Subscribe to syöte Verkkouutiset
verkkouutiset.fi uutisotsikot
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 33 min sitten

Opettaja vapaalla säästösyistä, kolmasluokkalaiset keskenään luokassa – AL: "Huudettiin ja riehuttiin"

20.5.2017 - 10:32

Tamperelaiskoulussa koettiin viime viikolla niin kova henkilökuntapula, että osa oppilaista joutui viettämään ison osan päivästä keskenään.

Tamperelaisessa Pispalan koulussa oli viime viikolla erikoinen tilanne, kun kolmasluokkalaiset oppilaat joutivat viettämään ison osan koulupäivästään keskenään ilman opettajaa. Luokan opettaja vietti säästövapaata – vapaapäivää, jonka tarkoitus on säästää kunnan varoja ja jolloin sijaista ei siis palkata.

Koulun rehtori Markku Rissanen kertoo Aamulehdelle, että samana päivänä sattui olemaan vielä muitakin poissaoloja.

– Turha on selitellä. Meillä ei ollut laittaa luokkaan ketään aikuista. Luokassa käytiin kyllä kääntymässä, mutta ei opintie siitä edennyt. Käytännössä tilanne on se, että jos oppilaat ovat luokassa ja seinällä on ohjeet, he ovat yksin. Olisi naiivia väittää toisin.

– Suunnitelmat pettivät. Opetusryhmiä oli enemmän kuin aikuisia koululla, Rissanen myöntää.

Tampereen kaupunki tarjoaa mahdollisuuden työntekijöilleen ottaa säästövapaata, eivätkä opettajat ole poikkeus. Vapaan pitämisestä ja sen ajankohdasta päättää viime kädessä koulun rehtori. Rissasen mukaan rehtorit ovat asian kanssa hankalassa pakkoraossa.

– Kun työnantajalta on tullut viesti, että pyritään saavuttamaan säästöä, vaikea on mennä opettajia kieltämäänkään.

Yksi luokan oppilaista kirjoittaa Aamulehdessä kokemuksiaan kyseisestä koulupäivästä. Oppilaan mukaan osa koulupäivästä oli mennyt huutamiseksi, kun järjestäjäoppilaat olivat yrittäneet vahtia muuta ryhmää. Osa oppilaista meni käytävään "mököttämään".

– Näimme kumminkin luokan ovesta että ne vain pelleilivät, möyrivät lattialla ja seisoivat päällään, siellä käytävässä. Sen tunnin jälkeen päätä särki ja oli paha mieli, oppilas kirjoittaa.

Opettajien ammattijärjestö OAJ vastustaa säästövapaita. OAJ:n Pirkanmaan puheenjohtaja Matti Helimo sanoo, etteivät säästövapaat sovellu opetusalalle. Hänen mukaansa kahden luokan opettaminen yhtä aikaa on pelkkää selviytymistä.

– Säästövapaiden aikana ei voida taata opetussuunnitelman mukaista opetusta eikä turvallista oppimisympäristöä. Opettaja voi olla lomalla, mutta se pitää tehdä niin, että kelpoisuusehdot täyttävä sijainen vastaa oppilaista ja opetuksesta.

Tampereen kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä kertoo, että kaupungin linjauksen mukaan säästövapaata pitää myöntää aina kun mahdollista.

– Säästövapaat ovat Tampereen kaupungin keinovalikoimassa talouden tasapainottamiseksi. Jotkut sanovat, etteivät ne sovi perusopetukseen, mutta tällä tavalla henkilöstö on Tampereen kaupungissa tasavertaisessa asemassa.

Jaana Pelkonen ihmettelee alkoholivatulointia: Mikä ihmeen farssi oikein on meneillään?

20.5.2017 - 09:55

Kansanedustaja muistuttaa, että elinkeinosääntelyä on hallitusohjelman mukaan purettava, eikä mitään alaa ole vapautettu tästä periaatteesta.

Kansanedustaja Jaana Pelkonen (kok) arvostelee Uuden Suomen blogissaan pääministeripuolue keskustan toimintaa alkoholilainsäädännön uudistamisessa. Pelkosen mukaan alkoholilainsäädännön ajanmukaistaminen tuntuu aiheuttavan puolueessa nielemisvaikeuksia.

– Alkoholilainsäädännön uudistuksesta käytiin viime vuoden keväällä pitkät neuvottelut, joiden lopputuloksen kaikki hallituspuolueiden eduskuntaryhmät hyväksyivät 19.5.2016. Myös Keskusta hyväksyi neuvottelutuloksen, Pelkonen muistuttaa.

Pelkonen kertoo, että ei itse ollut kompromissiin täysin tyytyväinen. Silti hän katsoi, että se oli puutteistaan huolimatta hyväksyttävissä.

– Viime viikkoina taivaalle on ilmestynyt taantumuksen pilviä. Osa keskustalaisista on päättänyt ruveta julkiseen kapinaan ryhmänsä hyväksymää pakettia, keskustalaisen ministerin vastuulla olevaa lakiuudistusta vastaan.

Hän kutsuu lain pysähtymistä "alkolivatuloinniksi".

– Vielä vuonna 2017 elää vahvana halu määräillä, mistä ihmiset ostavat mitäkin juomia, maksoi se sitten miten paljon Viroon menetettyjä veroeuroja ja työpaikkoja tahansa. Mikä ihmeen farssi oikein on meneillään?

Jaana Pelkonen ihmettelee alkoholivatulointia: Mikä ihmeen farssi oikein on meneillään?

20.5.2017 - 09:55

Kansanedustaja muistuttaa, että elinkeinosääntelyä on hallitusohjelman mukaan purettava, eikä mitään alaa ole vapautettu tästä periaatteesta.

Kansanedustaja Jaana Pelkonen (kok) arvostelee Uuden Suomen blogissaan pääministeripuolue keskustan toimintaa alkoholilainsäädännön uudistamisessa. Pelkosen mukaan alkoholilainsäädännön ajanmukaistaminen tuntuu aiheuttavan puolueessa nielemisvaikeuksia.

