Subscribe to syöte Verkkouutiset
verkkouutiset.fi uutisotsikot
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 10 min sitten

Rahaministeriön ylijohtaja: Nyt on oikea hetki vahvistaa talouden tarjontaa

21.6.2017 - 12:18

Valtiovarainministeriön ylijohtajan Mikko Spolanderin mukaan uudistukset putoavat nyt suotuisaan maaperään.

Valtiovarainministeriö on nostanut kasvuennustettaan tälle vuodelle yli prosenttiyksiköllä huhtikuusta. Ministeriö ennustaa nyt 2,4 prosentin kasvua tälle vuodelle.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikön, ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan alkuvuoden luvut ovat niin kovia, että ne tulivat yllätyksenä kaikille ennustajille. Suomen talous on kasvanut viime vuoden kolmannelta neljännekseltä alkaen vahvasti.

Kasvupyrähdyksen jälkeen valtiovarainministeriö ennustaa kuitenkin kasvun asettuvan lähivuosina noin 1,5 prosentin tuntumaan ja pidemmällä aikavälillä 1–1,5 prosentin haarukkaan. Se ei riitä rahoittaman julkisen talouden menoja, jotka kasvavat ikääntymisen vuoksi.

– Nyt on oivallinen hetki tehdä sellaisia uudistuksia, joilla saataisiin vahvistettua talouden rakenteita ja luotua uutta pohjaa kasvulle pidemmällä aikavälillä, jotta päästäisiin ylös prosentin–puolentoista kasvu-uralta vähän nopeampaan kasvuun. Se helpottaisi julkisen talouden rahoituspaineita pitkällä aikavälillä, Spolander sanoi ministeriön tiedotustilaisuudessa.

Tuotanto kasvaa, kysyntä on vahvaa ja kotitalouksien ja yritysten luottamus on korkealla.

– Nyt jos koskaan uudistukset putoavat aika suotuisaan maaperään. Nyt on kysyntää. Nyt pitää vahvistaa talouden tarjontaa. Käytetään tilaisuutta nyt hyväksi. Toivottavasti mahdollisuuksien ikkuna ei ehdi sulkeutua ennen kuin päästään uudistuksissa vauhtiin.

Spolander sanoi, ettei hän osaa sanoa, onko syksyn budjettiriiheen valmisteilla työllisyystoimia.

– Sitä täytyy kysyä poliitikoilta.

Spolander totesi, että uudistuksia ovat monet työryhmät pohtineet. Hänen mielestään kaikki sellaiset uudistukset ovat tarpeen, jotka joilla työn vastaanottaminen ja työllistäminen tehdään kannattavaksi. Myös tuotannon ja sitä kautta kysynnän vahvistaminen lisäävät työllisyyttä. Yksittäisiin uudistuksiin Spolander ei ottanut kantaa.

– Työllisyyteen voidaan vaikuttaa montaa kautta. Ei tarvitse pelkästään puuttua työmarkkinoihin. Asuntomarkkinat ovat keskeinen tekijä siinä ja miten työvoima saadaan liikkuvaksi.

Sirpa Paatero jo kolmas Sdp:n presidenttiehdokasehdokas

21.6.2017 - 12:16

Kotkalaiskansanedustajakin tavoittelee Sdp:n presidenttiehdokkuutta.

Sdp:n kansanedustaja ja puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero, 52, on kolmas keskiviikkona presidenttiehdokkuuden tavoittelijaksi ilmoittautunut demarinainen.

Aiemmin ehdokkaaksi pyrkimisestään ilmoittivat tahoillaan Tuula Haatainen ja Maarit Feldt-Ranta.

Sdp järjestää presidenttiehdokkaastaan jäsenäänestyksen elokuun alussa.

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="en"><p lang="fi" dir="ltr">Myös Sirpa Paatero lähtee Sdp:n presidenttiehdokkaaksi aiemmin ilmoittautuivat Maarit Feldt-Ranta ja Tuula Haatainen <a href="https://t.co/Rrb8FjfKEl">https://t.co/Rrb8FjfKEl</a></p>&mdash; sirpa paatero (@sirpa_paatero) <a href="https://twitter.com/sirpa_paatero/status/877451373146755072">June 21, 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Juhana Vartiainen: Nousukaudesta huolimatta tarvitaan uudistuksia

21.6.2017 - 12:16

Kansanedusta Juhana Vartiainen (kok.) muistuttaa, että suhdannekäänne yksistään lämmittää vain hetken. Tarvitaan edelleen työn tarjontaa lisääviä rakennemuutoksia.

Valtiovarainministeriö korjasi tämän vuoden kasvuennustettaan roimasti ylöspäin. Ministeriö ennustaa Suomen talouden yltävän tänä vuonna 2,4 prosentin kasvuun, kun vielä huhtikuun ennusteessa kasvuluvuksi arvioitiin vain 1,2 prosenttia. Vuonna 2018 kasvun arvioidaan olevan 1,6 prosenttia ja vuonna 2019 1,5 prosenttia.

Juhana Vartiainen toteaa, että uutista on odotettu hartaasti.

– Taloutemme on vihdoin kääntynyt kymmenen vuoden rämpimisen jälkeen vahvaan kasvuun ja olemme päässeet kiinni kansainväliseen noususuhdanteeseen. Kaikkea kunniaa ei hallitus voi tästä yksin ottaa, mutta uskallan väittää hallituksen toimien yhteisvaikutuksen olleen vahvasti positiivinen, hän sanoo tiedotteessaan.

VATT:n ylijohtajanakin toiminut taloustieteilijä Vartiainen arvioi, että kilpailukykysopimus työajan pidennyksineen on palauttanut kustannuskilpailukykyämme ja avittanut useat suomalaiset takaisin työn syrjään. Myös pitkäaikaistyöttömän palkkaaminen määräaikaisesti, koeajan pidentäminen ja takaisinottovelvoitteen aikarajan lyhentäminen ovat osaltaan olleet tukemassa positiivista kehitystä ja kasvattamassa yritysten rekrytointihaluja.

Vartiainen muistuttaa silti, että suhdannekäänne yksistään lämmittää vain hetken. Talouskasvu vahvistaa julkista taloutta lähivuosina, mutta myönteinen suhdannetilanne ei ratkaise julkisen talouden rakenteellisia ongelmia.

– Vanheneva väestö ja vähenevä työvoima ovat kestämätön yhtälö hyvinvointipalveluiden rahoituksen kannalta. Siksi tarvitsemme edelleen kipeästi työn tarjontaa lisääviä rakennemuutoksia, kuten perhevapaauudistusta, paikallisen sopimisen edistämistä ja ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopumista. Ja meillä ei todellakaan ole aikaa hukattavaksi. Nousukausi on otollisinta aikaa tarjontauudistuksille, koska työtilaisuuksia on runsaasti, Vartiainen sanoo.

Vartiainen muistuttaa, että talouskasvua on kahdenlaista. Suhdannekasvulla tarkoitetaan talouden elpymistä eli talouden resurssien käyttöasteen kasvua lyhyellä aikavälillä. Potentiaalinen kasvu on puolestaan resurssien kasvua eli pitkän aikavälin trendikasvun vahvistumista.

– Potentiaalisen kasvun kiihdyttäminen edellyttää rakenneuudistuksia, kuten esimerkiksi teknologisen kehityksen edistämistä koulutusinvestoinneilla, joita hallitus teki puoliväliriihessä, tai työn tarjontaa lisääviä reformeja. Ilman näitä kasvumme rajat tulevat nopeasti vastaan. Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste on Suomessa jo vuoden 2008 huipputasolla, hän toteaa.

Juhana Vartiaisen mukaan puheet julkisten menojen kasvattamisesta tai muhkeista palkkojen yleiskorotuksista ovat vastuuttomia.

