Subscribe to syöte Verkkouutiset
verkkouutiset.fi uutisotsikot
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 36 min sitten

Kokoomuksen Outi Mäkelä: Ay-liike ja vasemmisto ovat protektionismin suurimpia moottoreita

16.8.2017 - 17:15

Kansanedustaja Outi Mäkelä (kok.) vaatii, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan luopumisesta on tehtävä päätös jo syksyn budjettiriihessä.

Ammattiyhdistysliike on toistaiseksi suhtautunut ehdotukseen kielteisesti. Työnantajan on nykykäytännön mukaan osoitettava rekrytoidessaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta, ettei vastaavaa kotimaista työvoimaa ole tarjolla.

Outi Mäkelän mukaan työperäinen maahanmuutto korjaisi ikäjakauman vääristymää ja vastaisi huoltosuhteen heikkoon kehitykseen. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomeen tulee vuosittain noin 6 000 työntekijää Euroopan ulkopuolelta.

Mäkelä korostaa, että yrityksille työntekijätarve on välitön. Tarveharkinnan lupaprosessi kestää usein yli neljä kuukautta, mikä on lähes aina yrityksille liian pitkä aika.

– Monet startupit ja kasvuyritykset tuskailevat osaajapulan takia. Työperäinen maahanmuutto on vapaampaa esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, hän sanoo.

Mäkelän mukaan olemme tilanteessa, jossa yrityksillä on pulaa osaavista työntekijöistä.

– Työperäisen maahanmuuton tarveharkinta on ammattiyhdistysliikkeen puolustama asia, joka ainoastaan jähmettää suomalaisia työmarkkinoita. Uudistus olisi osoitus kansainvälisille yrityksille, että meillä suomalaisilla olisi halua tehdä maastamme joustava ja kilpailukykyinen, hän toteaa.

Mäkelä ihmettelee ammattiyhdistysliikkeen kantoja. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sd.) ilmoitti tiistaina vastustavansa ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistoa. Elorannan mielestä muutos heikentäisi työntekijöiden palkkakehitystä.

– On käsittämätöntä, että talouskasvua hidastetaan menneen maailman rajoitteilla. Ammattiyhdistysliike ja vasemmisto olivat syntyessään yksi kansainvälisyyden suurimpia äänenkantajia. Nyt ne ovat protektionismin suurimpia moottoreita ja rajojen rakentajia. Suomi menestyy osaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn myötä, Mäkelä summaa.

Presidentillä ja Saksan liittokanslerilla puhelinkeskustelu useista aiheista

16.8.2017 - 17:11

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui Angela Merkelin kanssa ajankohtaisista asioista.

Presidentin kanslian tiedotteen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskusteli Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa puhelimessa keskiviikkona.

Keskustelussa käsiteltiin muun muassa Itämeren lentoturvallisuusaloitteen käsittelyä Nato–Venäjä-neuvostossa ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n Itämeri-työryhmässä.

Lisäksi presidentti ja liittokansleri tiedotteen mukaan keskustelivat Arktisen neuvoston toimintamahdollisuuksista esimerkiksi mustan hiilen torjumisen suhteen sekä Ukrainan kriisistä, Venäjästä ja Normandia-prosessista.

Keskustelussa sivuttiin myös transatlanttisia suhteita. Puhelu käytiin Suomen aloitteesta.

Kosminen suurennuslasi paljastaa supermassiivisen mustan aukon syöksemässä ainetta avaruuteen

16.8.2017 - 16:51

Tähtitieteilijät ovat löytäneet avaruudesta kosmisen linssin, jossa tähtijoukko toimii suurennuslasina paljastaen yksityiskohtia kaukaisen galaksin supermassiivisen mustan aukon tuottamasta plasmasuihkusta.

Kosmisen linssin avulla saadut havainnot ovat tähän mennessä tarkimpia alueista, joissa plasmasuihkun hiukkaset kiihtyvät lähes valon nopeuteen matkalla ulos galaksien keskustasta.

Monikansalliseen tutkimusryhmään kuuluivat Talvikki Hovatta Turun yliopistosta sekä Merja Tornikoski ja Anne Lähteenmäki Aalto-yliopistosta.

Se, että hiukkaset kulkevat aktiivisten galaksien keskustassa olevien supermassiivisten mustien aukkojen suihkuissa lähes valon nopeudella, on tiedetty jo kauan. Säteilyalueita on kuitenkin yleensä voitu havaita vasta kun ne ovat matkanneet useiden valovuosien etäisyydelle mustasta aukosta.

Turun yliopiston tiedotteen mukaan uudet havainnot antavat mahdollisuuden tutkia plasmasuihkujen rakennetta lähellä mustaa aukkoa ja entistä tarkemmin. Havainnoilla saavutettu aiempiin nähden ylivertainen tarkkuus, kaarisekunnin miljoonasosa, vastaa nuppineulan havaitsemista Kuusta.

Tutkimuksessa käytettiin useita eri radioteleskooppeja, yhtenä niistä Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusaseman 14-metrinen teleskooppi. Teleskoopit olivat tahoillaan seuranneet aktiivisen galaksin PKS 1413+135 kirkkaudenmuutoksia. Vuonna 2010 Caltechin Owens Valley Radio Observatoryn 40-metrisen teleskoopin havainnoissa näkyi jotain outoa.

– Yleensä näemme aktiivisten galaksien radiosäteilyn kirkastuvan, kun musta aukko syöksee niistä lähteviin hiukkassuihkuihin lisää ainetta, mutta tällä kertaa plasmasuihku näytti kirkastuvan ja himmenevän hyvin symmetrisellä tavalla vuoden kuluessa. Se ei näyttänyt normaalilta kirkkaudenvaihtelulta. Kun sama ilmiö toistui 2015, oli selvää, että jotain erikoista oli tekeillä, Turun yliopiston erikoistutkija Talvikki Hovatta kertoo.

Hovatta on työskennellyt Owens Valleyn teleskoopilla ja vuodesta 2011 vastannut sen havainnoista myös palattuaan takaisin Suomeen, ensiksi Metsähovin radiotutkimusasemalle ja sittemmin Turun yliopistoon.

Metsähovin radiotutkimusaseman havainnoilla oli suuri rooli ilmiön luonteen selvittämisessä.

– Huomasimme, että sama symmetrinen kirkkaudenmuutos näkyi myös Metsähovin havainnoissa, jotka on tehty eri radiotaajuudella kuin Owens Valleyn havainnot. Tämän perusteella on todennäköistä, että kirkkaudenmuutos syntyy, kun pienet säteilyalueet plasmasuihkussa kulkevat gravitaatiolinssin takaa, Hovatta sanoo.

