Subscribe to syöte Verkkouutiset
verkkouutiset.fi uutisotsikot
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 36 min sitten

"Yltiöliberaali turvapaikkapolitiikka, yksityisautovastaisuus, luonnon museointi, kotimaisen alkutuotannon vastustaminen"

17.8.2017 - 10:36

Keskustan kansanedustajan mielestä vihreiden ääripäät on savustettava ulos koloistaan.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kommentoi tiedotteessaan Ylen puoluekannatusmittauksen tuloksia, joissa vihreät on noussut toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

– Politiikkaan pettyneet ihmiset hakevat uutta ja raikasta, vanhat valtarakenteet haastavaa vaihtoehtoa. Vihreät ovat nyt onnistuneet heiluttamaan tätä tikkaria kaikista parhaiten, vaikka sen käärepaperin alta paljastuukin lopulta paljon sellaisia asioita, joita suomalaiset eivät halua, Mikko Kärnä toteaa.

Kansanedustajan mukaan "vihreiden valtavirtaan kuuluvat esimerkiksi yltiöliberaali turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka, keinotekoinen kaupungistumiskehityksen vauhdittaminen, yksityisautovastaisuus, luonnon museointi sekä kotimaisen alkutuotannon vastustaminen".

– Vihreiltä on nyt vaadittava konkreettisia vaihtoehtoja ja esityksiä. Vihreät ovat tähän saakka keskittyneet ajamaan kaikilla mahdollisilla rattailla ja tuo pelitila on vietävä heiltä pois, kansanedustaja katsoo.

– Vihreiden radikaalit ääripäät on nyt myös saatava savustettua ulos koloistaan ja puolueelta on vaadittava visiota sen tulevaisuuden Suomesta. Vihreiden ideologiaan vahvasti vaikuttanut Pentti Linkola totesi tuoreessa elämäkerrassaan, että koko Pohjois-Suomi tulisi muuttaa luontoreservaatiksi. Linkolan lausahduksen sosiaalisessa mediassa aiheuttama keskustelu osoitti, että tämä on monen vihreän tavoite edelleen.

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en"><p lang="fi" dir="ltr">Kiitoksia suomalaiset. Nöyrä, pitkäjänteinen ja ahkera työ jatkuu tulevaisuusvaihtoehdon puolesta: <a href="https://t.co/KC9Lp9KXmc">https://t.co/KC9Lp9KXmc</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/vihreat?src=hash">#vihreat</a></p>&mdash; Touko Aalto (@ToukoAalto) <a href="https://twitter.com/ToukoAalto/status/898074711493677060">August 17, 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Presidentti Sauli Niinistö tapaamaan presidentti Donald Trumpia

17.8.2017 - 10:23

Työvierailu Washington D.C.:ssa on presidenttien ensitapaaminen.

Presidentin kanslan tiedotteen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Washingtonissa tiistaina 29. elokuuta 2017.

Presidenttien välinen tapaaminen järjestetään Yhdysvaltain presidentin virka-asunnolla Valkoisessa talossa.

Kyseessä on presidenttien ensitapaaminen.

IS: Marskin ratsastajapatsas pahassa kunnossa

17.8.2017 - 09:56

Pääkaupungin näkyvän muistomerkin kivet ovat halkeilleet ja kohoilleet.

Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheimin (1867-1951) ratsastajapatsas Helsingin Mannerheimintiellä on Ilta-Sanomien mukaan kokenut kovia kesän aikana.

Patsaan yksi laattarivi laskee ja riveistä nousee parin senttimetrin kynnyksiä. Yksittäisiä laattoja on haljennut ja keikkuu painon alla.

Ratsastajapatsasta ympäröivän tasanteen reunakivet ovat liukuneet paikoiltaan. Osa ympäröivästä mukulakivetyksestä on avattu sähköverkkotyön vuoksi. Ympäröivien laattojen välissä on roskia ja tupakantumppeja.

Patsaassa Mannerheimin nimen ja elinvuosien vieressä jalustassa on noin viikon ajan ollut valkoinen törkysuttaus, jota ei ole poistettu.

Helsingin Taidemuseon amanuenssi Teija Mononen kertoo IS:lle huomanneensa itsekin "aika pahalta" näyttävän tilanneen ja asiasta kerrotun Helsingin kaupunkiympäristön toimialalle. Patsaan jalusta on jo kärsinyt useista puhdistuksista. Myös Sibelius-monumenttia on tänä kesänä töhritty.

Suomen Ekonomit: Hallituksen nostettava solidaarisuusveron alaraja entiselleen

17.8.2017 - 09:40

Suomen Ekonomien mukaan hyvän veropolitiikan periaatteisiin kuuluu johdonmukaisuus ja ennustettavuus, koska kotitaloudet ja yritykset tekevät jatkuvasti pitkävaikutteisia taloudellisia valintoja.

Suomen ekonomien mielestä hallituksen on pysyttävä ohjelmassaan ja palautettava määräajaksi laskettu solidaarisuusveron alaraja entiselleen.

Hallitusohjelmaan kirjattiin solidaarisuusverolle uusi alaraja. Kaikki yli 72 300 euroa ansaitsevat maksavat solidaarisuusveroa vuodenvaihteeseen asti, jonka jälkeen alaraja palaa 90 000 euroon, ellei uutta päätöstä tehdä.

– Hallituksessa on nyt aikeita pettää lupaus alarajan palauttamisesta. Yhtäkkiä sille on alettu keksiä uusia perusteita, mikä viittaa haluun tehdä pysyvä kiristys veroprogressioon, toteaa Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming tiedotteessaan.

Hän muistuttaa, että Suomessa progressio on jo nykyiselläänkin yksi maailman kireimmistä.

Veron piirissä olevia kutsutaan suurituloisiksi ja jopa rikkaiksi. Hemmingin mukaan oikeasti mukana on maan taloudelle tärkeä joukko asiantuntijoita. Nykyisen alennetun rajan sisään mahtuvat lähes ekonomin keskipalkkaa saavat asiantuntijatkin. Solidaarisuusveroa maksaa yli kolmannes Suomen ekonomeista.

– Verotus vaikuttaa ihmisten ja yritysten käyttäytymiseen. Solidaarisuusvero ei kannusta yritteliäisyyteen eikä lisätyön vastaanottamiseen vaan korvaamaan vero suuremmilla palkankorotuksilla. Talouden kannalta tämä ei ole järkevää, Hemming korostaa.

