09.09.2016
Tällä viikolla vietettiin valtakunnallista Yrittäjän päivää. Oikeastaan voisimme juhlia yrittäjiä vuoden jokaisena päivänä. Suomalainen hyvinvointi syntyy vain työstä ja yrittämisestä. Yrittäjät, kiitos!
Suomen yrityksistä noin 93 prosenttia on mikroyrityksiä eli 1-9 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Yrittäjistä 65 prosenttia työllistää vain itsensä. Mikäli jokainen mikroyritys työllistäisi esimerkiksi 0,5 henkilöä enemmän kuin nyt, se tarkoittaisi valtakunnallisesti jo yli 140 000 tuhatta uutta työpaikkaa. Tämä ylittää jo reilusti hallitusohjelman tavoitteen 110 000 uudesta työpaikasta.
Meidän päättäjien tehtävänä on luoda nykyistä paremmat edellytykset yrittäjyydelle ja työllistämiselle. Hallitus on tarttunut toimeen.
Viime keväänä julkaistun hallituksen yrittäjyyspaketin toimet kohdistuvat erityisesti mikro- ja pienyrittäjyyden tukemiseen. Lisäksi ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnyksen madaltaminen, vanhemmuuden kustannusten tasaaminen ja palvelusetelin laajempi käyttöönotto vauhdittavat esimerkiksi naisvaltaisten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan kasvumahdollisuuksia. Budjettiriihessä hallitus päätti myös parantaa yritysten toimintaedellytyksiä mm. perintöveron laskemisella sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi sekä yrittäjävähennyksen ja maksuperusteisen arvolisäveron käyttöön ottamisella. Lisäksi kotitalousvähennys nousee 45 prosentista 50 prosenttiin. Yrittäjien pitkään toivomat ja Kokoomuksen ajamat toimet helpottavat erityisesti pienempien yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja työllistää. Yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen on oltava jatkossakin hallituksen agendalla.
Naisyrittäjyyttä ja erityisesti yksinyrittäjyyttä, haastaa monesti se, että yrittäjät tasapainoilevat yrittäjyyden, kodin ja perheen ristipaineissa. Jopa 70 % yrittäjänaisista toimii yksinyrittäjänä.
Sairaan lapsen hoitajakustannukset saattavat yrittäjät valitettavan epätasa-arvoiseen tilanteeseen. Yhtiömuodossa toimivalla yrittäjällä on mahdollisuus vähentää yrityksen verotuksessa sairaan lapsen hoitajan palkkakustannukset. Yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli toiminimellä toimivaa yrittäjää vähennysoikeus ei kuitenkaan koske. Tilanne on erityisen hankalaa, koska yksinyrittäjä tekee työtään ilman apua. Jos yrittäjä tai yrittäjän lapsi sairastuu, voi yrityksen toiminta pysähtyä kokonaan. Erityisesti tämä epätasa-arvoinen tilanne koskettaa naisyrittäjiä, joista valtaosa on toiminimellä toimivia yksinyrittäjiä. Verotusta tulisikin muuttaa siten, että myös toiminimellä toimiva yrittäjä voi vähentää alle kymmenenvuotiaan sairaan lapsensa hoitokulut 1-4 päivän osalta verotuksessa.
Yksinyrittäjille ja mikroyrittäjille tehdyissä kyselyissä yhdeksi kärkisyyksi olla palkkaamatta yritykseen työntekijää nousee sairasta lasta kotiin hoitamaan jäävän työntekijän palkka.
Työntekijällä on yleisimpien työehtosopimusten mukaan oikeus jäädä kotiin hoitamaan alle kymmenenvuotiasta lastaan täydellä palkalla 1-4 vuorokaudeksi. Laskelmien mukaan yksittäinen työntekijä on vuosittain lapsen sairauden vuoksi poissa keskimäärin viisi päivää. Tuolta ajalta yrittäjä maksaa palkkaa sekä kotona lastaan hoitavalle työntekijälle, että mahdolliselle sijaiselle. Mikroyrityksille taloudellinen riski on niin merkittävä, että ensimmäisen työntekijän palkkaaminen jätetään tekemättä, ja satunnaista työvoimaa ostetaan tarpeen mukaan vuokratyöyrityksistä.
Yrittäjän ja palkansaajan sosiaaliturvassa on edelleen suuria eroja. Osaa niistä ei luonnollisestikaan voida poistaa yrittäjyydelle ominaisen luonteen vuoksi, mutta voimme puuttua moniin epäkohtiin. Järjestelmää on uudistettava, jotta naisten korkeampaa työllisyysastetta ja työelämän mahdollisuuksien tasa-arvoa voidaan edistää.
Naisvaltaisten alojen työnantajat joutuvat maksamaan miesvaltaisia aloja enemmän sairaan lapsen hoitokuluja ja vanhemmuudenvapaakuluja. Vaikka vanhempainvapaassa ja sairaan lapsen hoitamisessa kyse on eri asioista, kuuluvat kummatkin yhtä lailla vanhemmuuden työnantajalle aiheuttamiin kustannuksiin. Näiden kustannusten tasaamisessa kyse on vahvasti tasa-arvoasiasta.
On aika tuoda myös perhevapaajärjestelmämme nykyaikaan ja edistää yhteisvastuullisempaa jakoa vanhemmuuden kustannuksista. Se on myös tehokas keino tukea yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä.
Sofia Vikman
Kokoomusnaisten puheenjohtaja
kansanedustaja