Metsähovin radiotutkimusaseman havainto-ohjelmasta vastaava dosentti Merja Tornikoski kertoo, että Metsähovin tulokset olivat tutkimuksen kannalta oleellisia kahdestakin eri syystä.

– Metsähovissa on kerätty aktiivisten galaksien muuttuvuusdataa jo yli 40 vuoden ajan, ja tuloksissamme näkyi sama ilmiö kuin Owens Valleyn havainnoissa. Kun nyt analysoimme tarkemmin tuloksiamme, löysimme samanlaisen symmetrisen kirkastuman myös jo vuosilta 1993 ja 2000, Tornikoski sanoo.

Tornikosken mukaan ilmiön ymmärtämisen kannalta tärkeää oli sekin, että Metsähovin havaintojen korkeammilla radiotaajuuksilla tapahtuma on samanaikainen kuin Owens Valleyn matalammalla taajuudella. Sekä symmetrisyys että samanaikaisuus selittyvät parhaiten tällaisella gravitaatiolinssimallilla.

Tutkimuksen kannalta mielenkiintoista on myös itse gravitaatiolinssi, mikä on todennäköisesti tähtijoukko, joka sijaitsee aktiivisen galaksin ja Linnunradan välissä olevassa spiraaligalaksissa. Linssin massa on noin 1 000–10 000 auringon massaa, kun yleensä havaitut linssit ovat joko yksittäisten tähtien tai kokonaisten galaksien aiheuttamia.

– Radiohavaintojen avulla voidaan siis mahdollisesti myös tutkia tällaisia keskikokoisia gravitaatiolinssejä, joita on vaikea muuten havaita kaukaisesta maailmankaikkeudesta, Tornikoski sanoo.

Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa on tarkoitus tutkia aktiivista galaksia PKS 1413+135 pitkäkantainterferometrian avulla. Siten plasmasuihkusta voidaan muodostaa tarkka radiokuva yhdistämällä useita eri radioteleskooppeja yhdeksi suureksi teleskoopiksi.

– Näiden havaintojen avulla on mahdollista nähdä linssin aiheuttama radiosäteilyn vääristymä kaarena ja samalla vahvistaa, että havaittu ilmiö on gravitaatiolinssin aiheuttama, Hovatta sanoo.

Myös Metsähovin radiotutkimusasema osallistuu näihin havaintoihin. Jos Owens Valleyn ja Metsähovin tulevissa havainnoissa nähdään uusi symmetrinen kirkkaudenmuutos, myös maailman tarkin millimetrialueen instrumentti ALMA alkaa seurata kohteen kirkkautta 345 GHz radiotaajuudella.

Tutkimusryhmää johti emeritusprofessori Anthony Readhead California Institute of Technology:stä. Tulokset on julkaistu kahdessa artikkelissa The Astrophysical Journal -lehdessä.

Lasten yleisin viikkoraha on viiden euron seteli

16.8.2017 - 16:37

Tuoreen tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista lapsista saa viikko- tai kuukausirahaa.

Vain neljäsosa 7–17-vuotiaista lapsista ei saa käyttörahaa vanhemmiltaan ollenkaan. Alakoululaisilla yleisin viikkoraha on viisi euroa kun taas yläkouluikäisillä keskimääräinen viikkoraha on 9–15 euroa.

– Yleisesti kaikille sopivaa rahasummaa viikkorahaksi on vaikea sanoa, koska se riippuu siitä, mitä kaikkea viikko- tai kuukausirahoilla pitää itse hankkia. Jos nuoren pitää esimerkiksi ostaa vaatteensa itse, on tarvittava rahamäärä luonnollisesti suurempi, tutkimuksen teettäneen Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kommentoi.

Viikko- tai kuukausiraha maksetaan Suomessa edelleen käteisenä etenkin pienemmille lapsille. Yli 80 prosenttia 6–11-vuotiaista lapsista saa viikko- tai kuukausirahansa ainoastaan käteisenä.

Sen sijaan yli puolet 12–17-vuotiaista lapsista saa viikko- tai kuukausirahansa ainakin osittain tilisiirtona. Suomessa käteisen suosio viikkorahoissa on selvästi muita Pohjoismaita suurempaa.

– Viikkoraha on lapselle hyvä tapa harjoitella rahankäyttöä. Pienillä lapsilla käteinen raha on konkreettinen keino harjoitella rahan arvoa ja säästämistä. Pankkikortit yleistyvät lapsilla nopeasti 12 ikävuodesta ylöspäin, jolloin voi olla järkevää että myös viikko- tai kuukausiraha maksetaan tilille, Kärkkäinen sanoo.

Tytöiltä vaaditaan poikia enemmän kotitöitä

Puolet kouluikäisten lasten vanhemmista on sitä mieltä, että lasten täytyy osallistua kotitöihin saadakseen viikko- tai kuukausirahaa. Tytöiltä osallistumista kotitöihin edellytetään hieman useammin kuin samanikäisiltä pojilta.

Säännöllisen viikko- tai kuukausirahan lisäksi noin puolet 7–17-vuotiaista lapsista saa rahapalkkion hyvistä arvosanoista. Keskimääräinen palkkio hyvästä arvosanasta on viisi euroa.

Suomessa hyvistä arvosanoista palkitseminen on huomattavasti muita Pohjoismaita yleisempää. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa harvempi kuin joka viides kouluikäinen lapsi saa rahapalkkion hyvistä arvosanoista.

– Olin yllättynyt, kuinka yleistä hyvistä arvosanoista palkitseminen Suomessa on muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kotitöiden vaatiminen viikkorahan vastineeksi on puolestaan hieman kaksijakoinen asia. Taloudelliset kannustimet toki toimivat myös nuorilla, mutta lapsena olisi myös hyvä oppia, että kaikkien tulisi osallistua kotitöihin ilman erillistä palkkiota, Kärkkäinen sanoo.

Tutkimuksen Nordealle toteutti internetpaneelina YouGov 24.4.-7.5.2017 välisenä aikana. Vastaukset on painotettu haastateltavan ikä, sukupuoli ja asuinpaikka huomioiden. Kyselyyn vastasi 1009 suomalaista, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia. Vastaava kysely toteutettiin myös Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa huhti-toukokuussa.

Ruotsissa nousi raivo, vangit kantelivat liian karkeasta wc-paperista

16.8.2017 - 16:02

Ruotsalaisvangit valittivat oikeusasiamiehelle paperin huonosta laadusta.

Västeråsin lähellä sijaitsevan Salbergan vankilan vangit kertovat saavansa nykyään vähemmän ja huonompilaatuista wc-paperia viime vuonna tapahtuneen jakelumuutoksen jälkeen.

Aikaisemmin vangit hakivat haluamansa määrän paperirullia varastosta. Ruotsin oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun mukaan vangit saavat muutoksen jälkeen vain kaksi rullaa viikossa, kertoo The Local viitaten SVT:hen.