– Alkoholilainsäädännön uudistuksesta käytiin viime vuoden keväällä pitkät neuvottelut, joiden lopputuloksen kaikki hallituspuolueiden eduskuntaryhmät hyväksyivät 19.5.2016. Myös Keskusta hyväksyi neuvottelutuloksen, Pelkonen muistuttaa.

Pelkonen kertoo, että ei itse ollut kompromissiin täysin tyytyväinen. Silti hän katsoi, että se oli puutteistaan huolimatta hyväksyttävissä.

– Viime viikkoina taivaalle on ilmestynyt taantumuksen pilviä. Osa keskustalaisista on päättänyt ruveta julkiseen kapinaan ryhmänsä hyväksymää pakettia, keskustalaisen ministerin vastuulla olevaa lakiuudistusta vastaan.

Hän kutsuu lain pysähtymistä "alkolivatuloinniksi".

– Vielä vuonna 2017 elää vahvana halu määräillä, mistä ihmiset ostavat mitäkin juomia, maksoi se sitten miten paljon Viroon menetettyjä veroeuroja ja työpaikkoja tahansa. Mikä ihmeen farssi oikein on meneillään?

Somalivaltuutettu syyttää kirjastoa rasistisesta kohtelusta – LV: "Henkilökunnan versio tapahtumista varsin erilainen"

20.5.2017 - 09:43

Espoon kaupunginvaltuustoon noussut Habiba Ali kertoo saaneensa tylyä kohtelua Entressen kirjastossa.

Kuntavaaleissa Espoon kaupunginvaltuustoon noussut, somalitaustainen Habiba Ali syyttää Espoon keskuksessa toimivan Entressen kirjaston henkilökuntaa perheeseensä kohdistuneista rasistisista kommenteista, kertoo Länsiväylä.

– Viime torstaina lapseni olivat äitini ja sisareni kanssa kirjastossa. Siellä henkilökuntaan kuuluva oli tullut sanomaan sisarelleni: "Tiedättekö millainen maine kirjastolla on teidän (somalitaustaisten maahanmuuttajien) takia ja mitä lehdissä kirjoitetaan".

Myöhemmin paikalle saapunut Ali oli käynyt kysymässä työntekijältä mitä tämä oli tarkoittanut.

– Hän viittasi edelleen kirjaston maineeseen ja meihin (somaleihin) maineen tahraajina, Ali kertoo.

Ali sanoo kokeneensa aiemminkin tylyä kohtelua Entressessä. Henkilökunta on tullut hänen mukaansa moittimaan häntä jopa muiden somalilasten äänekkäästä käytöksestä.

Muiden kirjastoasiakkaiden kärkkäät ja välillä asiattomat kommentit ovat Alin mukaan myös tuttu ilmiö hänelle. Varsinkin, jos hän on kirjastossa lapsiensa kanssa.

– Viittaukset alkuperäämme leimaavat usein esimerkiksi kommentteja lasten ääniin.

Kirjastopalvelujen aluejohtaja Anni Kääriäinen sanoo LV:lle olevansa tietoinen viime viikon tapahtumista Entressessä. Kääriäinen pahoittelee kirjaston puolesta, jos Ali on kokenut saaneensa siellä epäasiallista kohtelua.

– Henkilökunnan versio tapahtumien kulusta on kuitenkin varsin erilainen. Koska en itse ollut paikalla, en pysty ottamaan kantaa siihen mitä todella tapahtui.

Aluejohtajan tietojen mukaan keskustelua melutasosta käytiin Alin ja erään toisen kirjaston asiakkaan välillä.

Kirjasto saa Kääriäisen mukaan toisinaan valituksia liiasta äänen käytöstä kirjastossa.

– Sitä, että melun aiheuttajat olisivat tiettyä etnistä ryhmää en ole kuullut.

Kirjaston henkilökunnalle on Kääriäisen mukaan annettu tiukat ohjeet asiakkaiden tasavertaisesta kohtelusta.

– Kaikki ovat tervetulleita tänne ja rasistiset kommentit ovat kaikissa tilanteissa kiellettyjä.

Professori varoittaa MTV:llä: Suomessa kytee miljardien eurojen homepommi

20.5.2017 - 09:41

Tuula Kutuksen mukaan toimenpiteitä homepommin purkamiseksi tehdään liian hitaasti.

Ympäristölääketieteen professori Tuula Kutus varoittaa MTV:llä, että Suomessa kytee miljardien eurojen arvoinen homepommi, jota ei saada purettua.

– Valtaapitävät ja vastuunkantajat ovat vaihtuneet, ongelmat ovat pysyneet ja hintalappu kasvanut, Kutus sanoo.

Esimerkiksi maaliskuussa julkaistun Rakennetun omaisuuden tila (ROTI) -raportin mukaan joka viides julkinen palvelurakennus on vaurioitunut merkittävästi. Lisäksi vaurioituneissa tiloissa oleskelee tai työskentelee päivittäin puoli miljoonaa lasta, vanhusta, sairasta ja työssäkäyvää aikuista, kertoo MTV.

Rakennusten korjausvelan kokonaismääräksi arvioidaan 30–50 miljardia euroa.

Kela antoi ristiriitaisia neuvoja kämppäkavereina asuville naisille ja miehille – Näin Kelasta vastataan

20.5.2017 - 09:22

Samassa asunnossa asuvat mies ja nainen elävät Kelan silmin oletuksellisesti avoliitossa.

Opiskelija Kerkko Rasilainen kirjoitti aiemmin Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan saaneensa Kelasta hämmentävästi kaksi eri vastausta siihen, miten vuokralla samassa asunnossa asuvat mies ja nainen voivat todistaa, etteivät elä parisuhteessa ja kuuluvat näin eri ruokakuntiin. Kela myöntää yleisen asumistuen ruokakunnalle sen jäsenten tulojen perusteella, ja mies ja nainen kuuluvat oletuksellisesti samaan ruokakuntaan.