Suomen Ekonomien mielestä hallituksen on pysyttävä omassa ohjelmassaan. Veropolitiikan kehittämisessä se kannustaa hallitusta tukeutumaan taloustieteelliseen tutkimustietoon.

Pentti Linkola HS:lle: Halla-aholaisilta puuttuu monissa asioissa vähäinenkin valistus

17.8.2017 - 09:32

Kalastaja ja luonnonsuojelija Pentti Linkola arvioi Helsingin Sanomille olevansa halla-aholaisten kanssa samaa, vaikkakin vielä jyrkempää mieltä Afrikan väestönkasvusta ja siirtolaisten tulosta, mutta esimerkiksi presidenttiehdokas Laura Huhtasaarelle (ps.) hän ei missään nimessä antaisi suunvuoroa.

Pentti Linkola pitää koko maapallon väestökasvun hidastamista tämän hetken tärkeimpänä kysymyksenä. Nykyinen kasvu on hänen mielestään sietämättömän mahdoton.

– Nyt pitäisi aloittaa edes siitä, että tässä valtakunnassa ja maailmassa ryhdyttäisiin säännöstelemään syntyvyyttä. Mutta ei sekään yksin riitä. Valmiiksi tiheimmin asutettuun maanosaan eli Eurooppaan tulee muista maanosista pakolaisia ja siirtolaisia. Rajoille pitäisi ehdottomasti laittaa sulku, 84-vuotias Linkola totesi Helsingin Sanomille keskiviikkona Helsingissä elämäkertansa tiedotustilaisuudessa.

Hänen mielestään kaikki materiaalinen kehitysapu pitäisi ottaa heti pois Afrikan mailta. Ainoastaan kondomeja saisi jakaa.

– Kun ihmiset lähtevät Afrikasta, heitä ollaan pelastamassa Välimerellä. Tulee kyynel silmään, kun ajattelee toiminnan järjettömyyttä. Se olisi luonnollista, että edes pieni ylijäämä hukkuisi Välimereen. Mutta sitäkään ei anneta tapahtua, Linkola huomautti.

Hän arvioi olevansa Afrikan väestönkasvusta ja siirtolaisten tulosta samaa mieltä kuin halla-aholaiset, mutta pitää omaan kantaansa jyrkempänä. Muuten hänen mukaansa halla-aholaisilta kuitenkin puuttuu monissa asioissa vähäinenkin valistus.

– Esimerkiksi presidenttiehdokas Laura Huhtasaari ei usko edes evoluutioon eikä tieteen tuloksiin. Sellaiselle ihmiselle ei pitäisi missään nimessä antaa suunvuoroa.

Näitä vaikuttajia PS tenttasi puolueen vahingoittamisesta haastemiehenkin avulla

17.8.2017 - 08:37

Selvityspyynnön saivat uusi kansanedustaja, europarlamentin jäsen sekä piirin ja tukisäätiön puheenjohtaja.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi kaksi viikkoa sitten, että puolue pyysi kolmelta entiseltä tai nykyiseltä vaikuttajalta selvitystä heidän julkisista lausunnoistaan. Pyyntö oli toimitettu ensin kirjattuna kirjeenä ja jatkoselvittely oikeuden haastemiehen kautta "jotta siihen varmasti saadaan vastaus".

Vaikuttajien nimiä ei kerrottu. Heistä oli julkisuudessa jo ollut esillä perussuomalaisten tukisäätiötä ja Etelä-Pohjanmaan piiriä johtava Raimo Vistbacka. Valtiopäiväneuvos Vistbacka on entinen pitkäaikainen nimismies ja apulaispoliisipäällikkö.

Toinen selvityspyynnön saaja oli europarlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner.

Kolmas on ollut Lapin uusi kansanedustaja Matti Torvinen. Hän kuvailee Lapin Kansassa pyynnön toimitustapaa nöyryytykseksi. Torvinen on varatuomari ja hän on ollut PS:n Lapin piirin puheenjohtaja.

PS:n valtuustoryhmä on nyt erottanut Torvisen Rovaniemellä.

Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini katsoi Raimo Vistbackan kohtelun olevan mautonta, ala-arvoista ja tyylitöntä.

– Tällaisen ihmisen jahtaaminen haastemiehen kautta osoittaa arvostelukyvyttömyyttä varsinkin kun (Jussi) Halla-aho ja Vistbacka tapasivat Seinäjoella. Paperin olisi voinut siellä tuikata pöydän yli ja viedä kirjeen henkilökohtaisesti perille, Timo Soini sanoi Keskisuomalaisessa.

Sirpa Pietikäinen Ylelle: Suomi olisi voinut vaatia poikkeusasemaa junaliikenteen kilpailutukseen

17.8.2017 - 08:15

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok). mukaan raideliikenteen kilpailuttamisesta määräävä EU-lainsäädäntö antaisi Suomelle mahdollisuuksia kilpailutuksen välttämiseen, kertoo Yle.

EU:n rautatielakipaketissa on markkinoiden avaamiseen velvoittava asetus, mutta Sirpa Pietikäisen mielestä asetus mahdollistaa tarjouskilpailusta poikkeamisen Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa.

Asetuksen mukaan kilpailutuksen välttämisen edellytykset täyttyvät esimerkiksi silloin, jos jäsenvaltion junaliikenteen vuosittainen enimmäismäärä on enintään 23 miljoonaa junakilometriä. Suomen junakilometrien määrät menevät yli 30 miljoonan.

Pietikäisen mukaan Suomi olisi halutessaan voinut vaatia kilometrimäärän nostamista tasolle, joka olisi antanut Suomelle pysyvän poikkeusaseman.

– Tätäkin keskustelua käytiin, mutta Suomi ei nähnyt sitä tarpeelliseksi, Pietikäinen toteaa Ylelle.

Kilpailua sinänsä Pietikäinen ei vastusta. Hän tosin epäilee sen tuomia hyötyjä Etelä-Suomen ulkopuolella, ja ihmettelee kiirettä, jolla hallitus toimeen ryhtyi.

– Meillä olisi ollut 10 vuotta aikaa miettiä tätä, jos olisi jatkettu sopimusta VR:n kanssa.

Draamaa Yle-gallupissa: Kok 20,8, vihr 17,6, kesk 17,3, Sdp 15,9

17.8.2017 - 07:48

Vihreät nousi toiseksi ohi keskustan, sosialidemokraatit romahtivat.

Uudessa Yle Uutisten puolueiden kannatusmittauksessa vihreät on toiseksi suurin puolue.