– Uusi wc-paperi on karkeaa, epämukavaa ja yksikerroksista, kantelussa todetaan.

– Vankilassa pitää syödä tarjolla olevaa ruokaa. Tämä yhdistettynä stressiin ja huoliin aiheuttaa vatsavaivoja, mikä voi puolestaan johtaa lisääntyneeseen tarpeeseen käydä wc:ssa ja käyttää wc-paperia.

Vankien mukaan vartija oli sanonut, että vankien "pitää vain käydä tarpeillaan vähemmän". Kantelu on aiheuttanut vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Anne Berner tapaa kuljetusliittojen puheenjohtajat

16.8.2017 - 15:42

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on kutsunut kuljetusliittojen puheenjohtajat keskustelemaan rautateiden henkilöliikenteessä toteutettavista uudistuksista.

Tapaaminen järjestetään 23. elokuuta.

Hallitus on päättänyt avata rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. Ministeri Anne Bernerin mukaan uudistus toimeenpannaan hallitusti ja vaiheittain hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen.

– Pidän erittäin tärkeänä, että hallituksen rautatiepäätösten toimeenpano tehdään hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Haluankin keskustella uudistuksesta kuljetusliittojen kanssa ennen kuin kilpailun avaamisen toimeenpanoa aletaan valmistella, hän sanoo.

– Haluan varmistaa, että ammattiliittojen asiantuntemus on käytössämme koko valmistelun ajan, Bernerjatkaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut useita työryhmiä kilpailun avaamisen jatkovalmisteluun.

Kuljetusliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Posti- ja Logistiikka-alan Unioni PAU, Suomen Merimies-Unioni SMU, Ilmailualan Unioni, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY, Raideammattilaisten Yhteisjärjestö JHL ja Rautatievirkamiesliitto RVL.

Kiiran metsätuhot keskittyivät eteläiseen Suomeen

16.8.2017 - 15:37

Viime lauantain ukkostuulet kaatoivat puuta Uudeltamaalta, Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta yli 100 000 kuutiometriä.

Muualta Suomesta ei ole tullut tietoja tuulituhoista. Suomen metsäkeskuksen arvion mukaan puustoa vahingoittui noin kolmen miljoonan euron arvosta.

Kiira-rajuilman metsätuhot vastasivat suuruusluokaltaan viime vuoden elokuun Rauli-myrskyn tuhoja. Paikallisesti pahinta jälkeä syntyi Orimattilassa, Mäntsälässä, Iitissä, Kuusankoskella, Sipoossa ja Loviisassa.

Metsäkeskus muistuttaa rajuilmassa kaatuneiden puiden korjaamisesta. Jos vahingoittuneita kuusipuita on yli kymmenen kuutiometriä hehtaarilla, velvoittaa metsätuholaki poistamaan tuon määrän ylittävän osuuden hyönteistuhojen torjumiseksi. Männyllä vastaava raja-arvo on 20 kuutiometriä hehtaarilla.

Hyönteistuhoriskejä on erityisen tärkeä ehkäistä kuusikoissa, joita kirjanpainajat vaivaavat jo ennestään. Metsänomistaja voi jättää kaatuneet lehtipuut ja pienet määrät havupuita metsään lisäämään luonnon monimuotoisuutta.

"Kun pintaa vähän raaputtaa, tasa-arvo ei olekaan Suomessa enää itsestäänselvyys"

16.8.2017 - 15:29

Suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuutta kiitellään, mutta kun pintaa vähän raaputtaa, tasa-arvo ei olekaan enää itsestäänselvyys, sanoo professori Johanna Kantola.

– On paljon hetkiä, jotka tekevät epätasa-arvon näkyväksi, esimerkiksi hallituksen ministerivalinnat, keskustelu palkkaeroista tai nais- ja miespoliitikkojen erilainen kohtelu julkisessa keskustelussa, työnsä sukupuolentutkimuksen professorina Tampereen yliopistossa elokuun alussa aloittanut. Johanna Kantola sanoo..

Sukupuoleen, valtaan ja politiikkaan perehtyneelle tutkijalle tällaiset epätasa-arvon hetket eivät kuitenkaan tule yllätyksenä.

– Sukupuoli on edelleen keskeinen suomalaista yhteiskuntaa määrittävä tekijä, joka on syvällä politiikankin valtarakenteissa, Kantola toteaa.

Hänen mukaansa yksi ajankohtainen tutkimuskohde ovat taloudellisen taantuman sukupuolittuneet vaikutukset.

– EU:ssa ja monissa sen jäsenmaissa on taantuman seurauksena alettu ajaa tasa-arvopolitiikkaa alas. Talouskuripolitiikan sukupuolivaikutuksia ei ole arvioitu etukäteen, vaikka tuo politiikka on kohdellut naisia ja miehiä eri tavalla. Suomessakin on kesän aikana jälleen keskusteltu julkisen sektorin naisten lomarahojen leikkauksista ja niiden oikeudenmukaisuudesta.

Kantolan tutkimus käsittelee sukupuolta, valtaa ja politiikkaa eli poliittisia puolueita ja instituutioita, Euroopan unionia tasa-arvon näkökulmasta, suomalaista ja eurooppalaista tasa-arvopolitiikkaa sekä feministisen teorian kysymyksiä valtiosta, representaatiosta ja intersektionaalisuudesta eli sukupuolen kietoutumisesta muihin eroihin.

– Suomessa on nykyisen hallituksen aikana, vuodesta 2015 lähtien testattu tasa-arvopolitiikan kestävyyttä. On ollut paljon negatiivista kehitystä, jossa tasa-arvopolitiikka on sivuutettu. Tutkijan näkökulmasta on kiinnostavaa, että myös vastustusta on herännyt, on syntynyt esimerkiksi feministinen puolue ja eduskunnan puoluerajat ylittävä feministiverkosto, Kantola sanoo.

Kantola johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa, vuoteen 2020 asti kestävää tutkimusprojektia Gender and Power in Reconfigured Corporatist Finland.

Kaatokiintiö on kasvanut 255 karhuun, metsästys alkaa sunnuntaina

16.8.2017 - 14:39

Karhukannan kasvu tuo lisää metsästysmahdollisuuksia, kertoo Suomen Metsästäjäliitto.

Karhunmetsästyskausi alkaa ensi sunnuntaina. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut tälle kaudelle 255 karhun kaatokiintiön, mikä on 72 eläintä suurempi kuin viime kaudella.

Suomen riistakeskus on jakanut kiintiön poronhoitoalueen ja muun Suomen alueille. Kiintiöstä on annettu 170 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen poronhoitoalueen ulkopuolelle. Poronhoitoalueella voidaan metsästää alueellisella kiintiöllä 85 karhua. Lupia tuli lisää erityisesti Pohjois-Karjalaan sekä myös Etelä- ja Pohjois-Savon alueille.

