Budjetti perheiden arjen ja työllisyyden parantamiseksi

Valtiovarainministeri Petteri Orpon budjettiesitys vuodelle 2017 sisältää monia hyviä kirjauksia niin perheiden arjen kannalta kuin työllisyyden parantamiseksi. Erityisesti on syytä iloita siitä, että moni Kokoomusnaisten tavoite toteutuu tai etenee. Työelämän mahdollisuuksien tasa-arvo ei ole vielä valmis.  Tekoja siis tarvitaan. Siksi on hienoa, että vanhemmuuden kustannusten tasaus vihdoin etenee. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan työnantajille aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia ryhdytään tasaamaan 2 500 euron kertakorvauksella ensi huhtikuusta alkaen. Korvaus maksetaan työnantajalle naispuolisen työntekijän perhevapaista. Tämän eteen olemme pitkään urakoineet.

Vesirokkorokotteen sisällyttäminen kansalliseen rokoteohjelmaan on niin ikään erinomainen edistysaskel. Budjettiesityksessä ehdotetaan 4,2 miljoonan euron määrärahaa tähän tarkoitukseen. Se on paitsi inhimillisesti oikein myös kannattavaa kansanterveyden ja työllisyyden näkökulmasta. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan vesirokkorokotukset hävittäisivät vesirokon koko maasta noin 2-3 vuoden aikana rokotusohjelman aloittamisesta. Tämä tarkoittaa 13,6 miljoonan euroa säästöä vanhempien työpoissaoloista aiheutuviin kustannuksiin sekä noin 2 miljoonan euron säästöä terveydenhuollon kustannuksiin vuosittain.

Vesirokkorokotteen tarjoaminen maksuttomasti kaikille vähentää lisäksi eriarvoisuutta ja kaventaa terveyseroja lasten välillä. Tällä hetkellä vanhemmat ovat voineet ostaa lapsilleen noin 150 euroa maksavan vesirokkosuojan itse. Tähän ei kaikilla perheillä ole taloudellista mahdollisuutta. Vesirokkorokotteen lisääminen kansalliseen rokotusohjelmaan on kannattava investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Rokotuksella vältettyjen kärsimysten ja sairaustapausten inhimillistä hintaa ei tietenkään voi edes mitata.

Kokoomusnaiset kiittää myös siitä, että omais- ja perhehoidon kehittämiseen kohdennetaan 40,7 miljoonan euron lisärahoitus. Omaishoitajien ja perhehoitajien vapaajärjestelyjä ja palveluja kehitetään ja perhehoitopalkkiota korotetaan. Myös ikääntyneiden ihmisten kotiin vietävien palvelujen lisäämiseen osoitetaan 4,8 miljoonan euron lisämääräraha. Toimet tukevat hallituksen asettamaa tavoitetta siitä, että yhä useammalla ikäihmisellä on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa. Omaishoitoa tukemalla voidaan myös vähentää perinteisen laitoshoidon tarvetta ja siten pienentää kuntien kustannuksia.

Työtä omaishoidon kehittämiseksi on jatkettava. Kokoomusnaiset on peräänkuuluttanut jo vuosia yhtenäistä ja yhdenvertaista omaishoidontukea. Tällä hetkellä tuen myöntämisen kriteerit ja tuen tasot vaihtelevat huomattavasti kunnittain. Omaishoidontuki ei ole subjektiivinen oikeus, vaan määrärahasidonnainen eli omaishoitaja voi jäädä ilman tukea, mikäli kunnan määrärahat ovat loppu. Jos tuen maksaisi esimerkiksi Kela, ehdot tuen saamiselle olisivat kaikille samat kotikunnasta riippumatta.

Tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta ja korkea työllisyys kulkevat käsi kädessä. Kokoomus haluaa pelastaa hyvinvointiyhteiskuntamme ja turvata niin toimeentulon, koulut, neuvolat, terveyskeskukset kuin eläkkeet. Siksi eduskunnan lähiaikojen tärkein tavoite on Kokoomuksen mukaan oltava työllisyyden parantaminen.  

Budjettiesityksen lähtökohtana on työnteon kannustavuuden lisääminen palkansaajien verotusta keventämällä. Ministeriön esityksessä on hallituksen lupaama 415 miljoonan euron kevennys työn verotukseen. Sen lisäksi hallitus keventää eläkeläisten verotusta 100 miljoonalla ja kompensoi maksukorotuksia pienituloisille 30 miljoonalla eurolla. Näin jokaisen veroaste alenee 0,5 prosenttiyksiköllä.  Keskituloisella tämä tarkoittaa ostovoiman kohentumista noin 150 eurolla ensi vuonna.

Kokoomuksen pitkän aikavälin tavoite on maksuton varhaiskasvatus. Työn kannustavuuden ja tuloloukkujen näkökulmasta päivähoitomaksujen alentaminen on ehdottomasti perustellumpaa kuin korottaminen, kuten valtiovarainministeri Orpo on todennut.

Toivon, että budjettiesityksen monien hyvien ehdotusten toteuttamisen lisäksi hallitus vielä tarkastelisi päivähoitomaksujen korotuksia budjettiriihensä yhteydessä uudelleen ja olisi valmis perumaan kaavaillut korotukset. Maksukorotusten peruminen on perusteltua niin mahdollisuuksien tasa-arvon, työllisyyden, perheiden sujuvan arjen kuin kansantaloudenkin näkökulmasta.

 

Sofia Vikman

Kokoomusnaisten puheenjohtaja

kansanedustaja