Suomesta paras maa lapsille

Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa.
Kokoomuksen Naisten Liitto on tehnyt pitkäjänteisesti töitä, jotta Suomesta tehdään maailman paras maa olla lapsi. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää lapsistrategian laatimista ja toteuttamista. Tästä syystä Kokoomusnaiset on aiemmin esittänyt, että Suomelle tehdään kansallinen lapsistrategia lasten ja perheiden aseman edistämiseksi. 
 
Hallitus päättikin kevään kehysriihessä käynnistää kansallisen lapsistrategian valmistelun. Työn on määrä valmistua evästämään seuraavan hallituskauden päätöksiä. Kokoomusnaisten pitkäjänteisesti ajama lapsi- ja perhemyönteisyys on näin noussut vahvasti yhteiskunnallisen huomion kohteeksi.
 
Perheiden ja lasten aseman parantaminen on Kokoomuksen keskeinen tavoite seuraavalle hallituskaudelle. Julkaisemme Kokoomuksen yksityiskohtaiset tavoitteet myöhemmin syksyllä. Tässä kirjoituksessa esittelen Kokoomusnaisten päälinjat teoista, joilla Suomesta tehdään paras maa olla lapsi.
 
Suomi on jo nyt monilla mittareilla hyvä maa lapsille ja perheille. Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, ja lasten ja nuorten palveluissa on olemassa hyviä käytäntöjä. Esimerkiksi yhdenvertaisuus eri alueilla asuvien ja eri väestöryhmiin kuuluvien lasten välillä ei kuitenkaan vielä parhaalla mahdollisella tavalla toteudu.
 
TOTEUTETAAN PERHEVAPAAUUDISTUS
 
Perhevapaat on uudistettava. Uudistus on välttämätön lapsen edun, perheiden joustavan arjen ja tasavertaisen vanhemmuuden vuoksi. Esittämämme perhevapaamalli huomioisi erilaisten perheiden erilaiset tilanteet ja joustaisi niissä yksilöllisesti. Samalla vahvistuvat lapsen oikeus molempien vanhempiensa hoivaan ja naisten työuramahdollisuudet. Myös osaaikainen työnteko tulisi mahdolliseksi yhdistää perhevapaaseen.
 
Syntyvyys on Suomessa historiallisen alhaisella tasolla. Väestöliiton Perhebarometrin mukaan vanhemmuutta lykätään ennen muuta siksi, että perhe ja muu elämä nähdään vaikeasti yhteensovitettavina. Tämän vuoksi mahdollisuudet perheen ja työn joustavampaan yhdistämiseen on nostettava myös lapsistrategiassa vahvasti esiin.
 
KATSE VARHAISIIN VUOSIIN
 
Lapsistrategian tarkoituksena on vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa tutkittuun tietoon pohjaten ja pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Strategiatyössä ja yleisesti lapsimyönteisyyden edistämisessä on huomioitava erityisesti ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen läpileikkaavina teemoina sekä matalan kynnyksen palvelut.
 
Tavoitteena on saada aikaan saumattomasti yhteen sovitetut ja oikea-aikaiset palvelut, jotka vastaavat erilaisten perheiden, lasten ja nuorten elämäntilanteisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin. Huomiota kiinnitetään erityisesti ennaltaehkäisyyn ja nykyistä varhaisempaan tukeen.  Lapsistrategiatyössä ja yleisesti lapsimyönteisyyden edistämisessä on huomioitava erityisesti varhaisten vuosien merkitys myöhemmälle elämälle.
 
Laadukas varhaiskasvatus on vaikuttava osa koulupolkua ja edistää mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista, sillä siitä hyötyvät erityisesti haastavammista oloista ponnistavat lapset. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen noston tarkoituksena on, että lapsilla on taustasta riippumatta hyvät mahdollisuudet pärjätä koulussa ja myöhemmin elämässään.
 