Sdp ja vasemmistoliitto menettivät kuukaudessa yhteensä 4,1 prosenttiyksikköä edellisestä vastaavasta mittauksesta.

Suomen suurin puolue kannatusmittauksessa on kokoomus 20,8 prosentilla.

Perussuomalaisten kannatukseksi mitattiin 8,8 prosenttia ja Sininen tulevaisuus/Uuden vaihtoehdon kannatukseksi 1,6 prosenttia.

Eduskuntapuolueiden kannatukset ovat (muutos prosenttiyksikköä vastaavaan mittaukseen 7/2017):

Kokoomus 20,8 (+0,4)

Vihreät 17,6 (+1,6)

Keskusta 17,3 (+0,6)

Sdp 15,9 (-2,6)

PS 8,8 (+0,7)

Vasemmistoliitto 7,7 (-1,5)

Rkp 4,8 (+0,1)

Kd 3,7 (-0,2)

Muu 1,8 (-)

ST/UV 1,6 (+0,9)

Kantansa kertoneiden osuus oli 59,2 prosenttia.

Taloustutkimus teki kyselyn Ylelle 1 962 puhelinhaastatteluna 24.7.-15.8.2017. Kolme kysymystä olivat 1) Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta Te äänestäisitte, jos eduskuntavaalit olisivat nyt? 2) Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta Te äänestitte vuoden 2017 kunnallisvaaleissa? 3) Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta Te äänestitte vuoden 2015 eduskuntavaaleissa?.

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en"><p lang="fi" dir="ltr">Nousussa <a href="https://twitter.com/hashtag/Kokoomus?src=hash">#Kokoomus</a>, <a href="https://twitter.com/hashtag/Vihre%C3%A4t?src=hash">#Vihreät</a>, <a href="https://twitter.com/hashtag/Keskusta?src=hash">#Keskusta</a>, <a href="https://twitter.com/hashtag/PS?src=hash">#PS</a>, <a href="https://twitter.com/hashtag/RKP?src=hash">#RKP</a> ja <a href="https://twitter.com/hashtag/Siniset?src=hash">#Siniset</a>. Laskussa <a href="https://twitter.com/hashtag/SDP?src=hash">#SDP</a> -2,8%, <a href="https://twitter.com/hashtag/Vasemmistoliitto?src=hash">#Vasemmistoliitto</a> -1,5% ja <a href="https://twitter.com/hashtag/KD?src=hash">#KD</a> -0,2%. <a href="https://twitter.com/hashtag/politiikka?src=hash">#politiikka</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/yle?src=hash">#yle</a> <a href="https://t.co/zZQMp7oJvh">pic.twitter.com/zZQMp7oJvh</a></p>&mdash; Timo Heinonen (@timoheinonen) <a href="https://twitter.com/timoheinonen/status/898041708579086336">August 17, 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Hedelmäsokerilla kannattaisi korvata muuta sokeria

17.8.2017 - 07:32

Hedelmäsokerin käyttäminen juomissa ja ruoissa muiden sokerien sijaan voisi auttaa monia paremmin hallitsemaan veren glukoositasoja, kertoo uutispalvelu Duodecim.

Hedelmäsokerin käyttäminen juomissa ja ruoissa muiden sokerien sijaan voisi Duodecimin mukaan auttaa monia paremmin hallitsemaan veren glukoositasoja. Tutkijoiden mukaan erityisesti aikuistyypin diabetesta sairastavat ja heikentyneestä glukoosi- tai insuliiniaineenvaihdunnasta kärsivät voisivat hyötyä tästä.

Tiedot käyvät ilmi kahdesta American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistusta meta-analyysitutkimuksesta, joissa analysoitiin aiempia tutkimuksia. Tutkimuksissa terveiden ja diabetesta sairastavien koehenkilöiden ruokavalioista glukoosi ja sakkaroosi oli korvattu fruktoosilla.

Muiden sokerien korvaaminen fruktoosilla eli hedelmäsokerilla johti toisessa tutkimuksista selvästi alhaisempiin ruoanjälkeisiin veren sokeri- ja insuliinitasoihin varsinkin koehenkilöillä, jotka sairastivat diabetesta tai joilla oli esidiabetes. Toisessa tutkimuksessa vaikutukset olivat heikompia, mutta samansuuntaisia.

Yhdessä meta-analyysien tulokset viittaavat siihen, että hedelmäsokerin käyttö ruokien ja juomien makeuttamiseen voi olla sokeriaineenvaihdunnan kannalta parempi kuin muiden sokerien käyttäminen.

Duodecim muistuttaa kuitenkin, että liiallinen sokereiden ja varsinkin lisättyä sokeria sisältävien ruokien ja juomien nauttiminen edistää muun muassa. lihomista ja on muillakin tavoin epäterveellistä.

Uutispalvelu Duodecim

Keski-ikäisen sydänriskitekijät lisäävät dementiaan sairastumisen vaaraa

17.8.2017 - 07:20

Yleisimmät sydän- ja verisuonitautien riskitekijät suurentavat tuoreen tutkimuksen mukaan myös riskiä sairastua dementiaan, kertoo uutispalvelu Duodecim.

Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat Duodecimin mukaan näyttöä sydänriskitekijöiden ja muistisairauksien yhteyksistä. Tulosten perusteella dementiariskiä suurentavat diabetes, ylipaino, tupakointi ja korkea verenpaine, mutta myös lievästi kohonnut verenpaine liittyi suurentuneeseen sairastumisriskiin. Lisäksi geneettinen dementia-alttius, korkeampi ikä, tummaihoisuus ja alhainen koulutustaso altistivat sairastumisille.

Tulokset perustuvat 16 000 seurannan alkaessa 44–66-vuotiaan 25-vuotiseen seurantaan, jonka aikana 1 500 osallistujaa sairastui dementiaan. Osallistujien muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja arvioitiin viidesti tutkimuksen aikana.

Nyt tutkitut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ovat pitkälti ehkäistävissä, joten moni potilas voisi hyvin todennäköisesti pienentää dementiariskiään muuttamalla elämäntapojaan terveellisemmiksi keski-iässä. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voi sanoa, kuinka suuri vaikutus tällä mahdollisesti on.

Tutkimus julkaistiin JAMA Neurology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

Yli 500 ihmistä hirteen tuominneen tytär muistelee: Meitä isä ei koskaan lyönyt

16.8.2017 - 23:00

Iranin vallankumouksen hirttotuomarin tunnettu tytär kertoo ensi kertaa perheoloistaan.

