Virheviesti

Warning: Creating default object from empty value funktiossa boxes_box::load() (rivi 28 tiedostossa /var/www/customers/kokoomusnaisetfi/public_html/sites/all/modules/boxes/plugins/boxes_box.inc).

Viimeinen luku lähisuhdeväkivallalle

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on edelleen valitettavan arkipäiväinen ongelma Suomessa ja varjostaa liian monen lapsen, naisen ja miehen elämää. Lähisuhdeväkivalta on sosiaalinen, inhimillinen, kansanterveydellinen ja taloudellinen ongelma, johon uhrien on usein vaikea saada apua.

Turvakoti on paikka, mistä saa turvan silloin, kun omassa kodissa ei voi olla väkivallan, uhkailun tai pelon vuoksi. Asiakkaista valtaosa on naisia ja pienten lasten äitejä. Turvakotien rahoitus siirtyi valtion vastuulle viime vuoden kesällä sen jälkeen, kun Suomi oli ratifioinut Istanbulin sopimuksen eli Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä. Tästä huolimatta Suomi on saanut toistuvasti huomautuksia kansainvälisiltä tahoilta siitä, ettei meillä ole tarjolla riittävästi palveluita väkivaltaa kokeneille naisille.

Turvakotipaikkoja on Suomessa koko maassa nyt 120. Euroopan neuvosto on arvioinut, että riittävä määrä olisi yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohti. Suomessa se tarkoittaisi yli 500 paikkaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jopa 1200 ihmistä käännytettiin viime vuonna turvakotien ovilta tilanpuutteen vuoksi. Näiden lukujen valossa on kiistatonta, että turvakotipaikkojen määrää on nostettava. Jokaisen apua tarvitsevan tulee saada apua.  Väkivallan uhrin oikeus turvaan tulisi olla itsestäänselvyys.

Istanbulin sopimuksen toimeenpano on vielä suurelta osin kesken. Sopimus velvoittaa Suomea avaamaan ympäri vuorokauden auki olevan auttavan puhelimen, lisäämään seksuaalisen väkivallan uhrien palveluja ja turvapaikkoja sekä perustamaan matalan kynnyksen tukikeskuksia, joihin jokaisella väkivaltaa kokeneella naisella on oltava pääsy ilman ajanvarausta, riippumatta asuinpaikasta tai henkilökohtaisesta tilanteesta.

Perheväkivalta ei ole kenenkään yksityisongelma. Jokaisella on oikeus turvalliseen kotiin ja elämään ilman väkivallan uhkaa. Euroopan tasa-arvoinstituutin arvion mukaan naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa Suomelle vuosittain noin kahden miljardin euron kustannukset.

Tarvitsemme lisää tukirakenteita uhrien auttamiseksi. Nyt väkivallan uhria ei osata tunnistaa eivätkä palveluketjut toimi. Tarvitsemme pikaisesti matalan kynnyksen palveluja Suomeen. Kun avun saa helposti, ajan nopeasti ja kokemus tulee aidosti kuulluksi, väkivallasta selviäminen tulee mahdolliseksi. Tarkoituksenmukaista olisi, että uhri saisi kaikki tarvitsemansa palvelut samasta paikasta. Olisikin järkevää perustaa matalan kynnyksen tukikeskus sairaalan yhteyteen, jolloin esimerkiksi oikeuslääketieteelliset näytteet voidaan ottaa sujuvasti.

Hallituksen ensi vuoden budjetin turvakotiverkostolle suunnattu raha riittää käytännössä vain nykytoiminnan ylläpitämiseen. Tänä vuonna turvakodit saivat 11,5 miljoonaa euroa. Toiminnalle esitettiin lisärahoitusta kahden miljoonan euron verran, vaikka sosiaali- ja terveysministeriö oli esittänyt 5 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 budjettiesityksen mukaan turvakotien ylläpitoon varattaisiin 13,55 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossakin turvakodit joutuvat käännyttämään merkittävän osan apua hakevista. Määrä on kaukana turvakotiverkoston saattamisesta Istanbulin sopimuksen vaatimalle minimitasolle, joka arvioiden mukaan kustantaisi noin 40 miljoonaa.

Kokoomusnaiset ovat vuosikausia vaatineet toimia lähisuhdeväkivallan torjumiseksi. Edistystä on vuosien varrella tapahtunut: lievä pahoinpitely on tullut virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi, vainoaminen on kielletty lailla, kaikki perheen sisäinen väkivalta kriminalisoitu ja turvakotien rahoitus siirretty kunnilta valtiolle. Työtä riittää kuitenkin edelleen. Huomio tulee keskittää ennaltaehkäisevään, moniammatilliseen sosiaalityöhön ja ongelman mahdollisimman nopeaan hoitamiseen ja tukipalveluihin.

Sen lisäksi, että väkivaltaa kohdanneet saavat apua, meidän on panostettava myös lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn. Yksikin lyönti on liikaa. Eri tahojen hyvä yhteistyö on yksi avaintekijä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä. Lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi on jo toteutettu erilaisia valtion toimenpiteitä. Esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriön lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen toimintaohjelman myötä lähes jokaiseen Suomen kuntaan on nimetty lähisuhde- ja perheväkivallan yhdyshenkilö sekä luotu lähisuhdeväkivallan vastainen toimintaohjelma.

Tämä ei kuitenkaan riitä. Paikallistasolle tarvitaan pysyviä väkivaltaa ehkäiseviä tukipalveluja ja toimivampia palveluketjuja. Aika parannuksille on nyt oikea, kun sosiaali- ja terveyspalveluja uudistetaan. Kirjoitetaan yhdessä viimeinen luku lähisuhdeväkivallalle. Istanbulin sopimus ei saa olla vain korulauseita.

 

Sofia Vikman

Kokoomusnaisten puheenjohtaja

 

Naisten ihmisoikeuksia, ruumiillista koskemattomuutta ja oikeutta väkivallattomaan elämään puolustava Valoa, ei väkivaltaa –kampanja huipentuu tänään 25.11. YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä. Tämänvuotisen Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan teemana on matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille. Matalan kynnyksen palveluilla tarkoitetaan palveluita, joihin kenen tahansa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneen on helppo hakeutua.