Rasilainen kertoo saaneensa Kelasta aluksi vastauksen, että mies ja nainen katsotaan aina samaan ruokakuntaan kuuluviksi. Toisella kerralla kysyessään hänelle kuitenkin kerrottiin, että kun naisella ja miehellä on erilliset vuokrasopimukset ja he eivät elä parisuhteessa, tulee Kelaan toimittaa asiasta selvitys. Yksiselitteistä vastausta siihen, millainen selvitys vaaditaan, ei Kelasta kuitenkaan kerrottu.

Kelan suunnittelija Mirja Peltonen vastaa Rasilaiselle HS:n mielipidekirjoituksessaan, että opiskelijoihin sovelletaan samoja yleisen asumistuen periaatteita kuin muihinkin.

"Jos asukkailla on erilliset vuokrasopimukset, he kuuluvat eri ruokakuntiin, jos he eivät ole avio- tai avopuolisoita tai lähisukulaisia eivätkä he ole vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan vastuussa koko asunnon vuokrasta. Jos siis kimppakämpässä asuvilla on erilliset vuokrasopimukset, Kelan tulee ennen asumistuen myöntämistä selvittää, onko kyseessä kimppakämppä vai avoliitto. Näissä tilanteissa hakijan kannattaa jo asumistukihakemuksessaan kertoa asumisolosuhteensa", Peltonen ohjeistaa.

Hänen mukaansa Kela tekee arvion siitä, onko kyseessä avoliitto vai kimppakämppä. Avoliiton selvittämisestä on yhteinen valtakunnallinen ohjeistus. Arvio tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja jokainen tapaus harkitaan erikseen. Tarvittaessa hakijalta pyydetään lisäselvityksiä Peltosen mukaan.

Koska Kelalla ei ole selvityksen tekemiseen yksiselitteistä ohjetta, on Rasilaisen mielestä pelkona, että selvityksen riittävyys on kiinni kulloinkin asiaa käsittelevästä virkailijasta.

"Arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa yhteen muuton syihin, asukkaiden ikään, asunnon kokoon, asumisen kestoon ja siihen, ovatko asukkaat asuneet aikaisemmin yhdessä. Kyse on kokonaisharkinnasta. Mitään yhtä tiettyä kriteeriä, joka yksistään ratkaisisi avoliiton olemassaolon, ei ole olemassa", Peltonen sanoo.

USU: Yliopistot myöhässä pääsykoeuudistuksen kanssa

20.5.2017 - 09:07

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopistot ovat sopineet, että pitkää valmentautumista vaativista opiskelijavalinnoista luovutaan vuoteen 2018 mennessä.

Yliopistot ovat myöhässä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sopimastaan aikataulusta pääsykokeiden uudistamisessa. Asiasta kertoo Uutissuomalainen. Tavoitteena on, että "pitkää valmentautumista vaativista" opiskelijavalinnoista luovutaan vuoteen 2018 mennessä.

– Aikataulu ei ole realistinen, kun tavoitteena on, että kaikista pitkää valmentautumista vaativista pääsykokeista luovutaan, Helsingin yliopiston palvelupäällikkö Päivi Pakkanen sanoo Uutissuomalaiselle.

Lisäksi ainakin Itä-Suomen, Turun, Lapin ja Jyväkylän yliopistoissa tavoite jää joillakin aloilla saavuttamatta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Ilmari Hyvösen mukaan ministeriö tapaa yliopistoja asian tiimoilta kesäkuussa.

– Olemme pyytäneet kertomaan suoraan, miten uudistuksessa edetään. Toki rivien välistä on näkynyt se, että kaikilla aloilla ei olla edetty, Hyvönen sanoo USU:lle.

Jari Leppä HS:lle: Suomalaisen ruoan viennissä on suuria mahdollisuuksia

20.5.2017 - 08:44

Maa- ja metsätalousministeri pitää maataloustukia välttämättöminä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk) mielestä maatalouden tukemisesta ei voida luopua.

– Kaikki maat Yhdysvaltoja myöten tukevat maataloutta. Ei maataloustukia voi yhtäkkiä lopettaa, niillähän varmistetaan ruoan tuotanto joka paikassa, Leppä sanoo Helsingin Sanomille.

Lepän mukaan ruokaa määrittää nytkin liikaa hinta. Hän arvioi, että jos maataloustuet poistettaisiin ja ruoan hinta määräytyisi markkinamekanismin ehdoilla, hinta korostuisi yhä enemmän laadun kustannuksella.

– Ruoka on ihmisoikeuksien ihmisoikeus. Ruoka pitää myös nostaa jälleen EU:n yhteisen maatalouspolitiikan keskiöön, Leppä sanoo HS:lle.

Maa- ja metsätalousministeri kertoo näkevänsä suomalaisen laaturuoan viennissä suuria mahdollisuuksia. Hän kehuu HS:n haastattelussa muun muassa viime aikoina julkisuudessa olleita sianlihan ja kananmunien viemistä Kiinaan. Lepän mukaan myöskään läheisiä Euroopan ja Venäjän markkinoita ei saa unohtaa.

– Olemme tietysti mukana EU:n rintamassa Venäjän pakotteissa, mutta on tärkeää ylläpitää sinne suhteita, sillä toivottavasti pakotteista päästään pian.

SDP arvostelee Kreikan lainaohjelman väliarvion käsittelyä

19.5.2017 - 20:15

Eduskunnan suuri valiokunta käsitteli perjantaina iltapäivällä Kreikan lainaohjelman väliarviota ja velkahuojennuksia puutteellisesti, arvostelevat SDP:n edustajat.

Asiaa Facebookissa kommentoineet kansanedustajat, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen ja SDP:n valtiovarainvaliokuntavastaava Krista Kiuru eivät pidä asian käsittelytapaa kelvollisena.

