Kielitaidon merkitys kasvaa

Monipuolisen kielitaidon merkitys kasvaa jatkuvasti, sillä työelämä kansainvälistyy vauhdilla. Samaan aikaa kielten opiskelu on Suomessa yksipuolistunut. Valinnaisten vieraiden kielten opiskelu on peruskoulussa vähentynyt selvästi 2000-luvulla, ilmenee opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksestä. Suomelle olisi kuitenkin eduksi, että yhä useampi osaisi englannin lisäksi myös jonkin toisen maailman valtakielistä.

Kieliosaamisen parantamiseksi ministeriö käynnisti syksyllä laajan kokeilun, jossa vieraan kielen opiskelu alkaa jo ensimmäisellä luokalla tai varhaiskasvatuksessa. Samalla kielivalikoimaa monipuolistettiin. Yhä useammalla lapsella on mahdollisuus opiskella esimerkiksi ranskaa, saksaa, venäjää, espanjaa, kiinaa tai japania.

Kokeiluun on varattu yhteensä 10 miljoonaa euroa kahdelle vuodelle ja mukana on neljäsosa Suomen kunnista.

Esimerksi Tampereella varhaista kielten opetusta on tänä vuonna kaikille ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille. Helsingissä puolestaan uuden kaupunkistrategian mukaisesti tämän vuoden syksyllä aloitetaan ensimmäisen vieraan tai toisen kotimaisen kielen eli A1-kielen opiskelu jo ensimmäiseltä luokalta lähtien.

Asiantuntijoiden mukaan vieraan kielen opiskelun aloittaminen viimeistään ensimmäisellä luokalla voi kannustaa lapsia monipuolisempiin kieliopintoihin myöhemmin. Jo varhaiskasvatuksessa kieliin voidaan tutustua leikinomaisten kielisuihkutusten kautta.

Oppimistulosten ja oppimismotivaation arvioidaan parantuvan, kun kieliopinnoissa hyödynnetään pienten lasten herkkyysikää oppia uusia kieliä. Kokeiluun kuulumattomissa kouluissa ensimmäisen vieraan kielen opiskelu aloitetaan yhä pääsääntöisesti kolmannella luokalla, jolloin lapsen otollisin kielellinen herkkyysikä on jo päättymässä.

Vieraan kielen oppimisen aloittamisesta viimeistään ensimmäisellä luokalla on tehtävä vakituinen käytäntö koko maahan.

Sofia Vikman 
Kirjoittaja on Kokoomusnaisten puheenjohtaja ja kansanedustaja.