– Mikä meitä suomalaisia vaivaa? Olemme kuin laihduttaja, joka kymmenen kilon lihomisen jälkeen juhlii yhden kilon laihtumista ja suoritukseensa tyytyväisenä keskeyttää hyvin alkaneen elämäntaparemontin, Vartiainen havainnollistaa Suomen tilannetta.

Hänen mukaansa positiiviset kasvu-uutiset koettelevat poliitikkojen ja ay-liikkeen valmiutta uudistuksiin.

– Uskon, että työmarkkinajärjestötkin pohjimmiltaan ymmärtävät korkeiden korotuksien sulkevan työllistymisen oven monelta suomalaiselta. Luotan myös siihen, että kansanedustajakollegat muissa puolueissa haluavat turvata koulutuksen ja terveydenhuollon rahoituksen kestävyyden. Toivottavasti vastuuttoman retoriikan takaa viime kädessä löytyy rohkeus vastuullisiin uudistuksiin, Vartiainen sanoo.

Energian kulutus väheni tammi-maaliskuussa

21.6.2017 - 11:55

Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus väheni tammi-maaliskuussa vuodentakaisesta neljä prosenttia.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä energian kokonaiskulutus väheni Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuodentakaisesta neljä prosenttia 373 petajouleen. Sähkön kulutus väheni kolme prosenttia 24 terawattituntiin.

Vastaavasti energiasektorin hiilidioksidipäästöt laskivat kahdeksan prosenttia viime vuodesta.

Hiilen kulutus väheni 13 prosenttia, maakaasun 12 prosenttia ja turpeen yhdeksän prosenttia. Öljyn kulutus laski 2 prosenttia. Puupolttoaineiden kulutus pysyi viime vuoden lukemissa.

Vesivoimalla tuotettiin sähköä 24 prosenttia vuodentakaista vähemmän. Sähkön nettotuonti pysyi viime vuoden lukemissa, ja sen osuus sähkön kokonaiskulutuksesta oli 22 prosenttia.

Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä lähes kaksinkertaistui.

Tammi-maaliskuussa Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 2,3 miljardin euron arvosta, joka oli 46 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Energiatuotteita tuotiin eniten Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli 65 prosenttia.

Energiatuotteita vietiin 1,1 miljardin euron arvosta, joka oli 52 prosenttia enemmän vuotta aiempaan verrattuna. Energiatuotteita vietiin Suomesta eniten EU-maihin, joiden osuus viennin arvosta oli 82 prosenttia.

Suomalaiset aikovat käyttää kesälomaansa keskimäärin 1 400 euroa

21.6.2017 - 11:19

Kotimaan matkailu on suosituin tapa viettää kesälomaa, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Nordean teettämän tutkimuksen mukaan 18–65 -vuotiaat suomalaiset aikovat käyttää tänä vuonna kesälomaansa keskimäärin noin 1 400 euroa kotitaloutta kohden, joka on noin 20 euroa enemmän kuin viime vuonna.

Tänä vuonna selvitettiin ensimmäistä kertaa myös yli 65-vuotiaiden kesälomasuunnitelmia. Heillä keskimääräinen lomabudjetti on hieman pienempi, 1 250 euroa.

– Kesälomabudjetit kääntyivät vihdoin nousuun muun talouden mukana. Tätä ennen kesälomabudjetit olivat laskeneet kolme vuotta peräkkäin. Vielä ollaan toki kaukana vuosien 2006 ja 2009 huippulukemista, jolloin keskimääräinen kesälomabudjetti oli 1 600 euroa, toteaa Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen tiedotteessaan.

– Tänä vuonna kesälomabudjetteihin vaikuttavat kaksi vastakkaista voimaa. Ennätyslukemiin noussut kuluttajaluottamus todennäköisesti kasvattaa lomabudjetteja. Toisaalta tänä vuonna julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 prosenttia. Tämä voi pienentää lomabudjetteja, kun joka neljäs palkansaaja suunnittelee rahoittavansa kesälomansa ainakin osittain lomarahoilla, Kärkkäinen jatkaa.

Kotimaan matkailu suosituinta lapsiperheillä

Kotimaan matkailu on suosituin tapa viettää kesälomaa. Kotimaan matkoja suunnittelee yli 40 prosenttia vastaajista kun taas ulkomaan matkoja suunnittelee tekevänsä joka kolmas. Lapsiperheistä kotimaan matkoja suunnitteli tekevänsä lähes 60 prosenttia vastaajista.

– Suomalaiset näyttäisivät olevan mökkikansaa. Joka kolmas vastaaja suunnittelee viettävänsä ainakin osan kesälomastaan mökillä. Mökkeily on suosittu kesänviettomuoto myös nuoremmilla ikäryhmillä, Kärkkäinen kertoo.

Kesäloma rahoitetaan säästöillä, palkkatuloilla ja lomarahoilla

Palkkatulot ja säästöt ovat yleisimpiä tapoja kesäloman rahoittamiseen. Säästöjä suunnitteli käyttävänsä noin joka toinen vastaaja kun taas palkansaajista yli 60 prosenttia suunnitteli rahoittavansa lomansa ainakin osittain palkkatuloilla.

Lapsiperheistä joka kolmas suunnitteli käyttävänsä lomarahoja kesäloman rahoittamiseen. Sen sijaan kulutusluottoa tai luottokorttia loman rahoittamiseen suunnittelee käyttävänsä vain alle joka kymmenes.

– Saattaa olla, että lopulta kesälomaa rahoitetaan luotolla enemmän kuin loman suunnitteluvaiheessa ajatellaan. Näin on etenkin jos suunniteltu kesälomabudjetti ylitetään. Tämän takia kannattaisi loman puolivälissä jonain sadepäivänä tarkistaa lomabudjetin tilanne, jottei loman jälkeinen luottokorttilasku pääse yllättämään, Kärkkäinen muistuttaa.

Vesa Vihriälä: Kannattaa hyväksyä ehdollinen yhteisvastuu euroalueen rahoitusvakauden turvaamisessa

21.6.2017 - 11:18

Euroopan unionin talous- ja rahaliittoa koskeva Suomen linja vaatii Elinkeinoelämän Valtuuskunnan ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mielestä säätöä uudessa tilanteessa.

Vesa Vihriälä on analysoinut Suomen eri hallitusten noudattama EMU-peruslinjaa Elinkeinoelämän Valtuuskunnan tuoreessa julkaisussa EMUn uudet askeleet.

– Suomen eri hallitusten noudattama peruslinja, jossa korostetaan jäsenmaiden omaa vastuuta taloudestaan ja rajataan yhteisvastuu rahoitusvakauden turvaamiseen, on perustaltaan järkevä, mutta vaatii säätöä uudessa tilanteessa, Vihriälä toteaa.

Hänen mielestään eurokriisin kaltaisissa valtioiden ja pankkien katastrofitilanteissa yhteisvastuuta ei voida eikä ole syytä kokonaan välttää.

Vihriälä arvioi, että Suomen kannattaa tukea pyrkimyksiä integraation tiivistämiseen kriisitilanteiden paremman hallinnan osalta. Tämän vuoksi Suomen kannattaa hyväksyä tarkasti määritelty ja ehdolliseksi rajattu yhteisvastuu euroalueen rahoitusvakauden turvaamisessa.

Käytännössä ehdollista yhteisvastuuta lisäävä linja tarkoittaa Vihriälän mukaan fiskaalisen varautumisjärjestelmän luomista pankkien kriisinratkaisumekanismille ja kansallisten talletussuojarahastojen yhteisvastuullista jälleenvakuutusjärjestelyä.

Vihriälän mukaan jäsenmaiden välisten suhdannetasausjärjestelmien hyödyt olisivat pieniä riskeihin verrattuna. Sen sijaan rahoituskriisiä vastaan on hänen mielestään viisasta varautua tehokkaalla katastrofivakuutuksen kaltaisella ehdollisella yhteisvastuulla.