– Asian käsittelyyn on vaikea olla tyytyväinen. Vielä alkuviikosta ei ollut mitään tietoa, että Kreikka nousee päiväjärjestykseen. Valtioneuvoston kirje asiasta saatiin vasta tänään vähän ennen puoltapäivää, kun päätös asiasta piti tehdä klo 13.30 alkavassa kokouksessa. Suuri valiokunta ei saanut omaa kantaansa varten asiantuntija-arviota valtiovarainvaliokunnalta, koska sille ei ollut ehditty toimittaa asianomaisia asiakirjoja. Moitittava käsittely kaiken kaikkiaan, toteaa Tuppurainen.

– "Suomi katsoo, että edellytyksenä väliarvion hyväksymiselle ja siihen liittyvän lainaerän maksamiselle on, että euroryhmä tai euroryhmän työryhmä voivat todeta ohjelman etenevän sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Suomi ei kuitenkaan hallitusohjelman mukaisesti ole valmis hyväksymään ratkaisuja, joissa Suomen vastuut kasvavat." Näillä kahdella tiedotteessa olevalla virkkeellä hallitus kuittasi julkisuuteen Suomen kannan Kreikan jatkotukemiseen, sanoo Kiuru.

Kiurun mukaansa pitkästä talviunesta herääminen liian myöhään johti käsittämättömään mokaan, kun eduskunnan valtiovarainvaliokunta ei voinut aikataulusyistä ottaa kantaa ja arvioida mahdollisia Kreikasta tulevia lisävastuita.

Hänen mielestään valtiovarainministeri Petteri Orpolla (kok.) on nyt varsin leväperäinen mandaatti lähteä ensi viikon Kreikka-neuvotteluihin, sillä rivien väliin jäävät tulkinnat eivät luottamusta herätä siihen, että piikki on oikeasti kiinni.

– Itse asiat ovat vaiteliaisuuden alaisia, joten varsinaisista päätöksistä ei voi julkisuudessa puhua. Tukipaketit olivat perussuomalaisten vaalimateriaalia heidän ollessaan oppositiossa. Nyt hallituspuolueena heillä on nähtävästi valmiutta viedä asiat läpi ilman asiantuntijavaliokunnan arviota, Tuppurainen sanoo.

Sote-henkilöstön sairauspoissaolojen määrä huolestuttaa

19.5.2017 - 20:07

Kuntatyöntekijät poissa työstä sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää. Sairaanhoitajat, lähihoitajat ja kodinhoitajat sairastivat selvästi enemmän.

Sairauspoissaolojen määrä laski kunta-alalla vuodesta 2008 vuoteen 2013 saakka. Sen jälkeen väheneminen on pysähtynyt.

Viime vuonna kuntatyöntekijät olivat poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää, osoittavat tuoreimmat Kunta10-tutkimuksen tulokset.

Eniten sairastavat palveluammateissa työskentelevät ja ruumiillista työtä tekevät, vähiten ylemmät toimihenkilöt ja esimiesasemassa olevat.

Kunta-alalla sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvun loppupuolelle saakka. Luvut olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa töistä sairauden takia. Vuodesta 2013 sairauspoissaolojen määrä on pysynyt tasaisena, suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna ‒ keskimäärin 16,7 sairauspäivää työntekijää kohti.

Eniten viime vuonna sairastivat kodinhoitajat, lähihoitajat, koulukäyntiavustajat, siivoojat ja sairaala-apulaiset (24–31 päivää vuodessa). Vähiten sairauspoissaoloja oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, lääkäreillä ja opettajilla (6–9 päivää).

– Ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat pysyneet melko vakaina koko 2000-luvun mutta ikäryhmien väliset erot ovat tasoittuneet, kertoo johtava asiantuntija Tuula Oksanen Työterveyslaitoksesta.

– Vuonna 2000 yli 50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 21 päivää ja alle 40-vuotiaat 14 päivää. Viime vuonna näiden ikäryhmien välinen ero oli puolittunut. Yli 50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 18 päivää ja alle 40-vuotiaat 15 päivää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön lukujen tarkastelu osoittaa, että sote-alan johtajat (9 pv), lääkärit (8 pv), yli-ja osastonhoitajat (13 pv), psykologit (11 pv), fysioterapeutit (16 pv) ja sosiaalityöntekijät (13 pv) sairastavat vähemmän kuin kuntatyöntekijät keskimäärin.

Sen sijaan sairaanhoitajat (20 pv), lähihoitajat (26 pv) ja kodinhoitajat (31 pv) sairastivat selvästi enemmän. Näissä ammateissa sairauspoissaolojen määrä on myös kasvanut vuodesta 2015.

– Luvut ovat sote-uudistuksen toteutumisen kannalta huolestuttavia. Varsinkin sairaanhoitajat, lähihoitajat ja kodinhoitajat tarvitsevat erityistä tukea työkyvyn ylläpitämisessä muutoksen keskellä, sanoo Oksanen.

– Yhtenä sote-uudistuksen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen. Sote-organisaatioilla on jatkossa täysi työ huolehtia, että tavoite saavutetaan myös oman henkilöstön osalta, toteaa Oksanen.

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin.

Ulkomaiset matkailijat joukolla Suomeen maaliskuussa

19.5.2017 - 19:52

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät voimakkaasti Suomen majoitusliikkeissä maaliskuussa.

Kasvua oli maaliskuussa 21,4 prosenttia viime vuodesta ja ulkomaisten matkailijoille tilastoitiin reilut 515 000 yöpymisvuorokautta.

Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset kuitenkin vähenivät 1,9 prosenttia ja he yöpyivät majoitusliikkeissä runsaat 1,2 miljoonaa kertaa. Kaikkiaan Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin lähes 1,8 miljoonaa yöpymisvuorokautta maaliskuussa, mikä oli 3,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, kertoo Tilastokeskus.

Suomen majoitusliikkeissä tilastoitiin lähes 53 500 yöpymisvuorokautta venäläismatkailijoille, mikä oli 35,2 prosenttia enemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Venäläiset olivatkin maaliskuun suurin matkailijoiden ryhmä.

