KUNTAVAALIT 2017

Tulevaisuuden kunnat ovat sivistyksen, elinvoiman, yrittäjyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiä. Kokoomusnaiset ovat mukana rakentamassa entistä parempia kuntia.
Jokaisella
 on oltava mahdollisuus sujuvaan arkeen. Laadukasta ja maksutonta varhaiskasvatusta ja perusopetusta tarjotaan ihan jokaiselle ja lähipalveluna mahdollisimman monelle. Huolehdimme siitä, että jokaiselle nuorelle taataan toisen asteen koulutuspaikka ja syrjäytymiskierre katkaistaan. Haluamme, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa ja kiusaamiselle on nollatoleranssi. Perheen ja työelämän yhdistämisen tulee olla nykyistä joustavampaa ja helpompaa. Toimivalla kaupunkisuunnittelulla ja kaavoituksella varmistamme liikunta- ja harrastuspaikat sekä elinkeinoelämän puolella tarjoamme ja luomme mahdollisuuksia yrittää ja onnistua. Hyvä kaupunkisuunnittelu ja toimiva joukkoliikenne luovat perustan monipuoliselle liikkumiselle, toimiville lähipalveluille sekä työpaikkatarjonnalle ja viihtyisälle, turvalliselle elinympäristölle.

Seuraavat kuntavaalit toimitetaan 9.4.2017 ja ennakkoäänestys Suomessa on 29.3.-4.4. Ehdokasasettelu käy tällä hetkellä vilkkaana ja päättyy 28.2.2017. Vielä ehdit siis mukaan! Olisitko sinä hyvä ehdokas tai tunnetko jonkun, jonka pitäisi olla ehdolla ehdolla kuntavaaleissa? Ehdota ehdokasta tai ilmianna itsesi täällä. Tule mukaan vaikuttamaan! 

Tutustu Kokoomuksen Naisten Liiton kuntavaaliteemoihin tarkemmin alla:

Lapsen oikeudet ovat aikuisen velvollisuuksia

  • Jokaiselle lapselle on turvattava laadukas varhaiskasvatus. Päivähoitomaksuissa on edettävä kohti maksuttomuutta. Laadukas pedagoginen varhaiskasvatus on elinikäisen oppimisen tärkeä ensiaskel ja tutkitusti myös kaikkein vaikuttavinta koulutusta syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta. 
  • Ryhmäkokojen on oltava tarpeeksi pieniä, jotta lasten yksilöllinen kohtaaminen ja persoonallisuuden huomioiminen on helpompaa. Jokaisella lapsella on oikeus onnelliseen ja turvalliseen lapsuuteen ja aikuisen vastuulla on huolehtia, että näin myös tapahtuu. Lapsen oikeudet ovatkin aikuisten velvollisuuksia.
  • Perheiden palveluiden lähtökohtana on oltava ennaltaehkäisy ja varhainen tuki erilaisissa elämäntilanteissa. Erilaisten perheiden tasa-arvoinen kohtelu ja aitojen valinnanmahdollisuuksien luominen perheille on oltava päättäjien toiminnan ohjenuorana.
  • Lapsiperheiden sujuvaa arkea tukevaa perhekeskus -toimintamallia on kehitettävä, jotta palveluja ja tukea on saatavilla yhden luukun periaatteella.

Koulutuksesta elämän eväät 

  • Koulutus ja sivistys ovat tulevaisuuden kuntien keskeisiä tehtäviä. Suomalaisille lapsille ja nuorille on turvattava maailman paras peruskoulu.
  • Laadukas perusopetus takaa sen, että kaikilla suomalaisilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet taustasta ja asuinpaikasta riippumatta. Jokaisen lapsen on saatava peruskoulussa kattavat tiedot ja taidot sekä innostus oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän.
  • Ryhmäkokojen on oltava kohtuullisia ja kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisia.
  • Monipuoliset mahdollisuudet kielivalintoihin on turvattava, eritysopetusta tulee tarjota riittävästi ja opettajien täydennyskoulutuksesta on huolehdittava. 
  • Tunnustetaan erilaiset oppijat sekä tuetaan monipuolisen osaamisen ja lahjakkuuksien kehittymistä. Kaikki eivät viihdy tai opi parhaiten koulun penkillä, siksi esimerkiksi oppisopimuskoulutusta on kehitettävä koulutussopimusmuotoiseksi tavaksi nuorelle hankkia ammatti.
  • Yrittäjyyskasvatusta on lisättävä, jotta tulevaisuudessa yhä useampi nuori kokee yrittäjyyden houkuttelevana vaihtoehtona. Yrittäjäasenteesta on hyötyä myös palkkatöissä.