Myös päiväkotipaikkojen riittävyydestä ja korkeasta laadusta sekä ryhmäkokojen kohtuullisuudesta ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuudesta on huolehdittava. Jokaisen perheen on voitava luottaa siihen, että oma päiväkoti ja lähikoulu ovat sisäilmaltaan terveitä.
 
Kokoomus on esittänyt esiopetuksen pidentämistä kaksivuotiseksi. Tavoite on tärkeä, koska nyt lapset aloittavat peruskoulun hyvin vaihtelevin valmiuksin ja taidoin. Vaihtelevat kotitaustat vaikuttavat oppimistuloksiin entistä enemmän. Esiopetus vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja edistää lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä.
 
Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nosto ja perhevapaiden uudistaminen ovat avaimia myös tehokkaampaan kotoutumiseen. Varhaiskasvatuksesta lapsi saa kielikylvyn ja työelämään kannustava perhevapaajärjestelmä taas saisi maahanmuuttajanaiset osallistumaan yhä enenevissä määrin työmarkkinoille.  OECD:n tuoreessa raportissa todetaan, että maahanmuuttajanaisilla on vaikeuksia kotoutua Suomeen. Kotouttamistoimenpiteillä ei onnistuta riittävästi aktivoimaan maahanmuuttajanaisia ja naiset etääntyvät yhä kauemmas työmarkkinoilta ja passivoituvat. Maahanmuuttajaäitien jääminen pysyvästi kotiin haittaa myös lasten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
 
LAADUKAS PERUSOPETUS JA HARRASTUSTAKUU
 
Peruskoulu on koulujärjestelmämme kulmakivi. Kouluketjumme tehtävä on mahdollistaa jokaiselle yksilölle omien vahvuuksien löytäminen, polku oppia, onnistua ja kehittyä täyteen potentiaaliin. Tässä onnistuminen on myös osaavan kansakuntamme menestyksen paras tae.
 
Mielikuvat ja asenteet muokkaantuvat jo varhain lapsuudessa. Kouluissa ja kodeissa on haastettava vanhakantaiset asenteet ja kannustettava lapsia opintopoluille ja tavoittelemaan ammatteja sukupuolesta riippumatta. Tarvitaan tekoja, jotka rohkaisevat pieniä tyttöjä ja poikia haaveilemaan tulevaisuudesta, ammateista ja työurista sukupuolesta riippumatta.
 
Oikeus harrastukseen ei saa olla kiinni perheen varallisuudesta. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Harrastaminen parantaa oppimista, kehittää sosiaalisia taitoja ja on monella tapaa eduksi lapsen ja nuoren kehitykselle. Syrjäytymisen ehkäisyssä oltaisiin pitkällä, jos jokaisella olisi mieluisa harrastus.
 
PERHEIDEN PALVELUT KUNTOON
 
Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja peruskoulun lisäksi myös perheiden jaksamista ja vanhemmuutta kotona tukevien palvelujen on oltava kunnossa. Matalan kynnyksen tuki arjen järjestämiseen ja varhainen puuttuminen voivat säästää ongelmien kärjistymiseltä.
 
Perhekeskuksen roolia vertaistuen, moniammatillisen osaamisen ja matalan kynnyksen keskuksena on korostettava. Toimintamallilla tarkoitetaan lähipalvelujen kokonaisuutta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen palvelut. Kyseessä on uusi tapa verkostoida hajanaiset lasten ja perheiden palvelut yhteen. Erilaiset viranomaispalvelut on otettava osaksi perhekeskuksien toimintaa. Palvelut on saatava nopeasti, ilman luukulta toiselle pompottelua.
 
Lapsiperheiden kotipalvelu on tärkeää matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää työtä ja tarpeellinen julkinen palvelu. Arkea helpottavat palvelut sujuvoittavat perheiden arjen järjestelyjä ja ehkäisevät vanhempien uupumista sekä lasten ja nuorten syrjäytymistä.
 
