Virheviesti

Warning: Creating default object from empty value funktiossa boxes_box::load() (rivi 28 tiedostossa /var/www/customers/kokoomusnaisetfi/public_html/sites/all/modules/boxes/plugins/boxes_box.inc).
Subscribe to syöte Verkkouutiset
verkkouutiset.fi uutisotsikot
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 9 min sitten

HS: Suomessa vielä parannettavaa tasa-arvon saralla

26.3.2017 - 16:51

Suomessa on edelleen tehtävää tasa-arvon saralla. Tutkija sanoo Helsingin Sanomissa, että sukupuolten palkkaerot ovat pysyvä ilmiö.

Suomen BMW:n entinen toimitusjohtaja Mia Miettinen sanoi lauantain Helsingin Sanomissa, että "Suomi on riittävän tasa-arvoinen maa".

Tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg Helsingin yliopistosta sanoo, että lauseeseen sisältyy ajatus, että tasa-arvo on toivottavaa vain tiettyyn rajaan saakka, eikä täyden tasa-arvon tavoittelu ole toivottavaa.

Koskinen Sandberg tulkitsee Miettisen näkemystä myös siten, että naiset olisivat suomalaisessa yhteiskunnassa alisteisessa asemassa miehiin verrattuna ja että se on hyväksyttävä asiantila.

Koskinen Sandbergin mukaan Suomella on yhä paljon tavoiteltavaa tasa-arvossa, jo pelkästään palkkaeroja ajatellen.

– Meillä on erittäin vahvasti sukupuolen mukaan jakautuneet työmarkkinat, naisten urakehityksessä on merkittäviä ongelmia ja hoiva jakautuu epätasa-arvoisesti.

Toisaalta tasa-arvo-ongelma on myös poikien ja nuorten miesten putoaminen koulutusurilta ja työelämästä, Koskinen Sandberg korostaa.

Tilastokeskuksen mukaan naiset ansaitsivat vuonna 2016 keskimäärin 17 prosenttia vähemmän, kuin miehet.

MTV: Hitlerin "purkinavaaja" päätti venäläisten ilmaherruuden Kannaksella

26.3.2017 - 16:12

Saksalaisen lento-osasto Kuhlmeyn toimintaa kesällä 1944 tutkinut kirjailija pitää tukea merkittävänä Suomen jalkaväelle, kertoo MTV.

Saksalaisen lento-osaston tuki auttoi merkittävästi jalkaväkeä vetäytymisvaiheessa Kannaksella.

– Tuki oli tehokasta. Osaston tukikohta, Immolan kenttä, oli niin lähellä rintamaa, että päivässä pystyttiin tekemään jopa viisi operaatiota 3-18 koneen lentueilla, kirjailija Hannu Valtonen sanoo MTV:lle.

Immolan kenttä sijaitsee Imatran koillispuolella. Sijainti oli tärkeä, koska suurin osa suomalaisista koneista oli sijoitettu muualle. Myös kuuluisa Adolf Hitlerin vierailu marsalkka C.G.E. Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäiville tapahtui Immolassa.

Everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn osasto tuli Kannakselle edellisestä asemapaikastaan Virosta. Marsalkka Mannerheim pyysi apua Saksalta Venäjän aloittaessa kesäkuun alussa suurhyökkäyksen. Apua pyydettiin 9. kesäkuuta ja jo 17. kesäkuuta Kuhlmeyn osasto oli Kannaksella.

Osastolla oli 70 konetta, joista osa oli kuuluisia syöksypommittajia Junkers Ju 87 D-5 Stukia, Hitlerin "purkinavaajia". Kone oli tarkka, mutta siinä ei ollut panssarointia ja sen aseistus oli kevyt. Tunnusomaista Stukille oli pahaenteinen ujellus sen syöksyessä hyökkäykseen. Ulvovan äänen sai aikaan sireenit, jotka oli sijoitettu laskutelineisiin ja niiden tarkoitus oli herättää pelkoa vihollisen maajoukoissa.

Valtosen mukaan Kuhlmeyn osasto oli tärkeässä roolissa Kannaksella ja käytännössä lopetti Venäjän ilmaherruuden.

Yli 130 opposition kannattajaa pidätetty Venäjällä korruptiota vastustavissa mielenilmauksissa

26.3.2017 - 15:17

Pidätettyjen joukossa on oppositiojohtaja Alexei Navalny.

Venäjällä on sunnuntaina pidätetty yli 130 ihmistä presidentti Vladimir Putinin hallinnon korruptiota vastustavissa mielenilmauksissa. Asiasta uutisoi tässä Washington Post.

Protesteja on vetänyt oppositiojohtaja Alexei Navalny, jonka lehdistösihteeri kertoo Twitterissä, että myös Navalny on pidätetty.

"Navalny pidätettiin Majakovskajalla", Kira Jarmyš kirjoittaa tweetissään.

Majakovskaja on Moskovassa sijaitseva metroasema.

Mielenilmausten sanotaan olevan laajimpia sitten vuoden 2011 ja 2012 protestien, jotka pidettiin parlamenttivaalien jälkipuinneissa. Mielenosoittajia arvioidaan olevan tuhansia ympäri maata.

Venäjän valtion televisio ei uutisoinut sunnuntaina mielenosoituksista. Kuvia ja tietoa ympäri maata pidetyistä protesteista on levinnyt sosiaalisessa mediassa.

Putinin tiedottaja on sanonut, että paitsi protesteihin osallistuminen myös niihin houkutteleminen on lain vastaista.

Korruptiota voimakkaasti vastustava Navalny on kertonut aikovansa ehdolle vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Lain mukaan Navalnyn ehdokkuus ei kuitenkaan ole mahdollinen, koska hänet tuomittiin helmikuussa viiden vuoden ehdolliseen vankeuteen kavalluksesta.