Vihriälän mielestä valtioiden välistä suhdannetasausjärjestelmää tai euroalueen valtiovarainministeriötä ei tarvita. Suomen on kuitenkin syytä tukea pääomamarkkinaunionia ja pankkien valtionriskien rajoittamista.

– Valtionvelkakriisien paremmaksi hallitsemiseksi ja siihen väistämättä liittyvän yhteisvastuun rajaamiseksi tarvitaan mekanismi valtioiden hallitun velkajärjestelyn toteuttamiseksi. Suomen tulisi ajaa periaatepäätöstä tästä osana EMUn kehittämispakettia, Vihriälä kirjoittaa analyysissaan.

Rahaministeriö nosti roimasti kasvuennustettaan

21.6.2017 - 11:03

Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouden kasvavan 2,4 prosenttia tänä vuonna.

Vielä huhtikuussa valtiovarainministeriö ennusti tälle vuodelle 1,2 prosentin kasvua.

– Näitä lukuja on odotettu kauan. Alkuvuoden luvut ovat niin kovia, että ne tulivat yllätyksenä kaikille ennustajille, mukaan lukien valtiovarainministeriölle, kansantalousosaston päällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander sanoi.

Suomen talous on kasvanut viime vuoden kolmannelta neljännekseltä alkaen vahvasti. Syynä aiempaa parempaan talousennusteeseen on noususuhdanteen vahvistuminen alkuvuonna.

Ministeriön mukaan talouskasvun perusta on vankka, sillä kaikkien kysyntäerien kasvu kiihtyy ja kaikki päätoimialat teollisuus mukaan lukien ovat kasvussa.

Vuosina 2018 ja 2019 bruttokansantuotteen kasvu hidastuu kuitenkin 1,5 prosentin tuntumaan. Sekin kasvu on tosin pitkän aikavälin kasvupotentiaalia nopeampaa.

Tänä vuonna yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu, koska työllisyys kohenee. Yksityisten investointien painopiste on siirtymässä rakentamisesta teollisuuden tuotannollisiin investointeihin.

Viennin kasvuedellytykset paranevat, koska maailmanlaajuinen vientikysyntä kasvaa ja yritysten kustannuskilpailukyky kohenee. Ulkomaankauppa kääntyy BKT:n kasvua tukevaksi vuosia jatkuneen negatiivisen jakson jälkeen.

Inflaatio heikentää ostovoimaa ensi vuonna

Ensi vuonna yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, koska inflaation nopeutuminen alentaa palkansaajien ostovoimaa. Yksityisten investointien kasvu hidastuu, mikä on seurausta rakennusinvestointien kasvun tasaantumisesta. Viennin kasvu hidastuu hivenen.

Vuonna 2019 yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu edelleen, koska käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu hidastuu. Yksityisten investointien kasvun arvioidaan kiihtyvän uudelleen kotimaahan suunniteltujen suurten investointihankkeiden ansiosta. Viennin kasvu pysyttelee vientimarkkinoiden kasvun vauhdissa.

Vaihtotase pysyy koko ennustejakson alijäämäisenä, vaikka kauppatase kääntyy positiiviseksi.

Työttömyys laskee hitaasti

Talouden kasvu on kääntänyt työllisyyden kasvuun. Työllisyyden parantuminen jää kuitenkin maltilliseksi, sillä työn tuottavuus kohenee selvästi.

Työllisyyden kasvua vauhdittavat muun muassa työn tarjontaa lisäävät toimet, jotka tulivat voimaan tämän vuoden alussa.

Piilotyöttömien ryhtyminen työnhakuun hidastaa työttömyysasteen laskua, sillä ihmiset ilmoittautuvat työvoiman ulkopuolelta työttömiksi.

Ennusteen mukaan työllisyys paranee 0,6 prosenttia vuodessa. Työllisyysaste nousee hivenen yli 70 prosenttiin vuonna 2019.

Julkisen talouden alijäämä pienenee verkkaisesti

Suotuisa suhdannetilanne kasvattaa julkisen talouden tuloja ja pienentää työttömyysmenoja.

Julkisen talouden kohenemista hidastaa kuitenkin väestön ikärakenteen muutos, joka lisää julkisia menoja. Julkinen talouden alijäämä pienenee siksi verkkaisesti lähivuosina.

Julkisen velkasuhteen kasvu näyttäisi pysähtyvän ennustejaksolla, mutta sen kehitykseen liittyy runsaasti epävarmuutta. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen pysyy edelleen korkeana ja kääntyy uudelleen nousuun ensi vuosikymmenellä.

Noususuhdanne ei ratkaise talouden rakenteellisia ongelmia. Pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat vaimeat, ja julkisen talouden tulot eivät riitä pitkällä aikavälillä kattamaan julkisia menoja.

Julkinen talous on pitkän taantuman jälkeen huomattavasti heikommassa tilassa kuin ennen finanssikriisiä. Siten julkisen talouden liikkumatila seuraavan taantuman tullen on kapeampi kuin vuosikymmen sitten.

"Punavihreän kuurupiilon loputtava - mikä on opposition alkoholilinja?"

21.6.2017 - 10:58

Kansanedustaja korostaa, että vapaamman alkoholipolitiikan puolesta on monta hyvää argumenttia, jotka tahtovat jäädä ääriajattelun varjoihin.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä vaatii punavihreän kuurupiilon lopettamista ja kysyy, mikä on opposition alkoholilinja.

Kärnä toteaa, että punavihreiden valtakaudella alkoholilain kokonaisuudistusta ei kyetty toteuttamaan ja se kaatui.

Hänen mukaansa etenkin ravintola- ja tapahtuma-anniskelun älyttömät rajoitteet jäivät korjaamatta, eikä pienpanimoiden tilanteeseen kiinnitetty mitään huomiota.

– Nyt tämä sama porukka huutaa, kun hallitus lopultakin hoitaa uudistuksen maaliin. Mikäli SDP, Vasemmisto ja Vihreät olisivat aikanaan hoitaneet uudistuksen loppuun, ei meidän tarvitsisi nyt korjailla antiikkisia pykäliä, Kärnä toteaa tiedotteessaan.

Kärnä peräänkuuluttaa oppositiolta selkeää linjaa, kun suuressa salissa aikanaan äänestetään vähittäiskaupassa myytävän alkoholin prosenttirajasta.

– Vihreiden, vasemmiston ja SDP:n on turha kuuluttaa, että heidän arvoihinsa kuuluisi vapaus, jos se ei niihin oikeasti kuulu. Vastuulliseen vapauteen kuuluu yksilön oikeus valintoihin, eikä valtion monopolien jääräpäinen suojelu.

– Suuren salin äänestyksessä myös jokaisen oppositioedustajan kannalla on suuri merkitys ja vaalikoneissa kantansa ilmoittaneista enemmistö (94 kansanedustajaa) on kannattanut liberalisointia. Nyt täytyy tulla ulos ja kertoa, mikä kanta oikeasti on.

Kansanedustajan mielestä on tärkeää, että kesän aikana käydään perusteellista ja faktoihin nojaavaa alkoholikeskustelua avoimin kortein.

Kärnä korostaa, että vapaamman alkoholipolitiikan puolesta on monta hyvää argumenttia, jotka tahtovat jäädä ääriajattelun varjoihin.

– On myös olemassa vastakkaista tutkimustietoa, jonka mukaan kireä alkoholipolitiikka ja saatavuuden rajoittaminen ei paranna kansanterveyttä.

Hyvienkin kuskien syntilista on liikenteessä pitkä

21.6.2017 - 10:35

Suomalaiset pitävät itseään hyvinä kuskeina, mutta syyllistyvät liikenteessä usein erilaisiin rikkomuksiin.