Suomen Metsästäjäliiton mukaan karhukanta kasvaa ja voi hyvin. Karhukannan kasvu tuo liiton mukaan lisää kaivattuja metsästysmahdollisuuksia ja mahdollistaa kannan säätelyn.

Tuoreimman Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen karhukanta on runsastunut. Metsissä liikkuu yli vuoden ikäisiä karhuja noin 1 700 sekä tämän vuoden pennut. Kasvua on tapahtunut erityisesti itäisessä Suomessa, minkä metsästäjät havainnoivat liiton mukaan jo edellisenä vuonna.

Poikkeuslupia myönnettiin eniten tiheimmän kannan alueille. Itä-Suomessa huomioitiin myös karhujen vaikutus hirvikantaan. Kainuussa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla lupia kohdennettiin metsäpeura-alueille. Lupia myönnettiin myös mehiläispesävahinkoja silmällä pitäen. Ja poronhoitoalueella metsästyksellä pyritään vähentämään porotaloudelle aiheutuvia vahinkoja.

Karhua pyydetään yleensä pysäyttävien tai ajavien koirien avulla. Suosituinta on seuruemetsästys, mutta liiton mukaan yksin koiran kanssa liikkuvia pyytäjiäkin on. Karhun houkuttelu ravinnon avulla on kuitenkin nykypäivänä kielletty. Metsästyksessä käytetään kivääriä, ja ampujan on suoritettava ampumakoe.

ISIS-jihadistien keskuudessa leviää erittäin tarttuva ihosairaus

16.8.2017 - 14:34

Isis on joutunut turvautumaan kemikaaleihin hoitaakseen nopeasti leviävää syyhyä.

Isis-jihadistit kärsivät syyhypunkkien aiheuttamasta ihosairaudesta Luoteis-Irakissa sijaitsevassa Tal Afarin kaupungissa, kertoo Iraqi News.

Syyhy on syyhypunkin aiheuttama erittäin tarttuva ihosairaus. Jihadistit käyttävät permetriiniä ihosairauksien hoitamiseen Isisin johtajien määräysten mukaisesti.

Permetriini on kemikaali, jota käytetään tuholaismyrkyissä. Sitä käytetään sekä hyönteisten tappamiseen että karkottamiseen. Permetriiniä käytetään tehoaineena täishampoissa.

Ihosairauksien leviämisen kerrotaan johtuvan siitä, että jihadistit eivät ole saaneet tarpeeksi aurinkoa. Ilmaiskuilta suojautuvat Jihadistit ovat viettäneet pitkiä aikoja kaivamissaan tunneleissa ja maanalaisissa pommisuojissa.

Isis on saarrettu Tal Afariin. Irakin hallituksen joukkojen odotetaan valtaavan kaupungin pian. Kaupungista on noin 57 kilometriä Syyrian rajalle. Mosul sijaitsee noin 60 kilometriä Tal Afarista itään.

Isis lyötiin Pohjois-Irakissa sijaitsevassa Mosulissa heinäkuun alussa lähes yhdeksän kuukautta kestäneiden taisteluiden jälkeen.

Tal Afar on Isisin tärkeä tukikohta. Jihadistit valtasivat kaupungin 2014 kesällä.

Rahaministeriön Martti Hetemäki on huolissaan eläkkeiden rahoituksesta

16.8.2017 - 14:11

Valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan nuorten ikäluokkien heikko koulutustaso vaikuttaa palkkasummaan ja sitä kautta eläkkeisiin.

Valtiosihteeri, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki listaa kolumnissaan kolme koulutuksen kehitystrendiä: Pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaista on kohonnut vuosina 2005–2015.

Aiemmin nuoremmat ikäluokat olivat vanhempia ikäluokkia koulutetumpia, mutta 1978–1980 jälkeen syntyneissä ikäluokissa ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuus ikäluokasta ei enää näytä kohonneen.

Lisäksi kolmannen asteen koulutuksen saaneiden osuus 25–34-vuotiaista näyttää laskeneen alle muiden Pohjoismaiden ja OECD-maiden keskitason. Nuorten koulutustasoa alentaa ulkomaalaistaustaisten keskimäärin muuta väestöä matalampi koulutusaste ja heidän väestöosuutensa kasvu, mutta myös muissa Pohjoismaissa heidän osuutensa on noussut.

Hetemäki viittaa Nobel-palkitun talousprofessorin Bengt Holmströmin ja talousvaikuttaja Björn Wahlroosin keskusteluun Keskuskauppakamarin tilaisuudessa viime viikolla.

Keskustelussa Wahlroos otti esimerkiksi kaupan kassan, joka on eräs yleisimmistä ammateista Suomessa.

– Ei olisi suuri yllätys, jos itsepalvelukassat olisivat muutamassa vuodessa yhtä yleisiä kaupoissa kuin automaatit huoltoasemilla, Hetemäki kirjoittaa.

Hetemäki ennakoi, että teknologian kehitys voi viedä työpaikkoja.

Heikko koulutustaso voi vaikuttaa palkkatasoon nopeasti

Valtaosa kunkin vuoden eläkkeistä rahoitetaan saman vuoden palkkasummasta kerättävillä maksuilla.

– Järjestelmä seisoo tai kaatuu työllisyyden ja palkkasumman mukana, Hetemäki kirjoittaa.

Hetemäki toteaa, että jos työllisyys ja palkkasumma supistuisivat melko nopeasti, eläkemaksutulo supistuisi yhtä nopeasti, mutta eläke-etuusmenot sopeutuisivat vasta pitkällä tähtäimellä.

Hänen mukaansa nuorten ikäluokkien heikko koulutustason kehitys voisi vaikuttaa palkkatasoon nopeastikin oloissa, joissa kehittyvien maiden tuottavuus kasvaa vauhdilla.

– Matalan arvonlisän tuotannosta maksettaisiin pieniä palkkoja, joista kerättäisiin pieniä maksuja, joilla olisi puolestaan vaikea rahoittaa aiemmista, melko hyvistä palkoista karttuneita eläkkeitä.

Hetemäen mukaan teknologiakehityksen takia matalapalkkatöitä voidaan joutua tukemaan aiempaa enemmän. Työllisyyskehityksen turvaaminen voi myös synnyttää työeläkemaksun alentamispaineen.

Toimeentuloetuuksien oltava vastikkeellisia

Hetemäen mukaan eläkkeiden rahoituksen turvaaminen edellyttää, että teknologian ja markkinoiden nopeisiin muutoksiin sopeudutaan hyvin ja että osaamisesta pidetään huolta.

– Muutokset korostavat koulutustason parantamisen ja opiskelujen tehostamisen merkitystä eläkkeiden rahoituksessa.