Kiinalaisten yöpymiset lisääntyivät 67,1 prosenttia, ja heille kirjattiin majoitusliikkeissä kaikkiaan runsaat 16 700 yöpymisvuorokautta maaliskuussa.

Kansainvälisten talviurheilutapahtumien vaikutus näkyi ulkomaisissa yöpymisissä maaliskuussa. Saksalaisten yöpymiset lisääntyivät 10,4 prosenttia viime vuodesta ja heille kirjattiin majoitusliikkeissä lähes 50 500 yöpymisvuorokautta. He olivatkin koko maan tasolla toiseksi suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä maaliskuussa.

Ruotsalaiset olivat kolmannella sijalla runsaalla 38 000 vuorokaudellaan, joka oli neljänneksen enemmän kuin viime vuonna. Seuraavina olivat ranskalaiset ja britit.

Lähes kaikista tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista tulleiden yöpymiset lisääntyivät maaliskuussa. Jo edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi japanilaisten yöpymiset lisääntyivät 43, norjalaisten 35 ja yhdysvaltalaisten reilut 31 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Tärkeimmistä matkailijamaista vain espanjalaisten yöpymiset vähenivät. Heidän osalta vähennystä oli noin 15 prosenttia.

Hotelliyöpymisten kokonaismäärä oli lähes 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta maaliskuussa, mikä oli viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 20,4 prosenttia ja heille kirjattiin hotelleissa lähes 460 000 yöpymisvuorokautta. Kotimaisille matkailijoille tilastoitiin hotelliyöpymisiä reilut miljoona vuorokautta. Määrä oli 0,7 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden maaliskuussa.

Hotellihuoneiden käyttöaste oli maaliskuussa 57 prosenttia. Vuotta aiemmin se oli 53,6 prosenttia.

Aalto-2-satelliitti lähtee kiertoradalle tiistaina

19.5.2017 - 19:43

Piensatelliittien vapautus Kansainväliseltä avaruusasemalta tapahtuu tiistaina 23. toukokuuta.

Floridasta 18. huhtikuuta avaruuteen laukaistun Aalto-2:n matkan seuraava etappi lähestyy. Satelliitti vapautetaan kiertoradalle tiistaina 23. toukokuuta kello 14.30 Suomen aikaa.

– Kansainvälisen avaruusaseman astronautit kuvaavat irrotusta, jolloin näemme Aalto-2-satelliitin vielä viimeisen kerran, ennen kuin jäämme odottamaan sen lähettämää signaalia, kertoo Aallon satelliittiprojekteja vetävä professori Jaan Praks.

Aalto-2 osallistuu muiden piensatelliittien kanssa kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista.

Koska Aalto-2 on osa suurempaa kokonaisuutta, se rekisteröidään Belgiaan lupakäytäntöjen helpottamiseksi muiden projektiin osallistuvien satelliittien tapaan.

Ensimmäinen Aalto-2-satelliitin lähettämä signaali kuullaan todennäköisesti muun kuin Aalto-yliopiston Otaniemessä sijaitsevan maa-aseman kautta. Satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, joten satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain.

– Missiossa on mukana useita maa-asemia ympäri maailmaa. Satelliittien lähettämä tieto jaetaan kaikkien kesken. Ensimmäinen signaali saataneen muutaman päivän kuluessa vapautuksesta, Aalto-yliopiston maa-asemasta vastaava Petri Niemelä selittää.

– Vapautuksen jälkeen jännitämme vielä muutaman päivän, pääseekö Aalto-2 toteuttamaan sille suunniteltua tieteellistä työtä, Praks kertoo.

Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) -mittalaitetta, joka mittaa sähköisesti varautuneen kaasun – ilmakehän rippeiden ja Maan ympärilleen kaappaaman aurinkotuulen – ominaisuuksia maapallon lähiavaruudessa.

Piensatelliittien vapautusta Kansainväliseltä avaruusasemalta voi seurata suorana Nasan sivuilta. Myös Aalto-satelliittien sosiaalisen median sivuilla (twitter.com/aaltoone) ja (www.facebook.com/AaltoSatellites) seurataan tiistain vapautusta ja myöhemmin myös signaalin saamista ja satelliitin toimintaa.

Aallon toinen nanosatelliitti, Aalto-1, laukaistaan Intiasta PSLV-raketilla kesäkuun ensimmäisellä viikolla.

Presidentti Mauno Koiviston hautajaisiin kutsuttu yli 500 vierasta

19.5.2017 - 19:38

Presidentti Koiviston valtiolliset hautajaiset pidetään helatorstaina 25. toukokuuta. Siunaustilaisuus on Helsingin tuomiokirkossa kello 13

Presidentti Mauno Koivisto haudataan Hietaniemen hautausmaalle, ja muistotilaisuus pidetään kutsuvieraille Säätytalossa.

Presidentti Koiviston surusaatto lähtee liikkeelle Tuomiokirkolta kello 13 alkavan siunaustilaisuuden jälkeen. Saattue etenee reittiä Unioninkatu - Aleksanterinkatu - Snellmaninkatu - Vironkatu - Meritullinkatu – Pohjoisranta - Pohjoisesplanadi - Mannerheimintie - Arkadiankatu - Hietaniemi.

Saattue pysähtyy Valtioneuvoston linnan, Suomen Pankin ja Presidentinlinnan edessä.

Ajoneuvot on poistettava reitin varrelta. Viranomaiset tiedottavat tästä ja muista liikennejärjestelyistä tarkemmin alkuviikosta.

Tuomiokirkolta Hietaniemeen etenevää hautajaissaattoa on mahdollista seurata reitin varrella Hietaniemeen saakka.

Hautajaisiin on kutsuttu omaisten ja valtiojohdon lisäksi yhteensä yli 500 kutsuvierasta. Ulkovallat edustautuvat suurlähettilästasolla. Hautajaisjärjestelyistä on kokonaisuudessaan sovittu yhdessä omaisten kanssa.

Valtioneuvoston kanslia on päättänyt määrätä valtion virastot ja laitokset liputtamaan valtiollisten hautajaisten ajan. Koko maan toivotaan yhtyvän suruliputukseen.