<blockquote class="twitter-tweet" data-lang="fi"><p lang="ru" dir="ltr">Навального задержали на маяковской</p>&mdash; Кира Ярмыш (@Kira_Yarmysh) <a href="https://twitter.com/Kira_Yarmysh/status/845959160705568768">26. maaliskuuta 2017</a></blockquote>

<script async src="//platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Kaupunki rakensi sillan, joka ei vie minnekään – LV: "Ottaa päähän suunnattomasti"

26.3.2017 - 14:16

Espoon kaupunki ei ole pystynyt jatkamaan Rantaraitin rakennustöitä tonttikiistan vuoksi.

Länsiväylä kertoo Espoossa Kaitalahdenrannan päässä, venesataman kupeessa sijaitsevasta sillasta, joka ihmetyttää kaupunkilaisia. Silta ei nimittäin johda mihinkään, vaan väylä päättyy siltaan.

Silta on rakennettu jo puolitoista vuotta sitten, mutta sillalta jatkuvaksi suunnitellun Rantaraitin rakennustöitä ei ole voitu jatkaa. Myös toinen osuus Rantaraitista on jäänyt kesken.

Töiden keskeytymisen syynä on, että pari yksityistä tontinomistajaa eivät noudata kaupungin ja kiinteistönomistajien välistä sopimusta. Espoon kaupunki ja kiinteistönomistajat olivat aikanaan sopineet, että Rantaraitti rakennetaan heidän maidensa yli vuonna 2015. Ainakin yksi kiinteistönomistaja noudatti sopimusta, mutta kaksi ei.

– Kaiken piti olla selvää. Suunnitelmat olivat valmiit, rahat varattuna ja työntekijät töissä, kertoo Rantaraitin suunnittelija, maisema-arkkitehti Sari Knuuti.

Hänen mukaansa Rantaraitin rakentamisen ei pitänyt tulla yllätyksenä, sillä kiinteistönomistajat ovat tienneet sen jo 20 vuotta. Knuuti sanoo, että puolitoista vuotta roikkunut hanke "ottaa päähän suunnattomasti".

– Nyt on vain odotettava, että kaupunki saa hallinnan siirrettyä lunastusmenettelyn kautta, Knuuti sanoo.

SDP:n Ville Skinnari: Kunnat mukaan uusiin väylähankkeisiin

26.3.2017 - 13:28

Kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari esittää uusia kumppanuusmalleja tarpeellisten väylähankkeiden toteuttamiseksi.

– Suomi on jäänyt saavutettavuudessa pahasti muita Pohjoismaita jälkeen. Kuntapäättäjät näkevät tarpeen uusille investoinneille, mutta samalla kuntien tosiasialliset mahdollisuudet uusien hankkeiden rahoitukselle ovat rajalliset, Ville Skinnari toteaa tiedotteessaan.

Hänen mukaansa kuntien tulee jatkossa luoda kumppanuusmalleja esimerkiksi Kuntarahoituksen ja eläkevakuutusyhtiöiden kanssa, joiden avulla uudet suuretkin väylä- ja korjaushankkeet saadaan liikkeelle.

– Samalla päätösvalta hankkeiden toteutuksesta pysyy demokraattisesti valituilla kuntapäättäjillä, Skinnari sanoo.

Kansanedustajan mukaan tämä edellyttää kokonaan uutta ajattelua.

– Meillä seisoo moni tärkeä väylähanke pelkästään sen takia, että hankkeilla ei ole omistajaa. Esimerkiksi tunnin junayhteys Turusta Helsinkiin voisi olla kaupunkien, maakuntien ja valtion sekä rahoittajien yhteinen elinkaarihanke, jonka omistajuus olisi vahvasti kuntapäättäjillä.

– Toimivia esimerkkejä löytyy useita muualta Euroopasta. Hankkeissa on hyödynnetty muun muassa Euroopan Unionin ESIR-rahoitusta, Skinnari perustelee.

Kokoomuksen Timo Heinonen ehdottaa huoltokirjaa julkisille rakennuksille sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi

26.3.2017 - 13:08

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen ehdottaa, että kaikissa julkisissa rakennuksissa otettaisiin käyttöön huoltokirja sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi.

Kokoomus on valmistellut maankäyttö- ja asuntoraporttityötä, jonka puheenjohtaja Timo Heinonen on. Sisäilmaongelmien taustalla on monesti rakennusaikaisia mutta myös käyttöön liittyviä ongelmia ja laiminlyöntejä. Asuntoraportissa kokoomus esittää erillisen selvityksen tekemistä erilaisiin sisäilmaongelmiin johtavista syistä.

– Meidän tulee varmistaa, että rakennusaikataulut eivät ole sellaisia, että esimerkiksi betoni ei ehdi kuivua ennen muovimattoja. Myös sääsuojauksesta tulisi tehdä aina erikseen arviointi ja päätös sen tarpeellisuudesta, toteaa kansanedustaja Timo Heinonen. Heinonen toimii myös eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston puheenjohtajana.

Heinonen muistuttaa, että osa ongelmista voi syntyä myös vuosittaisen ylläpidon ja huoltotoimenpiteiden laiminlyönneistä. Kokoomus esittääkin kaikille julkisille rakennuksille huoltokirjan käyttöön ottamista.

– Otimme esityksestäni käyttöön vastaavan jo aiemmin liikuntapaikoille palloilu- ja uimahalleille. Nyt haluamme, että myös hoivalaitokset, päiväkodit, koulut ja muut saadaan saman seurannan piiriin. On tärkeää tietää onko ilmastointia osattu käyttää oikein ja huoltaa ja onko esimerkiksi salaojien kunnot tarkistettu säännöllisesti, toteaa Heinonen.