Valtaosa suomalaisautoilijoista (79 %) pitää ajotaitojaan erinomaisina, hyvinä tai melko hyvinä. Yhdeksän kymmenestä kertoo omaksi vahvuudekseen sen, että noudattaa liikennesääntöjä.

Tämä siitä huolimatta, että melkein jokainen autoilija (86 %) tunnustaa ajaneensa ylinopeutta viimeisen vuoden aikana, melkein joka toinen (48 %) puhuu ajaessaan kännykkään ilman hands free -laitetta, noin puolet (46 %) ajaa liian lähellä edessä ajavaa autoa ja joka neljäs (26%) tööttäilee muille tielläliikkujille.

Joka kymmenes (11 %) autoilija myöntää näyttäneensä muille tielläliikkujille keskisormea. Sen sijaan polkupyöräilijöistä ja jalankulkijoista useampi kuin joka kuudes (18 %) muistaa näyttäneensä vuoden sisällä keskisormea muille. Pyöräilijöistä (26 %) huomattavasti autoilijoita (15 %) useampi ajaa nautittuaan lasillisen tai kaksi alkoholia.

OP:n henkilöasiakkaiden vakuutusliiketoiminnan johtaja Hanna Hartikainen pitää tuloksia huolestuttavina.

– Kyselyn tulokset ovat varsin yllättäviä, kun ajattelee, kuinka moni kertoo ajavansa ylinopeutta tai puhuvansa kännykkään ilman hands free -laitetta. Tulokset kertovat ikävästi siitä, että liikennesääntöihin suhtaudutaan piittaamattomasti, hän sanoo.

OP Ryhmä on pääyhteistyökumppanina Vuosisadan liikenneteko -hankkeessa, jonka tavoitteena on saada suomalaiset miettimään omaa käyttäytymistään tieliikenteessä.

Tiedot selviävät OP Ryhmän Kantar TNS Oy:lla teettämässä kyselytutkimuksessa, johon vastasi 3166 suomalaista.

SuPer: Sote-sektorilla lisättävä valvonnan resursseja

21.6.2017 - 10:34

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin mukaan sote-sektorilla on huomioitava erityisesti omavalvonnan läpinäkyvyys.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii, että sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä perustettavan Valtion lupa- ja valvontaviraston (LUOVA) resurssit on mitoitettava niin, että potilas- tai asiakasturvallisuus ei saa vaarantua missään tilanteessa.

Hänen mukaansa riittävät valvontaresurssit sosiaali- ja terveydenhuollon valvontatehtävissä ennaltaehkäisevät tehokkaasti alan epäkohtia. Tehokas ja toimiva tarkastuksiin perustuva valvonta on välttämätön osa valvontaa ja sen resursseja on lisättävä nykytasosta.

SuPer on antanut lausunnon Valtion lupa- ja valvontavirastosta annettuun lakiesitykseen.

SuPerin mukaan sote-sektorilla on huomioitava erityisesti omavalvonnan läpinäkyvyys. Läpinäkyvyyttä lisää palvelutuottajien rekisteri, missä näkyy omavalvontasuunnitelmat ja palveluntuottajiin kohdistunut valvonta.

Lupa- ja valvontaviraston resurssit ja painopisteet on mitoitettava vastaamaan todellisia valvonnan haasteita. Sosiaali- ja terveydenhuollossa pirstaloituva palvelutuottajakenttä haastaa valvontaa nykyistä enemmän.

SuPer korostaa, että maakuntien sekä lupa- ja valvontaviraston valvonta vaatii nykyistä suuremmat resurssit ja tosiasiallisen valvonnan sekä riittävän tehokkaat pakkokeinot puuttua epäkohtiin.

Valtion lupa- ja valvontaviraston ohjauksen katsotaan olevan ongelmallinen valtiovarainministeriön kaksoisroolin vuoksi.

Valtiovarainministeriö antaa rahoituksen valvontatoimintaan ja toimii samalla lupa- ja valvontaviraston toiminnan valvojana.

SuPerin mukaan ministeriön keskeinen rooli lupa- ja valvontaviraston toiminnassa vaarantaa tarkastustoiminnan luotettavuuden. VM vastaa myös tulevien maakuntien rahoituksesta.

Siten VM:n ja maakuntien rooli sekä palveluiden rahoittajana ja valvojana on huono.

Voiko VM:n tiukassa valvonnassa ja ohjauksessa oleva valvontavirasto puuttua esim. palveluntuottajien toiminnassa epäkohtiin, jotka johtuvat alimitoitetuista resursseista?

SuPerin mielestä yleinen taloustilanne ohjaa laatua liian voimakkaasti tässä järjestelmässä.

Koko maahan on saatava SuPerin mukaan yhtenäiset valvontakäytännöt. Tämä asettaa haasteita, mikäli valvontaorganisaatio hajautuu moniin ja liian vähäisillä resursseilla varustettuihin valvontayksiköihin.

SuPeriin kuuluu yli 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Viennin arvo kasvoi selvästi tammi-maaliskuussa

21.6.2017 - 10:16

Vaihtotase oli Tilastokeskuksen mukaan ylijäämäinen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja tavaravienti kasvoi 20 prosenttia.

Vaihtotase oli 0,5 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Ylijäämä syntyi erityisesti Tilastokeskuksen mukaan ensitulon tililtä, joka oli 0,9 miljardia euroa ylijäämäinen.

Maksutaseen mukainen kauppatase kääntyi ylijäämäiseksi 0,5 miljardiin euroon, kun tavaravienti kasvoi tavaratuontia nopeammin. Tavaravienti kasvoi vuodentakaisesta 20 prosenttia 14,5 miljardiin euroon, kun tuonti puolestaan kasvoi 13 prosenttia.

Tavaraviennin arvon korkeaa suhteellista nousua selittää Tilastokeskuksen mukaan osittain alhainen lähtötaso, sillä vuosina 2015 ja 2016 tavaraviennin arvo painui selvästi.

Palvelutase oli tammi-maaliskuussa 0,4 miljardia euroa alijäämäinen. Palveluvienti kasvoi 4 prosenttia 5,9 miljardiin euroon ja palvelutuonti 5 prosenttia.

Ensitulon tilin 0,9 miljardin euron ylijäämä selittyy Tilastokeskuksen mukaan lähinnä sijoitustulojen ylijäämällä. Ensitulon tili pitää sisällään muun muassa pääomakorvaukset kuten korot ja osingot. Tulojen uudelleenjaon tili oli puolestaan 0,5 miljardia euroa alijäämäinen.

Pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen tammi-maaliskuussa nettomääräisesti 6,1 miljardia euroa.

Onnettomuustutkintakeskukselta merkittäviä löydöksiä ilmailuturvallisuuden parantamiseksi

21.6.2017 - 10:12

OTKESin mukaan lentäjien lääketieteellisen kelpoisuuden arviointijärjestelmässä on selviä puutteita

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) on tehnyt merkittäviä turvallisuuslöydöksiä kansainvälisen ilmailuturvallisuuden parantamiseksi sekä liikenne- että yleisilmailuun.

Löydökset tehtiin turvallisuustutkinnassa pienlentokoneonnettomuudesta, jossa lentäjä oli saanut viiden vuoden aikana kolme sydäninfarktia ja sairasti uniapneaa.

Lentäjä sai neljännen sydäninfarktinsa kesken lennon 24.9.2016 ja kuoli. Lentäjien lääketieteellisen kelpoisuuden arviointijärjestelmässä on OTKESin mukaan selviä puutteita.

YK:n alainen kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO ja EU:n alainen Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA ovat suhtautuneet vakavasti ja yhteistyöhaluisesti OTKESin esittämiin turvallisuussuosituksiin maailmanlaajuisen ilmailuturvallisuuden parantamiseksi.

