Virheviesti

Warning: Creating default object from empty value funktiossa boxes_box::load() (rivi 28 tiedostossa /var/www/customers/kokoomusnaisetfi/public_html/sites/all/modules/boxes/plugins/boxes_box.inc).
Subscribe to syöte Verkkouutiset
verkkouutiset.fi uutisotsikot
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 9 min sitten

Palopäällystöliiton mukaan nopea sammutus rajaa tulipalon parhaiten

27.3.2017 - 16:02

Suomen Palopäällystöliiton mukaan automaattiset sammutuslaitteistot ja muu turvallisuustekniikka vähentävät ratkaisevasti palovahinkoja.

Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Vantaan Tammistossa syttyi raju tulipalo Lassila & Tikanojan siirtokuormausasemalla. Palossa tuhoutui huomattavia osia asemasta, mutta palomiehet saivat suojattua pihalla säilytetyt ajoneuvot.

– Valvomattomissa olosuhteissa palo pääsee helposti kehittymään täyden palamisen vaiheeseen, Suomen Palopäällystöliiton Riskienhallinta-jaoston varapuheenjohtaja Paavo Tiitta toteaa tiedotteessaan.

Hän muistuttaa, että valvomattomat kiinteistöt ovat tahallisten tulipalojen kannalta houkuttelevia riskikohteita. Riskiä voi kuitenkin vähentää esimerkiksi valaistuksella.

Palon sattuessa mahdollisimman nopea sammutus rajaa palon kaikkein parhaiten.

– Automaattiset sammutuslaitteistot ja muu aktiivinen turvallisuustekniikka auttavatkin aivan ratkaisevalla tavalla vahinkojen vähentämisessä, Tiitta sanoo.

Palopäällystöliiton Yritysturvallisuus-jaoston puheenjohtaja Mikko Parikka puolestaan muistuttaa, että tulipaloihin varautuminen on tärkeä osa yrityksen jatkuvuuden hallintaa.

– Myös varastoja kannattaa osastoida, koska sillä rajataan palon vaikutuksia, hän huomauttaa.

Mikäli kiinteistössä ei oleskele ketään yön aikana, kameroihin ja sensoreihin perustuva älykäs talotekniikka on Parikan mukaan edullista ja helppoa riskienhallintaa.

Positiivinen luottorekisteri olisi paras ylivelkaantumista vastaan, arvioidaan Nordeasta KL:lle

27.3.2017 - 15:33

Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtajan Tom Millerin mukaan lainakatto ei ole vaikuttanut merkittävästi myönnettyihin asuntoluottoihin, kertoo Kauppalehti.

Viime vuoden heinäkuussa voimaan tulleen lain mukaan asuntolaina voi olla enintään 90 prosenttia lainaan 
annettavien vakuuksien käyvästä 
arvosta. Ensiasunnon kohdalla osuus on enintään 95 prosenttia.

Tom Millerin mukaan iso muutos aiheuttaa aina reaktion kuluttajissa, ja oman asunnon hankintaan voi tulla pieniä hidastuksia.

– Tätä näkyi jonkin verran viime vuonna. Lähtökohtaisesti asia on kuitenkin ymmärretty aika hyvin, Miller kertoo Kauppalehdelle.

Millerin mielestä 
lainakatto ei ole paras keino pelättyyn ylivelkaantumisongelmaan. Vaikka asiakkaalla on velvoite kertoa muissa luottolaitoksissa olevien velkojen määrä, asiasta ei voi saada täyttä varmuutta.

– Velkaantumisongelmaa ei pitäisi eristää asuntolainaan, vaikka se on yleensä suurin yksittäinen velkaerä. Siinä on kuitenkin vakuus takana, hän muistuttaa.

Paras lääke olisi hänen mielestään positiivinen luottorekisteri, jossa olisivat mukana kaikki luottolaitokset.

Finanssivalvonta kertoo huomenna tiistaina, mitä kokemuksia lainakatosta on saatu.

Jan Vapaavuori: Myös veronalennuksista on voitava keskustella

27.3.2017 - 14:58

Kokoomuksen pormestariehdokkaan mukaan veronalennukset ovat yhtä hyvä vaihtoehto kuin palvelutason parantaminen.

Helsingin pormestariehdokkaat ovat hyvin yksimielisiä siitä, minkä suuruinen Helsingin kunnallisveroprosentin tulisi lähitulevaisuudessa olla. Perussuomalaisten Mika Raatikaista lukuun ottamatta muut kannattavat pitäytymistä nykyisessä 18,5 prosentissa. Raatikaisen mukaan sopiva prosentti olisi 18.

Ehdokkaat ilmaisivat kantansa veroäyriin Kauppalehden ja Uuden Suomen pormestaripaneelissa.

Kokoomuksen Jan Vapaavuoren mukaan Helsingin hyvä taloustilanne periaatteessa mahdollistaisi veroprosentin laskun. Hän ei kuitenkaan nykytilanteessa pidä sitä järkevänä.

– En pidä sitä kannattavana, koska kaupunginhallinto on mullistumassa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntiin. On vielä keskustelematta, mitä tämä todella merkitsee, miten se esimerkiksi vaikuttaa kaupungin tulovirtaan, Vapaavuori sanoo.

Vapaavuoren mielestä verojen alennuksesta on kuitenkin voitava keskustella. Kokoomuksen valtuutettu Tatu Rauhamäki on ehdottanut, että Helsingin kunnallisveroprosenttia voitaisiin laskea 0,5–1 prosenttiyksikköä.

– Verrattavana on, parantaako palvelutasoa vai laskeako veroja. Veronalennukset ovat aivan yhtä hyvä vaihtoehto.

Vapaavuori ei kuitenkaan lähtisi edistämään Rauhamäen esitystä.

– Se ei olisi tässä tilanteessa järkevää, Vapaavuori sanoo.

Vihreiden Anni Sinnemäen mukaan veroprosenttia ei kannata lähteä laskemaan yhden hyvän talousvuoden perusteella.

– Toivoisin, että missään nimessä veroja ei tarvitse lähteä nostamaan. Kannattaa katsoa, miten kaupungin talous kehittyy, Sinnemäki sanoo.

Harrastustakuusta tulossa totta

27.3.2017 - 14:28

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) nimittämä työryhmä esittää keinoja, joilla jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan mieleinen harrastus.

Raportissa esitetyt toimenpiteet kohdistuvat 6-18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin, joita on Suomessa 777 600. Työryhmän raportti luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle maanantaina.

Työryhmä korostaa lapsi- ja nuorilähtöisyyttä harrastamisessa, jonka pitää näkyä esimerkiksi lasten ja nuorten toiveiden huomioimisena, miten harrastukset sijoitetaan koulupäivän yhteyteen ja miten harrastetunnit ja koulukuljetukset sovitetaan yhteen.

Työryhmä esittää, että lasten ja nuorten osallisuutta ja kuulemista vahvistetaan siten, että harrastusten rahoittajat, vastuuorganisaatiot ja ohjaajat huomioisivat nykyistä paremmin lasten harrastustoiveet. Valtakunnallinen Koululaiskysely täytyy työryhmän mielestä vakiinnuttaa valtion rahoituksella koululaisten kuulemisen välineenä.

Työryhmän mielestä koulu on avainroolissa, jotta jokaiselle lapselle ja nuorelle voidaan taata mahdollisuus harrastamiseen.

– Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Harrastamisella voi olla monia esteitä, kuten kallistunut hinta, lapsen tai nuoren yksinäisyys, ulkopuolisuus tai kannustuksen puute. Lapset viettävät valtaosan päivistään kouluissa. Raportti nostaa koulut entistä merkittävämmäksi paikaksi harrastaa monipuolisesti. Matalan kynnyksen harrastustoiminta koulujen iltapäivissä voisi antaa uusia mahdollisuuksia, innostaa mukaan ja kokeilemaan uutta, sanoo Grahn-Laasonen.

Lasten harrastamisen tukeminen sisältyy ministerin mukaan vahvasti myös hallitusohjelmaan.

– Taiteen ja kulttuurin harrastetuntien järjestämistä kouluissa tuetaan valtionrahoituksella. Hallituksen kärkihankkeet lisäävät lasten harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä, ministeri jatkaa.

Liikkuva koulu-ohjelman avulla jokaisen peruskoululaisen päivään tuodaan tunti liikuntaa. Ohjelmaa laajennetaan kaikkiin suomalaisiin peruskouluihin 21 miljoonan euron lisärahoituksella.

Työryhmän mielestä koulujen tiloja ja välineitä olisi voitava käyttää nykyistä enemmän iltapäivisin sekä ohjattuun harrastustoimintaan että oppilaiden omatoimiseen harrastamiseen.

Matalan kynnyksen harrastustoimintaa tuodaan nykyistä enemmän koulujen iltapäiviin lasten ja nuorten saataville yhteistyössä kunnan opetus-, sivistys- kulttuuri-, nuoriso-, vapaa-ajantoimen, kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa.

Työryhmä kiinnittää huomiota myös koulukuljetusoppilaiden harrastusmahdollisuuksiin. Kuntia kannustetaan selvittämään, miten koulukuljetukset ja harrastukset voidaan sovittaa nykyistä paremmin yhteen.

Vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien turvaaminen kaipaa työryhmän mielestä erityistä huomiota muun muassa valtionavustusten jaossa ja perheitä tuettaessa. Kunnissa ja järjestöissä on tärkeä löytää uusia ratkaisuja kalliiden harrastusvälineiden yhteiskäyttöön ja lainaamiseen.

Kaikkien mahdollisuuteen harrastaa auttaisi, että Suomessa otettaisiin valtakunnallisesti yhtenäinen käytäntö harrastekulujen korvaamiseksi pienitulosten perheiden toimeentulotuen maksatuksessa, työryhmä esittää.

Työryhmän mielestä tarvitaan innovaatioita ja hyvien käytäntöjen levittämistä harrastustakuun toteuttamiseksi. Työryhmä ehdottaa, että kouluissa aloitetaan vuosittainen harrastusviikko, jolloin lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokeilla taiteen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja muiden alojen harrastuksia.

Lisäksi työryhmä esittää, että luodaan uusi sovellus, jonka avulla kerätään dataa, jolla voidaan tunnistaa heidän harrastusmahdollisuuksien tarve ja toiveet. Sovelluksen avulla lapset, nuoret ja heidän vanhemmat voivat löytää harrastuksen ja antaa palautetta harrastustoiminnasta. Sovellukseen liitetään myös omatoimisen harjoittelun edistäminen.

Työryhmä painottaa, että maassamme on olemassa hyviä käytäntöjä, joita on levitettävä kaikkien kuntien käyttöön. Näitä ovat esimerkiksi Porin kaupungin nuorisopassit, joilla lapsi ja nuori voi ilmaiseksi kokeilla liikuntalajeja ja tutustua taiteeseen ja kulttuuriin.

Kremlin mukaan jättimielenosoitukset ovat opposition provokaatio

27.3.2017 - 14:20

Venäjän hallinto syytää oppositiota väkivallan ja laittomuuksien lietsomisesta.

Venäjän johdon mukaan ympäri maata puhjenneissa mielenosoituksissa on kyse nykyhallintoa vastustavan opposition järjestämistä ”provokaatioista”.

Venäjän hallinto syyttää oppositiota väkivaltaisuuksien ja laittomuuksien lietsomisesta. Asiasta uutisoivan BBC:n mukaan Kreml väittää, että joillekin kaduille lähteneistä nuorista maksettiin myös palkkioita mielenosoituksiin osallistumisesta.

Radio Free Europen mukaan Yhdysvallat ja EU ovat tuominneet satojen korruptiota vastustaneiden mielenosoittajien pidätykset Venäjällä. Pidätettyjen joukossa on ollut myös useita toimittajia.

”Vaadimme Venäjän hallitusta vapauttamaan heti kaikki rauhanomaiset mielenosoittajat”, Yhdysvaltojen ulkoministeriön tiedottaja Mark Toner totesi lausunnossaan.

Liki sataan kaupunkiin levinneet mielenosoitukset ovat olleet Venäjän suurimpia sitten vuoden 2012 protestien.

Mielenosoitukset saivat pitkälti alkunsa venäläisen oppositiovaikuttajan Aleksei Navalnyin johtaman korruption vastaisen FBK-säätiön julkaisemista paljastuksista.

Navalnyin mukaan Venäjän pääministeri ja entinen presidentti Dmitri Medvedev on haalinut itselleen ja lähipiirilleen omaisuutta keräämällä hyväntekeväisyys- ja kansalaisjärjestöjen kautta varoja varakkailta venäläispohatoilta ja pankeilta.

FBK on aiemmin paljastanut Medvedevin salattuja omistuksia kuten muun muassa pääministerin palatsin Volgan rannalla (video ja kuvia tämän linkin takana).

Navalnyi pidätettiin Moskovassa sunnuntaina. Hänet tuotiin oikeuden eteen maanantaina. Guardianin mukaan Navalnyi esiintyi oikeudessa uhmakkaasti. Hän muun muassa vaati pääministeri Medvedeviä saapumaan todistajaksi oikeuteen. Oppositiojohtaja tuomittiin lopulta noin 350 euron sakkoihin mielenosoitusten järjestämisestä ja päästettiin vapaaksi.

Yritysten mielialat Saksassa korkeimmillaan lähes kuuteen vuoteen

27.3.2017 - 14:17

Saksalaisten yritysjohtajien näkemykset jatkoivat tutkimuslaitos Ifon mukaan maaliskuussa vahvistumistaan.

Ifon mittaama saksalaisyritysten liiketoiminnan suhdanneindeksi vahvistui maaliskuussa korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2011 kesäkuun. Indeksi nousi helmikuun 111,1 pisteestä 112,3 pisteeseen.

Yritysjohtajien arviot liiketoimintansa nykytilanteesta jatkoivat vahvistumistaan, ja yritysten tulevaisuuden näkymät kirkastuivat entisestään.

Saksan talouden kasvu onkin Ifon arvion mukaan kiihtymässä.

Suhdanneindeksi vahvistui lähes kaikilla Saksan teollisuuden aloilla. Teollisuudessa vahvistuivat erityisesti tulevaisuuden odotukset, mitä osaltaan Ifon mukaan selittää kysynnän voimistuminen. Myös hinnat ovat jatkaneet nousuaan.

Myös rakentamisessa suhdanneindeksi kääntyi maaliskuussa nousuun viime kuukausien laskun jälkeen. Nykytilanteen arviot olivat korkeimmalla tasollaan vuoden 1991 jälkeen, ja rakennusyhtiöt olivat myös aiempaa optimistisempia lähikuukausien kehityksestä.

Sen sijaan tukkukaupassa yritysten suhdanneindeksi otti hieman takapakkia edellisen kuukauden nopean nousun jälkeen. Vähittäiskaupassa indeksi oli kuitenkin nousussa pidemmällä aikavälillä.