Kokoomus kantaa huolta yhteisen omaisuuden lisäksi ennen muuta ihmisten terveydestä. Monet joutuvat tekemään töitä ja käymään kouluissa päivittäin ja hoivalaitoksissa asutaan myös pysyvästi.

– Homeongelmien lisäksi pitää nyt tarkastella myös sisäilmaongelmia ja niiden syitä laajemminkin. Tilanne alkaa olla kestämätön ja tekemättä ei voi nytkään olla.

HS: "Naurettavaa, jos opettaja ei voi pitää kuria ilman että lapsi uhkaa oikeudenkäynnillä"

26.3.2017 - 12:35

Koulujen työrauha puhuttaa kuntavaalien alla, kertoo Helsingin Sanomat. Vasemmiston mielestä opettajien toimivaltaa on jo lisätty.

Pääkaupunkiseudulla enemmistö kaikkien puolueiden kuntavaaliehdokkaista katsoo, että koululaisia ei kohdella liian lepsusti.

HS:n vaalikoneessa vastanneista ehdokkaista on vasemmistossa ja vihreissä vähiten kurin puolestapuhujia. Kokoomuksen ehdokkaista valtaosa oli osaksi kurin lisäämisen kannalla. Perussuomalaiset ovat 90-prosenttisesti sitä mieltä, että kuria tarvitaan kouluissa lisää.

Esimerkiksi perussuomalaisten ehdokas Mika Raatikainen kommentoi, että hänen opettajilta kuulemansa mukaan tilanne on lähtenyt lapasista Helsingin kouluissa.

”Onhan naurettavaa jos aikuinen opettaja ei saa pitää järjestystä luokassaan tai koulussaan ilman että piltit uhkailevat oikeudenkäynneillä”.

Toisaalta opettajien ja oppilaiden välistä suhdetta pidetään liian tasa-arvoisena. Opettajille kaivataan lisää auktoriteettia.

”[Suomessa] kaikki perustuu tasa-arvoon ja siihen, että opettaja on eräänlainen koutsi, sparraaja eikä mikään auktoriteetti, jota oppilaat kunnioittavat”, ihmettelee Vantaan opetuslautakunnan puheenjohtaja Janne Leppänen (kok.).

Opettajien ammattijärjestö OAJ vaatii rehtoreille mahdollisuutta erottaa häirikköoppilas koulusta, mutta ei kurin vaan työrauhan takaamiseksi. OAJ:n vaatimuslistalla puhutaan myös oppimisen ilosta, paremmasta yhteistyöstä kotien kanssa ja kiusaamisen ennaltaehkäisystä.

”Suomalaista koulua pitää kehittää suuntaan, jossa opetus ja oppimisympäristö vastaavat nykypäivää. Näin saadaan myös oppilaat motivoitumaan parhaiten koulutyöhön”, sanoo helsinkiläinen kuria kritisoinut Daniel Sazonov (kok.).

Auto ajoi väkijoukkoon Lontoossa vain päiviä Westminsterin terrori-iskun jälkeen

26.3.2017 - 12:05

Lontoon Islingtonissa sattuneessa yliajossa on loukkaantunut neljä ihmistä.

Neljä ihmistä on loukkaantunut, kun auto törmäsi heihin Lontoon Islingtonissa myöhään lauantaina.

Poliisi kutsuttiin Essex Roadille lähelle Queen's Head -pubia hieman ennen kello yhtätoista illalla. Poliisi pidätti yhden miehen. Autosta nähtiin kuitenkin pakenevan myös muita henkilöitä.

Scotland Yardin mukaan teolla ei toistaiseksi uskota olevan yhteyksiä terrorismiin.

"Tekijät hyppäsivät ulos autosta ja pakenivat paikalta jalan. Yksi mies on pidätetty. Tutkimuksia jatketaan", sanoo Islingtonin poliisin edustaja Telegraphin mukaan.

Yliajo herätti suurta paniikkia erityisesti siksi, että se tapahtui vain neljä päivää Westminsterissa tapahtuneen terrori-iskun jälkeen. Khalid Masood ajoi keskiviikkona autolla ihmisjoukkoon lähellä parlamenttitaloa ja puukotti tämän jälkeen poliisia. Iskussa kuoli neljä ihmistä ja yli 50 loukkaantui.

Yle: Suomalaiset juuret ylpeyden aihe kolmannen polven ruotsinsuomalaisille

26.3.2017 - 11:23

Kolmannen polven ruotsinsuomalaiset eivät enää häpeile suomalaisia juuriaan. Niistä on tullut jopa ylpeydenaihe, kerrotaan Ylen juttusarjassa.

Suurin muuttoaalto Ruotsiin tapahtui 1969–70. Silloin rajan ylitti 80 000 suomalaista. Ruotsin tehtailla oli kova työvoimapula. Samaan aikaan Suomessa oli lama ja työttömyys. Haaparannalla ja Ylitorniossa bussit odottivat suomalaisia, ja veivät heitä töihin Husqvarnalle, Saabille ja Volvolle Göteborgiin.

Suomalaisilla oli maine ahkerina työntekijöinä. Sen kääntöpuoli oli maine juoppoina ja tappelupukareina. Suomalaisia karsastettiin, varsinkin sen jälkeen, kun huomattiin, että suomalaiset eivät tulleetkaan vain käymään, vaan jäivät. Suomalaiset maahanmuuttajien lapset kuulivat Finnjävel -huutoja ehkä enemmän, kuin vanhempansa.

Nykyään moni ruotsinsuomalainen ei tuo taustaansa esille, vaikka eivät tuntisikaan niistä häpeää. Puolessa vuosisadassa on sulauduttu valtaväestön joukkoon.

– Jotain suomalaisuuteen liittyvää arvostelua kenties pelätään yhä, vaikka suomalaisten maine onkin Ruotsissa parantunut, sanoo suomen kielen professori Jarmo Lainio Tukholman yliopistosta.