Holmström ja Wahlroos olivat keskustelussa yhtä mieltä siitä, että pitää kehittää järjestelmä, joka kannustaa aina ottamaan työtä vastaan. Pohjoismaissa ja monissa muissa maissa tähän on pyritty lisäämällä työstä saatavia verovähennyksiä, joita Suomessa ovat ansiotulo- ja työtulovähennykset. Suomessa esimerkiksi asumisen tukijärjestelmät aiheuttavat kuitenkin edelleen kannustinloukkuja.

Hetemäen mielestä on ilmeistä, että kohtuullisen toimeentulon turvaavien etuuksien vastineeksi on oltava velvoite olla työmarkkinoiden käytettävissä tai osallistuttava työllistymistä edistäviin palveluihin kuten koulutukseen.

– Muuten on ilmeinen riski, että nykyistä vieläkin suurempi osa nuorista ikäluokista ei hakeudu koulutukseen tai työelämään, Hetemäki toteaa.

Harmaata taloutta yritetään torjua ennakkoilmoituksella ulkomaisista työtekijöistä

16.8.2017 - 13:37

Suomeen töihin saapuvista ulkomaisista työntekijöistä on tehtävä syyskuun alusta alkaen ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle.

Suomeen töihin saapuvista ulkomaisista työntekijöistä on tehtävä syyskuun alusta alkaen ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Lähettävän yrityksen on tehtävä ilmoitus ennen työnteon aloittamista.

Ennakkoilmoitukset tukevat Lounais-Suomen aluehallintoviraston mukaan viranomaisten työtä harmaan talouden estämiseksi. Ylitarkastaja Anu Ikonen Lounais-Suomen AVIn työsuojelun vastuualueelta kertoo, että ilmoitusvelvollisuuden yhtenä tarkoituksena on tehostaa Suomeen työntekijöitä lähettävien yritysten valvontaa lähetettyjen työntekijöiden direktiivin edellyttämällä tavalla.

– Ilmoitusten kautta saatavien tietojen perusteella pystymme kohdentamaan valvontaa aikaisempaa tehokkaammin reaaliaikaisesti. Lisäksi saamme jatkossa suuntaa-antavia tilastotietoja Suomeen työvoimaa lähettävien yritysten ja lähetettyjen työntekijöiden määrästä, Ikonen kertoo.

Uuden lain myötä siirrytään myös rikosoikeudellisista seuraamuksista hallinnollisiin seuraamuksiin eli laiminlyöntimaksuihin. Laiminlyöntimaksu on 1 000 – 10 000 euroa, ja sen määrää alueellisesti toimivaltainen työsuojeluviranomainen.

– Muutos mahdollistaa aikaisempaa tehokkaamman seuraamusjärjestelmän yhdessä reaaliaikaisen valvonnan kanssa, Ikonen painottaa.

Hän muistuttaa lisäksi, että Suomesta toiseen valtioon työhön lähettävän henkilön työnantajan on otettava selvää mahdollisista vastaavista velvollisuuksista kyseisessä valtiossa.

Entä jos Venäjä ei hakkeroinutkaan demokraatteja? Kohu-uutisointia USA:n mediassa

16.8.2017 - 13:33

Yhdysvalloissa kohistaan väitteestä, jonka mukaan presidentinvaaleihin vaikuttanut massiivinen sähköpostimurto olisi voinut sittenkin olla vuoto eikä hakkerointi.

Amerikkalaisten viranomaisten ja Yhdysvaltojen demokraattipuolueen tietoturvaongelmien setvimisestä vastanneen CrowdStriken mukaan demokraattipuolueen massiivinen sähköpostivuoto heinäkuussa 2016 oli lähtöisin venäläisestä hakkerointioperaatiosta.

Wikileaks-vuotosivustolle päätyneet sähköpostit olivat suuressa roolissa republikaaniehdokas Donald Trumpin voittoon ja demokraattien Hillary Clintonin tappioon päättyneissä vaaleissa. Sen jälkeen väitteet Venäjän hakkeroinnista on ympätty median ykkösaiheena Trumpin voiton jälkeen viihtyneisiin väitteisiin ja tiedonmurusiin presidentin ja hänen lähipiirinsä ja kampanjaväkensä Venäjä-kytköksistä.

Mutta entä jos väite Venäjän hakkeroinnista ei olekaan totta?

Näin pohtii arvostettu amerikkalainen vasemmistojulkaisu The Nation tästä löytyvässä laajaa keskustelua Yhdysvalloissa herättäneessä artikkelissaan. Viikko sitten julkaistun jutun mukaan Wikileaksille vuodettujen tietojen metadata ja todisteiden puute venäläisten sekaantumisesta asiaan herättävät useita kysymyksiä virallisesta tarinasta.

The Nation viittaa Forensicator-nimimerkillä kirjoittavaan IT-bloggariin, joka on analysoinut Wikileaks-tietoja sivustollaan. Nimettömän analyytikon väitteiden tueksi on sittemmin tullut myös entisistä pitkän linjan tiedustelu- ja turvallisuusalan ammattilaisista ja johtajista koostuva VIPS (Veteran Intelligence Professionals for Sanity) -järjestö. Sen puolesta asiaa ovat selvittäneet muun muassa Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden viraston NSA:n entinen geopoliittisen ja sotilaallisen analyysin johtaja William Binney ja entinen NSA:n signaalitiedusteluasiantuntija Kirk Wiebe. The Nation haastatteli useita VIPS:n asiantuntijoita kohujuttuunsa.

The Nationin mukaan VIPS ja Forensicator väittävät, että Wikileaksille päätyneet tiedot ladattiin metadatan perusteella demokraattipuolueen palvelimelta sellaisella nopeudella ja sellaiseen aikaan, ettei alkuperäinen väite Romaniasta käsin venäläisten lukuun toimineesta Guccifer 2.0 -nimellä tunnetusta hakkerista voi pitää paikkansa. Teorian mukaan metadata viittaa siihen, että tiedot on otettu esimerkiksi muistitikulle paikan päällä. Tällöin kyse olisikin vuodosta eikä hakkeroinnista. Lisäksi väitetään, että ensimmäisiä Gucciferin julkaisemiksi kerrottuja sähköposteja olisi kopioitu jälkikäteen venäjänkieliselle alustalle, jotta niihin saatiin "venäläiset sormenjäljet".

Viimeisenä teoriaa tukevana seikkana mainitaan, ettei FBI koskaan saanut demokraattien palvelimia tutkittavakseen vaan käytti demokraattien palkkaamaan CrowdStriken tietoja. Tietoturvayhtiön johtaja Dmitri Alperovits toimii Atlantic Council -ajatushautuomon vierailevansa vanhempana tutkijana. Myös tämän katsotaan tukevan väitettä siitä, että demokraatit keksivät Venäjän hakkerointitarinan.

