Subscribe to syöte Verkkouutiset
verkkouutiset.fi uutisotsikot
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 10 min sitten

Etlan mukaan vienti vetää ja teollisuustuotanto kasvaa ennustettua nopeammin

22.6.2017 - 07:50

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan Suomen teollisuustuotanto näyttää tänä vuonna kasvavan ennustettua nopeammin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi maaliskuun ennusteessaan, että teollisuuden tuotos kasvaa 1,8 prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin alkuperäisen sarjan mukaan koko teollisuuden tuotanto kasvoi kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa 2,3 prosenttia viimevuotisesta. Työpäiväkorjattuna kasvua kertyi kaksi prosenttia ja kausitasoitettuna 2,4 prosenttia.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto on useamman vuoden kestäneen alamäen jälkeen kääntynyt kasvuun, samoin paperiteollisuuden tuotanto ja vienti nousevat ensi vuonna tuntuvasti.

Uusien vientitilausten arvo putosi tammi-maaliskuussa edellisestä neljänneksestä, mutta niiden arvo kuitenkin nousi vuodentakaisesta.

Metallien jalostuksen vientihinnat ovat kovassa nousussa, tammi-huhtikuussa ne kohosivat 26 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna nousutahti kuitenkin hidastuu huomattavasti. Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa on lähestymässä vuoden 2008 tasoa. Moottoriajoneuvojen viennin määrä lisääntyy tänä vuonna arviolta runsaat 20 prosenttia viimevuotisesta.

Paperiteollisuuden tuotanto ja vienti nousevat ensi vuonna tuntuvasti, kun Äänekosken uusi biotuotetehdas on täydessä käynnissä.

Etla arvioi, että työllisyys ja työpanos kohoavat ennustejaksolla noin prosentin vuosivauhtia.

Puutuoteteollisuudessa investointiaste pysyy lähivuosina ennallaan. Kemianteollisuuden kannattavuus pysyy ennustevuosina hyvänä, koska yksikkötyökustannukset edelleen hieman alenevat.

Venäjän asettamat elintarvikkeiden tuonnin rajoitukset jatkuvat ainakin koko tämän vuoden. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa Venäjän osuus Suomen elintarvikkeiden viennistä oli 5,6 prosenttia ja juomien viennistä 8,9 prosenttia.

Rakentaminen hidastuu

Talonrakentamisen kasvun Etla odottaa hidastuvan kuluvan vuoden jälkipuoliskolla. Ensi vuonna talonrakentamisen aktiviteetti vaimenee edelleen ja asuntojen uudistuotannon kasvu normalisoituu pitkän aikavälin kolmeen prosenttiin.

Talonrakentamisen kasvun hidastuminen vaimentaa myös maa- ja vesirakentamisen kasvua. Investointien kasvu vaimenee, mikä työvoimakustannusten laskun tukemana parantaa rakennusyritysten kannattavuutta.

Yksityisten palvelutoimialojen tuotos kasvaa yli kaksi prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Kaupan alan kasvu hidastuu tänä vuonna jonkin verran. Autokaupan kasvu hidastuu selvästi, mutta muuten vähittäiskaupan kehitys on edelleen kohtalaista.

Rakennusalan kasvu tukee myös tukkukaupan kehitystä.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan arvonlisäys kasvaa kuluvana vuonna suhteellisen kovaa vauhtia. Sitä tukee muun muassa ulkomaisten matkailijoiden määrän kasvu. Hotellien keskimääräinen huoneenkäyttöaste on ennätyksellisen korkea, mikä tukee alan investointeja.

Kuljetuksen ja varastoinnin arvonlisäys on vähentynyt, kun bruttokansantuotteen kasvu on nojannut paljolti palvelualoihin. Toimialalla on Etlan mukaan kuitenkin nähtävissä positiivista kehitystä.

Yhä useampi kunnanjohtaja somessa

22.6.2017 - 07:10

Yhä useampi kunnanjohtaja toimii työroolissa sosiaalisessa mediassa.

Noin neljä kymmenestä (39 %) kunnanjohtajasta on aktiivinen sosiaalisessa mediassa, useimmiten Twitterissä tai Facebookissa.

– Yhä useammin toiminta sosiaalisessa mediassa on kunnan- ja kaupunginjohtajille normaali osa työtä ja johtamista, sanoo Kuntaliiton verkkoviestintäpäällikkö Tony Hagerlund.

Facebook on edelleen yleisin sosiaalisen median kanava, mutta myös Youtubea, Instagramia ja Twitteriä käyttää yli puolet kyselyyn vastanneista kunnista. Useimmiten sosiaalisen median käytöllä tavoitellaan joko nykyisiä tai tulevia kuntalaisia.

Nuorisotoimissa sosiaalista mediaa käytetään yli 90 prosentissa kunnista. Seuraavaksi yleisintä toiminta sosiaalisessa mediassa on kulttuuritoimessa, kirjastoissa ja liikuntatoimessa.

Puolet kyselyyn vastanneista kunnista on järjestänyt henkilöstölle koulutusta sosiaalisessa mediassa toimimiseen. Johdolle koulutusta on järjestänyt vajaa kolmannes.

Puolella kyselyyn vastanneista kunnista on käynnissä tai käynnistymässä julkisen verkkopalvelun uudistaminen.

Kyselyyn vastanneista kunnista 31 prosenttia tarjoaa mahdollisuuden seurata valtuuston kokousta suorana lähetyksenä, netin välityksellä tai muutoin. Valtuuston kokouksista twiitataan virkatyönä vajaassa viidennessä kunnista, etenkin isommissa kaupungeissa.

Tiedot selviävät Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselystä. Kuntaliiton sosiaalisen median kyselyyn vastasi 144 kuntaa, eli vastausprosentti oli 46. Suurissa kaupungeissa kyselyyn vastattiin ahkerammin kuin pienissä kunnissa.

Kivuista kärsivät iäkkäät suurentuneessa dementian vaarassa

22.6.2017 - 07:06

Pitkään jatkuvat kivut voivat tuoreen tutkimuksen perusteella liittyä muistin nopeampaan heikentymiseen ja varsinaisen dementian riskiin.

Tulosten perusteella jatkuvista kivuista kärsivien muisti heikkenee noin yhdeksän prosenttia nopeammin kuin samanikäisten, joilla ei ole kipuja. Kymmenen vuoden seurannan aikana tämä vaikutti muun muassa osallistujien kykyyn noudattaa lääkityksiään ja hoitaa talousasioitaan.

Myös varsinaisen dementian riski oli suurempi kivuista kärsivillä.

Tutkimukseen osallistui 10 000 yli 62-vuotiasta kotonaan asuvaa, jotka vastasivat kipuja koskeviin kyselyihin kahden vuoden välein. Osallistujista 11 prosenttia kärsi kivuista, jotka olivat jatkuneet ainakin kaksi vuotta.