Löydökset perustuvat Onnettomuustutkintakeskuksen kansainvälisesti vertailtuna laajoihin tiedonsaantioikeuksiin lentäjän terveydentilasta. Kattavat tiedonsaantioikeudet mahdollistavat kaikkien välttämättömien onnettomuuteen vaikuttaneiden terveydellisten tekijöiden selvittämisen. Kaikkialla näin ei ole. Esimerkiksi saksalaiset turvallisuustutkijat eivät saaneet kaikkia tietoja Germanwingsin matkustajalentokoneen tahallaan päin vuorta vuonna 2015 lentäneen lentoperämiehen terveyshistoriasta. Turmassa kuoli 150 ihmistä.

Onnettomuustutkintakeskuksen pienkoneonnettomuuden tutkinnassa ilmeni, että lentäjien lääketieteellisen kelpoisuuden arvioinnissa on kansainvälisiä parannusmahdollisuuksia. Huomioitavaa on, että ilmailulääketieteellinen päätöksenteko noudattaa samanlaisia menetelmiä arvioitaessa sydäninfarktin jälkeistä lentokelpoisuutta yksityisilmailussa, liikenneilmailussa ja lennonjohtajilla. Merkittävä osa lentäjien toimintakyvyn äkillisistä menetyksistä (inkapasitaatio) liittyy sydän- ja verisuonitauteihin.

Lentäjän terveydentilan kokonaisriskinarvio oli puutteellinen

Onnettomuustutkintakeskuksen turvallisuustutkinnassa ilmeni, että usean suonen sepelvaltimotautia ja uniapneaa sairastavan lentäjän terveydenhoito oli pirstoutunutta ja perusteellinen kokonaisriskinarvio terveydentilasta puuttui. Lentäjää hoitaneilla terveydenhuollon ammattilaisilla ja toimintaa valvovalla viranomaisella ei ollut yhteistä kokonaistilannekuvaa lentäjän terveydestä.

Tämä johtui muun muassa siitä, että Suomessa, kuten monessa muussakin maassa, terveydenhuollon ammattilaisilla, pois lukien ilmailulääkärit, ei ole velvollisuutta ilmoittaa lentoturvallisuutta vaarantavasta lentäjän terveydentilan muutoksesta ilmailuviranomaiselle. Tutkinnassa ilmeni, ettei tieto kulkenut riittävästi eri lääketieteellistä kelpoisuutta arvioivien toimijoiden välillä. Esimerkiksi Norjassa kaikilla lääkäreillä on velvollisuus ilmoittaa tällaisissa tapauksissa ilmailuviranomaisille.

Lisäksi lentäjä ei ilmoittanut ilmailuviranomaiselle eikä ilmailulääkärille kolmannesta sydänkohtauksestaan. 65-vuotias mieshenkilö ilmeisesti luuli, että hänellä oli edelleen lupa ja edellytykset lentää pienlentokonetta.

Koulutusta lentäjien terveydentilan kokonaisriskin arviointiin

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa onnettomuustutkintansa ja turvallisuuslöydöstensä perusteella, että kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO sisällyttää ilmailulääketieteelliseen käsikirjaan riskienhallintamallin, jota voidaan käyttää päätöksenteossa arvioitaessa niiden lentäjien riskiä, joilla on toistuva sydäninfarkti. ICAO:n ilmailulääketieteellinen käsikirja ohjeistaa sydänsairauksien riskiarviointia ja se on maailmanlaajuisesti johtavassa asemassa kehitettäessä päätöksentekomalleja.

Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:lle Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että EASA parantaa ilmailulääkärien riskienhallinnan osaamista ilmailulääketieteellisessä päätöksenteossa koulutuksella sekä lisäämällä esimerkiksi ilmailulääkäreiden valmiuksia lentäjien lupamenettelyjä koskevien rajoitteiden asettamiseen. Tavoitteena on estää tilanne, jossa menettää toimintakykynsä kesken lennon.

Osa ilmailulääkäreistä tekee lentäjiä koskevia ilmailulääketieteellisiä kelpoisuustarkastuksia suhteellisen harvoin. Erityisesti heidän kokemuksensa riskienhallinnasta ilmailulääketieteellisessä päätöksenteossa ei ole välttämättä toivotulla tasolla. Ilmailulääkäreitä tuleekin kouluttaa lisää lentäjien riskinarviointiin.

Kansallisesti OTKES suosittaa liikenne- ja viestintäministeriölle, että velvollisuus ilmoittaa lentäjän terveydentilan heikkenemisestä toimintaa valvovalle lupaviranomaiselle ulotetaan koskemaan kaikkia terveydenhoitoammattilaisia, ei vain ilmailulääkäreitä.

Lisäksi OTKES suosittaa kansallisesti Liikenteen turvallisuusvirastolle, että yleis- ja harrasteilmailijoiden tulisi saada enemmän tietoa lentolupakirjaan liittyvistä oikeuksista ja lääketieteellisen ilmoitusvelvollisuuden merkityksestä.

Maarit Feldt-Ranta pyrkii Sdp:n presidenttiehdokkaaksi

21.6.2017 - 10:03

Kansanedustaja on toinen keskiviikkona presidenttikilpaan ilmoittautunut demarinainen.

Sdp:n entinen puoluesihteeri ja puolueen varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta, 49, pyrkii puolueen presidenttiehdokkaaksi. Hän kertoi asiasta tiedotustilaisuudessaan keskiviikkoaamuna.

Tiedotteessaan Maarit Feldt-Ranta toteaa, että "olen viime viikkojen aikana saanut paljon kyselyjä ja kannustusta. Tilanne on tullut minulle pyytämättä ja yllättäen, kuten monet asiat elävässä elämässä tulevat".

– Perusteellisen pohdinnan jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että presidentinvaali tarvitsee oikeudenmukaisuuden äänen. Olen valmis siihen tehtävään. Tavoittelen Sdp:n presidenttiehdokkuutta ja tavoittelen sitä tosissani. Demokratia elää vaihtoehdoista.

Hänen mukaansa "sen jälkeen, kun Suomessa viimeksi kuusi vuotta sitten käytiin presidentinvaalit, on tapahtunut paljon. Yhteistä näille kaikille tapahtumille on, että maailma, Eurooppa ja myös Suomi huutavat nyt vakautta ja toimijoita jotka haluavat edistää turvallisuutta".

– Presidentti on paitsi ulko- ja turvallisuuspoliittinen johtaja, myös arvojohtaja. Presidentin ei pidä eikä hän voi asettua kansalaisten arjen yläpuolelle tai ulkopuolelle, Feldt-Ranta toteaa tiedotteessaan.

– Aion kampanjassani puhua vakaudesta, sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, hyvistä naapuruussuhteista sekä Suomen roolista osana Pohjolaa. Pohjoismaat ovat monella mittarilla mitattuna huikea menestystarina, mikä ei ole sattumaa, vaan määrätietoisen yhteiskuntapolitiikan tulosta. Pidän tärkeänä myös perusteellista keskustelua globaalista oikeudenmukaisuudesta, taloudesta, kestävästä kehityksestä ja ihmisoikeuksista.

Sdp:n ehdokasasetteluun pitää ilmoittautua 26. kesäkuuta mennessä. Presidenttiehdokasehdokas tarvitsee kymmenen puolueosaston tuen. Jäsenäänestys pidetään elokuun alussa ja ehdokkaan asettaa lopulta Sdp:n puoluevaltuusto.

Aiemmin keskiviikkona Sdp:n kansanedustaja Tuula Haatainen ilmoitti pyrkivänsä presidenttiehdokkaaksi.

"Törkeimpiä mitä olen kuullut": tästä eduskuntapuheesta nousi raivo - lue sanasta sanaan

21.6.2017 - 10:01

PS:n Laura Huhtasaaren maanantainen ryhmäpuhe on suututtanut monia.

Perussuomalaisten uuden varapuheenjohtaja Laura Huhtasaaren maanantaina ryhmäpuheenvuoro eduskunnassa nostattaa edelleen tunteita.

