Demokratiakehitystä tyttöjen turvaksi

Hallitusohjelmaan on kirjattu Suomen kehityspolitiikan painopisteitä. Yksi painopisteistä on demokraattisuus ja demokratiakehityksen tukeminen. Painopiste on erityisen tärkeä, sillä rauhaa ja kestävää kehitystä ei voida rakentaa ilman demokratiaa, eikä ilman naisten osallistumista päätöksentekoon. Toisena kehityspolitiikan keskeisenä painopisteenä onkin naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, jossa keskeiseen asemaan nousee tyttöjen koulutus.

Tyttöjen ja naisten koulutuksen tiedetään olevan avain köyhyyden torjumisessa, hyvinvoinnin lisäämisessä ja väestönkasvun hillitsemisessä. Vakaiden yhteiskuntien ja demokratiakehityksen edellytyksenä on se, että saamme maailman tytöt kouluun ja naiset töihin sekä osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 Naiset- rauha ja turvallisuus painottaa naisten osallistumista päätöksentekoon. Päätöslauselman keskeinen sisältö on, että vain tasa-arvon ja naisten oikeuksien ja osallistumisen kautta voidaan vahvistaa yhteiskunnan turvallisuutta ja luoda perusta kestävälle rauhalle - ja näin ollen myös demokratiakehitykselle. Päätöslauselma kehottaa YK:n jäsenvaltioita varmistamaan naisten kasvavan edustuksen kaikilla päätöksentekotasoilla kansallisissa, alueellisissa ja kansainvälisissä instituutioissa sekä vaatii lisätoimia naisten osallistumiseksi rauhanprosessien kaikkiin vaiheisiin kuten poliittiseen osallistumiseen, taloudelliseen päätöksentekoon ja naisjärjestöjen tukemiseen. 

Kehittyvissä maissa demokratian toteutuminen on monesti yhä valtavaa työtä edellyttävä kaukainen päämäärä. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa demokratiakehitys on haurasta ja hitaasti etenevää. Kaikissa Afrikan maissa tilanne ei ole aivan yhtä hälyttävä ja kehitystäkin on tapahtunut. Esimerkiksi Ruandassa 65 prosenttia parlamenttiin valitusta edustajista on naisia.

YK:n mukaan demokratian ja tasa-arvon puute käy Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa kalliiksi ja aiheuttaa arviolta jopa 84 miljardin euron taloudelliset menetykset vuodessa. Mistään pienestä asiasta ei ole kyse, sillä summa vastaa noin kuutta prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Menetykset syntyvät YK:n mukaan pääosin siitä, että naisten potentiaalia ei hyödynnetä täysimääräisesti. Yhteiskunnan normit ovat usein selkeä este afrikkalaisten naisten aseman parantumiselle. YK vaati hiljattain Afrikan valtioita parantamaan sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Koulutuksen avulla vahvistetaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa sekä erityisesti naisten mahdollisuuksia päättää itse omasta elämästään ja ottaa osaa yhteiskunnan päätöksentekoon. Vaikka tiedämme tyttöjen ja naisten koulutuksen olevan avain köyhyyden torjumisessa, hyvinvoinnin lisäämisessä ja väestönkasvun hillitsemisessä, on maailman lukutaidottomista lähes kaksi kolmasosaa edelleen naisia. Määrä on saatava laskuun.

Asian edistämiseksi Kokoomuksen Naisten Liitto esitti hyväksytysti Lappeenrannan puoluekokouksessa aloitteen siitä, että suomalaisen kehitysyhteistyön painopisteen pitää olla kasvavassa määrin koulutuksessa ja suomalaisen koulutusosaamisen viennissä opetusalan ammattilaistemme osaamista hyödyntäen.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 71 prosenttia veden hakemisesta on yhä naisten vastuulla, mikä tarkoittaa vuositasolla yhteensä noin 40 miljardia vedenhakutuntia. Mikäli edes osa näistä naisten veden hakuun käytetyistä tunneista voitaisiin vähentää teknologian kehittymisen myötä, jäisi naisille aikaa opiskeluun ja työllistymisen kautta oman elannon hankkimiseen. Uusi teknologia voi korvata vanhaa tai olematonta teknologiaa. Esimerkki tällaisesta innovaatiosta on vedettömiä kuivakäymälöitä toimittava suomalainen Finneco Solutions, joka ratkoo ongelmaa parhaillaan ruohonjuuritasolla Ghanassa. Suomella on paljon annettavaa maailmalle. Parhaimmillaan teknologia- ja innovaatiopainotuksella voi olla myönteisiä vaikutuksia sekä Suomen, että kehitysmaiden talouteen ja työllisyyteen.

Koulutusviennin ja muun suomalaisen osaamisen avulla voimme torjua köyhyyttä ja edistää tasa-arvoa, rauhaa ja parempaa maailmaa. Tyttöjen koulutus ja naisten yhteiskunnallinen osallistuminen ovat demokratiakehityksen välttämättömiä edellytyksiä.

Sofia Vikman
kansanedustaja
Kokoomuksen Naisten Liiton puheenjohtaja


YK:n yleiskokous on julistanut syyskuun 15. päivän kansainväliseksi demokratiapäiväksi muistuttamaan maailman päättäjiä ja jokaista yksittäistä ihmistä demokratian tärkeydestä.