Kroonisten kiputilojen tiedetään haittaavan muistia, tarkkaavaisuutta ja muita kognitiivisia toimintoja, mutta kipujen yhteys muistin vähittäiseen heikentymiseen vuosien varrella on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Jos yhteys vahvistuu lisätutkimuksissa, kipujen vaikutus iäkkäiden muistin toimintaan voi osoittautua merkittäväksi. Noin 20-30 prosenttia iäkkäästä väestöstä kärsii kroonisista kivuista.

Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä ja siitä kertoi Uutispalvelu Duodecim.

HS-gallup: Kokoomuksen suosio kasvanut

22.6.2017 - 06:48

Tuoreen Helsingin Sanomien gallupin mukaan kokoomuksen suosio on kasvanut.

Suurimman puolueen aseman pitänyt kokoomus on gallupissa nostanut hieman suosiotaan, joka on nyt 21,2 prosenttia.

Myös SDP kannatus on kohennut edellisestä mittauksesta pari prosenttiyksikköä ja on nyt 19 prosenttia.

Kolmantena on keskusta, mutta kannatus on hiipunut toukokuusta liki prosenttiyksikön verran. Keskustalle mitattiin nyt 16,8 prosentin kannatus.

Vihreille mittaus antaa 14,9 prosenttia. Vasemmistoliiton kannatus on pysynyt ennallaan eli 8,6 prosentissa. RKP (4,3 %) ja kristillisdemokraatit (3,3 %) ovat hieman menettäneet suosiotaan.

Perussuomalaisten puheenjohtajavaihdos ja sitä seurannut puolueen hajaannus näyttävät hieman nostaneen perussuomalaisten kannatuslukemia. Mikäli eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, vanhoille tai uusille perussuomalaisille äänensä antaisi tasan kymmenen prosenttia äänestäjistä, kun edellisessä gallupissa osuus oli 9,4 ja kuntavaaleissa 8,8 prosenttia.

Gallupin mukaan Jussi Halla-ahon johtamilla perussuomalaisilla kannatus olisi 6,1 prosenttia ja eduskuntaryhmästä eronneella ryhmällä Sinisellä tulevaisuudella 3,9 prosenttia.

Gallup-kyselyihin liittyy yleensäkin epävarmuustekijöitä, mutta nyt niitä on entistäkin enemmän etenkin perussuomalaisten kohdalla, koska hajaannuksesta on kulunut vasta vähän aikaa, eikä uutta puoluettakaan vielä ole virallisesti olemassa.

Kantar TNS teki valtaosan haastatteluista ennen perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamista kahteen osaan. Sen jälkeen kerättiin noin 400 haastattelua, joita hyödynnettiin Sinisen tulevaisuuden kannatuksen arvioimisessa.

Kantar TNS haastatteli tutkimusta varten 2 232 ihmistä 22.5.-16.6. välisenä aikana. Kysely edustaa Manner-Suomen äänestysikäistä väestöä. Virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä molempiin suuntiin suurimpien puolueiden kohdalla.

Lapsiasiavaltuutettu vaatii hallitusta varautumaan alkoholin haittakulujen kasvuun

22.6.2017 - 06:25

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mielestä on välttämätöntä, että hallitus varautuu sosiaalihuollon ja terveydenhoidon kulujen kasvuun alkoholilain uudistamisen seurauksena.

– Hallituksen tällä viikolla tekemä linjaus alkoholin saatavuuden lisäämisestä ja vahvemman alkoholin tuomisesta laajaan jakeluun kasvattavat sosiaalihuollon ja terveydenhoidon kustannuksia. Eduskuntaan annettavan lakiesityksen vaikutukset on huomioitava jo ensi vuoden talousarvioesityksessä, jota hallitus parhaillaan valmistelee, Tuomas Kurttila vaatii.

Hänen mielestään on hyvin ongelmallista, ettei hallituksen linjaus alkoholilain uudistamisesta ota huomioon uudistuksen tuomia haittavaikutuksia lasten ja perheiden hyvinvoinnille.

– Hallituksen linjauksessa on jäänyt sivuun ihmisryhmä, johon uudistus vaikuttaa suuresti eli alkoholiongelmaisten läheiset ja heistä suurimpana kärsijäryhmänä lapset ja puolisot. Uudistus vaikuttaa perheiden ja läheisten fyysiseen, psyykkiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin heikentävästi, Kurttila sanoo.

Eduskunnan istunnossa kuin saunassa, salama rikkoi ilmastoinnin

22.6.2017 - 00:01

Täysistunnossa päästiin kuumiin hellelukemiin.

Eduskunnan väistötilassa Sibelius-Akatemiassa pidettiin täysistuntoa myöhään keskiviikon ja torstain väliseen yöhön asti.

Kansanedustajat ihmettelivät salin huomattavan huonoa ilmanvaihtoa ja läkähdyttävää kuumuutta. Monen mukaan salissa oli kuin saunassa.

Selvyys asiaan saatiin varapuhemies Arto Satosen ilmoituksesta kello 20.30:

– Tässä vaiheessa edustajille tiedoksi, että ilmastointi on sen takia rikki, että ukkonen on iskenyt siihen, mutta se ei haittaa keskustelua.

Puoli tuntia myöhemmin keskustan Petri Honkonen totesi puheenvuorossaan, että hän tuli keskusteluun vähän myöhässä eikä ollut kuulemassa sen alkua, "mutta selvästi täällä on tunnelma ihan käytännössäkin kuumentunut".

– Se johtuu ilmastoinnista!, Sdp:n Tarja Filatov totesi väliin.

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en"><p lang="fi" dir="ltr">Kuuma tunnelma yöistunnossa.Aamun ukkosmyrskyn salama hajotti salin ilmastointilaitteet. <a href="https://twitter.com/hashtag/huhhuh?src=hash">#huhhuh</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/eduskunta?src=hash">#eduskunta</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/helle?src=hash">#helle</a> <a href="https://t.co/ufmLGhMngC">pic.twitter.com/ufmLGhMngC</a></p>&mdash; Hanna Kosonen (@KosonenHanna) <a href="https://twitter.com/KosonenHanna/status/877605045671313408">June 21, 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Kokoomuksen Outi Mäkelä: Säätiöiden pääomia talouskasvun tueksi

21.6.2017 - 22:54

Kansanedustaja Outi Mäkelä (kok.) vaatii kirjallisessa kysymyksessään, että yleishyödyllisillä yhdistyksillä, säätiöillä ja kommandiittiyhtiömuotoisilla pääomasijoitusrahastosijoituksilla pitäisi olla neutraali asema suhteessa muihin sijoitusluokkiin.