Perheiden tuessa ja lastensuojelussa ennaltaehkäisyn on painotuttava. Pieni apu riittävän varhaisessa vaiheessa on paitsi inhimillisesti oikein myös estää todennäköisesti myöhemmät pahemmat ongelmat. Lastensuojelun riittävä resursointi on varmistettava ja toimintamalleja kehitettävä. 
 
NEUVOLAT NYKYAIKAAN
 
Suomalainen menestystarina eli neuvolajärjestelmämme on uudistettava nykyaikaiseksi tukemaan yhä paremmin lapsen kehitystä, vanhemmuutta sekä perheiden arkea ja hyvinvointia. Neuvola voisi sijaita lapselle tutussa paikassa, kuten päiväkotien yhteydessä. Neuvolan ilta-aikoja on lisättävä, mikä voi myös parantaa koko perheen mahdollisuuksia osallistua neuvolakäynteihin.
 
On tärkeää, että neuvola toimii yhden luukun periaatteella. Oli lapseen liittyvä huoli mikä tahansa, neuvolassa osataan auttaa tai ohjata oikeiden palveluiden pariin. Digitalisaation mahdollisuudet ja sähköinen asiointi on otettava kiinteäksi osaksi neuvolan päivittämistä. Pienten lasten vanhemmat ovat usein tilanteessa, jossa luotettavia neuvoja on saatava nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Näissä tilanteissa sähköinen asiointipalvelu on avain nopeaan apuun. Tarve korostuu erityisesti alueilla, joissa neuvolaan on pitkä matka tai käyntiaikoja huonosti saatavilla.
 
Viime aikoina levinnyt rokotteista kieltäytyminen on vakava ilmiö, jonka torjumisessa neuvoloilla on tärkeä rooli oikean tiedon tarjoajana. Osallistuminen rokoteohjelmaan on yksilön ja koko yhteisön etu. Tämän viestin on oltava selvä myös neuvoloissa.
 
Valtakunnallisesti laadukas ja modernisoitu neuvolajärjestelmämme voisi olla tulevaisuudessa Suomelle myös kansainvälinen ylpeydenaihe äitiyspakkauksen tapaan.
 
MUKANA MUUTOKSESSA
 
Kotitalousvähennys on hyvä keino helpottaa perheiden arkea, lisätä hyvinvointia ja parantaa työllisyyttä. Kokoomusnaiset on ehdottanut kotitalousvähennyksen laajentamista, koska avun palkkaaminen kotiin ei saa olla vain rikkaiden yksinoikeus.
 
Arjen turvallisuus on Kokoomusnaisille tärkeä teema. Oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan elämään on lapsen tärkeimpiä oikeuksia. Suomi on monella mittarilla maailman turvallisimpia maita, mutta lähisuhdeväkivalta varjostaa liian monen lapsen elämää kotona. Lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi ja uhrien auttamiseksi tarvitaan tekoja. Seksuaaliseen häirintään, kaikkeen kiusaamiseen ja epäasialliseen käytökseen on oltava nollatoleranssi.
 
Yhteiskunnan muutos luo tarpeen uudistuksille lapsen parhaaksi. Palvelu- ja perhevapaajärjestelmämme sekä lainsäädäntömme pohjautuvat usein edelleen ajatukseen kahden yhdessä asuvan vanhemman perheestä. Noin kolmasosa suomalaisista perheistä – siis myös merkittävä osa lapsista, elää tästä perinteisestä mallista poikkeavassa tilanteessa. Siksi on tärkeää, että lainsäädäntö ja palvelujärjestelmä tunnistavat nykyistä paremmin esimerkiksi lapsen vuoroasumisen. Myös kansainvälistyminen ja muuttuva työelämä vaikuttavat perheiden palveluiden ja joustavuuden tarpeisiin.
 
Lapsistrategiatyö ja perhe- ja lapsimyönteisyyden rakentaminen ovat työtä lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja samalla koko Suomen tulevaisuuden puolesta. Tehdään yhdessä Suomesta paras maa olla lapsi.
 
Sofia Vikman