Perussuomalaisten tukisäätiön puheenjohtaja Raimo Vistbacka totesi Uutissuomalaisen haastattelussa, että kompromissit PS:n uuden puoluejohdon kanssa eivät puheen jälkeen ole enää vaihtoehto.

"Hän piti sellaisen puheenvuoron, että siinä kaikki kompromissit ja muut ajatukset tahtoivat häipyä. En muista 24 vuoden ajalta eduskunnasta tuollaista puheenvuoroa. Se oli yksi törkeimmistä, jonka olen koskaan kuullut", Raimo Vistbacka sanoi.

Seuraavassa on Laura Huhtasaaren pitämä perussuomalaisten puheenvuoro kokonaisuudessaan sellaisena, kuin se on eduskunnan pöytäkirjaan merkitty välihuutoineen.

"Arvoisa puhemies! Härski näytelmä! Vallanhimoiset ihmiset asettavat itsensä muiden yläpuolelle. Päättäjät ovat heille oikeita mutta jäsenistö väärä. Hurskasteluun on osallistunut Uuden vaihtoehdon lisäksi myös muita, jopa tasavallan presidentti sortui tähän. Voi tätä kaksinaismoralismin määrää! Totuutta pitää vääristellä koko ajan, jotta saataisiin muita lyötyä.

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja on julkisesti ilmoittanut, että perussuomalaisten vuoden 2015 vaaliohjelmat, tavoitteet ja arvot ovat edelleen voimassa. Perussuomalaiset olisivat olleet valmiita jatkamaan hallituksessa ja noudattamaan yhdessä sovittua hallitusohjelmaa. Kun Huhtasaari omana poliittisena mielipiteenään haluaa EU:sta perustellusti eroon, se on ongelma. Kun ministeri Terho ja edustaja Elo haluavat järjestää EU:sta kansanäänestyksen, se ei ole Orpolle ja Sipilälle ongelma. [Leena Meri: Näinpä!]

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti ei ollut koskaan tarkoituskaan toimeenpanna perussuomalaisille tärkeitä asioita, joista oli yhdessä sovittu. Juha Sipilän alkuperäisen hallituksen turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa lukee, että hallinto-oikeuden tekemästä kielteisestä turvapaikkapäätöksestä valittava henkilö ei jää valituksen käsittelyajaksi Suomeen vaan hänet poistetaan maasta. [Riitta Myller: Minne?] Hallituksen maahanmuuttolinjaa lähdettiinkin muuttamaan heti, kun perussuomalaisista päästiin eroon.

Hallitusohjelman mukaan Suomen tavoite on EU, jossa jokaisella jäsenvaltiolla on vastuu omasta talouspolitiikastaan ja jokainen jäsenvaltio vastaa itse omista veloistaan. Hallitus pyrkii palauttamaan no bail-out -säännön uskottavuuden. Toisin sanoen yhteisesti sovitun hallitusohjelman mukaan yhteisvastuuta ja integraatiota ei lisätä.

Hallituksen EU-linjakaan ei enää kelpaa keskustalle, kokoomukselle ja Uudelle vaihtoehdolle. Uusi vaihtoehto -ryhmän puheenjohtaja hehkutti kannattavansa Macronin toivon linjaa. Talousliberaali Macron haluaa viedä euroalueen yhdentymisen tuntuvasti nykyistä pidemmälle. Hänen mielestään rahaliitto pitäisi muuttaa oikeaksi liittovaltioksi keskitettyine talousministeriöineen ja tulonsiirtomekanismeineen. [Välihuutoja] Yhteisvastuussa Suomella ei ole kuin hävittävää. Suuret kansantaloudet ajavat EU:ssakin omaa etuaan. Sijoittajavastuuperiaate jää pelkäksi pehmeäksi puheeksi. Totta kai Saksa ja Ranska haluavat, että muut pelastavat heidän pankkinsa.

Arvoisa puhemies! Uusi vaihtoehto saa siunata kokoomuksen soten ja keskustan maakunnat ja nyt tässä uudessa roolissaan saa siunata vielä Suomen harppauksen kohti liittovaltiotakin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Näin käy!] Johtajuuden salaisuus on luottamus, ja perussuomalaisia äänestettiin EU- ja maahanmuuttokriittisyyden vuoksi. Nyt Uuden vaihtoehdon ministereille riittää, että he ovat ministereitä. [Olavi Ala-Nissilä: Soinia ne kannattaa!] Aika paksua! Uusi vaihtoehto voi toki sanoa olevansa ytimissä, mutta päätäntävaltaa heillä on yhtä vähän kuin Suomella EU:ssa. Perussuomalaiset ovat kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeuden kannalla, me emme ole muuttuneet.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat suomalaisten itsemääräämisoikeutta sisä- ja ulkopoliittisissa kysymyksissä. Perussuomalaiset ovat tehneet ja tekevät yhteistyötä ensi sijassa itsenäisiä kansallisvaltioita puolustavien poliittisten liikkeiden kanssa. Suomen vastarintaliikkeen tai Antifan kaltaiset ääriorganisaatiot eivät ole koskaan olleet perussuomalaisten yhteistyökumppaneita eivätkä tule sellaisia olemaankaan. [Hälinää]

Suomi on suomalaisten sosiaalitoimisto. Sveitsillä, Islannilla ja Norjalla ei menisi vielä paremmin, jos he kuuluisivat EU:hun, eurosta puhumattakaan. Vahva ja vakaa kansakunta on heikoimmassa taloudellisessa ja terveydellisessä asemassa olevien kansalaistemme turva.

Perussuomalaiset eivät enää ole hallituspuolue, joten hallitusohjelman kompromissit eivät meitä enää sido. Perussuomalaiset noudattavat oppositiossa omaa ohjelmaansa.

Arvoisa puhemies! Tämä oli härski näytelmä. Kulisseissa oli jo pidempään juoniteltu operaatiota. Jussi Halla-ahon kutsuminen hallitusneuvotteluihin oli pelkkä näytelmä. Vedottiin höpöhöpöverukkeisiin, jotta perussuomalaisista päästiin eroon. Kaikkien on hyvä tietää, että perussuomalaiset eivät halunneet lähteä hallituksesta. Kokoomus ja keskusta halusivat päästä meistä eroon, koska heille eivät enää yhdessä sovitut ohjelmat kelvanneet.

Toivotamme ministeri Terholle ja kumppaneille mukavaa hallitustaivalta Sipilän ja Orpon peukalon alla. Muistakaa totella kiltisti, niin kiiltävä musta auto odottaa huomennakin. [Hälinää — Naurua]

Arvoisa puhemies! Perustuslain 60 §:n mukaan ministerien on oltava rehellisiksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Viikko ennen perussuomalaisten puoluekokousta uutisoitiin hallituslähteistä saaduista tiedoista, että parlamentaarisesta vaihtamisesta oli jo sovittu ennen puoluekokousta. Tämä ei ollut rehellistä toimintaa ministereiltä. Meillä on nyt Suomi 100 ‑vuonna ensimmäistä kertaa loikkarihallitus. Jos poliittiset kollegat eivät voi luottaa hallituksen ministereihin, niin miten sitten kansa? Edellä olevan perusteella teen seuraavan epäluottamusehdotuksen: "Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että viimeaikaisten tapahtumien vuoksi luottamus hallituksen ministereihin on mennyt, minkä johdosta hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Työryhmä ehdottaa uutta tietosuojalakia

21.6.2017 - 09:50

Tietosuojalailla säädettäisiin kansallisesta valvontaviranomaisesta, oikeusturvasta ja seuraamuksista sekä joistakin tietojenkäsittelyn erityistilanteista.

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että säädettäisiin uusi henkilötietojen suojaa koskeva yleislaki, tietosuojalaki.