Sähköisen viestinnän välitystietojen säilytysvelvollisuutta selvitetään

27.3.2017 - 14:08

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan sähköisen viestinnän välittämiseen liittyvien tietojen säilytysvelvollisuutta koskevaa lainsäädäntöä.

Työryhmän perustamisen taustalla on EU:n tuomioistuimen huhtikuussa 2014 antama tuomio, jossa EU:n sähköisen viestinnän välitystietojen säilyttämistä koskeva direktiivi todettiin pätemättömäksi.

EU:n tuomioistuimen ratkaisun jälkeen eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi, että suomalainen sähköisen viestinnän tietojen säilyttämistä koskeva sääntely täyttää perusoikeuksien toteutumisen edellytykset. Eduskunta kuitenkin edellytti, että sääntelyä arvioidaan laajapohjaisessa työryhmässä, ja että perusoikeuksien toteutumisesta huolehditaan kaikin keinoin.

Ministeriön mukaan arviointi on tarpeen myös siksi, että EU:n tuomioistuimelta on myöhemmin tullut ratkaisu, joka tarkentaa tietojen säilyttämistä koskevia edellytyksiä jäsenmaissa.

Kyseessä on tuomioistuimen joulukuussa 2016 antama ratkaisu (Tele2 Sverige ja Watson ym.), jonka myötä vaatimukset kansalliselle sähköisen viestinnän tietojen säilyttämistä ja viranomaisten tiedonhankintaa koskevalle lainsäädännölle ovat tiukentuneet.

Nyt arvioinnin kohteena on lainsäädäntö, joka koskee sähköisen viestinnän tietojen säilyttämistä viranomaistarpeisiin vakavan rikollisuuden selvittämiseksi ja torjumiseksi.

– On tärkeää sovittaa yhteen viestinnän välittäjän vastuu yksityisyydensuojan toteutumisesta ja viranomaisten tarpeet saada yksittäistapauksessa tietoja vakavan rikoksen selvittämiseksi tai ehkäisemiseksi, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).

Berner korostaa, että automatisoituvan liikenteen ja muiden digitaalisuutta hyödyntävien palvelumuotojen luotettavuuden kannalta on keskeistä, että käyttäjät voivat entistä paremmin luottaa viestinnän luottamuksellisuuteen.

Työryhmän tehtävänä on arvioida muun muassa sähköisen viestinnän välitystietojen säilyttämisen nykykäytäntöjä sekä reunaehtoja, jotka liittyvät viestinnän luottamuksellisuuteen, yksityisyyden suojaan ja muihin asiaa koskeviin perusoikeuksiin.

Työryhmän jäseniksi on nimetty asiantuntijoita laajasti eri ministeriöistä ja muista viranomaisista, etujärjestöistä ja teleyrityksistä.

Käänne alkoholilain valmistelussa: Nettimyyntiä toisista EU-maista ei voidakaan kieltää

27.3.2017 - 13:33

Euroopan komissio katsoo alkoholin etämyyntikiellon loukkaavan EU:n sisämarkkinasääntöjä.

Euroopan komission mukaan alkoholilain uudistukseen kirjattu etämyyntikielto loukkaisi voimaan tullessaan Euroopan unionin sisämarkkinasääntöjä.

Asia ilmenee komission lakiluonnoksesta laatimasta yksityiskohtaisesta mietinnöstä.

Verkkouutisten näkemässä asiakirjassa annetaan kylmää kyytiä lakiin kaavailluille alkoholin verkkokauppaa koskeville säädöksille.

Mietinnön perusteella alkoholin verkkomyynti toisista jäsenvaltioista on mahdollistettava esimerkiksi samalla tavalla kuin Alkon tuotteiden myynti sen liikepaikkojen ulkopuolella. Mietinnön jättäminen merkitsee myös, että alkoholilain voimaan saattamista on lykättävä kuudella kuukaudella.

Komission mietinnössä huomautetaan, että uusi alkoholilaki antaisi Alkolle oikeuden luovuttaa tuotteitaan asiakkaille sen myymälöiden ulkopuolella liikepaikoissa, joiden kanssa Alko on tehnyt "luovutuspaikkasopimuksen". Samalla kuitenkin kiellettäisiin alkoholin etämyynti toisista EU:n jäsenvaltioista Suomeen.

Komission mukaan järjestely, jossa asiakas voisi tilata alkoholijuomia Alkon verkkokaupasta ja noutaa ne muualta kuin Alkon myymälästä ei kuulu enää Alkon monopolioikeuksien piiriin. Tämän vuoksi asiaa on komission mukaan arvioitava tavaran vapaata liikkuvuutta EU:ssa koskevan sääntelyn perusteella.

Komissio katsoo, että uuden alkoholilain etämyyntisäädös syrjisi toisista jäsenvaltioista myytäviä alkoholijuomia ja että se loukkaisi EU:n perussopimuksen tavaran vapaata liikkuvuutta koskevaa sääntelyä.

Kansanterveyden suojelua?

Komissio sivuaa mietinnössään niin kutsuttua Alkotaksi-tapausta. Euroopan unionin tuomioistuin antoi asiassa ratkaisun marraskuussa 2015.

Tuomioistuimen mukaan Suomen alkoholilainsäädäntöön sisältyvä alkoholin etämyynnin kielto on ristiriidassa Euroopan unionin perussopimuksen tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan sääntelyn kanssa, mutta mahdollisesti oikeutettavissa perussopimuksessa mainituin poikkeusperustein - tässä tapauksessa kansanterveyden ja yleisen järjestyksen suojelemiseksi.

Se, voidaanko poikkeusperusteet hyväksyä, jätettiin asiaa käsittelevän Helsingin hovioikeuden ratkaistavaksi. Tuomioistuin ei ole vielä antanut päätöstään asiassa.

Myös komissio arvioi mietinnössään sitä, voidaanko alkoholin verkkokauppaa ulkomailta rajoittaa kansanterveydellisin perustein. Komissio huomauttaa, että uudessa laissa sekä laajennetaan Alkon jakelukanavia että muun muassa korotetaan vähittäiskaupoissa myytävien juomien korkeinta sallittua alkoholipitoisuutta nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Näin ollen kansanterveydellisiä perusteluja etämyynnin kieltämiselle ei voida komission mukaan hyväksyä.

Mietinnössä todetaan, että lain tavoitteet voidaan saavuttaa vähemmän sisämarkkinoita rajoittavalla tavalla kuin etämyynnin täyskiellolla.

Komission mukaan laki ei loukkaisi EU-oikeutta, jos Suomi antaisi toisissa jäsenvaltioissa toimiville alkoholin etämyyjille täysin samat oikeudet luovuttaa tuotteitaan asiakkaille kuin Alkolle aiotaan antaa sen liikepaikkojen ulkopuolisissa luovutuspaikoissa.

Mietinnön lopussa korostetaan, että mikäli laki tulee sellaisenaan voimaan eikä komission kantaa oteta huomioon, on lakiin sisältyvä etämyynnin kielto ristiriidassa Euroopan unionin perussopimuksen kanssa.

Lakia valmistelevan sosiaali- ja terveysministeriön alkoholilain uudistuksesta kertovalla verkkosivustolla todetaan edelleen, että rajat ylittävä etämyynti olisi uudessa laissa "selvästi kielletty".

"Käytännössä kielto tarkoittaisi sitä, että ulkomailla sijaitseva myyjä ei saisi myydä Suomessa oleville kuluttajille alkoholijuomia", ministeriön sivuilla kerrotaan.