Amanda Lähdeaho, 18, asuu Trollhättanissa ja on kolmannen polven ruotsinsuomalainen. Monikaan hänen luokkakavereistaan ei tiennyt hänen suomalaisista juuristaan, ennen kuin häntä tultiin koululle haastattelemaan ruotsinsuomalaisuudesta. Nyt jo moni ystävä sanoo, että Amandan juuret näkyvät siinä, että hän tekee tehtävät hyvin. Suomalaisten maine hyvinä työntekijöinä on kestänyt.

– Jotkut sanovat, että minussa näkyy suomalainen sisu. Kun haluaa jotain, niin ei lopeta kesken. Monien mielestä se on vähän liikaakin eikä kovin hyvä juttu, Amanda selittää.

Kaikki kolmannen polven ruotsinsuomalaiset eivät osaa suomea, eivätkä ole säilyttäneet yhteyttä Suomeen. Joillekin ruotsinsuomalaisille suomalaisuus tarkoittaa vain risteilyä Suomeen silloin tällöin.

Amanda puhuu suomea ja hänen perheessään on säilytetty yhteys kotiseuduille Kemiin. Amandalle Suomi näyttäytyy positiivisessa valossa.

-Suomi tuntuu hienommalta, se on semmoinen haavemaa.

Taloyhtiöissä kytee uudet riidanaiheet – IS: "Paljon on niitä, jotka tekevät mitä huvittaa"

26.3.2017 - 10:47

Suomalaiset ovat valittajakansaa, toteaa Päijät-Hämeen alueyhdistyksen toiminnanjohtaja Raimo Kiljunen.

Ilta-Sanomien haastattelemat isännöitsijät kertovat, että taloyhtiöissä riidellään nykyisin jopa naisten alusvaatteista. Kiinteistöliiton Päijät-Hämeen alueyhdistyksen toiminnanjohtaja Raimo Kiljusen mukaan muita asukkaita saattaa ärsyttää, jos he näkevät taloyhtiön pyykkituvan narulla naisten alusvaatteita kuivumassa,

– Suomalaiset ovat valittajakansaa. Valitamme herkemmin kuin aikaisemmin. Ainakin kun puhumme elämästä taloyhtiöissä, Kiljunen toteaa.

Kun erimielisyyksiä tulee, osakkaat pelottelevat oikeustoimilla yhä herkemmin hallituksen jäseniä, koko taloyhtiötä tai myös muita osakkaita.

Uusi riidanaihe on myös asunnoissa tehtävät remontit. Vuonna 2009 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki edellyttää, että asunnossa tehtävistä muutostöistä on aina ilmoitettava taloyhtiölle etukäteen.

– Edelleen on niitä, jotka ajattelevat, että asunto on minun ja voin tehdä ihan mitä itse haluan. Niin asia ei ole, ja riita on valmis, Kiljunen toteaa.

Monesti naapurit käräyttävät luvatta remonttia tekevän osakkaan, jolle voi aiheutua merkittävä lasku.

Lontoon terrori-iskun tekijällä mysteerinen motiivi

26.3.2017 - 09:51

Poliisin mukaan syitä Khalid Masoodin tekemään terrori-iskuun ei ehkä koskaan saada tietää.

Lontoon Westministerissa keskiviikkona tapahtuneen terrori-iskun tekijä Khalid Masood toimi yksin, poliisi kertoo The Guardianin mukaan. Lisäksi kerrotaan, että Masoodin motiivi tekoonsa on täysin mysteerinen: sitä ei ehkä milloinkaan saada tietää.

Masood tappoi Westministerin sillalla ja parlamenttitalon läheisyydessä neljä henkilöä. Poliisi ampui hänet tekojen jälkeen. Kaikki tapahtui nopeasti, tapahtumat kestivät yhteensä 82 sekuntia.

Edelleen on epäselvää, oliko Masoodin tekojen taustalla motivoituminen ääri-islamistisesta propagandasta tai jokin muu.

"Me uskomme, että Masood toimi yksin. Tietoa siitä, että muita iskuja olisi suunnitteilla, ei ole", sanoo Metropolitan-poliisin edustaja Neil Basu.

Iskun jälkeen pidätettiin yhteensä 11 ihmistä, joista 9 on jo päästetty vapaaksi.

Kymmeniä siviilejä tappanut terroristijohtaja sai surmansa

26.3.2017 - 09:31

Qari Yasin kuoli Yhdysvaltain toteuttamassa ilmaiskussa 19. maaliskuuta, Pentagon kertoo.

Terroristiryhmä al-Qaedan tunnettu johtaja on saanut surmansa Yhdysvaltain toteuttamassa ilmaiskussa, Pentagon tiedotti myöhään lauantaina. Qari Yasinin tiedetään olevan vastuussa ainakin kymmenien siviilien ja kahden amerikkalaissotilaan kuolemista.

Pentagon kertoo, että isku toteutettiin 19. maaliskuuta Paktikan provinssissa Afganistanissa. Muita yksityiskohtia ei kerrottu. Asiasta uutisoi tässä WSJ.

"Qari Yasinin kuolema on todiste siitä, että terroristit, jotka mustamaalaavat islamia ja pitävät viattomia ihmisiä kohteinaan, eivät pääse pakoon oikeudelta", sanoo Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis Pentagonin tiedotteessa.

Pakistanista kotoisin ollut Yasin oli useiden Al-Qaedan suunnittelemien iskujen taustajoukoissa.

Työoikeuden professori SS:lle: En ymmärrä JSN:n Yle-ratkaisua

26.3.2017 - 09:24

Seppo Koskinen kertoo Savon Sanomissa, että JSN:n päätös on oikeudellisesta näkökulmasta ongelmallinen.