Tietosuojalailla täsmennettäisiin ja täydennettäisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston keväällä 2016 antamaa yleistä tietosuoja-asetusta. Nykyinen henkilötietolaki sekä laki tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta kumottaisiin.

– Tietosuojauudistus on koko Euroopan kannalta merkittävä, kaikkia kansalaisia koskeva hanke. Kansallisessa jatkotyössä on voitu keskittyä myös joihinkin erityisesti meille suomalaisille tärkeisiin kysymyksiin. Nyt luovutettu mietintö antaa hyvän pohjan jatkotyölle ja -keskustelulle, oikeusministeri Antti Häkkänen sanoi keskiviikkona ottaessaan vastaan työryhmän mietinnön.

Kansallinen henkilötietojen suojaa koskeva lainsäädäntö uudistuu, kun EU:n yleinen tietosuoja-asetus tulee sellaisenaan sovellettavaksi jäsenvaltioissa. Yleinen tietosuoja-asetus jättää jäsenvaltioiden lainsäätäjille kuitenkin mahdollisuuden päättää tietyistä kysymyksistä.

Osa yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksistä jopa velvoittaa kansallisiin lainsäädäntötoimiin. Työryhmä ehdottaa, että näistä yksittäiskysymyksistä säädettäisiin tietosuojalailla.

Tietosuojalailla säädettäisiin kansallisesta valvontaviranomaisesta, oikeusturvasta ja seuraamuksista sekä joistakin tietojenkäsittelyn erityistilanteista. Tietojenkäsittelyn erityistilanteiden kohdalla (esimerkiksi sananvapauden turvaaminen, henkilötunnuksen käsittely, tieteellinen ja historiallinen tutkimus sekä tilastointi) nykyistä henkilötietolakia on pidetty ehdotetun sääntelyn lähtökohtana.

EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan laajasti yhteiskunnan eri sektoreilla, ja se koskee kaikenlaista henkilötietojen käsittelyä. Se sisältää säännökset rekisteröidyn oikeuksista sekä rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän velvollisuuksista.

Yleinen tietosuoja-asetus on tärkein kansallisestikin sovellettava henkilötietojen käsittelyä koskeva säädös. Yleisen tietosuoja-asetuksen soveltaminen jäsenvaltioissa alkaa 25.5.2018. Työryhmän ehdottama tietosuojalaki tulisi voimaan yhtä aikaa tietosuoja-asetuksen kanssa.

Tietosuojaviraston tehtävät

Valvontaviranomaisen osalta työryhmä ehdottaa tietosuojavaltuutetun toimiston laajentamista tietosuojavirastoksi. Virastoa johtaisi nykytilaa vastaavasti tietosuojavaltuutettu. Virastoon perustettaisiin lisäksi uusi apulaistietosuojavaltuutetun virka. Nykyinen tietosuojalautakunta lakkautettaisiin.

Tietosuojaviraston sisäisenä päätöksentekoelimenä toimisi työryhmän ehdotuksen mukaan erityinen seuraamuslautakunta. Se ratkaisisi merkittävimpiä seuraamusasioita eli yleisestä tietosuoja-asetuksesta seuraavien hallinnollisten sakkojen määräämistä ja henkilötietojen käsittelyä koskevia rajoituksia tai kieltoja koskevia asioita.

Työryhmä ehdottaa, että hallinnollisiin seuraamuksiin vahvasti nojautuvaa seuraamusjärjestelmää täydennettäisiin rikosoikeudellisella sääntelyllä silloin, kun hallinnolliset seuraamukset eivät ole käytettävissä. Tältä osin työryhmä ehdottaa muutoksia rikoslakiin.

Suurin uudistus 20 vuoteen EU:ssa

EU:n tietosuoja-asetus on tietosuojalainsäädännön suurin uudistus 20 vuoteen EU:ssa ja siten Suomessakin. Koko EU:ta koskevan tietosuojalainsäädännön ja sen täytäntöönpanon tehokkuudella tavoitellaan kansalaisten asemaa ja yhteiskunnan toimintaedellytyksiä parantavia sekä elinkeinoelämää edistäviä vaikutuksia.

Kustannusvaikutukset seuraavat pitkälti suoraan tietosuoja-asetuksesta. Tärkeä yksittäinen yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutus liittyy valvontaviranomaisen organisointiin niin, että se pystyy tehokkaasti suoriutumaan yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisista tehtävistä.

Työryhmän mietintö lähtee nyt lausunnolle. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä.

Konkurssien määrä väheni yli 22 prosenttia tammi–toukokuussa

21.6.2017 - 09:46

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–toukokuussa pantiin vireille 875 konkurssia, mikä oli 250 konkurssia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Konkurssien määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan vuodentakaisesta 22,2 prosenttia tammi–toukokuussa, jolloin pantiin vireille 875 konkurssia.

Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 4 250, mikä oli 1 228 henkilöä eli 22,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Verohallinto teki 44,5 prosenttia vähemmän konkurssihakemuksia kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Vastaavasti vakuutuslaitokset tekivät konkurssihakemuksia 19,0 prosenttia vähemmän, muut velkojat 3,7 prosenttia enemmän ja velalliset itse 6,0 prosenttia vähemmän.

Verohallinnon konkurssihakemusten vähenemisen syynä oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuodenvaihteessa tehty verohallinnon tietojärjestelmämuutos. Verohallinnon tekemien konkurssihakemusten määrä on vähentynyt viime marraskuusta lähtien, ja varautuminen tietojärjestelmämuutokseen vaikutti vielä alkuvuodesta tehtyjen konkurssihakemusten määrään.

Yli miljoona eurooppalaista vaatii pitkien eläinkuljetusten lopettamista

21.6.2017 - 09:40

Eurogroup for Animalsin ja sen jäsenjärjestöjen yhteinen Stop the Trucks -kampanja keräsi yli miljoona allekirjoitusta vetoomukseen, joka vaatii pitkien eläinkuljetusten lopettamista.

Joka vuosi vähintään miljardi lintua ja 37 miljoonaa nautaa, sikaa, lammasta, vuohta ja hevoseläintä kuljetetaan Euroopan sisällä ja kolmansiin maihin teurastettavaksi.

Eläinten matka saattaa kestää useita päiviä, mikä uuvuttaa eläimet ja altistaa ne nestehukalle, vammoille, sairauksille ja jopa kuolemalle. EU:n ulkopuolelle suuntautuvat matkat saattavat kestää satoja tunteja ilman taukoja.

– Stop the Trucks -kampanjan taustalla oleva viisivuotinen tutkimus paljasti elävien eläinten kuljetuksissa vakavia epäkohtia. Eläimiä kohdellaan julmasti, ja epäinhimilliset kuljetusolosuhteet johtavat usein eläinten sairastumiseen tai kuolemaan. Miljoona eurooppalaista haluaa lopettaa nämä pitkät kuljetukset, sanoo Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs. Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ovat Eurogroupin jäseniä Suomessa.

Uusimman asiaa selvittäneen Eurobarometrin mukaan 94 prosenttia eurooppalaisista katsoo, että tuotantoeläinten hyvinvointi ja suojelu on tärkeää. Stop the Trucks -kampanjalla haluttiin vastata ihmisten huoleen eläinten hyvinvoinnista ja puuttua eläinkuljetusten kestämättömään tilanteeseen.

Huolimatta siitä, että sekä julkinen mielipide että tiede puoltavat eläinkuljetuksia säätelevän lain muuttamista, EU ei ole halunnut ottaa lakia uudelleenarvioitavaksi.

Aiemmin tänä vuonna Eurogroup for Animals järjesti tiedotustilaisuuden, jossa medialle, europarlamentaarikoille ja komission jäsenille näytettiin videomateriaalia eläinten kohtelusta sekä eläinkuljetusten aikana että kohdemaissa Turkissa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Materiaali osoitti, ettei eläinkuljetusten valvonta toimi ja sai osan euroedustajista vaatimaan virallista selvitystä eläinkuljetuksista.