Ajatolla Sadeq Khalkhali (1926-2003) määräsi Iranin 1979 vallankumousoikeuksien päätuomarina satoja summittaisiakin teloituksia oikeudenkäynneissä. Ne kestivät joskus muutamia minuutteja.

Hirttotuomarina tunnetun miehen tyttären Fatemeh Sadeghin ulostulosta kertoo Radio Free Europe.

"Isäni imago oli hyvin väkivaltainen. Mutta se ei ollut se imago mikä minulla oli hänestä kotona. Hän oli hyvin tiukka kotona, mutta hän ei koskaan lyönyt meitä", Fatemeh Sadeghi toteaa.

Tyttären mukaan isä ei halunnut puhua asiasta eikä koskaan katunut tekojaan.

Muistelmissaan Sadeq Khalkhali kirjoitti tappaneensa yli 500 "rikollista kuninkaallisesta perheestä, satoja kapinallisia Kurdistanista, Gonabadista ja Khuzestanista, ja monia huumesalakuljettajia". Hänen mukaansa "silti katson että tapoin vähän. Oli monia muita jotka ansaitsivat tulla tapetuiksi, mutta en saanut heitä käsiini".

Fatemeh Sadeghi on pakollista hijabin käyttöä vastustava naisasia-aktivisti. Hän sanoo isänsä katsoneen olleen pakotettu kantamaan vallankumouksen edestä "hieman pahaa mainetta".

"Ilmapiiri silloin oli hyvin ideologinen. En halua lainkaan sanoa, että isäni oli miellyttävä. Mutta kaikki se ideologinen ilmapiiri vaati vallankumouksellista päättäväisyyttä", tytär sanoo.

"Meitä ei painosteta Natoon" – suomalaiskenraali kertoo, mitä USA:ssa ajatellaan Suomen puolustuksesta

16.8.2017 - 22:40

Suomi on prikaatikenraali Pekka Toverin mukaan Yhdysvalloille luotettava kumppani, joka huolehtii omasta turvallisuudestaan.

Suomi nähdään Yhdysvalloissa luotettavana ja helppona puolustusyhteistyökumppanina.

– Me emme ole koko ajan pyytämässä jotakin. Tietyt maat ovat koko ajan huolissaan omasta turvallisuudestaan. Ne pyytävät joukkoja, ne pyytävät tukikohtia, ne pyytävät rahaa. Me emme toimi näin, prikaatikenraali Pekka Toveri sanoo Verkkouutisille Helsingissä.

Pekka Toveri on Suomen puolustusvoimien puolustus-, maa-, meri- ja ilmavoima-asiamies Washingtonissa. Vuoden virassaan ollut prikaatikenraali toimii linkkinä Suomen ja Yhdysvaltojen asevoimien välillä. Hän kuvaa työtään sotilasdiplomatiaksi.

– Meidän sanomamme on, että me vastaamme omasta tontistamme - joka on aika iso - ja meillä on lähiympäristössämme kohtuullinen kyky puolustaa aluettamme. Me emme luo turvallisuusvajetta vaan me luomme turvallisuutta ympäristöömme. Siksi me olemme helppoja, hän kertoo amerikkalaisten Suomi-kuvasta.

Suomi hankkii Yhdysvalloista runsaasti puolustusmateriaalia. Siitä maksetaan Pekka Toverin mukaan täysi hinta ja sopimuksien ehtoja noudatetaan viimeistä pilkkua myöten. Suomen kohdalla huolia amerikkalaistarvikkeiden joutumisesta vääriin käsiin ei ole. Tästä kelpaa osoitukseksi esimerkiksi pitkän kantaman JASSM-risteilyohjusten myynti Suomeen. Niitä on Suomen lisäksi myyty vain Australiaan ja Puolaan.

Yhdysvaltoja on joskus kutsuttu Suomen puolustusvoimien tärkeimmäksi kahdenväliseksi kumppaniksi. Suhteen syveneminen lähti toden teolla käyntiin ilmavoimien 1990-luvun Hornet-hankinnasta. Sittemmin materiaalihankintoihin painottuvan yhteistyön rinnalle on tullut harjoittelutoimintaa. Se on vuosien saatossa edennyt yksittäisten upseerien kurssituksesta joukkojen yhteisiin harjoituksiin. Suomi ja Yhdysvallat sopivat yhteistyön syventämisestä aiejulistuksessa viime syksynä.

Pekka Toverin mukaan Suomen ja Yhdysvaltojen asevoimien suhde ei ole yksipuolinen.

– Me tuotamme molemminpuolista hyötyä. Suomi on iso alue Pohjois-Euroopassa, josta heidän ei tarvitse kauheasti huolia. Me myös autamme heitä parantamaan osaamistaan ja kykyjään esimerkiksi arktisilla alueilla toimimisessa. Mitä tulee yhteisiin harjoituksiin, olemme todella hyvä harjoitusvastustaja, koska joukkomme osaavat toimia ja ovat todella korkeatasoisia.

USA ei painosta Natoon

Prikaatikenraali Pekka Toverin mukaan Yhdysvalloissa ajatellaan vahvasti, että mahdollinen Naton jäsenyys on täysin jokaisen maan oma asia. Puolustusliittoon ei houkutella eikä pakoteta vaan tullaan kunkin maan kansan tuella.

– Amerikkalaiset ovat äärimmäisen tarkkoja siitä, että Naton jäsenyys on liittyjän oma päätös. He sanovat, että tietyt asiat voivat olla helpompia, jos kuuluu Natoon, mutta se on oma päätöksenne ja liittymisellä täytyy olla kansan tuki takana. Eivät he painosta meitä Natoon, Toveri kuvailee amerikkalaista ajattelua.

Hän ei allekirjoita väitteitä siitä, että Naton jäsenyys helpottaisi merkittävästi Suomen puolustusmateriaalihankintoja Yhdysvalloista tai avaisi mahdollisuuksia sellaiseen amerikkalaiskalustoon, jota nyt ei saada.

– Monet amerikkalaiset sanovat, että se, ettei Suomi ole Naton jäsen, antaa meille enemmän liikkumavaraa kuin se, että kuuluisi Natoon. Kahdenvälinen yhteistyö on aina paljon helpompaa kuin toimiminen isossa organisaatiossa, jossa kaikesta pitää päättää yhteistuumin. Pystymme olemaan joustavampia kahdenvälisessä yhteistyössä.

Toveri huomauttaa, että Suomi on aina saanut ne aseet, joita se on pyytänyt - JASSM-ohjusten kohdalla jopa ennen Nato-maita.