Julkisen sanan neuvosto JSN antoi kuluneella viikolla langettavan päätöksen Ylen uutisoinnista, joka koski pääministeri Juha Sipilän (kesk.) esteellisyyttä päätöksenteossa, joka koski Terrafamen pääomittamista.

JSN katsoi, että Yle teki pääministerin yhteydenottojen jälkeen juttuun muutoksia sekä sitä seuranneessa asian käsittelyssä useita ratkaisuja, jotka olivat poikkeuksellisia ja myötäilivät pääministeriä.

Työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta on sitä mieltä, että JSN:n väite Ylen taipumisesta pääministerin painostuksen alla, on oikeudellisessa mielessä ongelmallinen, sillä sitä ei voi todistaa.

– Juristina en voi ymmärtää JSN:n ratkaisua, sillä se ei ole varmaan tietoon perustuva, Koskinen sanoo.

Koskinen sanoo, että työoikeudellisesti arvioiden toimittajan olisi pitänyt olla yhteydessä päätoimittajaan ennen Terrafame -jutun julkaisemista, varsinkin, koska juttu oli pääministeriä syyllistävä. Koskisen näkemyksen mukaan päätoimittajan olisi pitänyt olla tietoinen jutun julkaisemisesta, sillä viime kädessä päätoimittaja kantaa vastuun.

Koskisen mielestä JSN:n päätöksessä työoikeudellinen näkökulma sivuutettiin kokonaan.

– Journalistin ohjeet ovat vain osa tämän tapauksen problematiikkaa, Koskinen sanoo.

Kiina pitää Hongkongin otteessaan – Pekingin lobbaama ehdokas vaalivoittoon

26.3.2017 - 09:00

Valituksi tullut Carrie Lam on ensimmäinen hallintojohtajan tehtävään valittu nainen.

Hongkongin sunnuntainen hallintojohtajavaali päättyi Kiinalle mieleiseen lopputulokseen, kun vaalit voitti Hongkongin hallinnosta vastaava pääsihteeri Carrie Lam.

South China Morning Postin mukaan Lam sai vaalissa 777 ääntä.

Hallintojohtajasta äänesti 1200-jäseninen valitsijamiesneuvosto, joka koostuu pääasiallisesti eri ammattiryhmien edustajista.

Pekingin lobbaama Lam oli selvä ennakkosuosikki. Hän sai jo nimitysvaiheessa 580 nimitysääntä, mikä on vain 21 ääntä vähemmän kuin mitä vaalin voittamiseen tarvittiin.

Lam on ensimmäinen hallintojohtajan tehtävään valittu nainen.

Muut ehdokkaat olivat korkeimman oikeuden tuomari Woo Kwok-hing ja Hongkongin taloussihteeri John Tsang.

Maahantulokielto puhuttaa – halusiko Venäjä euroviisuedustajastaan marttyyrin?

25.3.2017 - 20:56

Ukrainan päätöksen taustalla ei vaikuttanut vain Krim, vaan myös artistin omat poliittiset puheet.

Venäläislaulaja Julia Samoilova ei voi edustaa maataan tämänvuotisissa Eurovision laulukilpailuissa Kiovassa. Ukrainan turvallisuuspalvelu tiedotti Samoilovalle määrätystä kolmen vuoden maahantulokiellosta keskiviikkona.

Samoilova oli aiemmin tehnyt esiintymismatkan Ukrainalle kuuluvalle Krimin niemimaalle, joka on ollut helmikuusta 2014 saakka Venäjän miehittämä. Kansainvälinen yhteisö on tuominnut laajasti miehityksen eikä tunnusta Krimin liittämistä Venäjän federaatioon.

Venäjä on luonnehtinut artistille langetettua kieltoa epäinhimilliseksi ja syyttänyt Ukrainaa Euroviisujen politisoinnista.

Samoilovan sotaisat Ukraina-puheet

Ukrainalaisviranomaisten ratkaisua koskevat läntiset mediakommentit ovat pitkälti keskittyneet Samoilovan vierailuun Krimillä. Artistin omat Ukrainaa koskevat puheenvuorot ovat sen sijaan jääneet vähemmälle huomiolle.

– Länsi uhkaa Venäjää joukkojen tuomisella Krimille. Amerikkalaiset sota-alukset seilaavat kohti Ukrainaa. Vaikka kaikki ratkaistaisiin diplomaattisesti, lännen esittämät vaatimukset ja provokatiiviset toimet tuskin lakkaisivat. Se, että länsi pyrkii jakamaan ja hallitsemaan [Venäjän ja Ukrainan] tosiasiassa yhtenäistä kansaa, on selvää jokaiselle täysjärkiselle ihmiselle, Samoilova sanoo venäläisen Pravda.ru-uutissivuston aiemmin tässä kuussa julkaisemassa artikkelissa.

– Käytäntö osoittaa, että lähes kaikki Neuvostoliittoon aiemmin kuuluneet valtiot, jotka ovat nyt jäseninä EU:ssa, ovat monin tavoin syvässä kriisissä eivätkä menesty. Kuvitelma, että Ukrainan kohtalo voisi olla toinen, on katteetonta optimismia. Ukraina tarvitsee oman, itsenäisen polkunsa, venäläisartisti jatkaa.

Ukrainan nykyjohtoa Samoilova syyttää liittoutumisesta EU:n kanssa Venäjää vastaan ja maalailee muita uhkakuvia, jotka hänen mukaansa pakottavat Venäjän puolustamaan itseään ja Ukrainaa.

Laskelmoitua horjuttamista

Samoilovan Ukraina-puheet sisältävät vahvan poliittisen latauksen. Pravda ja muut venäläisviestimet eivät ole epäröineet vielä höystää niitä usein toistetuilla propagandaväitteillä esimerkiksi Naton aikeista harjoitella ydinasein Ukrainan maaperällä.