Presidentti Sauli Niinistö tapaa Vladimir Putinin arktisen foorumin yhteydessä

27.3.2017 - 13:06

Sauli Niinistö matkustaa Venäjälle torstaina 30. maaliskuuta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkustaa Venäjälle Arkangeliin 30. maaliskuuta 2017 kansainväliseen arktiseen foorumiin, presidentin kanslia tiedottaa.

Presidentti Niinistö osallistuu foorumissa People and the Arctic -paneelikeskusteluun. Paneelin muut osallistujat ovat Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Islannin presidentti Guðni Thorlacius Jóhannesson. Presidentti Niinistöllä on lisäksi kahdenvälinen tapaaminen presidentti Putinin kanssa.

The Arctic – Territory of Dialogue -foorumi järjestetään nyt neljättä kertaa. Sen tavoitteena on edistää arktisen alueen yhteistyötä ja kestävää kehitystä.

Edellisen kerran Venäjän järjestämä arktinen foorumi pidettiin vuonna 2013 Salehardissa. Presidentti Niinistö osallistui myös tuolloin tapahtumaan.

Omaisuusrikoksia tehtiin 1800-luvun nälkävuosina neljä kertaa enemmän

27.3.2017 - 13:05

Suomen suuret nälkävuodet 1866–1868, joita usein kutsutaan Länsi-Euroopan viimeiseksi suureksi nälänhädäksi, surmasivat lähes kymmenen prosenttia Suomen väestöstä.

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että omaisuusrikokset lähes viisinkertaistuivat aiemmasta tasostaan, mutta henkirikoksista ja pahoinpitelyistä annettiin jopa vähemmän tuomioita kuin ennen nälkävuosia.

Rangaistusjärjestelmään nälkävuodet vaikuttivat siten, että ruumiinrangaistusten eli käytännössä raipparangaistusten käyttö myös nelinkertaistui, vaikka ne oli jo aiemmin sovittu lopetettavaksi kokonaan.

Tutkimuksen aineistona käytettiin vastikään prokuraattorin kertomuksista kerättyä 1800-luvun oikeustilastoa.

Nälkävuodet katkaisivat positiivisen kehityksen

Vuodesta 1842 alkava oikeustilasto osoittaa, että vaikka kaupunkilaisten lievät rikokset yleistyivät vauhdilla, törkeistä rikoksista annetut tuomiot vähenivät tasaisesti 1840-luvulta alkaen.

– Nälkävuodet katkaisivat suotuisan rikollisuuskehityksen, ja vakavan rikollisuuden taso asettui korkeammalle tasolle kuin ennen nälkävuosia, tutkimuksen tehnyt tohtorikoulutettava Miikka Vuorela kertoo.

Vuosisadan aikana tapahtui myös selkeä muutos moraalinvastaisina pidettyjen tekojen kontrolloinnissa.

– Monet aiemmin suurilukuiset rikokset, kuten kiroaminen, sapatin rikkominen ja salavuoteus eli avioliiton ulkopuolinen yhdyntä katosivat tuomioistuinten asialistoilta, Vuorela sanoo.

Elinolojen kurjistuminen johti rikoksiin

Nälkävuosien aiheuttama omaisuusrikosten kasvu liittyy kansan elinolojen kurjistumiseen: maaton ja työtön kansa varasti nälkäänsä. Sitä vastoin tilastoitu väkivalta väheni.

– Todennäköisimmin väkivalta ei todellisuudessa vähentynyt, vaan se ei yksinkertaisesti päätynyt tuomioistuinten käsiteltäväksi, Vuorela kertoo.

Hänen mukaansa nälkävuodet vaikuttivat väkivaltaan kahdella tavalla. Se tarjosi tilaisuuksia ryhtyä väkivaltarikokseen, kuten lapsensurmaan tavanomaista pienemmällä kiinnijäämisriskillä, koska virallinen ja epävirallinen kontrolli olivat heikkoa.

Toisaalta nälkä ja puute johtivat siihen, että hengen ja terveyden merkitys suhteessa muihin arvoihin väheni, jolloin myös väkivallan merkitys rikoksena pienentyi suhteessa esimerkiksi varkauksiin.

– Seurauksena saattoi olla, että väkivallasta ilmoittamisen kynnys kasvoi ja viranomaisten halukkuus tutkia väkivaltaisia tekoja vähentyi, Vuorela toteaa.

Tutkimus julkaistaan keväällä COLLeGIUM-sarjan julkaisussa "The Enormous Failure of Nature": Famine and Society in Nineteenth Century Europe.

Puolueiden jäsenistö ikääntyy – SDP:llä vanhimmat jäsenet

27.3.2017 - 12:49

Kaikissa kuudessa Suomen suurimmassa puolueessa jäsenet ovat keski-iältään puolueen kannattajia vanhempia.

Sosialidemokraattien jäsenet ovat kaikkein vanhimpia ja vihreät nuorimpia, kertoo Turun yliopiston taloussosiologian tutkimusryhmä KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiölle tekemässään Puolueiden rakenteet ja jäsenistön verkostot -tutkimuksessa.

SDP:n jäsenten keski-ikä on 61,5 vuotta, keskustan 59,9 vuotta, vasemmistoliiton 55,9 vuotta, kokoomuksen 55,6 vuotta, perussuomalaisten 53,6 vuotta ja vihreiden 42,9 vuotta.

Keskustan jäsenistössä on edelleen merkittävä määrä maanviljelijöitä ruuhka-Suomen ulkopuolelta, kokoomuksen jäsenet ovat useasti korkeakoulutettuja tai yrittäjiä suurimmista kaupungeista ja vasemmistopuolueiden voidaan edelleen nähdä edustavan työntekijöiden intressejä. Erot heijastuvat myös puolueiden kannattajarakenteissa.

Tutkimuksen mukaan puolueiden välillä on myös selkeitä jakolinjoja, kun tarkastellaan jäsenistön verkostoja.

Suurilla perinteisillä puolueilla on esimerkiksi selkeästi enemmän yhteyksiä elinkeinoelämään, ammattijärjestöihin ja kunnallispoliittisiin tahoihin. Perussuomalaiset ja vihreät näyttäisivät kiinnittyvän muita puolueita voimakkaammin taloudellisten intressiryhmien ulkopuolelle.

Vihreiden jäsenet ovat sidoksissa monipuolisesti erilaisiin verkostoihin, kuten ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestöihin sekä yliopistoinstituutioon. Perussuomalaisilla on keskimääräistä voimakkaampi side erilaisiin sosiaalisen median verkostoihin.

Tutkimus perustuu viime syksynä kerättyyn kyselyaineistoon, jossa oli mukana kuusi suurinta puoluetta ja yhteensä 12 427 näiden jäsentä. Puolueiden kannattajarakenteita peilataan lisäksi Suomi 2014 -kyselytutkimuksen tuloksiin.

Rakennusliiton Kyösti Suokas: Nyt halutaan leikata ylityökorvaukset

27.3.2017 - 12:34

Ylityökorvaukset ja sunnuntailisät ovat Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokkaan mukaan leikkauslistalla. Suokkaan mukaan tässä käytetään nyt savuverhona menossa olevaa työaikalain kokonaisuudistusta.

Kyösti Suokas viittaa blogissaan Helsingin Sanomien maanantaiseen pääkirjoitukseen uuden työaikalain valmistelusta. Lehti vaatii lisää joustavuutta työaikoihin.