Naton jäsenyydessä olisi Pekka Toverin mukaan ennen kaikkea kyse puolustusliiton turvatakuista ja niiden mukanaan tuomasta konkreettisesta puolustus- ja materiaalivarmuusyhteistyöstä, jossa mentäisiin aivan operaatiotasolle.

Kiitosta asevelvollisuudelle

Pekka Toveri kertoo Yhdysvaltojen puolustusministerin James Mattisin kiitelleen Suomen kansallisen puolustuksen linjaa tapaamisessaan puolustusministeri Jussi Niinistön (uv./sin.) kanssa maaliskuussa. Mattis oli tuolloin todennut pitävänsä yleistä asevelvollisuutta ammattiarmeijaa parempana vaihtoehtona silloin kun keskitytään vain kotimaan puolustukseen, eikä kansainvälisiin operaatioihin.

Siinä missä muualla lännessä on kuljettu vuosituhannen vaihteen jälkeen kohti epäsymmetrisiin konflikteihin ja kansainvälisiin operaatioihin parhaiten soveltuvia ammattiarmeijoita, on Suomessa pitäydytty itsepintaisesti siinä ajatuksessa, että kotimaan puolustus on tärkeintä. Suomessa on pidetty Toverin mukaan yllä kovaa sotilaallista kykyä, eli kykyä käydä tavanomaista sotaa.

– Me suomalaiset olemme vähän jäyhiä ja hitaita tekemään muutoksia, Toveri naurahtaa.

Pitkässä juoksussa ratkaisu vaikuttaa viisaalta.

Pekka Toverin mukaan monen naapurin ja myös Yhdysvaltojen ongelmana on, että kun sissejä vastaan on sodittu 15 vuotta, ei enää osatakaan lähteä tarvittaessa tasaväkistä vastustajaa vastaan.

– Esimerkiksi Irakissa tai Afganistanissa operoiminen on helppoa, kun on täydellinen ilmaherruus, meriteiden herruus ja täysi signaaliylivoima. Entä, kun vihollinen onkin kehittynyt ja pystyy pahimmassa tapauksessa kiistämään kaikki nämä kyvyt, Toveri toteaa.

Suomessa tällaiset kyvyt on hänen mukaansa pidetty korkealla tasolla.

Pohjois-Korea voitti tämän erän eikä luovu ydinaseestaan

16.8.2017 - 19:59

Pohjois-Korean valtionmedian ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin välisen kiihkeän sanailun perusteella sota Korean niemimaalla voi syttyä milloin tahansa.

– Vaikka aseellisen yhteenoton riski onkin todellinen, tilanne ei ole kokonaisuudessaan niin hälyttävä kuin mediaa seuraamalla voisi päätellä, toteavat Ulkopoliittisen instituutin vanhemmat tutkijat Jyrki Kallio, Charly Salonius-Pasternak ja Bart Gaens sekä tutkija Ville Sinkkonen tuoreessa FIIA Commentissaan.

Heidän mukaansa tilanteen kehityksen arvioimiseksi on tarkasteltava ensinnäkin Pohjois-Korean tavoitteita, toiseksi Yhdysvaltojen käytettävissä olevia toimintavaihtoehtoja, erityisesti sotilaallisen väliintulon mahdollisuutta sekä kolmanneksi Kiinan roolia, vaikutusvaltaa ja suhtautumista mahdolliseen aseelliseen selkkaukseen.

Pohjois-Korea ei ydinaseestaan luovu

Kim Jong-unin johtama Pohjois-Korea on johdonmukaisesti edistänyt ohjus- ja ydinaseohjelmiaan. Ydinpommit ja ohjukset, joiden avulla voidaan uhata vastustajaa missä

tahansa, nähdään maan olemassaolon parhaina takeina. Ne tekevät maasta myös varteenotettavan valtatekijän, jota ei voi jättää huomiotta.

Kimin ja hänen hallintonsa tavoite on saada maailma tunnustamaan Pohjois-Korea ydinasevaltioksi. Oma ydinase on valttikortti, jota ei haluta hylätä, vaikka vastineeksi saataisiin jonkun muun maan ydinsateenvarjo tai turvallisuustakuut.

Tutkijoiden mukaan tämän seurauksena sanktiot, joilla yritetään painostaa Pohjois-Koreaa luopumaan ydinohjelmastaan, ovat tuomittuja epäonnistumaan.

– Sanktiot pahentavat entisestään väestön asemaa, ja pohjoiskorealaisia uhkaa jälleen kerran nälänhätä. Maan johto ei ole koskaan suuremmin välittänyt kansansa hyvinvoinnista, joten on olettavaa, että ohjusten ja ydinaseen kehitys- ja testaustyö jatkuvat, Kallio, Salonius-Pasternak ja Gaens Sinkkonen toteavat.

Sen jälkeen, kun yhdysvaltalaiset ja japanilaiset lähteet hiljattain kertoivat, että Pohjois-Korea kykenee valmistamaan ohjuksen kärkeen mahtuvan ydinpommin ja on siten valmiudessa iskemään Amerikan mantereelle, presidentti Donald Trump inspiroitui uhkailemaan maata voimakkaalla aseellisella iskulla.

Pohjois-Korea vastasi tähän provokaatioon samalla mitalla, uhkaamalla laukaista ohjuksia Guamin saarta ympäröiviin vesiin. Kim hallintoineen ei ole koskaan uskaltanut haastaa sotilaallisesti suoraan Yhdysvaltoja, mutta ohjusten laukaiseminen kohti Guamia tulkittaisiin Yhdysvalloissa vihamieliseksi teoksi, jota ei voitaisi jättää seurauksitta.

Tutkijoiden mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että Yhdysvallat ottaa riskiä tilanteen eskaloitumisesta sodaksi, paitsi jos räjähteellä varustettu ohjus todella iskeytyy lähelle amerikkalaisia joukkoja Guamilla tai muualla. Silloinkin ohjuksen torjuminen on vaihtoehto sodalle, joskin sen epäonnistumiseen liittyy omat riskinsä.

Kiinan roolia ei kannata yliarvioida

Kiinan roolia ja mahdollisuuksia vaikuttaa Pohjois-Korean toimiin ei pidä yliarvioida. Kiinaa pidetään maan ainoana liittolaisena, mutta presidentti Xi Jinping ei ole osoittanut ymmärtämystä Kimin toimille.