The Nation teroittaa, ettei se kuitenkaan ota kantaa siihen, oliko tietomurto-operaation takana Venäjä tai joku muu.

Vaikeneeko media?

Asiasta tässä kertova niin ikään amerikkalaiseen vasemmistoon liitetty Salon pohtii jutussaan, mikseivät suurimmat uutismediat ole juuri reagoineet väitteisiin. Salonin ja The Nationin lisäksi niistä ovat kertoneet lähinnä vain pienet vaihtoehtomediat ja esimerkiksi Donald Trumpia vahvasti tukeva Breitbart.

Washington Post julkaisi tiistaina blogikirjoituksen, jossa kerrotaan, että The Nation käy läpi artikkelinsa todenperäisyyttä jälkikäteen. Blogissa kuvataan myös, kuinka hankalaksi vasemmistolehti kokee sen, että sen juttua ihastellaan laitaoikeiston parissa.

Syyksi valtamedioiden hiljaisuuteen Salon tarjoaa niiden asettumista niin vahvasti demokraattien ja amerikkalaisten tiedustelupalveluiden hakkerointitarinan taakse, etteivät ne enää pysty tarkistamaan kantojaan

Esimerkiksi New York Magazine ja The Hill ovat kuitenkin julkaisseet jutut, joissa The Nationin artikkelin väitteet kiistetään. Kriitikoiden mukaan koko teoria paikallisesta vuotajasta perustuu siihen, että tiedot olisi ladattu yhdelle tietokoneelle ja sitten vuodettu samalta koneelta.

The Hillin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan on aivan yhtä hyvin mahdollista, että hakkeri latasi tiedot Internetin kautta ja siirsi ne sitten myöhemmin muistitikulle, mistä ne siirrettiin taas eteenpäin tietokoneelle, jonka kautta tiedot annettiin Guccifer 2.0 -hakkerille.

"Joka kerta, kun tiedostot kopioitiin, olisi ollut uusi mahdollisuus metadatan muuttumiselle riippuen tavasta, jolla ne siirrettiin", The Hill kertoo.

Uutissivuston mukaan demokraateille työskennelleen CrowdStriken kilpailijayritykset allekirjoittavat sen ja tiedustelupalvelujen version tapahtuneesta. The Nationin kerrotaan sivuuttaneen jutussaan useita Venäjän hakkereihin viittaavia seikkoja. Jotkut kriitikot ovat myös huomauttaneet, että nimettömän Forensicator-bloggarin tarkoitusperistä ei ole tietoja. Toiset taas kyseenalaistavat VIPS:n luotettavuuden.

– Minusta on mielenkiintoista, että ihmiset uskovat niin mielellään, että Dmitri Alperovits on puolueellinen, mutta ovat silti valmiita hyväksymään nimettömän tutkimukset nimettömältä bloggarilta, jolla ei ole minkäänlaista mainetta ja josta kukaan ei tiedä mitään, FireEye -tietoturvayhtiön tiedusteluanalyysijohtaja John Hultquist sanoo The Hillille.

Tuntipalkat nousivat 6 vuodessa 10 prosenttia, naisten ansiot pienemmät kuin miesten

16.8.2017 - 12:28

Miesten ja naisten tuntipalkkojen erosta runsaat puolet selittyy Tilastokeskuksen mukaan sillä, että sukupuolet sijoittuvat eri ammatteihin.

Yksityisen sektorin tuntipalkat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kymmenen prosenttia vuoden 2010 viimeiseltä neljännekseltä vuoden 2016 viimeiselle neljännekselle.

Palkansaajien säännöllisen työajan tuntiansio oli viime vuoden viimeisellä neljänneksellä keskimäärin 15,98 euroa. Miesten keskituntiansio oli 16,49 euroa ja naisten 13,49 euroa.

Naisten tekemistä työtunneista maksettiin toisin sanoen keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miesten tekemistä. Tästä erosta runsaat puolet selittyy Tilastokeskuksen mukaan sillä, että naiset ja miehet sijoittuvat eri ammatteihin.

Naisten palkat olivat keskimäärin kahdeksan prosenttia pienemmät kuin samoissa ammattiluokissa työskentelevien miesten. Joissakin ammattiluokissa naisten keskiansiot olivat vähintään yhtä suuret kuin miesten, mutta joissakin naisten ansiot olivat jopa lähes 20 prosenttia pienemmät.

Tilastokeskus muistuttaa, että ammattirakenteen lisäksi sukupuolten väliseen palkkaeroon vaikuttavat muun muassa henkilön koulutus, työkokemus ja toimiala.

Lisäksi myös naisten tekemien työtuntien määrä oli pienempi kuin miehillä. Viime vuoden tilastossa naisten tekemät työtunnit olivat keskimäärin 108 tuntia kuukaudessa ja miesten 134 tuntia. Tämä johtui Tilastokeskuksen mukaan siitä, että tuntipalkkaisista naisista monet työskentelevät osa-aikaisina.

Siivoojen keskiansio noussut eniten

Suhteellisesti eniten on vuosikymmenen alusta noussut toimistosiivoojien keskiansio, lähes 18 prosenttia 11 euroon. Sen sijaan muun muassa elintarviketeollisuuden prosessityöntekijöiden ja kuorma-auton kuljettajien ansiokehitys on Tilastokeskuksen mukaan ollut keskimääräistä hitaampaa.

Lukumäärältään merkittävistä ammattiluokista vain ahtaajien säännöllisen työajan keskiansio ylitti viime vuonna 20 euroa tunnissa. Yli puolet yksityisen sektorin tuntipalkkaisista työskenteli ammattiluokissa, joiden keskiansio oli 15 ja 18 euron välillä.

Yksityisen sektorin tuntipalkkaisten kokonaisansioista yhdeksän prosenttia koostui urakkapalkoista. Urakkapalkkaus oli yleistä varsinkin rakennusalalla.

Reformiministerit koolla ensimmäistä kertaa perustuslakivaliokunnan sote-lausunnon jälkeen

16.8.2017 - 12:11

Perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset huomioiva uusi valinnanvapauslaki on määrä saada lausunnoille marraskuun alussa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta vastaavat reformiministerit kokoontuvat tänään ensimmäistä kertaa perustuslakivaliokunnan kesäkuisen lausunnon jälkeen. Kokous on iltapäivällä.

Ministerit eivät tee kokouksessa linjauksia, vaan keskustelevat syksyn työohjelmasta ja aikatauluista. Reformiministerityöryhmää johtaa sote-asioissa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ja siihen kuuluvat lisäksi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.), sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (uv.), puolustusministeri Jussi Niinistö (uv.), sisäministeri Paula Risikko (kok.) ja oikeusministeri Antti Häkkänen​ (kok.).