Lehden mukaan kellokortit ja kulunvalvontaohjelmat joutaisivat useimmissa töissä museoon.

– Ajankäytöllä voidaan kuulemma mitata yhä harvempaa tehtävää. Tämä on yleisesti esitetty, mutta asiantuntematon ja propagandistinen väite, Suokas kirjoittaa.

Hänen mukaansa valtaosaa teollisuudessa ja palvelualoilla tehtäviä töitä valvotaan nyt ja tulevaisuudessa työaikaseurannalla.

– Uudet seurantavälineet, kuten älypuhelimet, lisäävät keinoja työaikavalvontaan. Rakennusalalla, jossa kellokortteja ei työmailla perinteisesti ole käytetty, kulunvalvonnan mahdollistavat älykortit muuttuvat käytännön kellokortiksi.

Suokkaan mielestä tämä ei ole pelkästään huono asia. Rakennusalan harmaan talouden torjunta perustuu siihen, että jokainen työmaalla liikkuja tiedetään.

– Älykortti rekisteröi työntekijän työmaan työntekijäluetteloon automaattisesti ja pimeän työn tekeminen käy yhä vaikeammaksi.

Suokas toteaa, että nykyaikainen kulunvalvonta mahdollistaisi myös rakennusalalla jo pitkään työehtosopimuksissa olleiden työaikajoustojen käytön.

– Vuosien varrella on sovittu lukuisista paikallisesti sovittavista työaikajoustoista ja ne ovat, toisin kuin Helsingin Sanomat kirjoittaa, myös järjestäytymättömien yritysten käytössä, hän huomauttaa.

Suokkaan mukaan ongelmana kuitenkin on, että työnantajat eivät näistä joustoista sovi.

– Vuosikymmeniä työehtosopimuksiin erilaisia joustavia työaikoja kynäilleenä olen tullut vakuuttuneeksi, että työ on ollut turhaa. Työnantajat haluavat päättää työajoista yksin. Paikallisen sopimisen lisääminen käsitetään lisääntyväksi oikeudeksi määrätä. Kesällä teetettäisiin pitkää päivää ja talveksi pantaisiin lomalappu kouraan. Eihän tällainen työaikajärjestely toki sopimalla voisi syntyäkään, hän kirjoittaa.

Suokkaan mielestä työaikalain kokonaisuudistuksessa joustavuuspuheet ovat vain savuverho.

– Elinkeinoelämän Keskusliiton ja markkinaliberaalin SOS-hallituksen strategia on leikata työvoimakustannuksia, siis työntekijöiden palkkaa. Työaikalain uudistuksella halutaan kuohia ylityökorvaukset, ja jos voimat riittävät, myös sunnuntaityölisät. Tästä käydään varsinainen vääntö, muu tarina on löysää sanahelinää, Suokas sanoo.

AKT:n mielestä liikennekaariuudistus vie työpaikkoja ja heikentää turvallisuutta

27.3.2017 - 12:16

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö, ja samalla hallituksen todennäköinen esitys uudeksi liikennekaareksi, on AKT:n puheenjohtajan Marko Piiraisen (sd.) mukaan synkkää luettavaa liikenneturvallisuuden ja työntekijöiden näkökulmasta.

− Se tappaa suomalaisen kuljetuselinkeinon, lisää alan työttömyyttä, vaarantaa liikenneturvallisuuden ja avaa oven harmaalle taloudelle, Marko Piirainen.

Hänen mielestään valiokunnan esitys purkaa monia työntekijöiden ja liikenneturvallisuuden edistämiseksi säädettyjä lakeja.

− Ikävin asia uudistuksessa on ilman liikennelupaa liikennöitävien pakettiautojen painorajan nostosta 2 tonnista 3,5 tonniin. Se vie työpaikkoja virolaisille yhtiöille, aiheuttaa työttömyyttä suomalaisille, verotulojen menetystä ja liikenneturvallisuuden heikkenemistä, luettelee Piirainen.

Piirainen ihmettelee, että tämäkö on porvarihallituksen käsitys norminpurkutalkoista.

"Yhdenkin riskin toteutuminen maailmalla" vaanii Suomea vaikka luottamus kasvaa

27.3.2017 - 11:56

Kuluttajien luottamuksen kohoaminen maaliskuussa ennätystasolle on herättänyt innostusta taloustuntijoiden keskuudessa, mutta varoittavia ääniäkin kuuluu.

Hypo-pankin pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan maaliskuu yllätti optimistitkin. Tilastokeskuksen mittaama kuluttajien luottamus kohosi ennätystasolle maaliskuussa.

– Kuluvan vuoden kasvuennusteita voidaan joutua viilaamaan useaan otteeseen eikä uusimpien tietojen perusteella kakkosella alkavat kasvuluvut ole mitenkään poissuljettuja, hän arvioi pankkinsa tiedotteessa.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kuitenkin odottaa kulutuksen kasvun hidastuvan tänä vuonna kuluttajien "hurjasta optimismista" huolimatta.

– Palkat eivät juuri nouse kilpailukykysopimuksen myötä ja kiihtyvä inflaatio syö valtaosan ostovoiman kasvusta, hän huomauttaa oman pankkinsa tiedotteessa.

Riippumaton ekonomisti Roger Wessman ei kuitenkaan ole aivan samaan mieltä.

– Ennätyskorkealle noussut kuluttajien luottamus ei tue ennusteita kulutuskasvun hyytymisestä, hän toteaa Twitter-viestissään.

Kaikkein rohkaisevinta maanantain luottamusluvuissa olivat kuitenkin Wessmanin mukaan Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemat teollisuuden lukemat, jotka hänen mielestään signaloivat vienninkin nyt elpyvän.

Brotherus puolestaan muistuttaa myös euroalueen teollisuuden luottamusmittareiden kohonneen viime viikolla kuuden vuoden ennätykseen. Hän uskookin, että euroalueen piristyvä kehitys heijastuu vääjäämättä Suomen vientinäkymiin.

Myös Kuoppamäki arvioi, että teollisuuden luottamuksen kohentuminen vahvistaa kuvaa vientiteollisuuden näkymien vakautumisesta ja Suomen talouskasvun painopisteen siirtymisestä kulutuksesta vientiin.

– Etenkin Venäjän talouden asteittainen elpyminen parantaa vientimahdollisuuksia ja länsimarkkinoiden kasvu jatkuu, hän ennustaa.

Maailmantaloudessa on Kuoppamäen mukaan kuitenkin yhä runsaasti poliittisista ratkaisuista aiheutuvaa epävarmuutta Yhdysvalloissa ja Euroopassa, joten maailmankaupan kasvun jatkuminen ei ole hänen mielestään varmaa.

– Suomen taloudella on tuoreiden lukujen valossa mahdollisuuksia ennusteita parempaan kehitykseen, mutta yhdenkin merkittävän riskin toteutuminen maailmalla voisi puolestaan painaa kasvua alaspäin, Kuoppamäki varoittaa.

Esimerkiksi Nordean analyytikon Marja Junellin mukaan dollari on heikentynyt maaliskuun aikana, kun markkinoiden usko Donald Trumpin mahdollisuuksiin toteuttaa lupauksensa elvyttävästä finanssipolitiikasta on vähentynyt.

– Trump ei saanut tarpeeksi kannatusta terveydenhuoltolakiuudistuksen taakse. Nyt huomio kiinnittyy siihen, pystyvätkö presidentti ja kongressin republikaanit viemään läpi kaavailemansa verouudistuksen, hän kertoo Nordean aamukatsauksessa maanantaina.