Valtiovarainministeriössä työstetään selvitystä pääomatuloverotuksesta, omaisuuden verotuksesta ja eri sijoitusmuotojen neutraalista verokohtelusta.

– Suomi tarvitsee nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kaikki käytettävissä olevat pääomat yritysten ja uusien innovaatioiden rahoittamiseksi. Valtiovarainministeriön tuoreessa katsauksessa nostettiin tämän vuoden talouden kasvuennustetta, mutta ennustettiin vaimeaa kasvunäkymää pitkällä aikavälillä. Säätiöiden kannustaminen pääomasijoitusten lisäämiseen tehostaisi pitkän aikavälin taloudellista kasvua juuri kasvuyritysten pääomituksen kautta, Outi Mäkelä toteaa.

Suomalaiset pääomasijoittajat sijoittavat nykyisin puoli miljardia euroa vuosittain pienten ja keskisuurten yritysten kasvun rakentamiseen. Potentiaalia kasvun tukemiseen olisi huomattavasti enemmän, sillä kotimaisilla säätiöillä on tällä hetkellä 20 miljardia euroa pääomaa.

Mäkelän mukaan Suomen taloudellisen kasvun kannalta olisi hyödyllistä, että kyseiset varat voitaisiin kohdentaa entistä tehokkaammin tukemaan tulevaisuuden kasvua.

– Verotuksellisista syistä johtuen Suomessa rahastojen osuus pääomasijoitusrahastoissa oli vuosina 2013-2015 vain 7,2 prosenttia, kun Ruotsissa määrä oli tuplasti enemmän, eli 14,4 prosenttia.

– Konkreettinen teko olisi purkaa hallitusohjelman linjauksen mukaisesti verohaittoja, jotka estävät säätiöitä sijoittamasta suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin. Toimenpide toisi kevyin lakimuutoksin arviolta 200 miljoonaa euroa lisää pääomia kotimaisille kasvuyrityksille vähentämättä verotuloja, Mäkelä toteaa.

Mäkelä katsoo, että yksinkertaisella muutoksen myötä yleishyödyllisillä yhteisöillä olisi paremmat edellytykset hoitaa sijoitusvarallisuuttaan, mikä tarkoittaisi suomalaisten kasvuyritysten pääomittamista ja innovaatiotoiminnan rahoittamista.

12 miljoonaa euroa meni omasta vaatimuksesta sivu suun - näin Timo Soini sen perusteli

21.6.2017 - 20:31

Rkp:n Stefan Wallin ihmettelee ironiaa siinä, että entinen PS-johtaja esti puolueen vaihtajien puoluetuen.

Kansanedustaja Stefan Wallin (r.) kirjoittaa Hufvudstadsbladetissa perussuomalaisten hajoamisesta otsikolla Kun asiat tulevat uuteen valoon.

– Yksi kohtalon ironia tässä yhteydessä koskee rahan hankintaa. Vaikka (Timo) Soinin irtautunut porukka muodostaa selvän enemmistön perussuomalaisesta ryhmästä, jää koko puoluetuki, noin kuusi miljoonaa euroa vuodessa, emopuolueelle. Vielä muutama vuosi sitten olisi ollut toisin. Mutta uuden ministeri Soinin nimenomaisesta vaatimuksesta muutettiin puoluelakia niin, että irtautujaryhmät eivät enää saaneet mukaansa rahaa, Stefan Wallin toteaa.

Muutos tehtiin pienellä kirjauksella hallitusohjelmaan. Siellä on kohta "kumotaan puoluelain (L 10/1969) 9 §:n (sellaisena kuin se nykyään on puoluelain osittaismuutoslaissa 683/2010) 1 momentin kolmas (3) lause".

Wallin kertoo kysyneensä Soinilta täysistunnossa, oliko tämän taka-ajatuksena estää vuoto hallitusvastuussa olevasta eduskuntaryhmästä ja olivatko "kaikki syödyt vaalilupaukset liikaa joillekin".

– Mutta hän kiisti jyrkästi ja sanoi, että kyse on vain vuoden 1972 historiallisen vääryyden korjaamisesta. Tuolloin muutettiin puoluelakia pikavauhtia - niin sanottua Lex Vennamoa - koska haluttiin "ostaa" suuri ja tyytymätön Maaseudun puolueen ryhmä. Vallankaappaus onnistui. Rahat tulivat mukana ja siipi, josta muodostettiin Skyp, kiitti äänestämällä surullisen poikkeuslain, jolla presidentti Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin eduskunnan päätöksellä neljän vuoden ajan. Vennamo sanoi ryhmää "seteliselkärankaisiksi".

Seteliselkärankaisuuslaki

Stefan Wallinin kuvailema sananvaihto tapahtui kesäkuussa 2015, kun Juha Sipilän hallitus oli juuri nimitetty. Eduskuntakeskustelussa Wallin sanoi tuolloin tarkkaan ottaen näin:

– Miksiköhän tämä (lain muutos) tehdään vasta nyt, ministeri Soini? Siksikö, että pitkämuistiset perussuomalaiset haluavat kostaa 40 vuotta sitten tehdyn lainmuutoksen, joka mahdollisti vennamolaisdiktatuuriin kyllästyneiden ja poliittista turvapaikkaa hakevien edustajien pelastautumisen kunnialla? Ei - kuka nyt niin vanhoja muistelisi?, Stefan Wallin kysyi eduskunnassa 2.6.2015.

– Vai tapahtuuko se siksi, että perussuomalaiset haluavat kyseisellä muutoksella estää tämän vaalikauden aikana vaikeisiin leikkauspäätöksiin ja petettyihin vaalilupauksiin pettyneiden edustajiensa loikkaamisen ja puoluetukirahojen menetyksen? Pidetään siis mieluummin kaikki potentiaaliset seteliselkärankaiset ryhmän pankkivankeina, vaikka kuinka kipeää tekisi.

Tuolloinen tuore ulkoministeri Timo Soini vastasi näin:

– Edustaja Wallin, te otitte historiallisen vääryyden esiin. Vuonna 74 tässä maassa eduskunnan päätöksellä jätettiin presidentinvaalit pitämättä poikkeuslain takia ja tähän räätälöitiin seteliselkärankaisuuslaki, Timo Soini totesi.

– Se poistettiin sen takia, että nyt se oli mahdollista poistaa, ja olen siitä hallituskumppaneille iloinen. Muuten, silloin kun se tehtiin, niin RKP:ssä vaikutti Georg C. Ehrnrooth -niminen parlamentaarikko. Hän perusti tästä rappiosta kyllästyneenä perustuslaillisen oikeistopuolueen, johonka te taisitte nuorena itse kuulua.

Kansanedustajaan käytiin käsiksi kadulla

21.6.2017 - 20:30

Uuden vaihtoehdon Pentti Oinonen oli uhkaavassa tilanteessa Helsingissä.