Saarikko nimitti heinäkuussa sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikön Kirsi Varhilan johtamaan valinnanvapausmallin valmistelua. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua aiemmin johtanut alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti siirtyy syyskuun alussa valtiovarainministeriöön hallintopolitiikan alivaltiosihteeriksi. Ensi vuoden alussa Pöysti aloittaa oikeuskanslerina.

Valmistelu tehdään virkamiestyönä

Valinnanvapauslain valmistelu tehdään virkamiestyönä, ja valmisteluryhmään kuuluu asiantuntijoita sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja oikeusministeriöstä. Asettamispäätöksen mukaan uusi hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi on määrä saada valmiiksi siten, että se voidaan lähettää lausunnoille marraskuun 2017 alussa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuun 2018 alussa.

Perustuslakivaliokunta edellytti kesäkuun lopussa antamassaan lausunnossa muutoksia valinnanvapauslakiesitykseen. Valiokunta katsoi, että hallituksen esittämä maakunnan velvollisuus yhtiöittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on perustuslain vastainen. Valiokunnan mielestä perustuslaki edellyttää, että maakunta voi myös itse tuottaa sote-palveluja.

Valiokunta piti lisäksi uuden palvelujärjestelmän käyttöönottoaikataulua epärealistisena ja peruspalvelut vaarantavana. Valiokunnan mukaan valinnanvapausjärjestelmä tulee ottaa käyttöön hallitusti ja niin, että uudistuksen voimaantuloa porrastetaan.

IMF varoittaa Kiinaa velkaantumisesta

16.8.2017 - 11:26

Kiinan talous kasvaa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan odotettua nopeammin seuraavat kolme vuotta, koska hallitus on haluton korjaamaan vaarallisen korkeaa velkatasoa, kertoo talouslehti Financial Times.

IMF:n vuosikatsauksen mukaan Kiinan vuotuinen talouskasvu olisi 6,4 prosenttia vuosina 2018–2020 aiemmin ennustetun 6 prosentin sijasta. Tämän vuoden kasvuksi IMF ennustaa 6,7 prosenttia, kun aiempi arvio oli 6,2 prosenttia.

IMF ennustaa Kiinan rahoitussektorin ulkopuolisen velan nousevan 299 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä, kun vielä viime vuonna velan osuus oli 235 prosenttia. Aiemmin IMF ennusti velkatason vakiintuvan 270 prosenttiin BKT:stä seuraavan viiden vuoden aikana.

Kiinan hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa talouden koko vuosina 2010–20120, ja IMF arvioi maan viranomaisten olevan valmiita tekemään kaikkensa tavoitteen saavuttamiseksi. Rahasto kuitenkin varoittaa, että kansainvälisten kokemusten mukaan Kiinan nykyinen velkakehitys on vaarallinen. Sopeutumishäiriöiden riski kasvaa, ja valtion liikkumavara kutistuu mahdollisissa kriisitilanteissa.

Kiinan edustaja IMF:ssä, Jin Zhongxia, on kuitenkin torjunut rahaston varoitukset. Hänen mukaansa Kiinan talouden vahvistuminen tänä vuonna ei ole perustunut vain elvytyspolitiikkaan vaan lähinnä tasapainottumiseen ja rakenteelliseen sopeutumiseen.

AL: USA:n merivoimat haluaisi testata itseohjautuvia laivoja Selkämerellä

16.8.2017 - 11:19

Maailman ensimmäinen itseohjautuvien laivojen testialue olisi Olkiluodon läheisellä merialueella.

DIMECC Oy:n toimitusjohtaja Harri Kulmala pitää hyvin mahdollisena, että Yhdysvaltain laivasto haluaa testata miehittämättömiä sotalaivoja Suomessa.

– En tarkkaan tiedä, onko se ainoa heidän yhteydenottonsa syistä, mutta hyvin todennäköisesti se on yksi niistä, Harri Kulmala kertoo Aamulehdelle.

Suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten yhteisyritys DIMECC Oy ilmoitti tiistaina maailman ensimmäisen avoimen itseohjautuvien laivojen testialueen avautumisesta Selkämerelle.

– Voi olla, että Itämeri on heille (USA:n laivasto) sellainen alue, jossa talviolosuhteet olisivat testattavissa hallitusti.

DIMECC Oy on saanut Varsinais-Suomen ely-keskukselta luvan varata laivojen koeajoihin noin 7 kertaa 18 kilometrin kokoisen merialueen länsirannikolta Eurajoen edustalta.

Norjassa Trondheimin vuonossa avattiin viime vuoden lopulla maailman ensimmäinen robottilaivojen testikenttä, mutta se on varattu tietyille yrityksille.

Kulmalan mukaan Suomeen avattava testialue on kuitenkin maailman ensimmäinen kaikille avoin testialue.

Maailman meriteollisuus käy tiukkaa kilpajuoksua uuden sukupolven alusten kehittämisessä.

Yhdysvaltain laivasto laski vesille miehittämättömän aluksen viime vuonna. Aluksen tehtävänä on etsiä etäohjattuna vihollisen sukellusveneitä. Alus on edelleen testivaiheessa.

Videointia, painostusta, valemediaa - Sinisten mukaan heidän kannattajakorttiensa keruuta häiriköidään

16.8.2017 - 11:08

Sininen tulevaisuus -puoluetta perustavien mukaan heitä häiritään rankasti kadulla ja netissä.

Ilta-Sanomat uutisoi Uuden vaihtoehdon/Sinisen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Tiina Elovaaran kertovan kuulleensa ympäri maata tapauksista, joissa heidän keräämiensä kannattajakorttien kirjoittajia on seurattu.

Elovaaran mukaan perussuomalaisten jäseniä on "liikkunut torien laidalla kuvaamassa nimien keräämistä".

Iltalehti kertoo ulkoministeri Timo Soinin sananvaihdosta häntä tiistain katutilaisuudessa arvostelemaan tulleen miehen kanssa. Mies sanoi Soinin tehneen suurimman mahdollisen petoksen Suomen poliittisessa historiassa.

– Tätä samaa mantraa monistatte netissä, että kiitos vaan. Toi on melkein sanasta sanaan sitä, mitä netissä levitetään, Timo Soini oli IL:n mukaan vastannut.

Soini oli puhunut "ulkoa opetellusta jonglöörihommasta". Mies huomautti Soinin sanovan, että kyllä kansa tietää.

– Niin tietää, niin kuin sinäkin tiesit ennen, mutta et tiedä enää, Timo Soini vastasi.

UV:n/Sinisten kansanedustaja Lea Mäkipää oli todennut miehelle samassa tilaisuudessa, että "teillä ei ole puhtaita jauhoja pussissa".