Lue myös:

Kuluttajien luottamus on kohonnut ennätystasolle

Luottamus vahvistui teollisuudessa mutta heikkeni rakentamisessa

Angela Merkel niskalenkillä vaalivuoteen, mutta puna-puna-vihreä uhkaa

27.3.2017 - 11:53

Angela Merkelin johtama CDU-puolue otti Saarlandin osavaltiovaaleissa tärkeän jättivoiton sunnuntai-iltana, kun Saksa valmistautuu syksyn liittovaltiopäivävaaleihin.

CDU nosti pienen Saarlandin osavaltiovaaleissa kannatustaan 5,5 prosenttiyksiköllä 40,7 prosenttiin ja sai 24 paikkaa 51-paikkaiseen osavaltion parlamenttiin. Saarlandin vaaleilla ei ole suurta merkitystä Saksalle, mutta se osoittaa suuntaa syksyn liittovaltiopäivävaaleille.

Liittokanslerille ja CDU:n puheenjohtajalle Angela Merkelille vaalitulos oli enemmän kuin helpotus. Koko alkuvuosi Saksan politiikassa on puhuttu niin sanotusta Schulz-efektistä sosialidemokraattisen SPD:n kansleriehdokkaan Martin Schulzin mukanaan tuoman kannatusnosteen mukaan. Schulz on entinen Euroopan parlamentin puhemies, ja hän on kansalaisten suosikki liittokansleriksi.

Liittovaltiopäivävaaleja koskevissa mielipidemittauksissa Merkelin CDU-CSU-koalitio (CSU on CDU:n baijerilainen sisarpuolue) on ollut käytännössä tasoissa SPD:n kanssa hieman päälle 30 prosentin kannatuksella, kun vielä viime vuoden lopulla CDU-CSU oli selkeä ykkönen.

Saarlandin vaaleissa Schulz-efekti loisti poissaolollaan, kun puolueen kannatus tippui prosenttiyksiköllä 29,6 prosenttiin. Schulz oli vaali-illan TV-esiintymisissä silminnähden pettynyt, mutta muistutti, että SPD pärjäsi vaaleissa kuitenkin alkuvuoden gallupeja paremmin.

Saksan televisiossa keskeisimmäksi syksyn liittovaltiopäivävaaleja koskevaksi kysymykseksi nousi keskustelu mahdollisista vaalien jälkeisistä koalitioista.

Merkelillä on liittokanslerilla nyt hyvä etulyöntiasema vaaleihin, kun vuoden ensimmäiset osavaltiovaalit sujuivat puolueelta yli odotusten, ja mielipidemittauksissakin Schulz-efekti on pysähtynyt tasatilanteeseen CDU-CSU:n kanssa. Merkelin etuna on se, että Saksan taloudella menee erittäin hyvin, ja Eurooppaa koetelleet ongelmat kuten siirtolaiskriisi ja eurokriisi on toistaiseksi saatu rauhoitettua.

Merkelin kannalta kuitenkin ahdistusta herättää se, että nykyisillä kannatuslukemilla hallitusvaihtoehdot vaalien jälkeen näyttäisivät olevan CDU-CSU:n ja SPD:n suuren koalition jatko tai niin sanottu puna-puna-vihreä-koalitio, johon kuuluvat SPD:n lisäksi vihreät ja vasemmistopuolue Die Linke. Schulzilla on siis Merkeliä enemmän pelivaraa.

Vihreä puolue oli SPD:n kanssa samassa Gerhard Schröderin johtamissa hallituksessa vuosina 1998–2005.

Vasemmistopuolue Die Linke on toistaiseksi pidetty hallitusvastuun ulkopuolella. Se nousi osavaltiotasollakin ensimmäistä kertaa hallitusvastuuseen vasta vuonna 2014.

SPD:ssä ei ole oltu innoissan vasemmistopuolueiden yhteistyöstä, koska useisiin fraktioihin jakaantunut Die Linke sisältää paitsi kovan linjan antikapitalisteja, Eurooppa-vastaisia populisteja ja Venäjän voimapolitiikan ymmärtäjiä, myös ikääntyviä DDR-ajan poliitikoita, joilla oli yhteyksiä maan pahamaineiseen sisäisen turvallisuuden ministeriöön, Stasiin.

Vaihtoehtona Jamaika-koalitio

Helmikuusta lähtien vasemmistopuolueiden ja vihreiden yhteenlaskettu kannatus mielipidemittauksissa on ollut sitä tasoa, että Schulz voisi voittaessaan vaalit kasata puna-puna-vihreän koalition, mutta pelkkä SPD:n ja vihreiden kannatus ei riittäisi vasemmistohallitukseen. Sekä Die Linken että vihreiden kannatus on viimeaikaisissa mielipidemittauksissa ollut 7–8 prosenttia.

Schulz itse totesi sunnuntai-iltana olevansa avoin puna-puna-vihreälle vaihtoehdolle.

– Meillä on selkeä linja: haluamme olla vahvimmaksi puolueeksi liittovaltiotasolla. Jos katsotte mielipidetiedusteluita, se on edelleen realistista. Kuka sitten vaalien jälkeen haluaa meidän kanssa koalitioon, on sydämellisesti tervetullut yhteistyöhön, Schulz sanoi ARD:n Tagesschaun haastattelussa.

Vihreiden puheenjohtaja Cem Özdemir totesi ZDF:n uutisten haastattelussa maanantaiaamuna, ettei halua olla mukana Eurooppa-vastaisessa puna-puna-vihreässä, jossa on mukana osin muukalaisvastaisuudella ratsastava Die Linke.

Özdemir rinnasti Die Linken oikeistopopulistiseen nationalistipuolueeseen AfD (Alternative für Deutschland, Vaihtoehto Saksalle), joka sai sunnuntain vaaleissa Saarlandin parlamenttiin kolme paikkaa ja 6,2 prosentin kannatuksen.

Aiemmin vihreät oli Saksassa selkeämmin kallellaan vasemmalle päin, mutta viime vuosina se on saanut harjoitusta myös hallitusyhteistyöstä CDU:n kanssa osavaltiotasolla.

Puna-puna-vihreän rinnalla yhdeksi vaihtoehdoksi on noussut niin sanottu Jamaika-koalitio, johon osallistuisivat CDU-CSU, liberaalipuolue FDP ja vihreät. Nimitys tulee puolueiden väreistä, jotka muodostavat Jamaikan lipun värit. CDU:n väri on musta, FDP:n keltainen ja vihreiden vihreä. FDP putosi liittovaltiopäiviltä edellisissä vaaleissa, koska se ei saavuttanut viiden prosentin äänikynnystä, mutta nyt mielipidetiedustelut ovat lupailleet puolueelle jälleen 5–6 prosentin kannatusta.

Liittovaltiopäivävaalit järjestetään Saksassa 24. syyskuuta.

<iframe src="https://www.facebook.com/plugins/video.php?href=https%3A%2F%2Fwww.facebook.com%2Ftagesschau%2Fvideos%2F10155221482699407%2F&show_text=0&width=560" width="560" height="315" style="border:none;overflow:hidden" scrolling="no" frameborder="0" allowTransparency="true" allowFullScreen="true"></iframe>

Anne Bernerin VR-suunnitelmia vaaditaan julki

27.3.2017 - 11:47

Kansanedustaja Katja Taimela (sd.) vaatii liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä (kesk.) avaamaan julkiseen keskusteluun hallituksen suunnitelmat matkustajajunaliikenteen avaamisesta kilpailulle.