– Ei ole myöskään syytä olettaa, että Kiina pitäisi kiinni Pohjois-Korean kanssa aikoinaan solmitun ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen tai sen sotilaallisen artiklan kirjaimesta, Kallio, Salonius-Pasternak ja Gaens Sinkkonen kirjoittavat.

Vaikka Kiina vie viljaa ja öljyä Pohjois-Koreaan, se ei pysty käyttämään tätä vipuvartena. Kiinassa pelätään, että kaupan ja avustustoimitusten lakkauttaminen saattaisi johtaa kaaokseen. Kaaoksen sijaan Kiina tarvitsee talouskasvunsa jatkamiseksi vakaata ja ennustettavaa ympäristöä.

– Pelko kohdistuu erityisesti armeijaan, jonka lojaalisuus Kimiä kohtaan saattaa horjua, jos se ei enää saa tarpeeksi viljaa ja polttoainetta. Lojaliteetin horjuminen taas saattaisi johtaa sisällissotaan, jolla olisi puolestaan pahoja seurauksia. Kiinaan kohdistuisi pakolaistulva, joukkotuhoaseet saattaisivat joutua vääriin käsiin, ja Yhdysvallat saisi lisäsyyn vahvistaa läsnäoloaan, Kallio, Salonius-Pasternak ja Gaens Sinkkonen katsovat.

Tutkijoiden mukaan Kiinan, Yhdysvaltojen ja muun kansainvälisen yhteisön neuvot ovat vähissä.

– Pohjois-Korea näyttäisi voittaneen tämän erän, ja maailman ei ehkä auta kuin ottaa lusikka kauniiseen käteen ja hyväksyä uuden ydinasevallan synty, Kallio, Salonius-Pasternak ja Gaens Sinkkonen summaavat.

Kokoomusedustajat vaativat toisen asteen oppimateriaalikustannuksia kuriin

16.8.2017 - 19:00

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa vaativat selvitystä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppimateriaalien kustannusten pienentämisestä.

Sari Sarkomaan ja Sanna Lauslahden mukaan oppimateriaalien hinta ei saa muodostua esteeksi toisen asteen tutkinnon suorittamiselle.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt esittivät keskiviikkona huolenaiheensa toisen asteen oppimateriaalien korkean hinnan vaikutuksista opintojen keskeyttämiseen. Myös valmisteilla oleva nuorisobarometri osoittaa, että vähävaraisuus kaventaa opiskelun mahdollisuuksia ja tasa-arvoa.

– Ongelma on syytä ottaa vakavasti, ja tähän on löydettävä pikaisesti ratkaisut. Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta työelämästä siksi, ettei ole taloudellisten syiden vuoksi mahdollista opiskella, Lauslahti toteaa.

Kansalaisjärjestöjen kannanoton mukaan monelle opiskelijalle ja perheelle esimerkkisi kirjojen, sähköisten materiaalien ja laitteiden kustannukset voivat tulla yllätyksenä. Selvityksessä olisikin Sarkomaan ja Lauslahden mukaan syytä tutkia sitä, miten kustannukset muodostuvat toisen asteen eri aloilla ja miten niitä voidaan helpottaa.

– Kustannusten noustessa kokonaisuus on selvitettävä, jotta kustannusten vaikutukset ja todellinen taso pystytään arvioimaan alakohtaisesti. Nuorisobarometrin ennakkotiedot antavat ymmärtää, ettei koulutuksen tasa-arvo kaikkien kohdalla toteudu, Nyt tarvitaan tasa-arvotalkoita, Sarkomaa sanoo.

– Koulutus ei saa jäädä kenenkään kohdalla oppimateriaaleista kiinni, kansanedustajat sanovat.

Terveydenhoitajaliitto huolissaan kasvavasta rokotevastaisuudesta

16.8.2017 - 18:52

Rokotevastaisuus on kansanterveyden kannalta hyvin vakava asia, toteaa Suomen Terveydenhoitajaliitto.

Terveydenhoitajaliitto jakaa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) huolen rokotevastaisuuden leviämisestä Suomessa.

Terveydenhoitajaliitto toteaa, että kaikkiin faktatieto ei vain kerta kaikkiaan pure. Niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa on kasvava määrä vanhempia, jotka epäröivät rokotusten ottamista ja kokevat ne turvattomiksi ja tarpeettomiksi. Tauteja ei myöskään pidetä ongelmana, koska vanhemmat eivät ole nähneet lähipiirissä tai itse kokeneet vakavia tartuntatauteja.

Epidemiat eivät ole päässeet leviämään muiden hyvän rokotesuojan ansiosta, mutta niiden vaara on kuitenkin olemassa, mikäli osa väestöstä ryhtyy vastuuttomasti vastustamaan rokotuksia eikä riittävää laumaimmuniteettia saavuteta. Muun muassa tuhkarokkoa vastaan annettavan MPR-rokotteen rokotuskattavuuden pitäisi olla 95 prosenttia, jotta laumasuoja toimisi.

– Rokotevastaisuus on kansanterveyden kannalta hyvin vakava asia ja sitä tulee tutkia tarkemmin, jotta voidaan kehittää vaikuttavampia keinoja kansalaisiin vaikuttamiseksi, sanoo Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Leila Lehtomäki.

Lääkäripalveluyritykset vaatii palvelusetelit budjetteihin jo 2018

16.8.2017 - 18:42

Lääkäripalveluyritykset ry kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä selvittämään vuoden 2018 budjettivalmistelun yhteydessä, miten ja missä kaikissa sote-palveluissa niiden kannattaa hyödyntää palvelusetelijärjestelmiä.

Kunnissa ja kuntayhtymissä on käynnistynyt ensi vuoden budjettien valmistelu. Samassa yhteydessä valmistellaan päätettäväksi vuosien 2019 ja 2020 talousarvioiden suuntaviivat. Sote-palvelut edustavat yli 50 prosenttia kuntien budjettimenoista ja näiden menojen kasvupaineet ovat erittäin suuret.

– Kunnissa ei kannata nyt jäädä odottelemaan sote-uudistuksen päätöksiä ja sitä, että tulevaisuudessa sote-palveluiden järjestämisvastuut siirtyvät maakunnille. Jo nyt tulee hyödyntää kaikki mahdolliset keinot palvelutuotannon tehostamiseksi ja palvelujärjestelmän tuottavuuden parantamiseksi, sanoo Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Laki sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluseteleistä tuli voimaan syksyllä 2009. Palveluseteleiden hyödyntämisestä sote-palveluiden järjestämisessä on pääsääntöisesti hyviä kokemuksia. Niiden myötä palveluiden saatavuus on parantunut ja on saatu kustannussäästöjä sen lisäksi, että kansalaisten valinnanmahdollisuudet ovat lisääntyneet.