Suruliputus alkaa 25. toukokuuta klo 8 ja päättyy auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään klo 21. Muistotilaisuuden arvioidaan päättyvän noin klo 17.30, jolloin liput nostetaan kokosalkoon auringon laskuun saakka.

"Kuljettajakoulutusesityksessä on useita liikenneturvallisuutta vaarantavia tekijöitä"

19.5.2017 - 18:42

Autokoululiitto arvostelee liikenne- ja viestintäministeriön perjantaina julkaisemaa kuljettajakoulutusta koskevaa lakiesitystä.

Autokoululiitto on tyytyväinen siihen, että vähimmäismäärä ajo-opetuksessa säilyy. Liitossa ollaan kuitenkin erityisesti huolissaan siitä, että ajokorttiopetuksen vaiheittaisuutta ollaan poistamassa.

Suomessa aiemmin käyttöönotettu kaksivaiheinen kuljettajakoulutus on parantanut liikenneturvallisuutta ja nuorten kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat puoliintuneet.

– Vaiheittaisuus poistetaan piittaamatta sen myönteisestä vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen. On erittäin hyvä, että ajokorttikoulutukseen sisältyy jatkossakin riskien tunnistamiseen ja vaikeissa ajo-olosuhteissa ajamiseen liittyvää opiskelua, mutta esityksessä tämä koulutusosa on suunniteltu käytäväksi ennen ajotutkintoa, sanoo Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi tiedotteessaan.

Hän huomauttaa, että nuorten kuljettajien riskialttein aika on nimenomaan ensimmäiset kuukaudet tutkinnon suorittamisen jälkeen, ja jatkovaiheet ovat olleet aiemmin perustellusti sijoitettuna tähän ajanjaksoon.

– Esityksessä tätä asiaa ei ole pohdittu liikenneturvallisuusperustein. Tien käyttäjien koulutuksen kehittäminen on yksi EU:n tieliikenneturvallisuutta edistävien toimien painopisteistä. Kuka kantaa vastuun, kun liikenneturvallisuudesta aletaan tinkimään, kysyy Jokilampi.

Ajokorttitutkinnon kehittäminen on lakiesityksessä hyvä ajatus, mutta valitettavasti kehittäminen on jäänyt hänen mukaansa 1980-luvulle. Tutkinnossa kyetään mittaamaan vain osa turvallisen kuljettajan osaamisesta.

Tutkinto on nykyisellään helpottunut merkittävästi. Tutkinto ei kykene mittaamaan asenteita eikä kuljettajan halukkuutta välttää tai ottaa riskejä.

– 1990-luvulla Suomessa kuoli tuplasti enemmän nuoria liikenneonnettomuuksissa. Haluammeko, että nuorten kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet palaavat 90-luvun tasolle, kysyy Jokilampi.

Lue myös: Ajokorttiopetuksen vaatimuksia kevennetään

Eliittilukiossa opiskelu ei paranna ylioppilaskoemenestystä

19.5.2017 - 18:34

Tuoreen tutkimuksen mukaan eliittilukioon pääsemisen ei havaittu nostavan ylioppilaskirjoitusten arvosanoja.

Vattin ja PT:n tutkimuksessa tarkasteltiin Ressun, Helsingin normaalilyseon, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun, Mäkelänrinteen ja Etelä-Tapiolan lukioita.

Tietyt korkean sisäänpääsyrajan lukiot miehittävät median kokoamien lukiorankingien kärkisijat vuodesta toiseen. Korkeat sisäänpääsyrajat kertovat siitä, että kyseisiin ns. eliittilukioihin valikoituu opiskelijoita, joiden lähtötaso on korkea.

Lassi Tervosen, Mika Kortelaisen ja Ohto Kannisen tutkimuksen mukaan eliittilukiossa opiskelulla ei kuitenkaan ole vaikutusta ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin.

Tutkimuksessa vertaillaan kahta ryhmää: sisäänpääsyrajan juuri ylittäneitä ja juuri rajan alle jääneitä. Asetelma mahdollistaa syy-seuraussuhteiden arvioinnin, sillä rajan läheisyydessä olevat opiskelijat ovat keskimäärin samanlaisia. Ainoa ero opiskelijoiden välillä on se, ovatko he päässeet opiskelemaan eliittilukioon vai ei.

Eliittilukioon päässeet kuitenkin suorittavat lukio-opintonsa vertaisryhmässä, joka on esimerkiksi lähtötason, perhetaustan ja sukupuolijakauman myötä huomattavasti erilainen kuin niillä, jotka eivät päässeet sisään.

– Silti näiden ryhmien ylioppilasarvosanoissa ei ole eroa. Opintomenestyksen kannalta eliittilukio tai erilainen vertaisryhmä ei siis näytä tuovan opiskelijalle sellaista arvonlisää kuin usein kuvitellaan, sanoo Lassi Tervonen.

Tulos ei johdu ns. kattovaikutuksesta eli siitä, että ylioppilaskirjoitusten arvosana-asteikko on ylhäältä rajattu. Tulos ei myöskään selity sillä, että eliittilukioista kirjoitettaisiin useampia oppiaineita tai enemmän pitkän oppimäärän oppiaineita.

– Tässä tutkimuksessa on katsottu vain sisäänpääsyrajan läheisyydessä olevia hakijoita, ei näiden lukioiden kaikki opiskelijoita. Toinen rajaus on, että tarkastelimme nyt eliittilukioiden vaikutusta oppimistuloksiin lyhyellä aikavälillä. Aiomme seuraavaksi tutkia pitkän aikavälin vaikutuksia esimerkiksi korkeakouluopintoihin ja menestymiseen työmarkkinoilla, Mika Kortelainen kertoo.

Tervonen, Kortelainen ja Kanninen tutkivat sisäänpääsyrajan läheisyydessä olevia hakijoita viidessä lukiossa, joiden yleislinjojen keskiarvorajat ovat olleet 2000–2008 keskimäärin pääkaupunkiseudun korkeimmat.