– Rautateillä on ollut jo puolentoista vuoden epätietoisuuden tila, kun ministeri (Anne) Berner ilmoitti vuoden 2016 budjetin ostoliikenteen leikkauksen yhteydessä valmistelevansa matkustajaliikenteen avaamista nopeutetussa aikataulussa ja käyneensä neuvotteluja mahdollisten uusien operaattoreiden kanssa. Tämän jäljiltä junaliikennettä on jouduttu laastaroimaan jo useilla lyhytaikaisilla velvoiteliikenteen sopimuksilla VR:n kanssa, toteaa Katja Taimela tiedotteessaan.

VR:n yksinoikeussopimus on tällä hetkellä voimassa vuoteen 2024 saakka, mutta liikenne- ja viestintäministeri on antanut ymmärtää, että liikenne voidaan vapauttaa kilpailulle jo aiemminkin.

Taimelan huomauttaa, että yhden käytännön esteen muodostaa Suomen rataverkkoon sopivan kaluston puute, sopivaa kalustoa valmiina on vain VR:llä. VR:n kaluston yhtiöittämistä ja vuokraamista kilpailijoille on spekuloitu yhtenä vaihtoehtona.

– Matkustajaliikenteen avaaminen kilpailulle vaatii julkista keskustelua, jo nyt hallituksen veivaus junaliikenteen tulevaisuudella vaikuttaa kymmenien tuhansien ihmisten työmatkaliikenteeseen. Huonosti valmisteltuna kilpailun avaaminen voi johtaa muun muassa Britanniassa koettuihin ongelmiin. Myös VR:n tilanne valtionyhtiönä on huomioitava osana kansallisomaisuuttamme, sanoo Taimela.

VATT: Valinnanvapauskeskustelussa ei ole päästy pihviin

27.3.2017 - 11:35

VATTin tutkijoiden mukaan valinnanvapausuudistusten vaikutukset riippuvat keskeisesti palveluntuottajille maksetuista korvauksista.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijoiden mielestä soten valinnanvapautta koskevassa keskustelussa ei ole päästy tärkeään pihviin eli palveluntuottajille maksettaviin korvauksiin.

Uudistusta kritisoivissa ja puolustavissa näkemyksissä on tutkijoiden mukaan harvoin huomioitu rahoituskorvausten merkitys uudistuksen vaikutusten kannalta.

– Taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella kuitenkin tiedämme, että valinnanvapausuudistusten vaikutukset riippuvat keskeisesti palveluntuottajille maksetuista korvauksista, VATTin tutkijat kirjoittavat blogikirjoituksessaan.

Hallituksen esittämässä palvelutuottajien korvausjärjestelmässä valtaosa (vähintään 80 prosenttia) tuottajille maksettavista korvauksista tulee kapitaation eli asiakasmäärän perusteella maksettavan tarvevakioidun kiinteän maksun kautta. Vaikka optimaalista kapitaation osuutta rahoituskorvauksista on vaikea, jollei mahdoton määrittää, korkealle kapitaation osuudelle löytyy tutkijoiden mukaan hyviä perusteluja.

– Mikäli kapitaation osuus olisi selkeästi alhaisempi ja tuottajien rahoitus riippuisi enemmän palvelusuoritteiden määrästä, riskinä olisi, että palvelutuottajat alkaisivat ylihoitaa asiakkaita ja siten kustannukset kasvaisivat. Näin voi käydä, kun tuottajat ansaitsevat sitä enemmän mitä enemmän palveluita he tuottavat asiakkailleen.

Korkea kapitaatio kannustaa alihoitoon

Toisaalta kapitaatio-osuuden ollessa korkeampi potilaiden hoidon kustannukset lankeavat enemmän tuottajien maksettavaksi. Tutkimusten perusteella tämä voi kannustaa tuottajia alihoitamaan potilaita sekä valikoimaan niin sanottuja helppoja potilaita, joiden hoitokustannukset ovat kapitaatiokorvauksiin nähden alhaiset

– Huonoimmassa tapauksessa korvauksiin nähden sairaiden ja kalliiden potilaiden olisi vaikeata saada laadukasta palvelua kilpailullisilta, voittoa tavoittelevilta tuottajilta. Näiden riskien vuoksi onkin tärkeää, ettei rahoituskorvaus määräydy täysimääräisesti kapitaation mukaan, vaan että osa rahoituksesta määräytyy palvelusuoritteiden sekä laatu- ja vaikuttavuustekijöiden perusteella, tutkijat kirjoittavat.

Tutkijoiden mielestä vieläkin tärkeämpi rahoituskorvauksiin liittyvä yksityiskohta koskee kapitaatiorahoituksen tarvevakiointia.

– Mikäli tarve- tai riskitekijät eivät huomioi riittävän hyvin niitä potilaita, jotka käyttävät palveluita paljon, rahoituskorvaukset eivät riitä korvaamaan kalliimpien potilaiden hoitokustannuksia ja tuottajille voi syntyä kannustin terveiden potilaiden valikointiin.

Käytännössä tarvevakiointia on kuitenkin hankalaa suunnitella niin, ettei asiakasvalikointia tapahtuisi tarvekorjauksesta huolimatta.

– Se, kuinka kannattavaa terveiden potilaiden valikointi on, riippuukin olennaisesti siitä, miten yksityiskohtaisella tasolla tarvevakiointi tehdään, eli miten tuottajille kompensoidaan esimerkiksi vanhempien ja/tai sairaampien asiakkaiden hoito.

Uudistuksessa kiinnitettävä enemmän huomiota korvauksiin

Hallituksen lakiluonnoksen perusteella Suomessa kansallisia tarvetekijöitä olisivat ikä, sukupuoli sekä työssäkäynti.

– On epäselvää kuinka hyvin nämä tekijät huomioisivat potilaiden terveydentilan sekä palvelujen käytön tarpeen ja siten potilaiden hoidosta tulevat keskimääräiset kustannukset.

Tutkijoiden mukaan on myös tärkeää huomata, että palvelutuottajien saamilla korvausperusteilla on todennäköisesti vaikutusta siihen, mille alueille tai kaupunginosiin tuottajat tai heidän toimipisteensä sijoittuvat.

Heidän mielestään valinnanvapausuudistuksen jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää enemmän huomiota palvelutuottajien rahoituskorvauksiin.

– Erityisesti olisi tärkeää pohtia sellaisia rahoituskorvauksia, jotka kannustavat tuottajia hyväksymään asiakkaat heidän taustastaan riippumatta sekä kannustaa tuottajia sijoittamaan palveluyksikkönsä myös sellaisille alueille tai kaupunginosiin, joissa on keskimäärin enemmän haastavampia asiakkaita.

Korvausperusteissa ja erityisesti tarvevakioinnissa voitaisiin mahdollisesti hyödyntää demografisten tekijöiden ohella myös potilastason tietoja kansallisista terveydenhuollon tietojärjestelmistä ja rekistereistä. Oikeanlaisilla rahoituskorvausjärjestelmillä voidaan edesauttaa sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita, palveluiden tasapuolista saatavuutta sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista.

Lue myös:

Tuomas Pöysti: Yrityksille maksettavia korvausperusteita muutetaan valinnanvapauslaissa (10.3.2017)

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona

27.3.2017 - 11:32

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 29. maaliskuuta.

Ennakkoäänestys kestää kotimaassa viikon, joten viimeinen ennakkoäänestyspäivä on tiistai 4. huhtikuuta.