Partanen toteaa, että hyvistä kokemuksista huolimatta palvelusetelijärjestelmiä on hyödynnetty todella vähän. Esimerkiksi terveyspalveluissa palveluseteleitä myönnetään nykyisin vain muutamassa prosentissa julkisen vallan järjestämisvastuulla olevista palveluista.

– Sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä on hyvin laajasti kannatettu palveluseteleiden käyttöönottoa kansalaisten valinnanmahdollisuuksien ja palveluntuottajien välisen kilpailun lisäämiseksi. Nyt on kunnallisilla päättäjillä näytön paikka. Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa palveluseteleiden laajan hyödyntämisen sote-palveluissa, muistuttaa Partanen.

Partanen kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä selvittämään vuoden 2018 budjettivalmistelun yhteydessä, miten ja missä kaikissa sote-palveluissa niiden kannattaa hyödyntää palvelusetelijärjestelmiä.

– Ei kannata jäädä odottamaan suurta sote-uudistusta vaan ottaa palvelusetelijärjestelmiä laajasti käyttöön jo vuosina 2018 ja 2019. Kuntasektori voisi hyvin moninkertaistaa palvelusetelien hyödyntämisen jo ennen sote-uudistuksen voimaantuloa, ehdottaa Partanen.

Suomen EU-jäsenyys oli etujärjestöjen yhteisponnistus

16.8.2017 - 18:13

Tuore väitöstutkimus nostaa esiin etujärjestöjen roolin Suomen EU-jäsenyydessä.

Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja luotaa integraatiomyönteisten etujärjestöjen linjoja ja toimintaa ennen Suomen EU-jäsenyyttä.

‒ Suomen jäsenyys Euroopan unionissa vuonna 1995 on ollut tärkein ulkopoliittinen päätös toisen maailmansodan jälkeen. Se ei ollut pelkästään presidentti Mauno Koiviston ensisijaisesti turvallisuuspoliittinen ratkaisu tai Esko Ahon (kesk.) hallituksen hanke. Se oli mitä suurimmassa määrin myös etujärjestöjen yhteinen ponnistus, Olli Korhonen toteaa väitöstiedotteessaan.

Väitöstutkimus korostaa, että sekä elinkeinoelämän etujärjestöt että palkansaajakeskusjärjestöt jatkoivat 1980- ja 1990-luvuilla integraatiopolitiikkansa pitkää linjaa ja ajoivat määrätietoisesti tiiviimpää osallistumista Länsi-Euroopan integraatioon. Etujärjestöjen saumaton integraatioyhteistyö huipentui voitokkaassa vaalikampanjassa EU-kansanäänestyksen alla.

Korhonen toteaa, että virkistyttyään 1980-luvun puolivälissä länsi-integraatio palasi verraten samanaikaisesti etujärjestöjen toimintaan.

Elinkeinoelämän etujärjestöjen ja palkansaajakeskussaajajärjestöjen integraatiopolitiikassa taloudelliset tavoitteet olivat keskeisiä. Järjestöt pyrkivät turvamaan yrityksille kunnon kilpailuaseman, erityisesti suhteessa ruotsalaisyrityksiin.

‒ EU-jäsenyyden turvallisuuspoliittiset ulottuvuudet olivat etujärjestöille toissijaisia, mutta eivät merkityksettömiä, Korhonen toteaa.

Merkittäviä muutoksia Suomen elinkeinoelämässä

‒ Kymmenvuotisjakso vuoden 1984 Luxemburgin julistuksesta kansanäänestyssyksyyn 1994 oli historian käännevaihe. Euroopan poliittinen järjestelmä mullistui Neuvostoliiton ja koko itäblokin kadotessa, Korhonen sanoo.

Suomen elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia, kun länsi-integraatiokehityksen kanssa samanaikaisesti suomalainen elinkeinoelämä kansainvälistyi voimakkaasti, idänkauppa hiipui, teknologian merkitys tuotantoelämässä kasvoi ja viennin rakenne muuttui.

Bulkkituotteiden viejämaa muuttui korkean teknologian viejäksi.

‒ Kehitys kiteytyi Suomen valtiontalouden vertauskuvaksi nousseessa Nokia-yhtiössä. Nokia ja muut erityisesti vientikauppaa käyneet yritykset tarvitsivat pidemmälle menevää integraatiota. Suuryritysten vaikutus etujärjestöjen ja koko valtakunnan integraatiopolitiikkaan oli ilmeinen, Korhonen toteaa.

Jäsenyyspäätös poikkesi aiemmista integraatiopäätöksistä

Tutkimuksen mukaan kaksivaiheinen EU-jäsenyyspäätös poikkesi merkittävästi Suomen aiemmista integraatiopäätöksistä.

‒ Enää ei riittänyt, että tasavallan presidentti kannatti ratkaisua, vaan kansa oli saatava integraatiotavoitteiden taakse. Kun ulkopoliittinen johto oli päättänyt hakea Euroopan unioniin, äänestäjät saivat päättää jäsenyydestä. Etujärjestöt vaikuttivat molempiin vaiheisiin, usein julkisuuden kautta ja keskenään yhteistyössä.

Korhonen toteaa, että huolimatta pitkäjänteisestä työstä länsi-integraation puolesta matalan politiikan tasolla, etujärjestöt noudattivat julkisuudessa virallista ulkopolitiikkaa, korkeaa politiikkaa. Neuvostoliiton linjauksia seuraillut, varovaiseksi luonnehdittu ulkopolitiikka muodosti kehykset matalalle politiikalle aina syksyyn 1991 saakka.

Integraatiomyönteiset Eurooppa-ryhmät olivat uusi ilmiö

Väitöstutkimus nostaa esille myös sen, että etujärjestöjen integraatioyhteistyötä tekivät muutkin kuin työmarkkinaosapuolet: myös Keskuskauppakamari ja elinkeinoelämän etujärjestöjen yhteistoimintaorganisaatiot edistivät etujärjestöjen integraatiotavoitteita.

Lisäksi vakiintuneiden etujärjestöjen rinnalla niin sanotut Eurooppa-ryhmät olivat nostamassa integraatiota julkiseen keskusteluun.