SDP:n mielestä rahanpesulakipaketti jätti oven auki omaisuuden piilottamiselle

19.5.2017 - 18:26

SDP:n hallintovaliokunnan kansanedustajat Sirpa Paatero, Mika Kari ja Joona Räsänen ihmettelevät hallituspuolueiden haluttomuutta panostaa harmaan talouden torjuntaan ja markkinoiden avoimuuteen.

Lakiesitykseen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ehdotetaan edunsaajarekisteriin kerättäväksi tiedot yhteisöjen edunsaajista, joiden omistus tai äänioikeus ylittäisi 25 prosentin osuuden. SDP esitti asiantuntija-arvioihin tukeutuen kynnyksen laskemista kymmeneen prosenttiin. SDP:n vastalauseeseen yhtyi hallintovaliokunnassa koko oppositio.

– Yritysten ja yhteisöjen edunsaajien läpinäkyvyys lisää avoimuutta, ehkäisee harmaata taloutta ja parantaa yritysten välistä luottamusta. Hallituksen tahtotila toimia tässä asiassa on luvattoman heikko, Sirpa Paatero sanoo.

Hänen mukaansa 25 prosentin raja mahdollistaa sen, että kätkeytymään halukkaiden omistajien on helppo rakentaa omistuksensa niin, että he jäävät kynnyksen alapuolelle.

– Suomen osakeyhtiö- tai arvopaperimarkkinalain mukaan määräysvaltaa yhtiöissä saadaan jo viidellä prosentilla ja siitä ylöspäin. Kymmenen prosentin raja vastaisi muun muassa Verohallinnon käyttämää olennaisen omistuksen rajaa sekä Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön käyttämää rajausta omistuksesta organisaatiohenkilöä määriteltäessä, Mika Kari huomauttaa.

Hallituksen esitykseen sisältyvä 25 prosentin kynnys on EU:n rahanpesudirektiivin asettama vähimmäistaso, josta jäsenvaltioilla on mahdollisuus poiketa.

Kokoomuksen Outi Mäkelä: Tumpataanko terveys byrokratialla?

19.5.2017 - 18:18

Kansanedustaja Outi Mäkelän (kok.) mukaan uusi tupakkalaki ja mahdollisuus parveketupakoinnin kieltoon ei johda toivottuun tulokseen.

– Tavoitteena on karsia passiivisesta tupakoinnista aiheutuvia terveysriskejä, mutta taloyhtiöt pitävät parveketupakoinnin kieltämistä byrokraattisena prosessina. Prosessi on hidas, hintava ja vaikea, hän sanoo.

Outi Mäkelän mukaan kynnys kiellon hakemiseen on selvästi koettu liian suureksi, sillä esimerkiksi Tampereella tehtiin vasta nyt ensimmäinen päätös pitkän pohdinnan jälkeen parveketupakoinnin kieltämisestä. Rutiiniluonteinen päätös maksoi taloyhtiölle 480 euroa. Käsittelymaksun lisäksi taloyhtiöt joutuvat maksamaan myös isännöitsijän työstä ja päätösten lainvoimaisuustodistuksista.

– Parveketupakoinnin kiellon saaminen on tehty aivan liian monimutkaiseksi. Sauhuttelu parvekkeilla on kansanterveydellinen ongelma ja haitta etenkin lapsiperheille. Terveyttä ei tule tukahduttaa byrokratialla, Mäkelä toteaa.

Taloyhtiön on kuultava kaikkia asukkaita, tehtävä päätökset oikeassa järjestyksessä ja odotettava kolmen kuukauden moiteaika ennen yhtiökokouksen lainvoimaisuuden toteamista.

Enemmistöpäätöksen saatuaan taloyhtiön on mahdollista tehdä hakemus kuntaan, jossa kunnan viranomainen laskuttaa ratkaisuharkinnastaan ja viranomaispäätöksestään tuntihintaisesti.

– Viranomaispäätösten hintoja on vaikea arvioida etukäteen, ja pelko on että kustannukset voivat nousta satoihin euroihin. Näistä syistä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei ole käsittelyssä tällä hetkellä yhtäkään parveketupakoinnin kieltohakemusta. Raskas ja kallis lupaprosessi ei ole mitenkään tarkoituksenmukainen, Mäkelä summaa.

Insinööriliitto tavoittelee jäsenilleen parempaa ostovoimaa

19.5.2017 - 18:02

Insinööriliitto lähtee hakemaan syksyn liittokierrokselta sopimusta, joka vuosien tauon jälkeen parantaa jäsenkunnan ostovoimaa.

Puheenjohtaja Samu Salon mukaan tavoitteelle ei ole vaikea löytää hyviä perusteluja.

– Takana on lähes kymmenen vuoden jakso erittäin maltillisia sopimuskierroksia, joilla palkansaajat ovat tehneet oman osansa talouden käänteen aikaansaamiseksi. Nyt olemme tilanteessa, jossa talous kasvaa ja inflaatio nostaa päätään, hän totesi avatessaan Insinööriliiton edustajakokouksen Kuopiossa perjantaina.

– On aika neuvotella sopimus, joka kääntää jäsenten ostovoiman jälleen plusmerkkiseksi. Pitää myös muistaa, että verrattuna muihin maihin suomalaisen insinöörien palkkataso on matala, Salo sanoi.

Talouden vahvistumisesta huolimatta korkealla pysyttelevä insinöörityöttömyys huolestuttaa Insinööriliiton puheenjohtajaa. Salo kaipaa valtiovallalta toimenpiteitä, jotka auttaisivat työttömiä insinöörejä ja muita tekniikan ammattilaisia takaisin työn syrjään kiinni.

– Insinööriliitto on esittänyt mallin, jossa insinöörikoulutuksen painopistettä siirretään muunto- ja täydennyskoulutuksen suuntaan. Noin vuoden mittaisella muuntokoulutuksella on mahdollista päivittää jo insinööritutkinnon suorittaneiden osaaminen tähän päivään ja vastata näin alueelliseen tekniikan alan työvoimapulaan, jota muun muassa läntisessä Suomessa väitetään olevan, Salo sanoi.