Ulkomailla ennakkoäänestysaika on 29.3.–1.4. Osassa ennakkoäänestyspaikkoja ajanjakso on kuitenkin lyhyempi.

Kuntavaaleissa voi äänestää joko vaalipäivänä tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana.. Äänestäjän on esitettävä vaalivirkailijalle kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi, henkilökortti tai ajokortti.

Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Kotimaan ennakkoäänestyspaikkoja on muun muassa kirjastoissa, kunnan- ja kaupungintaloissa sekä kauppakeskuksissa.

Ulkomailla ennakkoäänestyspaikkoja ovat asetuksella määrätyt Suomen edustustot ja niiden toimipisteet.

Kuntavaaleissa äänioikeutettu voi äänestää vain oman kuntansa ehdokasta. Ennakkoäänestyspaikoissa on nähtävillä tiedot kaikkien kuntien ehdokkaista. Äänestyskopissa on aina sen kunnan ehdokaslistojen yhdistelmä, jonka alueella ennakkoäänestyspaikka on.

Tiedot kaikkien ennakkoäänestyspaikkojen sijainnista ja aukiolosta ovat verkkosivuilla vaalit.fi. Ennakkoäänestyspaikoista saa tietoa myös maksuttomasta puhelinpalvelusta numerossa 0800 9 4770.

Vaalipäivä on sunnuntai 9. huhtikuuta. Silloin saa äänestää vain omassa äänestyspaikassa, joka on kerrottu postitse tulleessa ilmoituskortissa. Vaalipäivänä äänestyspaikat ovat avoinna kello 9-20.

Autot, pakolaiset ja kuntatalous kuumia aiheita Verkkouutisten vaalikoneessa

27.3.2017 - 11:29

Selvimmät kannanotot kuntavaalikoneemme käyttäjiltä on saatu kuntien velkaantumisesta ja pystyssä pysymisestä.

Verkkouutisten kuntavaalikoneessa voi ottaa kantaa 15 kysymykseen. Omia vastauksiaan voi vertailla puolue- ja ryhmäjohtajien vastauksiin.

Vaalikoneen käyttäjien vastauksistakin on kertynyt tietoa.

Eniten huomiota koneessa on saanut - aloituskysymyksen jälkeen - väite "Yksityisautoilu kuuluu jatkossakin kaupunkien keskustaan". Verkkouutisten vastaajista samaa mieltä asiasta on 76 prosenttia.

Eniten "varmoja", jyrkimmällä painotuksella annettuja vastauksia on annettu näihin väitteisiin:

– Kuntaliitoksia on tehtävä lisää. Täysin samaa mieltä noin 24 %

– Pormestari tulisi saada jokaiseen kuntaan. Täysin eri mieltä noin 24 %

– Nykyinen kuntien valtionosuusjärjestelmä pitää pystyssä kuntia, joilla ei olisi muutoin elämisen edellytyksiä. Täysin samaa mieltä noin 29 %

– Yksityisautoilu kuuluu jatkossakin kaupunkien keskustaan. Täysin samaa mieltä noin 31 prosenttia

– Haluaisin kuntaani myös yksityisen ylläpitämän terveyskeskuksen. Täysin samaa mieltä noin 25 %

– Kotikuntani on otettava lisää pakolaisia. Täysin eri mieltä noin 38 %

– Kuntatason hallinnosta voitaisiin luopua kokonaan. Täysin eri mieltä noin 28 %

– Kirjastojen tehtävä on tarjota lainaksi vain kirjoja, ei työkaluja tai kahvakuulia. Täysin samaa mieltä noin 28 %

Vaalikoneen kysymykset ja vastaajien näkemykset niistä:

1. On hyvä, että kunnat kilpailevat keskenään kunnallisverolla. Samaa mieltä 64 %

2. Toisen asteen oppilaitokset kuten lukiot ja ammattikoulut on siirrettävä kunnilta maakuntien hoidettaviksi. Eri mieltä 65 %

3. Kuntien on osoitettava lisää rahaa koulujen yhteydessä tapahtuvaan kerhotoimintaan. Vastaava summa on säästettävä jostain muualta. Samaa mieltä 57 %

4. Maksuton varhaiskasvatus päivähoidossa on kannatettava tavoite, vaikka se vähentää kuntien palvelusta saamia maksuja. Samaa mieltä 56 %

5. Kuntaliitoksia on tehtävä lisää. Samaa mieltä 66 %

6. "Poliittinen kunnanjohtaja" eli pormestari tulisi saada jokaiseen kuntaan kunnanjohtajan tilalle. Eri mieltä 67 %

7. Valtion tulee asettaa kuntien velkaantumiselle katto. Samaa mieltä 76 %

8. Nykyinen kuntien valtionosuusjärjestelmä pitää pystyssä kuntia, joilla ei olisi muutoin elämisen edellytyksiä. Samaa mieltä 83 %

9. Yksityisautoilu kuuluu jatkossakin kaupunkien keskustaan. Samaa mieltä 75 %

10. Haluaisin kuntaani myös yksityisen ylläpitämän terveyskeskuksen. Samaa mieltä 66 %

11. Kotikuntani on otettava lisää pakolaisia. Eri mieltä 65 %

12. Kuntatason hallinnosta voitaisiin luopua kokonaan ja siirtää kaikki kuntien tehtävät maakuntiin. Eri mieltä 75 %

13. Kirjastojen tehtävä on tarjota lainaksi vain kirjoja, ei työkaluja tai kahvakuulia. Samaa mieltä 61 %

14. Vanhustenhoito on järjestetty hyvin Suomen kunnissa. Eri mieltä 72 %

15. Kulttuuri- ja urheilutoimen rahoittamiskuluihin on otettava yksityinen sektori mukaan vähintään 25 prosentin osuudella. Samaa mieltä 71 %

SAK haluaa kaikkiin työsopimuksiin sitovat tuntimäärät

27.3.2017 - 10:54

SAK ehdottaa työsopimuksiin työnantajaa sitovaa tuntikirjausta.

SAK:n mukaan työsopimus, jossa työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa yhtään työtuntia, on kohtuuton. Järjestö vaatii työsopimuksiin sitovia tuntikirjauksia.

– Nollatuntisopimus siirtää aina yrittäjän riskiä työntekijälle, johtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo SAK:n tiedotteessa.

Hänen mukaansa osa työnantajista käyttää nollatuntisopimuksia tai muita osa-aikaisia työsopimuksia kiertääkseen työnantajan velvoitteita, kuten koeaikaa, sairauslomaa ja irtisanomissuojaa koskevia määräyksiä.

– Työtunnit voivat vähentyä tai tippua nollaan ilman irtisanomisperusteita, ja velvollisuus maksaa palkkaa katkeaa. Työntekijä on tällöin käytännössä täysin ilman irtisanomissuojaa, Rönni-Sällinen toteaa.

Hänen mielestään tarvitaan lakimuutoksia, jotka selkeyttävät tilannetta, jossa työntekijä työskentelee jatkuvasti enemmän kuin mitä hänen työsopimuksensa mukainen vähimmäistuntimäärä on.

– Olisi kaikkien osapuolten kannalta parempi, että työajan vakiintumisesta säädettäisiin laissa. Samalla on taattava, että työntekijän ja työnantajan velvollisuudet ovat tasapainossa. Työntekijällä ei voi olla velvollisuutta ottaa vastaan enempää työtä kuin mitä työnantajalla on työsopimuksen perusteella velvollisuus antaa.

Sivut