Stop the Trucks -kampanja vaatii, että elävien eläinten kuljettamisen sijasta olisi kuljetettava eläinten lihaa. Jäljelle jäävä elävien eläinten kuljetus on rajattava nisäkkäiden kohdalla kahdeksaan tuntiin ja siipikarjan kohdalla neljään tuntiin.

Vetoomuksen allekirjoitukset luovutetaan EU:n komissiolle myöhemmin tänä vuonna.

Väsymys alentaa ajokuntoa humalatilan tavoin

21.6.2017 - 08:32

Ajokunnon alenemiseen ei välttämättä tarvita päihteitä tai lääkeaineita, vaan pelkkä väsymys riittää.

Valoisat kesäyöt houkuttelevat valvomaan pidempään kuin talvella, mutta ihminen tarvitsee kuitenkin kunnon unet ollakseen virkeä.

Kesälomalla puolestaan ahnehditaan usein pitkiä ajomatkoja ja ajetaan öisin, mikä lisää väsymyksen aiheuttamia riskejä.

Tyypillisiä onnettomuuksia väsyneelle kuljettajalle ovat tieltä suistuminen tai törmääminen vastaantulijaan.

Kuljettaja väsyy vähitellen. On tärkeää, että kuljettaja itse tunnistaisi väsymyksen ja myöntäisi sen ajoissa. Ei ole mitenkään sankarillista sinnitellä pitkää matkaa ilman taukoja.

– Myös matkustajien tulisi seurata näkyykö kuljettajan ajamisessa tai olemuksessa väsymisen merkkejä ja tarvittaessa kehottaa pitämään tauko. Usein kuljettaja itse ei väsymystään kehtaa tunnustaa, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen sanoo.

Tyypillisiä väsymyksen tunnusmerkkejä:

• Haukottelu on ensimmäinen väsymyksen merkki. Tauko tulisi pitää mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kuljettaja alkaa haukotella.

• Haukottelua seuraa usein silmien siristely.

• Monesti väsynyt kuljettaja pyrkii peittämään väsymystään puuhaamalla kaikenlaista. Tyypillisimpiä toimia ovat oman niskan silittely ja hiuksien harominen.

• Väsyneenä suoran ajolinjan säilyttäminen on vaikeaa. Auto vaeltelee kaistan reunalta toiselle ja korjausliikkeet saattavat olla hyvinkin nopeita ja kulmikkaita.

• Jossain vaiheessa kuljettajan silmät alkavat lurpsahdella kiinni. Kuljettaja jo siis torkahtelee lyhyitä hetkiä.

• Pimeällä ajettaessa väsynyt kuljettaja unohtaa helposti kaukovalot päälle, vaikka on vastaantulevaa liikennettä tai katuvaloja.

Näillä keinoilla väsymystä voi torjua:

• Ennen ajoon lähtöä tulisi nukkua riittävästi. Se on paras tapa torjua väsymystä.

• Tukevan ja rasvaisen aterian syöntiä ennen ajoon lähtöä ja ajon aikana pitäisi välttää.

• Taukoja on syytä pitää riittävästi. Monta lyhyttä taukoa on parempi vaihtoehto kuin yksi pitkä.

• Lyhyelläkin tauolla voi nukkua hetken - vaikkapa autossa. Ennen tauolla nukahtamista kannattaa nauttia kofeiinipitoista juomaa. Näin kofeiini vaikuttaa piristävästi, kun kuljettaja herää ja jatkaa matkaa. Kofeiinin piristävään vaikutukseen ei kuitenkaan pidä luottaa liikaa.

Myös raitis ja viileä ilma autossa torjuvat väsymystä.

Reserviläisliitolta terveiset vihreille: Vapaaehtoinen asevelvollisuus romuttaisi Suomen puolustusjärjestelmän

21.6.2017 - 07:30

Reserviläisliitto kummeksuu esityksiä vapaaehtoisen ja sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen siirtymisestä sekä Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen pienentämisestä.

Viikonloppuna esiin nousseet esitykset pohjautuvat vuosina 2010 ja 2014 hyväksyttyihin vihreiden puolueohjelmiin. Reserviläisliitto on jo aiemmin todennut, että näiden esitysten pohjana on virheellinen tilannekuva.

Reserviläisliitto yhtyy valtioneuvoston tuoreen puolustuspoliittisen selonteon linjauksiin, joiden mukaan Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta pitää nostaa lähialueillamme tapahtuneen, sotilaallisen tilanteen kiristymisen sekä sodankuvan muutoksen johdosta.

Eduskuntakäsittelyssä olevassa puolustusselonteossa esitetään sodan ajan vahvuuden nostamista 50 000 hengellä muun muassa hybridisodankäynnin uhan johdosta.

– Siirtyminen vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen romuttaisi Suomen nykyisen, koko valtakunnan alueen puolustamiseen kykenevän ja reserviin pohjautuvan puolustusjärjestelmän, Reserviläisliitto.

Liiton mukaan esitetyssä vapaaehtoismallissa asepalvelukseen ei saataisi vuosittain riittävää määrää henkilöstöä ja palvelukseen astuvien taso olisi nykyistä merkittävästi heikompi.

– Juuri näiden syiden johdosta Ruotsi on muutama kuukausi sitten tehnyt päätöksen palaamisesta yleiseen asevelvollisuuteen, Reserviläisliitto huomauttaa.

Puolustusvoimien kansainvälisissä operaatioissa on toistuvasti huomattu, että Suomen yleisen asevelvollisuuteen pohjautuva puolustusjärjestelmä tuottaa erittäin korkeatasoisen reservin verrattuna moneen ammattiarmeijaan. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuudesta yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä, jotka muodostavat yleensä enemmistön myös erilaisten kansainvälisten operaatioiden henkilöstöstä.

Reserviläisliitto muistuttaa, että yleinen asevelvollisuus on myös merkittävä tekijä suomalaisten korkean maanpuolustustahdon kannalta ja se muodostaa tärkeän kosketuspinnan kansalaisten ja puolustusvoimien välillä.

– Suomessa maanpuolustus koskettaakin monesta muusta maasta poiketen edelleen lähes koko kansaa ja nykymallinen asevelvollisuus nauttii kansalaisten selvän enemmistön kannatusta.

Lisää näyttöä verenpainetaudin ja munuaissyövän yhteydestä

21.6.2017 - 07:13

Verenpainetautia potevat ovat suurentuneessa vaarassa sairastua myös munuaissyöpään, tuore meta-analyysitutkimus vahvistaa. Verenpaineen laskeminen voisikin estää monia syöpätapauksia.

Tulokset perustuvat 18 aikaisemman tutkimuksen ja yhteensä 3,6 miljoonan potilaan tietoihin. Potilaista 8 000 oli sairastunut munuaissyöpään.

Aineistojen yhteisanalyysin perusteella verenpainetautia potevien riski sairastua munuaissyöpään oli 67 prosenttia suurempi kuin osallistujien, joiden verenpaine oli normaalitasolla. Sairastumisriski suureni 22 prosenttia jokaista 10 mmHg:n verenpainenousua kohden.

Tulokset eivät paljasta, mistä yhteys johtuu, mutta munuaissyövällä ja verenpainetaudilla on yhteisiä riskitekijöitä, jotka saattavat selittää tulokset. Muun muassa tupakointi, diabetes, lihavuus, vähäinen liikunta ja liiallinen alkoholinkäyttö voivat aiheuttaa munuaissyöpää ja verenpaineen nousua.

Suomessa todetaan vuosittain noin 900 munuaissyöpää. Sairastuneista 60 prosenttia on elossa vielä viisi vuotta diagnoosista.

Tutkimus julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä ja siitä raportoi Uutispalvelu Duodecim.

Sivut