Kansanedustaja Pentti Oinonen (uv.) kertoo häneen käydyn käsiksi viime viikon tiistaina Helsingin kadulla. Päälle käynyt mies tiesi, että kyse on kansanedustajasta.

Oinonen on yksi kansanedustajista, jotka olivat vuorokautta aiemmin irtautuneet perussuomalaisista omaksi eduskuntaryhmäkseen.

– Hän otti tuosta noin kiinni ja sanoi jotain saunan taakse viemisestä, Pentti Oinonen kuvailee.

Oinonen sanoo rauhoitelleensa miestä ja työntäneen tämän pois. Hän sanoo itselleen sattuneen vastaavia tilanteita paljonkin.

– Siinä sen näkee millaista porukkaa sinne jäi, Oinonen heittää perussuomalaisista.

Virallisia ilmoituksia kansanedustaja ei rupea asiasta tekemään. Hän on kuitenkin pitänyt huolta, että eduskunnassa tiedetään tapauksesta.

Aamulehden mukaan Uuden vaihtoehdon johto on ollut tiiviisti yhteydessä eduskunnan turvallisuusosaston kanssa. Uuden ryhmän edustajat ovat saaneet menettelytavat uhkaavia tilanteita varten. Fyysisen koskemattomuuden uhkauksista kansanedustajan tulee heti olla yhteydessä turvallisuusosastoon.

Kansanedustajaksi nouseva Matti Torvinen haluaa Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmään

21.6.2017 - 20:03

Uusi vaihtoehto eli Sininen eduskuntaryhmä on perussuomalaisten Lapin piirin puheenjohtajan mukaan hänelle luonnollinen valinta.

Eduskuntaan kansanedustaja Hanna Mäntylän tilalle nouseva Matti Torvinen on tiedottanut liittyvänsä Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmään, jos Mäntylän lähtö eduskunnasta varmistuu. Torvinen on perussuomalaisten Lapin piirin puheenjohtaja.

Entisen sosiaali- ja terveysministeri Mäntylän tiedotettiin keskiviikkona siirtyvän Euroopan neuvostoon erityisneuvonantajaksi. Tehtävän vastaanottamisen edellytyksenä on, että eduskunta myöntää Mäntylälle vapautuksen edustajantoimesta.

Torvisen mukaan Uusi vaihtoehto eli Sininen eduskuntaryhmä on hänelle luonnollinen vaihtoehto.

"Mikäli Hanna Mäntylälle myönnetään ero eduskunnasta, tulen ottamaan vastaan kansanedustajan tehtävät. Tulen hakemaan Sinisten eduskuntaryhmän jäsenyyttä. Se on luonnollinen valinta minulle", Torvinen sanoo.

"Vaikka valitsin Siniset, valitsin vanhan perussuomalaisten aatemaailman, maailman jonka perusta on pientalonpojissa, SMP:ssä ja menetetyissä kantapersuissa", hän lisää.

Torvisen mukaan Sininen eduskuntaryhmä antaa hyvän perustan Lapin etujen ajamiselle.

"Asiat ratkaistaan sopimalla, neuvotellen ja yhteisesti. Politiikka, käsi nyrkissä ja nyrkki taskussa ei palvele ketään", Torvinen sanoo.

<iframe src="https://www.facebook.com/plugins/post.php?href=https%3A%2F%2Fwww.facebook.com%2Fmatti.torvinen.54%2Fposts%2F1491390257549697&width=500" width="500" height="306" style="border:none;overflow:hidden" scrolling="no" frameborder="0" allowTransparency="true"></iframe>

Juha Sipilä tapasi Angela Merkelin: Suomi ja Saksa halukkaita läheiseen yhteistyöhön

21.6.2017 - 19:25

Maat ovat pääministerin mukaan yhtä mieltä siitä, että EU:n puolustusyhteistyön syventämiseksi on viipymättä tehtävä konkreettisia päätöksiä.

Pääministeri Juha Sipilä tapasi liittokansleri Angela Merkelin Berliinissä keskiviikkona. Pääministeri Sipilä ja liittokansleri Merkel keskustelivat ajankohtaisista EU-kysymyksistä, kuten EU:n puolustusyhteistyön ripeästä syventämisestä sekä talous- ja rahaliiton kehittämisestä. Esillä oli myös muita, seuraavana päivänä Brysselissä alkavassa Eurooppa-neuvostossa käsiteltäviä teemoja, kuten kauppapolitiikka, muuttoliike, ilmasto ja energia sekä ulkosuhteet.

”Olemme Saksan kanssa samaa mieltä siitä, että nyt on viipymättä tehtävä konkreettisia päätöksiä EU:n yhteisen puolustusyhteistyön syventämiseksi”, pääministeri Juha Sipilä totesi Berliinissä.

Yksi osa EU:n puolustusyhteistyötä on niin kutsuttu pysyvä rakenteellinen yhteistyö, jota sekä Saksa että Suomi ovat vieneet aktiivisesti eteenpäin.

”Suomi on hyvin halukas tekemään läheistä yhteistyöstä Saksan kanssa tälläkin saralla. Suomea kiinnostaa esimerkiksi EU-maiden väliset kyberpuolustuskykyä kehittävät hankkeet, satelliitteihin liittyvä avaruusyhteistyö, meriyhteyksien turvaaminen ja sotilaalliseen huoltovarmuuteen liittyvät hankkeet”, pääministeri Sipilä kertoi.

Pääministeri Sipilän ja liittokansleri Merkelin keskusteluissa nousi keskeisesti esille myös Euroopan tulevaisuus sekä erityisesti talous- ja rahaliiton kehittämiseen liittyvät kysymykset.

”Tulevista ratkaisuista puhuttaessa pitää aina huomioida, puhutaanko uudistuksista lyhyellä vai pitkällä aikavälillä. Olimme tässä suhteessa Merkelin kanssa hyvin yksimielisiä siitä, että pitkällä tähtäimellä meillä on oltava tarvittaessa valmius keskustella merkittävistäkin muutoksista. Suomella ja Saksalla on toki omat reunaehtonsa EMU:n kehittämisessä. Kunnianhimon tason on kuitenkin oltava korkealla, ja olemme valmiit kehittämään unionista entistä toimivamman ja taloudellisesti vahvemman. Prioriteettimme ja näkemyksemme myös talous- ja rahaliiton osalta ovat hyvin samankaltaiset”, pääministeri Sipilä sanoi.

Osmo Soininvaara: Koko maan pitäminen asuttuna on kummallinen päämäärä

21.6.2017 - 18:46

Veteraanipoliitikon mielestä syy Helsingin kasvuun ei ole muutto syrjäkylistä Helsinkiin vaan muutto pienistä kaupungeista suuriin.

