Sen hyväksymisen jälkeen alkaa yksityiskohtainen ohjelmatyö. Keskeisinä teemoina ovat keskiluokan ja pienyrittäjien asian ajaminen. Iskulauseena on tarjottu "keskiluokan verokapinaa".

– Ettei olla mikään työmarkkinajärjestön jatke, että eturyhmäajattelu on toisenlainen. Tällaisia ajatuksia syntyy, Niinistö selvittää.

Sinisten ohjelman sisällön tarkempi kommentointi kuuluu puolustusministerin mukaan pikemminkin Sampo Terholle ja ryhmän puheenjohtajalle Simon Elolle.

– Itse olen ottanut osaa vain turvallisuuspoliittisen ohjelman kirjoittamiseen. Se teksti on taattua Jussi Niinistöä. Linja ei ole muuttunut. Jalkaväkimiinatkin on muistettu, hän naurahtaa.

Jatko harkinnassa

Jussi Niinistö ei ole tehnyt pitkän tähtäimen päätöksiä oman poliittisen uransa jatkon suhteen. Puolustusministeri kertoo, ettei vielä tiedä, asettuuko ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Hän sanoo kuitenkin harkitsevansa sinisen tulevaisuuden johtotehtäviin hakeutumista sitten, kun puolue järjestäytyy ensimmäisessä puoluekokouksessaan. Niinistö toimi perussuomalaisten ensimmäisenä varapuheenjohtajana vuosina 2013–2017.

– Siinä vaiheessa on itse mietittävä haluaako hakeutua sen tyyppisiin tehtäviin, missä sai olla perussuomalaisissa, ja löytyykö kannatusta. Lähtökohtana minulla on se, että hoidan tämän jäljellä olevan vajaan kahden vuoden puolustusministerin pestin mahdollisimman hyvin loppuun. Se on ykkösprioriteettini, mutta totta kai tuen omalta osaltani sinisen tulevaisuuden puolueen syntyprosessia parhaani mukaan.

Puolustusministeri herätti tällä viikolla huomiota visioimalla Iltalehdelle tulevaisuutta, jossa keskusta, perussuomalaiset ja sininen tulevaisuus yhdistyisivät "Suomen merkittävimmäksi puolueeksi". Niinistö sanoo, ettei kuitenkaan itse harkitse loikkaamista mihinkään muuhun puolueeseen.

– Se ei ollut tämän avaukseni tarkoitus, kun pohdiskelin, että voivatko joskus tulevaisuudessa, vuosien tai vuosikymmenten päästä, sininen tulevaisuus, perussuomalaiset ja Suomen keskusta yhdistyä. Se joko tapahtuu tai sitten ei. En pidä sitä ollenkaan mahdottomana. On sitä kummallisempaakin puolue-elämässä tapahtunut.

Jussi Niinistö huomauttaa, että puoluekenttä on liikkeessä. Hän nostaa esimerkiksi vihreiden gallup-nousun. Vihreät kiipesi torstain gallupissa 1,6 prosenttiyksikköä 17,6 prosenttiin ja ohi 2,6 prosenttiyksikön romahduksen kokeneen SDP:n sekä 17 prosentin pintaan juuttuneen keskustan. Vihreiden edellä on enää kokoomus.

Niinistö vertaa vihreiden nousua perussuomalaisten vuoden 2011 jytkyvaalien alla vallinneeseen tilanteeseen.

– Monikaan vihreiden kannattajista ei tunnu tietävän, onko vihreät hallituksessa vai oppositiossa. Monikaan ei varmaan tiedä, kuka on vihreiden nykyinen puheenjohtaja, Niinistö sanoo.

Hän kutsuu tätä bandwagon-ilmiöksi.

– Kannatusta tulee. Halutaan olla niin sanotusti hyvien ihmisten puolella ja se kannatus kasvaa tiettyyn määrään asti. Vihreät on onnistunut tällaisen ilmiön saamaan aikaan. Sekin kupla joskus puhkeaa.

SAK: Tarveharkinta ei estä kansainvälisten osaajien rekrytointia

17.8.2017 - 16:10

Ulkomaisten työntekijöiden työlupien tarveharkinta ei koske kansainvälisten asiantuntijoiden rekrytointia, muistuttaa palkansaajakeskusjärjestö SAK.

Tarveharkinta liittyy vain työntekijäammatteihin eli suorittavan tason työhön.

– Tarveharkinnan tarkoituksena on huolehtia työmarkkinoilla jo olevan työvoiman mahdollisuuksista työllistyä ja ulkomaalaisten työntekijöiden oikeusturvasta. Sen poistaminen duunarialoilta ei ole perusteltua tilanteessa, jossa työttömyysluvut ovat korkeita ja työolojen valvonta puutteellista, maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä SAK:sta sanoo.

– Kansainvälisten asiantuntijoiden rekrytointia ja start-up-yrittäjien lupaprosessin sujuvoittamista vastaan meillä ei ole yhtään mitään, kunhan heidän työehtonsa ovat kunnossa, hän jatkaa.

Kyntäjän mukaan SAK lyhentäisi myös tarveharkintaan perustuvien lupien käsittelyaikoja ja sujuvoittaisi samalla lupaprosesseja.

Hän kuitenkin huomauttaa SAK:n verkkosivuilla tarveharkinnasta luopumisen ikävistä kokemuksista esimerkiksi Ruotsissa. Malmön yliopiston tutkimuksen mukaan työntekijöitä on haettu ulkomailta lähinnä ylitarjonta-aloille työvoimapulasta kärsivien alojen sijaan.

– Ruotsin ammattiliittojen mukaan tarveharkinnasta luopuminen on lisännyt työntekijöiden hyväksikäyttöä ja työluvista käytävää laitonta kauppaa. Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ja työperäistä ihmiskauppaa esiintyy jo nyt Suomessa yhä enemmän ja nimenomaan ravintola-, siivous-, rakennus- ja maatalousaloilla.

Lue myös: Kokoomuksen Outi Mäkelä: Ay-liike ja vasemmisto ovat protektionismin suurimpia moottoreita

Sivut