UV:n/Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo toteaa IL:lle tiedossa olevan, että Suomi ensin -liikkeen henkilöt häiritsevät heidän tilaisuuksiaan.

Elon mukaan Soinia arvostellut mies "ei ole tavallinen äänestäjä, vaan valemediaan töitä tekevä agitaattori". Mies on perussuomalaisten jäsen.

– Häiriköinti, solvaus ja uhkailut tulevat samasta puusta, Simon Elo totesi IL:lle.

Pohjois-Korea saattoikin rakentaa kohutut rakettimoottorinsa itse

16.8.2017 - 11:01

Pohjois-Korean ballististen ohjusten moottorit tuskin tulivat Ukrainasta tai Venäjältä.

Pohjois-Korean uusi mannertenvälinen ballistinen Hwasong-14 -ohjus ja keskimatkan ballistinen Hwasong-12-ohjus käyttävät Yhdysvaltojen tiedustelun arvion mukaan neuvostoaikaiseen RD-250-moottoriperheeseen perustuvia rakettimoottoreita.

Asiaa selvittäneen The Diplomatin mukaan amerikkalaistiedustelu vahvistaa International Institute for Strategic Studies (IISS) -ajatushautomon aiemman arvion ohjusten moottorityypistä.

Mediassa on väitetty, että Pohjois-Korean ohjusten moottorit tulivat Ukrainasta. Muun muassa New York Timesin mukaan moottorit pohjautuisivat mustan pörssin kaupasta Ukrainasta hankittuun neuvostoteknologiaan. New York Timesin mukaan ohjusten nopea kehitys kielii siitä, että moottorit saatiin jostakin maan rajojen ulkopuolelta. Pohjois-Korean tiedetään myös pyrkineen aiemmin varastamaan ohjussalaisuuksia Ukrainasta.

Ukraina on kiistänyt väitteet jyrkästi ja syyttänyt niiden levittämisestä Venäjän tiedustelupalveluja.

The Diplomatin mukaan amerikkalaistiedustelu ei usko venäläisten tai ukrainalaisten tahojen myyneen ohjusten moottoreita Pohjois-Koreaan. Todennäköisempänä pidetään sitä, että pohjoiskorealaiset kykenevät jo rakentamaan tällaisia moottoreita itse. Erään lähteen mukaan Pohjois-Korea on saattanut kehittää moottoreita yhteistyössä Iranin kanssa.

Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan iranilaiset ohjusasiantuntijat ovat matkanneet jo vuosia Pohjois-Koreaan avustamaan uuden entistä isomman rakettimoottorin kehitystyössä.

Asumismenot vievät yhä suuremman osan suomalaisten tuloista

16.8.2017 - 10:38

Asumismenot haukkaavat tulevina vuosina yhä suuremman osuuden suomalaisten tuloista.

Pellervon taloustutkimuksen selvityksen mukaan asumismenot kasvavat 2017-2019 noin 2,5 prosenttia vuodessa, joskin tilanne vaihtelee kotitalouden, asumismuodon ja asuinpaikan mukaan.

Selvityksessä on mukana 21 kaupunkia. Tänä vuonna on tarkasteltu myös sote-uudistuksen mahdollisia vaikutuksia asumismenoihin.

Asumismenot 2017 -selvityksen mukaan asumismenot kasvavat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla keskimäärin 2,9 prosenttia, omakotitalossa asuvilla 2,1 prosenttia vuodessa ja kerrostalossa vuokralla asuvilla 2,5.

– Tässä selvityksessä katsotaan asumismenojen kehitystä sekä asumismuodon, talotyypin että kotitalouden tyypin mukaan. Koska muuttujia on monta, muutoksen suuruutta on olennaista katsoa aina tapauksittain, muistuttaa ekonomisti Antti Kekäläinen.

Esimerkiksi omakotitalossa asuvalla lapsiperheellä asumismenot kasvavat tänä vuonna 1,7 prosenttia, kerrostalossa vuokralla asuvalla perheellä kasvu on 2,6 prosenttia.

Kekäläisen mukaan asumismenot ja menojen osuus tuloista ovatkin eriytyneet alueellisesti. Asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla.

Asumismenot kasvavat tuloja nopeammin

Asumismenoja nostavat tekijät vaihtelevat. Kerrostaloasujilla menoja nostavat hoitokulut ja varsinkin korjauskustannukset, omakotitalossa asuvilla syynä ovat sähkön ja öljyn nousevat hinnat. Kuntakohtaisesti yksi merkittävä vaikuttava tekijä on kiinteistövero, jonka muutoksille selvityksessä on laskettu erilaisia skenaarioita.

Yksi kehityssuunta on kuitenkin kaikille yhteinen: asumismenot kasvavat käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Ansiokehityksen arvioidaan pysyvän koko ennustejaksolla maltillisena.

Keskimäärin suomalaisen tuloista menee asumiseen tänä vuonna 27 prosenttia, mutta kaupunki- ja asuntotyyppikohtaiset vaihtelut ovat suuria: Helsingissä yksiössä asuvalla keskituloisella asumismenoihin uppoaa tuloista jo 37 prosenttia.

Korkojen nousu iskisi etenkin pk-seudun velallisiin

Omistusasumisen hitaampi menojen kasvukehitys johtuu pääosin matalasta korkotasosta ja omakotitalojen maltillisesta hintakehityksestä koko maan tasolla. Matala korkotaso on pitänyt lainanhoitokustannuksia pitkään kohtuullisina, mutta selvityksessä on laadittu myös skenaarioita tilanteessa, jossa korkotaso lähtee nousuun.

Korkotason noustessa riskit ovat suuremmat pääkaupunkiseudun asuntovelallisilla, joilla velkaa on selvästi enemmän. Keskimääräinen asuntovelka pk-seudulla on yli 130 000 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohden, kun muualla maassa se on hieman alle 100 000 euroa. Korkokulujen muutos vaihtelee paljon myös sen mukaan, minkä tyyppinen lainan lyhennystapa on valittu.

Tämän vuoden selvityksessä on pohdittu myös valmisteilla olevan sote-uudistuksen mahdollisia vaikutuksia asumismenoihin.

– Olemme tarkastelleet kunnallistalouden tasapainotilan muutosta sote-uudistuksen jälkeen. Uudistus voisi aiheuttaa nousupaineita asumismenoihin kiinteistöveron kautta, mutta mahdolliset muutokset vaihtelevat kaupungeittain, Kekäläinen kertoo.

Hän muistuttaa, että sote-uudistuksen valmistelu on yhä kesken, joten oletukset saattavat vielä muuttua. Selvityksen skenaario perustuu tämänhetkisiin tietoihin ja niiden perusteella tehtyihin laskelmiin sotesta.

Asumismenot 2017 -selvityksen rahoittavat Suomen Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto.

Sivut