Vihreiden konkaripoliitikko ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaaran mielestä koko Suomen pitäminen asuttuna on eri päämäärä kuin se, että eri puolilla maata olisi vetovoimaisia kaupunkeja. Soininvaara sanoo blogissaan, että koko maan pitäminen asuttuna on kummallinen päämäärä jo pelkästään siksi, että koko Suomi ei ole asuttu nytkään.

"Meillä taitaa olla asumattomia neliökilometrejä enemmän kuin asuttuja. Yritetään siis ymmärtää tätäkin tavoitetta positiivisesti ja tulkita asiaa niin, että tavoitteen avain on verbissä ”pitäminen”. Tarkoitetaan ilmeisesti että ei koko maa, vaan nyt asuttu osa maasta täytyy pitää asuttuna. Sekin tarkoittaa, että on keskityttävä heikoimpien alueiden tukemiseen", Soininvaara kirjoittaa.

Eri asia hänen mukaansa myös, tuetaanko kehityskelpoisia vai huonossa jamassa olevia paikkakuntia.

"Jos aluepolitiikan tärkeimmäksi päämääräksi otetaan toivottomimpien alueiden tekohengittäminen, se tarkoittaa, ettei tehdä mitään sille, että Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Turku voisivat ottaa suuremman vastuun urbanisoitumisesta. Aluepolitiikkaan käytetyt rahat menevät hukkaan, jos sen päätavoitteeksi tavoitteeksi otetaan epätoivoisimpien alueiden tekohengittäminen."

Soininvaaran mielestä syy Helsingin kasvuun ei ole muutto syrjäkylistä Helsinkiin vaan muutto pienistä kaupungeista suuriin. Ahdingossa ovat erityisesti entiset teollisuuskaupungit, ja tärkeää Soininvaaran mielestä olisi, että ahdingossa olevia kaupunkeja olisi mahdollisimman vähän.

Myös päättäjillä on hänen mukaansa keinoja vaikuttaa paikkakuntien elinvoimaisuuteen.

"Keskustalainen ratkaisu on ymmärtää ja tukea huonosti hallittuja kaupunkeja loputtomasti ja jarruttaa kehitystä siellä, missä on osattu tehdä hyviä ratkaisuja. Näin vedetään lamaan koko maa, ja on vietykin. Sellaisia ajatuksia en voi hyväksyä, että meidän pitää tehdä Helsingistä huonompi paikka asua, jotta sinne ei niin paljon haluttaisi", Soininvaara sanoo.

Pertti Salolainen: Tiedustelulainsäädäntö ei siedä viivyttelyä

21.6.2017 - 17:59

Viimeaikaiset terroriuhat ovat ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan mukaan osoitus siitä, että viranomaisilla on oltava keinot seurata uhkia.

Kokoomuksen kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolaisen mukaan tiedustelulainsäädäntöä ei voi enää viivytellä. Salolainen on parlamentaarisen tiedustelulainsäädännön valmisteluryhmän jäsen.

"Viimeaikaiset terroriuhat, kuten Temppeliaukion kirkkoon kohdistunut uhka, ovat osoittaneet, että viranomaisilla on oltava käytössään kaikki välineet mahdollisten uhkien seuraamiseen", Salolainen sanoo tiedotteessaan.

Hänen mukaansa on erityisen tärkeää, että valmisteilla olevat sotilas- ja siviilitiedustelulait saadaan eduskuntaan vielä kuluvan vuoden aikana.

"Lainsäädäntömme on pahasti jäljessä muiden länsimaiden tiedustelulainsäädännöstä, ja olemme olleet riippuvaisia joiltain osin ystävämaiden tiedoista."

Salolaisen mukaan kysymys on Suomen puolustamisesta uusia uhkia vastaan.

"Kyber- ja hybridivaikuttaminen ovat sotatoimiin verrattavissa olevia iskuja yhteiskunnan keskeisiin kohteisiin", Salolainen muistuttaa.

Sunnuntaisuomalainen: Lääkäreitä ohjeistetaan luopumaan tarpeettomista hoidoista

21.6.2017 - 17:27

Tutkimusten mukaan monet yleisesti käytettävät hoidot ovat tarpeettomia, vanhentuneita ja kalliita. Siksi lääkäreitä kehotetaan välttämään tiettyjen sairauksien hoitoa tietyillä menetelmillä, kertoo Sunnuntaisuomalainen.

Lääkäreiden avuksi on koottu Vältä viisaasti -lista.

– Tiettyjä hoitoja käytetään, vaikka niitä ei pitäisi käyttää, tiivistää Käypä hoito -toimituksen päätoimittaja Jorma Komulainen Sunnuntaisuomalaiselle.

Tällä hetkellä suomalaisia Vältä viisaasti -hoitosuosituksia on olemassa 20, kymmenestä eri sairaudesta. Suositukset koskevat esimerkiksi alahengitystieinfektioita, alaselkäkipua, atooppista ihottumaa, diabetesta ja kohonnutta verenpainetta.

Tavoitteena on, että vuonna 2018 lääkärit voisivat tarkastaa turhat hoito-ohjeet vähintään 50 ohjeen listasta. Näitä hoito-ohjeita ei suomalaisessa terveydenhoidossa enää käytettäisi.

Listan taustalla on Lääkäriseura Duodecim. Seura on tehnyt myös valtakunnallisesti arvostetut Käypä hoito -suositukset, joita käytetään terveydenhoidossa laajasti. Suositukset tehdään yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa.

Useita sairauksia hoidetaan todistetusti väärin. Joistakin hoidoista on potilaalle jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. Esimerkiksi iskiaksesta kärsivälle ei määrätä enää vuodelepoa vaan tavallista aktiivista elämää.

Turhista hoidoista tulee yhteiskunnalle myös turhia kustannuksia. Uusien suositusten mukaan esimerkiksi jokaisen keuhkokuumeen sairastaneen potilaan keuhkoja ei tarvitse röntgenkuvata, jos potilas paranee sairaudesta hyvin eikä riskitekijöitä ole.

Jorma Komulainen muistuttaa, etteivät suositukset korvaa lääkärin näkemystä yksittäisen potilaan parhaasta hoidosta. Lääkärit kuitenkin käyttävät jo nyt Vältä viisaasti -suosituksia potilaiden kanssa, ja palaute on ollut hyvää.

Aalto-1 laukaistaan avaruuteen aattoaamuna

21.6.2017 - 17:11

Opiskelijoiden rakentama Aalto-1-nanosatelliitti lähtee matkalleen Intiasta Satish Dhawan avaruuskeskuksesta.

Yli vuoden lähtövalmiina ollut satelliitti laukaistaan avaruuteen juhannusaattona 23. kesäkuuta. Laukaisu tapahtuu Intian Thiruvananthauramin kaupungissa sijaitsevasta Satish Dhawan avaruuskeskuksesta noin kello 7 Suomen aikaa.