Jokaiselle mahdollisuus harrastaa

  • Huolehditaan harrastustakuun avulla siitä, että jokaisella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Oikeus harrastukseen ei saa olla kiinni perheen varallisuudesta.
  • Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus kokea onnistumisia liikunnan tai taiteen ja yhdessä tekemisen riemun kautta. Harrastaminen parantaa oppimista, kehittää sosiaalisia taitoja ja tuo mielekästä tekemistä vapaa-aikaan ja on monella tapaa eduksi lapsen ja nuoren kehitykselle. 
  • Liikuntapaikkarakentamisella luodaan olosuhteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi kuntalaisen koko elinkaaren aikana. Liikuntapaikoille on järjestettävä toimiva julkinen liikenne.
  • Eri lajeja on tuettava nykyistä tasapuolisemmin suhteessa harrastajien määrään. Tyttöjen suosimien lajien julkinen tuki ja liikuntapaikkarakentaminen on oltava nykyistä yhdenvertaisempaa suhteessa poikien suosimiin lajeihin.
  • Kuntien ja järjestöjen kumppanuutta on vahvistettava harrastusmahdollisuuksien luomisessa sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Koulupäivien jälkeistä iltapäiväkerhotoimintaa kehitetään yhdessä järjestöjen kanssa esimerkiksi tarjoamalla erilaisia lajikokeiluja. Näin koulujen tilojen käyttöaste nousee ja tilat saadaan hyötykäyttöön myös koulupäivien ulkopuolella. Tavoitteena on madaltaa harrastamisen kynnystä ja mahdollistaa perheille yhteistä aikaa iltoihin harrastusten ollessa koulupäivien välittömässä yhteydessä.
  • Julkiset alueet, kuten puistot ja pururadat sekä kevyen liikenteen väylät ovat valaistuja ja hyvin hoidettuja kaikkina vuodenaikoina, jotta kaikkien on mahdollista ja turvallista liikkua niillä.

Syrjäytymisen kierre on katkaistava

  • Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta pysyvästi koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. 
  • Parannetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa ja osallistamisessa siten, että nuoren elämänhallinnan taidot paranevat, nuoren aktiivinen ja rohkea oman tulevaisuuden rakentamiseen vahvistuu ja nuoren työllistymisen todennäköisyys kasvaa.
  • Opintojen ohjaukseen, valinnaisuuteen ja keskeyttämisen ennaltehkäisyyn on panostettava. Nuorta on autettava löytämään omia vahvuuksiaan ja siirtymään sujuvasti opintoasteelta toiselle sekä edelleen työelämään.
  • Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa. Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi on otettava käyttöön toimintamalleja, joiden avulla syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tunnistetaan ja autetaan nykyistä aikaisemmin. Vahvistetaan etsivää nuorisotyötä ja nuorten mielenterveyspalveluita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuoriin miehiin, joista noin joka viides on tällä hetkellä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.
  • Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan havaitsemaan ja puuttumaan riittävän varhain syrjäytymisvaarassa olevan nuoren tilanteeseen. Välittämistä ei voi ulkoistaa pelkäksi viranomaistoiminnaksi, vaan se kuuluu meistä jokaiselle. 

Elinvoimainen elinkeinoelämä luo työpaikkoja

  • Tulevaisuuden kunnalla on keskeinen rooli yritysten toimintaympäristön luomisessa ja mahdollistamisessa. Kunnan on oltava entistä parempi ympäristö yrittää, innovoida, kokeilla, kasvaa, onnistua ja työllistää.
  • Elinvoimaiset yritykset tuovat kuntaan työpaikkoja sekä välittömiä että välillisiä tuloja. Siksi on tärkeää luoda mahdollisimman suotuisat olosuhteet jo olemassa oleville yrityksille, uusien yritysten perustamiselle sekä uusien työpaikkojen syntymiselle. Kuntien elinkeinopalvelut on oltava saavutettavissa yhden luukun periaatteella, ja liiallista byrokratiaa on karsittava.
  • Naisten yrittäjyyttä on kannustettava ja yrittämisen esteitä purettava. Erityisesti naisten yrittäjyyttä haastaa monesti se, että yksinyrittäjät tasapainoilevat yrittäjyyden, kodin ja perheen ristipaineissa. Tähän auttaa se, että luomme perheille erilaisia mahdollisuuksia järjestää oma arkensa nykyistä sujuvammin. Esimerkiksi vanhemmuuden kustannuksia tasaamalla ja palvelusetelin laajemmalla käytöllä parannetaan valinnanmahdollisuuksia ja vauhditetaan naisvaltaisten palvelu- ja hoitoalojen kasvumahdollisuuksia.
  • Kunnan julkiset hankinnat on kilpailutettava järkevinä kokonaisuuksina ja mahdollistettava myös pienten paikallisten yrityksien osallistuminen tarjouskilpailuihin. 
  • Kuntien on toteutettava laadukkaat palvelut kustannuksiltaan järkevästi ja tehokkaasti. Huomioidaan paikallinen osaaminen ja kehitetään kuntien palveluita entistä paremmaksi ottamalla käyttöön palvelualoite jokaisessa kunnassa. Palvelualoitteella yrittäjä voi esittää paremman ja edullisemman palvelun ja kaupunki on velvollinen vertaamaan sitä itse tuottamaansa.