Ammattiliitto Pron mukaan nollalinja loppuu syksyllä

19.5.2017 - 17:55

Ammattiliitto Pron edustajiston mukaan nollalinja ei käy tulevissa sopimusneuvotteluissa.

Ammattiliitossa on parhaillaan käynnissä tulevan syksyn työehtosopimusneuvotteluiden valmistelu.

Pron edustajiston mukaan talouskasvu antaa edellytykset palkankorotuksiin syksyn sopimusneuvotteluissa. Prolaisissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä työskentelevien palkkakehityksen tulee vastata osaamisen kehittymistä ja työn vaatimustason kasvua.

Edustajiston mielestä taloudellisen tilanteen parantuminen, jäsenten ostovoiman turvaaminen sekä pitkään jatkunut nollalinja palkankorotuksissa luovat perustellun lähtökohdan sille, että syksyn neuvotteluissa nollakorotukset eivät enää käy.

– Suomen hallituksen vaatimukset nollalinjasta ovat täysin ristiriidassa hallituksen omien päätösten kanssa, joilla on heikennetty palkansaajien ostovoimaa, leikattu lomakorvauksia sekä pidennetty työaikaa. Hallitus syö itse talouskasvun edellytyksiä ostovoiman heikennyksillä.

Niin ikään Pron edustajisto vaatii, että hallituksen on peruttava työttömiä nöyryyttävät esitykset työttömien käytöstä ilmaisena työvoimana sekä pakolliset hakemusrumbat.

– Työllisyysasteen nosto on tärkeintä Suomen talouden tasapainottamisessa, mutta toimenpiteiden tulee olla ihmisiä tukevia ja kannustavia, ei kiusaavia ja nöyryyttäviä.

Ennen syksyn neuvottelukierrosta Pro neuvottelee sopimusaloilleen keskusjärjestösopimuksien purkamisen myötä auki jääneet asiat. Pro ei aloita työehtosopimusneuvotteluita ennen kuin näistä asioista on saatu sovittua työnantajapuolen kanssa.

Pro päättää palkankorotustavoitteet toimialoittain. Koska Pron jäsenten toimialojen tuottavuudessa on eroja, kunkin alan palkankorotustavoitteet määritellään Pron neuvottelukunnissa syksyllä. Palkankorotustavoitteita ei julkisteta yhtä aikaa, vaan eri alojen neuvottelijat tuovat ne neuvotteluihin sopivaksi katsomallaan aikataululla.

Prolla on noin 60 työehtosopimusta teollisuuden, palvelujen, finanssialan sekä ict- ja viestintäalan asiantuntijoille ja esimiehille. Ensimmäiset Pron sopimukset päättyvät 31. lokakuuta, jolloin umpeutuvat muun muassa teknologiateollisuuden ja ict-alan sopimukset.

Sisäministeri Risikko: Naisilla merkittävä rooli vapaaehtoisessa varautumisessa

19.5.2017 - 17:33

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan naisten rooli niin vapaaehtoisessa varautumisessa kuin turvallisuusviranomaisten palveluksessa on Suomessa merkittävä.

– Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin liittyvä vapaaehtoisresurssin olemassaolo ja elinvoimaisuus tulee turvata jatkossakin, Paula Risikko sanoi Naisen Valmiusliiton 20-vuotisjuhlassa perjantaina Helsingissä.

– Esimerkiksi ansiotyön ja vapaaehtoistoiminnan yhteensovittaminen edellyttää uudenlaisia malleja työntekijän ja työnantajan välillä. Lainsäädännöllä, strategioilla ja politiikka-ohjelmilla voidaan tukea kolmannen sektorin roolia osana yhteiskuntamme kokonaisturvallisuutta, hän sanoi.

Vakavissa häiriötilanteissa viranomaisten resurssit tarvitaan yhteiskunnan kriittisimpien toimintojen jatkamiseen. Sen vuoksi yhteisöjen ja kotitalouksien omatoiminen varautuminen on Risikon mukaan yhteiskunnan kriisinkestävyyden perusta.

Turvallisuusalalla toimivilla kansalaisjärjestöillä on pitkä kokemus työstä viranomaisia ja kansalaisia hyödyttävissä projekteissa, kampanjoissa ja tapahtumissa sekä Suomea ja maailmaa kohdanneissa kriiseissä. Tämä nähtiin Risikon mukaan vuoden 2015 syksyllä turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa voimakkaasti.

Turvapaikanhakija-aalto käynnisti Suomen Punaisessa Ristissä rauhanajan suurimman kotimaan avustusoperaation.

– Operaatio on ollut konkreettinen voimannäyttö siitä, mihin viranomaisten ja järjestöjen välisellä yhteistyöllä kyetään. Valmius toimintaan oli jo olemassa ja siihen oli varauduttu käytännössä jo vuosien ajan, Risikko kertoi.

Ministeri muistutti, että paitsi vapaaehtoistyössä naisilla on iso rooli myös turvallisuusviranomaisten toiminnassa. Hätäkeskuspäivystäjistä suurin osa on naisia. Koko poliisihallinnon virkamiehistä noin kolmannes on naisia.

Risikko huomautti, että Suomi erottuu kansainvälisesti edukseen siinä, että yli kolmasosa Suomen kansainvälisiin siviilikriisinhallintatehtäviin lähettämistä asiantuntijoista on naisia. EU-maiden keskiarvo on noin 20 prosenttia.

– Omien asiantuntijoidemme näyttämä roolimalli on tärkeä, kun pyrimme saamaan konfliktimaiden naiset aktiivisiksi osallistujiksi valtion rakentamiseen. Naisilla on myös useissa konfliktimaissa miehiä paremmat mahdollisuudet tutkia naisiin ja tyttöihin kohdistuneita rikoksia, hän sanoi.

Sivut