– Aalto-1 matkaa avaruuteen intialaisen PSLV-raketin kyydissä. Laukaisun päätehtävä on viedä radalle Intian kaukokartoitussatelliitti Cartosat-2E. Tämän lisäksi raketin kyydissä on yli 20 pienempää satelliittia, jotka siirretään omille radoilleen Cartosatin jälkeen 17–23 minuuttia raketin lähdöstä. Tällä hetkellä raketin lähtöhetkeksi on ilmoitettu kello 6.59 Suomen aikaa, kertoo projektin vetäjä, apulaisprofessori Jaan Praks.

Aalto-1 on moderni CubeSat-standardia seuraava nanosatelliitti, joka vie avaruuteen suomalaista huipputekniikkaa. Näitä ovat VTT:n rakentaman spektrikameran, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteisen säteilyilmaisimen ja Ilmatieteen laitoksen kehittämän plasmajarrun, joka tähtää avaruusromun vähentämiseen.

Aallon opiskelijat ovat itse suunnitelleet koko satelliitin kokonaisuuden ja useita alijärjestelmiä, kuten radiot, tietokoneen, rungon, antennit sekä aurinkopaneelit, jotka tuottavat satelliitin tarvitseman sähkön. Satelliitin aivot eli päätietokone välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta Otaniemen maa-asemalle.

Satelliittitiimi on viime viikot paitsi odottanut laukaisua, myös yrittänyt kuumeisesti ratkaista toukokuussa kiertoradalle vapautetun Aalto-2:n yhteysongelmia, toistaiseksi tuloksetta.

Aalto-1:n suhteen Jaan Praks on luottavainen.

– Aalto-1-satelliitti on Aalto-2:ta monimutkaisempi, mutta sitä on myös testattu paljon Aalto-2:ta kauemmin. Aalto-1:n kiertorata on lisäksi paljon lähempänä Otaniemen maa-asemaa kuin Aalto-2:n, mikä helpottaa sen operointia huomattavasti, hän sanoo.

– Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, satelliitti avaa antennit ja valmistautuu yhteydenottoon jo puolen tunnin kuluttua irrotuksesta. Ensimmäinen lento Suomen yli tapahtuu aamupäivällä. Paljain silmin satelliittia ei näe, mutta radioamatöörit pystyvät seuraamaan satelliittia omilla radiolaitteistoillaan, Praks kertoo.

Jussi Niinistö: Vapaaehtoinen harjoittelu tehostamaan sodan ajan joukkojen osaamista

21.6.2017 - 17:04

Sodan ajan joukkojen vahvuutta on nostettu muttei vielä riittävästi, puolustusministeri arvioi.

Puolustusministeri Jussi Niinistö pitää hyvänä, että eduskunta on käsitellyt perusteellisesti kautta aikain ensimmäistä puolustusselontekoa. Niinistö sanoi puheenvuorossaan valtioneuvoston puolustusselonteon palautekeskustelussa eduskunnassa, että valmistelussa on kuultu lähes 100 asiantuntijaa.

Selonteon keskeinen lähtökohta on, että Suomen puolustuskyvyn tulee vastata muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin.

Uudentyyppiset uhat, valmiuslain täydennystarpeet sekä hybridi- ja kyberuhat muiden muassa nousivat esiin valiokunnan ponsissa. Ministeri Niinistö vakuutti, että puolustushallinto – joko vetovastuussa tai muita viranomaisia tukien – on jo ryhtynyt toimeen asioiden kuntoon saattamiseksi.

Hybridiuhkiin liittyvää lainsäädäntötyötä tulee voimakkaasti edistää Niinistön mukaan kaksoiskansalaisuuksiin liittyvän lainsäädännön tarkistamisella turvallisuusnäkökulmasta. Samoin lainsäädännön kehittämistä edellyttää ministerin mukaan valtion kokonaisturvallisuuden parantaminen kiinteän omaisuuden siirroissa eli niin kutsutussa ulkomaalaisten maakauppa-asiassa.

"Sodan ajan joukkojen vahvuuden nostaminen 280 000 sotilaaseen vaikuttaa kertausharjoitusten tarpeeseen. Niitä on määrätietoisesti lisätty, mutta tarvetta on enemmälle. Nykyhenkilöstöllä on kuitenkin tulossa rajat vastaan. Yhtenä ulottuvuutena on vapaaehtoisen maanpuolustuksen edelleen kehittäminen. Vapaaehtoisella harjoittelulla voidaan tehostaa sodan ajan joukkojen osaamistasoa edullisesti", Niinistö kertoo.

Hänen mukaansa sekä puolustusvaliokunta että hän itse on kiinnittänyt huomiota, että puolustusvoimien henkilöstön jaksaminen on äärirajoilla

"Puolustusvoimat seuraa tiiviisti työhyvinvoinnin kehittämistä ja tekee tarvittavat toimenpiteet henkilöstön jaksamisen ylläpitämiseksi", Niinistö sanoo.

Hänen mukaansa kansainvälistä harjoitustoimintaa jatketaan ja syvennetään, ja ensisijaisena tavoitteena säilyy Suomen puolustuskyvyn kehittäminen.

"Sama pätee kriisinhallintaoperaatioihin, joissa keskitytään Suomen puolustuksen kannalta hyödyllisimpiin ja turvallisuuspolitiikan kannalta vaikuttavimpiin operaatioihin", Niinistö sanoo.

Sinuhe Wallinheimo: Varmasti löytyy yli 100 kansanedustajaa alkoholiprosentin korottamisen taakse

21.6.2017 - 17:04

Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo perustaa näkemyksensä kansanedustajien vaalikonevastauksiin.

Hallituspuolueet pääsivät eilen sopuun alkoholilain kokonaisuudistuksesta.

Neuvotteluratkaisun mukaan "tiedostetaan, että joillain edustajilla on lain ensimmäisessä, yksityiskohtaisessa käsittelyssä vaikeuksia tukea 5,5 % tuotteiden tuloa vähittäiskauppaan. Osalla edustajista on haluja kannattaa kompromissina olevaa 5,5 % matalampaa ja osalla korkeampaa alkoholiprosenttia".

Käytännössä kansanedustajille annetaan lain ensimmäisessä eli pykäläkohtaisessa käsittelyssä vapaat kädet äänestää sellaisen prosenttirajan puolesta, mitä he haluavat, eikä siitä seuraa rangaistuksia.

– Oletan, että salissa on yli puolet 5,5 prosentin takana, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) sanoo. Hän on ollut yksi kokoomuksen neuvottelijoista alkoholilain kokonaisuudistuksessa.

Wallinheimo perustaa näkemyksensä siihen, mitä kansanedustajat ovat vastanneet vaalikoneisiin ennen eduskuntavaaleja.