Kun Venäjän yleisradioyhtiö valitsi tämänvuotista euroviisuedustajaansa, tiedossa oli, että Ukraina on jo aiemmin asettanut useita venäläisartisteja maahantulokieltoon Krimiin ja Ukrainan-vastaiseen propagandaan liittyvien syiden nojalla. Ukrainan kulttuuriministeriö ilmoitti jo syyskuussa 2016, että samoja perusteita noudatettaisiin myös Euroviisuihin saapuvien artistien kohdalla.

Vallitseva käsitys Ukrainassa näyttää olevan, ettei Venäjän tavoitteena edes ollut Samoilovan esiintyminen Kiovassa, vaan pikemminkin Euroviisujen isännöinnistä Ukrainalle koituvan positiivisen julkisuuden tärveleminen.

On myös huomautettu, että jos Samoilova olisi sittenkin päästetty maahan, Venäjän viisudelegaation turvallisuutta olisi ollut vaikea aukottomasti taata. Provokaation mahdollisuutta ei kyetty sulkemaan pois, sillä luottamus Venäjän toimia kohtaan on Krimin ja Itä-Ukrainan tilanteen vuoksi pohjalukemissa.

Keskustelua on käyty lähinnä siitä, olisiko maahantulokiellon julkistaminen voitu hoitaa korkeammin tyylipistein. Useissa kommenteissa on katsottu, että ratkaisu olisi pitänyt taustoittaa huolellisemmin, jotta Venäjän tavoittelemalle propagandahyödylle olisi jäänyt vähemmän tilaa.

Siitä, oliko Julia Samoilova lopulta Venäjän vaikuttamisoperaation aktiivinen toimija vai pelkkä pelinappula ja uhri, vallitsee Ukrainassa monenlaisia näkemyksiä.

Viisufanit hämmentyivät

Suomalaisten euroviisuharrastajien Viisukuppila-verkkosivustolla Samoilovan osallistumisesta keskusteltiin kiihkeästi jo ennen tietoa maahantulokiellon asettamisesta.

Jotkut keskustelijoista epäilivät Venäjän tähtäävän lähinnä omien tavoitteidensa edistämiseen, toiset taas korostivat Euroviisujen epäpoliittista luonnetta.

Kun Ukrainan turvallisuuspalvelu oli kertonut päätöksestään, keskustelu aktivoitui entisestään. Moni pitää ratkaisua valitettavana, mutta myös ymmärrettävänä ja hyväksyttävänä. Ukrainan todetaan vain noudattavan omia lakejaan.

Myös Venäjän mahdolliset propagandatavoitteet on tunnistettu.

– Sinänsä jännää, miten täälläkin monet on Venäjän puolella ja heristää sormeaan Ukrainalle siitä, että nyt ei juhlita sitä monimuotoisuutta. Eli tapahtuu juuri se, mitä Venäjä varmaan toivookin. Eihän Ukraina ole sanonut mitään sellaista, että Julian persoonassa tai esityksessä olisi jotain väärää, mutta aiemmat teot vain sattuvat estämään maahanpääsyn, eräs keskustelija toteaa.

– Tämä on täyttä informaatiosotaa ja propagandaa. Ja siksi tässä pitää pelata shakkia ja pitää huolta siitä, että mustapekka jää Venäjälle ja matti ovelle, kirjoittaa toinen.

Muutamassa kommentissa pönkitetään Venäjän narratiivia tutunomaisin sanakääntein.

– Mutta hetkinen. Eihän Venäjä pannut Krimin tilannetta alulle, vaan Ukrainan kapinalliset, jotka täysin laittomasti syöksyvät laillisen hallituksen ja sen johtajan Viktor Janukovytšin vallasta. Maassa tapahtui siis rikollinen vallankaappaus.

Useista puheenvuoroista huokuu turhautuneisuus ja pettymys. Musiikkiin haluttaisiin keskittyä ilman poliittista sivumakua.

Toimittaja: HEIKKI HAKALA.

Molemmat jalkansa menettänyt veteraani vannoi poliisivalan

25.3.2017 - 20:00

Merijalkaväen sotilas, jonka molemmat jalat on amputoitu polven alapuolelta, vannoi poliisivalan New Yorkissa.

Long Islandilta kotoisin oleva Matias Ferreira, 28, menetti molemmat jalkansa polven alapuolelta astuttuaan miinaan Afganistanissa vuonna 2011. Turman seurauksena hänen molemmat jalkansa jouduttiin amputoimaan. Hän on mahdollisesti Yhdysvaltojen ainoa täyttä palvelusta tekevä poliisikonstaapeli, jonka jalat ovat titaaniproteesia polven alapuolelta.

Alla olevalla videolla Ferreira kertoo tammikuun 2011 yöstä, jolloin kohtalokas tilanne tapahtui. Yhdysvaltain sotilaat pitivät yövartiota eli vahtivat, ettei alueella tapahtunut yhteenottoja. Kaikki näytti olevan rauhallista. Ferreira kertoo olleensa muiden sotilaiden kanssa rakennuksen katolla. Hän lähti hakemaan loppuja varusteita, kun hän hyppäsi suoraan maassa olleeseen räjähteeseen.

Matias Ferreira valmistui Suffolk Countyn poliisiopistosta. Hän läpäisi samat testit kuin muutkin poliisikokelaat. Ferreiran ensimmäinen työvuoro partiossa alkaa ensi viikolla.

Ferreira kertoi Fox 5 New Yorkille, että jalkojen vahingoittuminen virantoimituksessa ei häntä huoleta.

– Jos minulta menee jalka poikki, käyn vain hakemassa auton takaluukusta uuden, ja olen taas valmis palvelukseen, Ferreira sanoo.

Kesäaikaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä

25.3.2017 - 19:31

Kesäaikaan siirrytään Suomessa aina maaliskuun viimeisenä sunnuntaina.