Jokainen ansaitsee turvallisen vanhuuden 

  • Suomalaiset elävät entistä pidempään entistä terveempinä, jolloin ikäihmisten palveluiden tulee olla entistä monipuolisempia ja mahdollistaa asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Ikääntymisen tulee tarkoittaa uuden elämänvaiheen alkamista elämässä, mihin ei saa liittyä pelkoa oman kodin ja itsemääräämisoikeuden menettämisestä.  
  • Uusien asuinympäristöjen suunnittelussa ja vanhojen uudistamisessa huomioidaan esteettömyys ja hyvä julkinen liikenne.  Esteetön elinpiiri antaa mahdollisuuden liikkua kodin ulkopuolella ja hoitaa arkeen liittyvät asiat itsenäisesti mahdollisimman pitkään. Hyvä julkinen liikenne säilyttää ikääntyvälle riittävän laajan elinpiirin monipuolisen arjen ylläpitämiseksi, johon kuuluvat myös erilaiset virikkeelliset harrastukset, kulttuuritilaisuudet ja sosiaalisten suhteiden hoitaminen.
  • Huolehditaan, ettei kukaan jää yksin. Ikääntyvien yksinäisyyttä, masentuneisuutta ja itsemurhia ehkäisemään tarvitaan monimuotoisia asumis- ja palveluratkaisuja, jotka mahdollistavat aktiivitoiminnan nykyistä paremmin. Mahdollistetaan virikkeellinen vapaa-aika ja virkeiden vanhusten vapaaehtoinen mahdollisuus osa-aikatyöhön. Huolehditaan, että ikääntyvien ääni ja hiljaisen tiedon siirto huomioidaan kunnissa esimerkiksi vanhusneuvoston muodossa. 
  • Omaishoitajien asemaa on parannettava ja omaishoidon ohella kotona asuville ikäihmisille tarjottavia tukimuotoja yhtenäistettävä valtakunnallisesti.  Omaishoitajien jaksamisesta huolehtiminen on ennaltaehkäisevää toimintaa parhaimmillaan. 

Viimeinen luku lähisuhdeväkivallalle

  • Lähisuhdeväkivallan synkälle tarinalle on kirjoitettava viimeinen luku. Jokaisen apua tarvitsevan on saatava apua.
  • Turvakotipaikkojen määrä on nostettava Euroopan Neuvoston suositusten tasolle ja Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa on kiirehdittävä.  Sopimus velvoittaa Suomea avaamaan ympäri vuorokauden auki olevan auttavan puhelimen, lisäämään seksuaalisen väkivallan uhrien palveluja ja turvapaikkoja sekä perustamaan kuntiin matalan kynnyksen tukikeskuksia.
  • Lähisuhdeväkivaltaa on ennaltaehkäistävä tehokkaasti ja jokaisessa kunnassa tulee olla toimintaohjelma lähisuhdeväkivaltaa vastaan. Eri tahojen hyvä yhteistyö on yksi avaintekijä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä. Huomio tulee keskittää ennaltaehkäisevään, moniammatilliseen työhön ja ongelman nopeaan hoitamiseen ja tukipalveluihin.
  • Lasten asemaa perheväkivaltatilanteissa on parannettava. Lapsi on aina perheväkivallan uhri, vaikka väkivalta ei olisi kohdistunut suoranaisesti häneen. Lapsuudessa koetulla väkivallalla on suoria ja pitkäkestoisia vaikutuksia aikuisiän mielenterveyteen ja hyvinvointiin.

Maahanmuuttajanaiset koulutuksen kautta työelämään 

  • Maahanmuuttajanaisten kotoutumiseen panostaminen on vaikuttavin tie koko perheen kotouttamiseen. Kielen oppiminen on maahanmuuttajalle onnistuneen kotoutumisen edellytys.
  • Kuntien on kotouttamissuunnitelmissaan huolehdittava, että erityisesti maahanmuuttajanaisten osallistumista koulutukseen ja työelämään tuetaan.
  • Maahanmuuttajataustaisten lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on lapsen etu ja edistää koko perheen kotoutumista ja kielenoppimista.

Järkivihreyttä ja sujuvaa liikkumista

  • Järkivihreä kuluttaja säästää ja säilyttää ympäristöä. Arjen teot ovat osa ympäristöfiksua toimintaa. 
  • Kierrättämisestä ja lajittelusta on tehtävä helppoa, jotta käyttökelpoinen tavara löytää kätevästi uuden omistajan ja jätteet lajittelupisteeseensä. Jokainen kantaa vastuunsa ympäristön siisteydestä lopettamalla roskaamisen.
  • Taloudellisesti kestävässä kunnassa elinkeinoelämä on sopusoinnussa luonnon kanssa. Se tarkoittaa esimerkiksi, että energiatehokkuutta ja kierrätettäviä tuotteita suositaan.
  • Kaavoituksessa ja rakentamisessa on huomioitava arjen sujuvuus ja ympäristö. Asuinalueiden ja palveluiden on oltava helposti saavutettavissa.
  • Joukkoliikenteen parantaminen, kävely- ja pyöräteiden kehittäminen sekä katuverkon kunnossapito ovat kunnan keskeisiä tehtäviä. Kunnassa on oltava toimiva, kattava, turvallinen ja kohtuuhintainen julkinen liikenne, joka huomioi eri käyttäjäryhmien tarpeet.