– Silloin puhuttiin esimerkiksi viineistä maitokauppaan ja vahvoista oluista. Kyllä sieltä varmasti löytyy yli puolet salista, jotka tekevät asioita samalla lailla kuin mitä vastasivat ennen vaaleja.

Alkoholiprosentin korotusta vastustava kansanedustaja Pekka Puska (kesk.) sanoi eilen, että hänen käsityksensä mukaan vahvat oluet eivät mene läpi, koska suuri osa oppositiosta vastustaa niiden tuomista kauppoihin eikä eduskunnan enemmistö hyväksy prosenttirajan korotusta.

Oppositiossakin korotuksen puolesta äänestäviä

Wallinheimo kertoo, että keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan keskustassa on "kymmenkunta" kansanedustajaa, jotka vastustavat alkoholiprosenttirajan korotusta. Kokoomuksessa nostoa vastustaa Wallinheimon mukaan 2–3 kansanedustajaa.

Perussuomalaisista irronneen Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän osalta Wallinheimo ei osaa sanoa, onko siellä prosenttirajan nostoa vastustavia kansanedustajia. Aiemmin perussuomalaisten ryhmä on vastustanut vapaiden käsien antamista keskustalaisille ja kannattanut vahvempien oluiden tuomista maitokauppaan.

Verkkouutisten tällä perusteella tekemän karkean laskelman mukaan nykyisten hallituspuolueiden kansanedustajista 93–94 kannattaisi alkoholiprosenttirajan nostoa.

– Varmasti oppositiostakin tulee (korotuksen) puolesta äänestäviä, Wallinheimo sanoo.

Perussuomalaisilla on oppositiossa 15 kansanedustajaa. Ryhmä ei ole ottanut kantaa alkoholilakiin oppositioon jouduttuaan.

Wallinheimo uskoo, että alkoholiprosentin noston taakse saadaan yli sata kansanedustajaa.

– Jos eivät ihmiset ole kääntäneet takkiaan sitten vaalien, niin varmasti löytyy yli sata.

Wallinheimo kertoo, että äänestyskäyttäytymisestä on tehty laskelmia, joiden perusteella alkoholiprosentin noston tueksi löytyisi yli sata kansanedustajaa.

Esitys alkoholilain kokonaisuudistukseksi on tarkoitus antaa eduskunnalle mahdollisimman pian. Lain pääkäsittely on syksyllä, ja laki tulisi voimaan ensi vuoden alussa.

Talousrikostutkinnan uudet voimavarat eivät näy tuloksissa

21.6.2017 - 17:02

Talousrikostutkintaan on suunnattu viime vuosina lisää resursseja, mutta panostus ei näy tuloksissa. Työssä jaksamiseen liittyvät ongelmat sen sijaan ovat lisääntyneet.

Poliisille ilmoitettujen talousrikosjuttujen määrä lisääntyi vuosina 2010−2016 noin 1 600:sta yli 2 000:een, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus Talousrikostutkinta poliisissa vuonna 2015. Samalla avoimien juttujen määrä kasvoi.

Talousrikostutkinnan olosuhteet ovat parantuneet sikäli, että yksikkönsä resurssitilannetta positiivisena pitäneiden vastaajien osuus lisääntyi olennaisesti vuodesta 2011. Talousrikostorjuntaan on saatu lisärahoituksella uutta määräaikaista työvoimaa.

– Resurssien lisääminen ei kuitenkaan suoraan lisää tuloksia, mikäli yksiköt eivät osaa kriittisesti arvioida osaamistaan ja kehittymistarpeitaan, toteaa tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen.

Vuonna 2015 entistä suurempi osa yksiköiden työstä käytettiin muiden kuin talousrikosjuttujen tutkintaan. Tämä johtui osittain siitä, että kyselyn ajankohtana resursseja siirrettiin maahanmuuttoasioiden tutkintaan.

Rikoshyödyn vähentynyt määrä kaipaa selvittämistä

Viime vuonna talousrikostutkinnassa saatiin haltuun omaisuutta vain 15 miljoonaa euroa, mikä on pienin määrä tällä vuosikymmenellä. Toisaalta myös arvioitu rikosvahinkojen määrä väheni.

– Juttujen rahamäärät vaihtelevat huomattavasti eri vuosina, ja jopa yksittäiset suuret rikostapaukset vaikuttavat niihin. Rikoshyödyn kertymän vähenemistä olisi silti selvitettävä tarkemmin, arvioi tutkija Suvi-Tuuli Mansikkamäki.

Talousrikostutkinnan nykyiset mittarit ohjaavat tutkimaan yksinkertaisia ja nopeasti selvitettäviä juttuja. Tutkintahenkilöstö toivoikin, että tulosmittareissa otettaisiin paremmin huomioon juttujen laatu, rikoshyöty ja oikeuden tuomiot.

Raskas tutkintatyö polttaa loppuun

Työ talousrikostutkinnassa on yleensä itsenäistä ja positiivisessa mielessä haastavaa. Työn huonoja puolia ovat yksin työskentely ja laajojen talousrikosjuttujen työläys.

Talousrikostutkinnassa työskentelevät ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä. Työpaikan vaihtoaikeet ovat harvinaisia ja liittyvät työn mielekkyyteen ja johtamiseen.

Tehtäviään motivoitu¬neesti hoitaneiden osuus kuitenkin väheni olennaisesti, ja työpaikan vaihtoaikeet poliisiorganisaation sisällä lisääntyivät vuodesta 2011. Eläkkeelle lähivuosina jääviä oli aiempaa enemmän.

Miehistön ja esimiesten vertailussa miehistöllä korostuvat tyytymättömyys työhön ja motivaatio-ongelmat. Esimiehillä on puolestaan enemmän kokemuksia siitä, että emotionaalisesti raskas työ on johtanut loppuun palamiseen.

– Eri ryhmille olisi räätälöitävä erilaisia keinoja työssä jaksamisen ja työmotivaation ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Talousrikostutkinnan johtamisosaamisen jatkuvuus olisi tarpeen varmistaa koulutuksen suunnittelussa, Mansikkamäki ehdottaa.

Tutkimusaineisto kerättiin poliisin talousrikostutkinnan henkilöstöltä sähköisellä kyselylomakkeella loppuvuodesta 2015. Viime vuosina näissä tehtävissä on työskennellyt yli 400 henkilöä. Kyselyyn vastasi 208 henkilöä, ja vastausprosentiksi saatiin 51. Vastaajista 74 prosenttia oli miehiä, 26 prosenttia naisia. Poliisin peruskoulutus oli 83 prosentilla vastaajista.