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tapahtuvassa siirtymisessä kesäaikaan kelloja siirretään tunnilla eteenpäin.

Kellonaika siirtyy aamuyöllä kolmesta neljään.

EU-direktiivi on säännellyt kesäaikaan siirtymistä vuodesta 2002 alkaen. Suomalaiset europarlamentaarikot esittivät EU-komissiolle vuonna 2016, että kesäaikaan siirtymisestä luovuttaisiin.

Timo Soini: Kellojen siirtely romukoppaan

Aika tehdä rauhansopimus vuodesta 1918?

25.3.2017 - 18:51

Keskustelukirja pyrkii laannuttamaan sadan vuoden mittaisia vihan ja katkeruuden tunteita – painavin perustein.

Kaksi humaania tuumailijaa kirjoittaa toinen toisilleen harvakseltaan kirjeitä otsikolla 1918. Suomen Kuvalehden eläkkeellä oleva toimittaja Risto Lindstedt ja kirjailijafilosofi Eero Ojanen käsittelevät Suomen historian synkkää vuotta 1918.

Heidän tarkoituksensa on laannuttaa sisällissotamme jyrkkiä sadan vuoden takaisia vihan lähteitä. Kirjoittajat selviävät haasteestaan hyvin, mutta joiltakin osin tehtävä on laajuudessaan vaikea.

Tämä on kahden sivistyneen, tyynen ja kypsyneeseen ikään ehtineen ihmisen ajatusten vaihtoa. He puhuvat paljon viisaita lainaten, mutta hyvässä tarkoituksessa. Esimerkiksi Väinö Linnaa:

"Kun valtakoneisto alistetaan primitiivireaktion palvelukseen ja se polkee omat lakinsa, nuo reaktiot eivät koskaan voi saada juridista pätevyyttä. Ainoa mitä ne voivat saada on inhimillinen anteeksianto. Sillä totuus ei ole punainen eikä valkoinen. Se on inhimillinen, ja sen vuoksi useimmiten tuskallinen."

Viha, rikokset ja suuri kosto

Kirjoittajat manailevat kultivoituneesti ihmismielen vaikeimpia säikeitä. Kun vuoden 1917 loppua lähestyttiin, itsenäistyneen Suomen sisällä alkoi kyteä vallankumous. Ääriajattelu vei voiton punaisten keskinäisessä mittelössä. Sitä tuki voimallisesti sen ajan ainoa media, lehdistö. Vihakirjoittelu alkoi jo silloin ja jatkui pitkään.

Kirjetoverit puhuvat turhista ja yhteisistä uhreista. Kierre oli kuin valtava hallitsematon luonnonilmiö. Vastapuolen tekemät teloitukset uutisoitiin huolellisesti, kostolle saatiin automaattinen oikeutus. Teot tehtiin pikaistuksissa, suuremmin harkitsematta. Jokainen ruumis oli oikeutus uudelle ruumiille. Molemmin puolin. Sodan kostologiikka oli valmis. Niistä oikeutuksista kasvoi 100 vuoden purkamaton taakka. Ja voittanut osapuoli saneli kaiken: elämän ja kuoleman.

Tässä suhteessa tulee todistetuksi Lindstedtin ja Ojasen yhdessä hyväksymä englantilaisen historioitsija Eric Hobsbawnin klausuuli: "Muisti ei ole tallentava mekanismi, vaan valintoja tekevä mekanismi."

Tältä pohjalta kun sisällissotaamme käsitellään, kyseessä on joko valkoinen tai punainen jankutatiivi (toimittaja Matti Simulan termi toistojauhannalle). Jankutus jatkuu ja jatkuu.

Lehdistö toimi 1918-sotamme voimakkaana kapinahengen alkuunpanijana. Kirjoittajat eivät siihen puutu, mutta antavat lukeaksemme toisaalta karmean – jo voiton maussa elävän – valkoisen Ilmari Kiannon vihatekstin (Keskisuomalainen 12.4.1918) viitteeksi siitä, mihin oltiin jo päätymässä:

"Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi ehkä ennemmin kuin uros, sillä metsästäjä tietää, että naarassusi synnyttää yhtä pahoja penikoita, joista on tuleva ikuinen vastus. Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan susivarttuja. vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat."

Aivan kuin oman aikansa Pekka Peitsi, Urho Kekkosen äärioikeistolaiskauden salainen nimimerkki pari vuosikymmentä myöhemmin.

Osa ei unohda eikä opi vielä tänäänkään

Viha meni jo, kirjoittajat toteavat maalattuaan taustalle menneisyyden synkän maiseman. Silti tohdin ihmetellä Lindstedtin toteamusta:

"Vaikka löytäisimmekin samuuspisteitä menneen ja tämän päivän välillä, mikään ei johda samanlaisiin lopputulemiin kuin mihin ne historiassa ovat johtaneet. Yksi samuuspiste on se, että luottamus on nyt kadonnut samalla lailla, kuin se lopullisesti katosi 1917 marraskuussa."

"Tapahtumien oma sisäinen logiikka pakotti astumaan sen rajan yli, jota ei olisi pitänyt ylittää. Askeleita joita ei voi ottaa takaisin. Siinä vaiheessa ne, jotka yrittävät sopimista, olivat jo marginaalissa."

Vertaako hän todella vuoden 1917 loppua tähän päivään? Luinko väärin? Eivätkö tänään kaikki puolueet ole kuitenkin tiukasti parlamentarismin puolella? Luulisi kysymyksen nyt olevan enemmän vain siitä, että jotkut ovat edellisten eduskuntavaalien tulokseen tyytymättömämpiä kuin toiset, toiset taasen tyytyväisiä. Toki jonkinlainen vuoden 1918 katkeruusvarjo velloo kuin esiripun takana. Montako kertaa mennyttä tulisi pyytää anteeksi, ja mikä muoto sille olisi kaikille riittävä?