‒ Ryhmät työskentelivät tavoitteellisesti integraation ja viime kädessä EU-jäsenyyden puolesta. Integraatiomyönteiset Eurooppa-ryhmät olivat uusi ilmiö, sillä 1970-luvulla vastaavat toimijat vastustivat EEC-vapaakauppasopimusta. Keskeisistä etujärjestöistä vain maataloustuottajien keskusjärjestö MTK vastusti Euroopan unioniin liittymistä, Korhonen sanoo.

VTM, VT, eMBA Olli Korhosen väitöskirja Integraatiomyönteisten etujärjestöjen linjat ja toiminta ennen Suomen EU-jäsenyyttä tarkastetaan perjantaina 25. elokuuta Turun yliopistossa.

Eversti vasemmistoarvostelusta: Miten voi pitää vääränä sitä, että harjoitellaan Suomeen hyökkäämisen torjuntaa?

16.8.2017 - 17:50

Martti J. Kari ihmettelee Esko Seppäsen kritiikkiä USA:n A-10 -koneiden harjoittelusta.

Vasemmistoliiton ex-kansanedustaja ja entinen Euroopan parlamentin jäsen Esko Seppänen kirjoittaa Puheenvuorossa otsikolla Suomen puolustus- ja hyökkäysvoimat.

Esko Seppänen arvostelee parhaillaan tapahtuvaa USA:n A-10 Thunderbolts -lentokoneiden harjoittelua Suomen ilmatilassa. Seppäsen mukaan kyseiset koneet on tarkoitettu USA:n hyökkäysluonteiseen toimintaan vihollisen maavoimia vastaan.

Twitterissä puolustusvoimien tiedustelulaitoksen apulaisjohtajalla eversti Martti J. Karilla on lakoninen kommentti kirjoituksesta.

– A-10 tuhoaa panssarivaunuja. Mietin niiden motiiveja, joiden mielestä Suomeen hyökkäävien vaunujen torjunnan harjoittelu on väärin, Martti J. Kari kirjoittaa twiitissään.

Hänen mukaansa "koneet eivät ole se itseisarvo vaan niiden kantama rauta, jolla maahanhyökkääjä saadaan tarvittaessa pysäytettyä".

– A-10 on taktisen tason kone. Ei kannata vetää ko. koneen harjoittelusta johtopäätöksiä (jollei välttämättä halua "värittää"), hän totesi aiemmin.

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en"><p lang="fi" dir="ltr">A-10 tuhoaa panssarivaunuja. Mietin niiden motiiveja, joiden mielestä Suomeen hyökkäävien vaunujen torjunnan harjoittelu on väärin.</p>&mdash; Martti J Kari (@maraj60) <a href="https://twitter.com/maraj60/status/897686657134194690">August 16, 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en"><p lang="en" dir="ltr">A-10 Thunderbolts of the <a href="https://twitter.com/175thWing">@175thWing</a> and F/A-18 Hornet multirole fighters of the Finnish Air Force in the Finnish airspace on August 15th <a href="https://t.co/XIDEolK6zP">pic.twitter.com/XIDEolK6zP</a></p>&mdash; Ilmavoimat (@FinnishAirForce) <a href="https://twitter.com/FinnishAirForce/status/897817303546548225">August 16, 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

USU: Kiinalaisten viisumeissa Suomeen hurja kasvu

16.8.2017 - 17:31

Kiinalaisten matkailijoiden määrä Suomeen jatkaa nopeaa kasvuaan. Uutissuomalaisen mukaan viisumimäärissä mitattuna Kiina on jo toiseksi suurin maa heti Venäjän jälkeen.

Suomen Kiinan-edustustoihin jätettiin viime vuonna yhteensä 28 454 viisumihakemusta. Erityisen suurta kasvu on ollut Pekingin alueella, konsuli Minna K. Niemi konsuli- ja kansalaispalveluista kertoo Uutissuomalaiselle.

Myös suunnitelmissa ollut lentoliikenteen lisääntyminen Kiinan ja Suomen välillä toisi maahan entistä enemmän kiinalaisturisteja.

Suomi ja Kiina allekirjoittivat keväällä yhteisymmärryspöytäkirjan lentoliikenteestä ja uusista lentoreiteistä.

– Mahdolliset muutokset lentoreiteissä lisäävät todennäköisesti viisumimääriä. Edustustot seuraavat tarkkaan viisumimäärän kehittymistä ja tekevät tarvittaessa lisärekrytointeja henkilöstöönsä, Niemi sanoo.

Ulkoministeriössä varaudutaan kiinalaiseen viisumisumaan aloittamalla pilottihanke, jossa kokeillaan sähköistä paikkariippumatonta viisumikäsittelyä Kiinassa ensi vuoden aikana. Se tarkoittaisi, että Kiinassa jätetyt viisumihakemukset voitaisiin käsitellä myös ulkoministeriön maahantulolupa-asioiden palvelukeskuksessa Kouvolassa samaan tapaan kuin nyt tehdään venäläisten viisumien kanssa.

Tämän vuoden tammikuussa kiinalaiset yöpyivät Suomessa yli 28 000 vuorokauden verran, mikä oli 160 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Vuoden 2015 aikana kiinalaisyöpymisten määrä oli jo 182 000, jossa kasvua vuoteen 2014 oli 41,2 prosenttia.

Suomalaisesta Afganistanissa siepatusta videoita netissä

16.8.2017 - 17:24

Sosiaalisessa mediassa on jälleen julkaistu video, joka liittyy Kabulissa Afganistanissa toukokuussa siepattuun suomalaiseen.

– Suomi tuomitsee sieppauksen ja siihen liittyvän rikollisen kiristyksen jyrkästi. Suomi vaatii siepatun suomalaisen välitöntä vapauttamista, toteaa ulkoasiainministeriö tiedotteessaan.

Ministeriö muistuttaa, että verkkoon ladatut videot ovat rikoksentekovälineitä. Viranomaiset pyytävät, ettei videoita tai mitään muuta sieppaukseen liittyvää materiaalia levitetä julkisuudessa.

– Kaikki julkisuus voi vaarantaa siepatun hengen ja vaikeuttaa tilanteen hoitamista. Viranomaiset tekevät kaikkensa siepatun turvaan saamiseksi, ulkoasiainministeriö vakuuttaa.

Ministeriön mukaan tilanteen selvittämiseen, henkilön turvallisuuteen ja yksityisyyteen liittyvistä syistä yksityiskohtia ei kerrota julkisuuteen. Tämä koskee niin henkilöitä, tapahtumia kuin viranomaistyötä. Myös siepatun läheiset toivovat yksityisyyttä.

Sivut