"Puolustuskyky on sitä varten, että kansalainen voi tuntea itsensä turvalliseksi"

21.6.2017 - 16:50

Kansanedustajat väittelivät kansalaisten toimeentulosta suhteessa puolustusvoimien hankintoihin.

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin keskiviikkona valtioneuvoston puolustusselontekoa.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki aloitti toteamalla, että "puolustusvoimat lienee Suomen paras lobbausorganisaatio, me kaikki varmaan olemme saaneet siitä maistiaisia".

– Mutta sanon, ettei kannata ihan kritiikittömästi ostaa kaikkia niitä tarpeita, mitä puolustusvoimat pyrkivät meille myymään. Mieleen tulee vaikkapa taisteluhelikopterit, jotka oli aivan välttämätöntä ostaa Suomelle, Paavo Arhinmäki ironisoi.

– Tätä hankintaa ei tehty, eikä sen vuoksi olla ongelmissa. Ilmatyynyalukset - kuinka välttämättömiä ja kuinka tehokkaita ne nyt ovatkaan. Jos samaan aikaan leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta, tavallisten ihmisten toimeentulosta, herää monelle varmasti kysymys, mikä on se maa, jota puolustetaan niin että aseet laitetaan tavallisten ihmisten edelle.

Arhinmäen mukaan tämä vuoksi on tärkeää, ettei HX-hankkeessa eli Hornet-hävittäjen seurantahankkeessa sitouduta mihin tahansa summaan "vaan arvioimme huolellisesti todellisen tarpeen, niin määrältä kuin ostohinnoilta".

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoi Arhinmäen ottaneen "minulle oudon näkökulman asettaen vastakkain yhteiskunnallisia arvoja tavalla, johon en oikein kykene yhtymään".

– Kun on viime päivinä, viime viikkoina, kuukausina ollut puhetta siitä, että puolustusmenot tulisi nostaa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, niin itse olen sitä mieltä, että nämä menot tulisi nostaa kolmeen prosenttiin. Käytän siinä osittain ulkoministeri (Timo) Soinin viisaita ajatuksia tukenani, mutta itsekin olen tästä asiasta vakuuttunut, Ilkka Kanerva sanoi.

– Nimittäin kokonaisturvallisuus lähtee siitä, että on puolustus, joka on kunnossa, joka on uskottava, mutta on olemassa myöskin kehitysyhteistyö, humanitääristä apua, ulkoasiainhallintoa ja sen kaltaista toimintaa, jolla tuetaan yleisinhimillisiä arvoja.

Tämä muodostaa Kanervan mielestä kolmen prosentin tavoitetason, jossa tarvitaan myös puolustuksen elementtejä.

– Minä lasken nämä kyllä täysin yhteen koriin ja toivon, että voisimme tässä hieman tarkistaa ajatteluamme siitä, kuinka maailmanrauhaa viedään eteenpäin, kuinka voidaan konflikteilta välttyä ja kuinka voidaan inhimillistä kärsimystä vähentää maailmassa.

Paavo Arhinmäki vastasi, että "ei puolustusmenojen nostaminen voi olla mikään itseisarvo".

– Suomen uskottavan puolustuksen säilyttäminen on itseisarvo ja se, että me olemme maa, jossa on puolustustahtoa, nimenomaan tahtoa huolehtia siitä, että kukaan ei hyökkää Suomeen eikä kukaan kuvittele, että Suomen kautta voitaisiin hyökätä toiseen maahan

Kokoomuksen Elina Lepomäen mukaan "on täysin kestämätöntä, että edustaja Arhinmäki asettaa tavallisen kansalaisen ja puolustusmenot vastakkain".

– On selvää, että uskottava maanpuolustus ja puolustuskyky ovat nimenomaan sitä varten, että tavallinen kansalainen voi tuntea itsensä turvalliseksi tässä maassa. Erityisesti puolustus, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat valtion keskeisimpiä ja tärkeimpiä tehtäviä, Elina Lepomäki sanoi.

– Tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeää korostaa sitä, viitaten myös edustaja Arhinmäen puheenvuoroon tästä pehmeästä puolesta, että itänaapurimme ei ole viime aikoina näyttänyt pehmeää puoltaan, joten meidän on keskeistä panostaa myös uskottavaan pelotteeseen, ja siihen tämä selonteko antaa erinomaiset puitteet.

Myös muun muassa entinen puolustusministeri Stefan Wallin (r.) hämmästeli vastakkainasettelua.

– Haluan myöskin ihmetellä omasta puolestani vasemmiston tapaa asettaa vastakkain nämä hankinnat ja niitten tarpeellisuuden ja toisaalta sosiaaliturvan. Tämä on aivan turhaa ja keinotekoista vastakkainasettelua. Se on vähän sama kuin kehottaisi kotitalouksia valitsemaan palovakuutuksen tai ruokakauppakäynnin välillä. Ei se näin voi olla, Stefan Wallin sanoi.

– Näin hallitus pakottaa tekemään nyt, Paavo Arhinmäki huusi väliin.

Suomalaisille soitetaan jälleen huijauspuheluita ulkomailta – SS: Älä vastaa tähän numeroon

21.6.2017 - 16:26

Viestintäviraston mukaan tiedossa ei ole, onko kyse rahan huijaamisesta, tiedon keruusta tai aggressiivisesta markkinoinnista.

Savon Sanomat kertoo, että suomalaiset ovat saaneet epäilyttäviä puheluita ulkomaalaisista puhelinnumeroista. Puheluihin ei pidä vastata tai alkaa keskustella puhelun soittajan kanssa.

Huijauspuheluja on tullut numeroista, jotka alkavat +44207. Puhelinnumerot loppuvat numeroihin 777 tai 555.

Puhelun soittaja on englantia puhuva ja sitä intialaisittain murtava mies tai nainen, joka kyselee nimeä tai ikää.

Viestintäviraston mukaan tiedossa ei ole, onko kyse rahan huijaamisesta, tiedon keruusta tai aggressiivisesta markkinoinnista.

Numero, josta soittoja on tullut, on ylipitkä. Jos siihen siis soittaa takaisin, on mahdollista, että puhelu ohjautuu maksulliseen palvelunumeroon.

Soittaja on yrittänyt saada vastaajan sanomaan englanniksi "yes" eli kyllä. Puhelut voidaan nauhoittaa ja puhelun vastaanottajan puhetta voidaan leikata niin, että hän vastaisi kyllä haluttuun kysymykseen, kuten vahvistukseen maksullisen palvelun tilaamisesta.

Samankaltaisia puheluita tuli suomalaisille viime talvena erityisesti Helsingin alueella.

Jos puheluun vastaa, se kannattaa keskeyttää ja jättää vastaamatta soittajan kysymyksiin. Puhelinlaskusta kannattaa seurata, ettei liittymään ole liitetty ylimääräisiä ostosopimuksia.

Sivut