Silti Väinö Linnan lausuma inhimillisestä anteeksiannosta on suositeltava asennemalli. Onnistuihan Suomi maailmansotien välissä pysymään demokratiana ja välttämään diktatuuriin sortumista – vastoin kuin monet muut valtiot. Tällä voi tarkoittaa lyyhistymistä joko punaiseen tai mustaan fasismiin siitä huolimatta, että jonkinasteista yritystä vuosikymmenten kuluessa esiintyi, suuntaan jos toiseen.

Huomaamaton vaara: kansan nimissä elämöinti

Sodat ovat usein populismin ja siihen liittyvän kiihotuksen seurausta. Yhdeksi kansakuntamme sankariksi kirjeissä kohoa presidenttimme, valtiomies K.J. Ståhlberg, joka pani äärioikeiston kuriin. Onneksi yläluokkamme ei ollut niin vahva, että oikeistodiktatuuriin olisi jouduttu. Ja onneksi kansaan vetoaminen katkeruudella ei sekään 1930-luvulla ajanut maata umpikujaan. He käyttävät Sauli Niinistön termiä "tolkun ihmiset" myönteisessä hengessä.

Mutta toisaalta ne, jotka kansan nimissä kovasti meuhkaavat, varokaa. Kirjoittajat yksissä tuumin toteavat: "Kansan ihannoimisessa on myös helposti populismin siemen." Risto Lindstedt on lukenut Englannin pääministeri Winston Churchilliä ja siteeraa tätä: "Voimakkain argumentti demokratiaa vastaan on viiden minuutin keskustelu keskivertoäänestäjän kanssa."

Tämän kirjan lukeminen vähentää itsenäisen Suomen juhlintaan mahdollisesti liittyvää ikävien muistojen väkipakolla ja tarkoitushakuista esille tuomista. Syyllisten tai vähemmän syyllisten kailottaminen vuosisadan takaa ei meitä paremmaksi tee, vaikka joku saattaisi niin luulla.

Risto Lindstedt & Eero Ojanen: 1918. Matkoja muistin rintamilla. Kirjapaja 2017.

Kirjoittaja: MARKKU JOKIPII

Kymmeniä pidätetty Valko-Venäjällä presidentti Alexander Lukashenkon vastaisissa protesteissa

25.3.2017 - 18:51

Mielenosoittajat yrittivät marssia Minskin pääkatua pitkin, mutta poliisi saartoi heidät ja aloitti pidätykset.

Tuhannet valkovenäläiset ovat uhmanneet kieltoa protestoida työttömiin kohdistuvia veronkiristyksiä vastaan, minkä seurauksena kymmeniä aktivisteja ja toimittajia pidätetty.

Jännitteet Valko-Venäjällä ovat kiristyneet viikkojen ajan. Presidentti Alexander Lukashenko on kieltäytynyt romuttamasta yli kuusi kuukautta työttömänä olleita koskevaa veronkiristystä. Protestoijien mukaan vero kohdistuu niihin, joiden on vaikeaa löytää työtä.

Mielenosoittajat yrittivät marssia yhtä Minskin pääkatua pitkin, mutta poliisi saartoi heidät ja aloitti pidätykset. BBC:n mukaan mielenosoituksia jatkaneet protestoivat haukkuivat poliiseja fasisteiksi. Poliisin kerrotaan käyttäneen tilanteessa voimakeinoja.

Vuodesta 1994 Valko-Venäjää hallinnutta Lukashenkoa on kutsuttu "Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi". Lukashenko on viime aikoina kuitenkin pyrkinyt lämmittämään välejään länteen ja vähentämään Valko-Venäjän riippuvuutta Venäjästä.

WWF:n edustaja Ylelle: Vedestä tulossa maailman suurin talousriski

25.3.2017 - 18:27

Maapallon pinta-alasta 70 prosenttia on vettä, mutta maailman väkiluvun kasvaessa vedestä on tulossa talousriski, Yle kertoo.

Väkiluvun lisääntyessä vedestä uhkaa tulla pulaa. Ja silloin veden hinta nousee. Teollisuus on nyt herännyt veden riittävyyden ja kustannusten kasvun uhkaan. Maailman Luonnon Säätiön WWF:n kansainvälisen vesiohjelman johtaja Stuart Orr kertoo, että maailman merkittävimmät toimitusjohtajat arvioivat, että vedestä tulee maailman suurin talousriski seuraavien 15 vuoden aikana.

Ensimmäisenä veden vähenemiseen on havahtunut ruoka- ja juomateollisuus, jotka käyttävät paljon vettä. Pahimpien vesiriskien kanssa painii kaivosteollisuus, koska ne eivät voi valita sijaintiaan.

– Kymmenen prosenttia pääomamenoista kaivosalan yrityksessä voi kulua vain sen varmistamiseen, että on vettä. Se on valtava määrä rahaa. Osakkeenomistajat eivät pidä sellaisista menoista, Orr sanoo.

Suomessa vesiriski tunnetaan yleisesti huonosti, arvioi Aalto-yliopiston tutkijatohtori Suvi Sojamo. Sojamon mukaan Suomen sisäisten toimintojen vesiasiat ovat perinteisesti hyvällä mallilla. Mutta on kysymysmerkki, mitä tapahtuu kansainvälisessä arvo- ja tuotantoketjussa.

Suomalaisetkin yritykset voivat säästää miljoonia euroja vain järjestämällä vedenkäyttönsä uudelleen. Näin teki Metsä-Board. Yrityksessä laitettiin painopiste vesiin ja jäteveden käsittelyyn, minkä seurauksena alkoi löytyä yllättäviä säästökohteita. Nyt koko yrityksen tasolla energiankäytön tehostaminen on tuonut kymmenien miljoonien eurojen säästöt.

Sivut