Virheviesti

Warning: Creating default object from empty value funktiossa boxes_box::load() (rivi 28 tiedostossa /var/www/customers/kokoomusnaisetfi/public_html/sites/all/modules/boxes/plugins/boxes_box.inc).

Kokoomusnaisten mahdollisuuksien maailma 2016-2017

Kokoomusnaisten tavoitteena on tasa-arvoinen, kannustava ja välittävä yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuus onnistua ja toteuttaa itseään. Kokoomusnaisten mahdollisuuksien maailmassa jokainen kantaa ensisijaisesti vastuuta itsestään ja läheisistään, mutta yhteiskunnan tulee olla riittävän vahva huolehtimaan niistä, jotka eivät siihen itse pysty. Tasa-arvoinen yhteiskunta huolehtii siitä, että jokaisella on mahdollisimman yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja kehittää itseään.

Kokoomusnaisten politiikan perustana ovat kokoomuslaiset arvot: vapaus, vastuu ja demokratia, mahdollisuuksien tasa-arvo, sivistys, kannustavuus, suvaitsevaisuus ja välittäminen. Kokoomusnaiset uskoo ihmisen omiin kykyihin ja haluun ottaa vastuuta omasta elämästä. Vapaus vaikuttaa omaan elämäänsä kuuluu jokaisen oikeuksiin, mutta sen mukana tulee myös vastuu omista valinnoista. Mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon on oikeudenmukaisen yhteiskunnan ja luotettavan poliittisen päätöksenteon edellytys.

Mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa Kokoomusnaisille sitä, että jokaiselle on turvattava mahdollisuus kehittää itseään kykyjensä mukaan. Suvaitsevaisuus on tasa-arvon toteutumisen elinehto, sillä ennakkoluulot kaventavat toisten mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja tehdä omaa elämää koskevia valintoja. Sivistyneessä yhteiskunnassa arvostetaan erilaisuutta ja osataan asettua toisten ihmisten asemaan. Kannustavassa yhteiskunnassa koulutus, työnteko, yrittäminen ja yritteliäisyys kannattaa aina. Välittäminen on vastuun kantamista itsestä ja toisista.

Kokoomusnaiset haluaa tehdä uusia avauksia, ratkoa yhteisiä ongelmia ja löytää niihin ratkaisuja yhteistyössä muiden kanssa. 

(Otsikoiden alta avautuu klikkaamalla tarkemmat tavoitteet. Asiakirjan tulostettava versio löytyy tämän sivun alalaidasta.)

Työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta. Vähän töitä on enemmän kuin ei töitä lainkaan.

  • Työnteon, yrittämisen ja opiskelun tulee aina olla joutenoloa kannattavampaa.
  • Suomalaisen työelämän jäykästä joko - tai -toimintaperiaatteesta on päästävä eroon: joko ollaan töissä tai työttömänä, uraihmisiä tai kotivanhempia, työkykyisiä tai työkyvyttömiä. Osa-aika- ja etätyön mahdollisuuksia on kehitettävä ja sosiaaliturvaa on muutettava osittain osallistavaksi. Työkykyisten työikäisten tuensaajien on vastikkeeksi sosiaaliturvasta osallistuttava yhteiskunnan toimintaan. Sosiaaliturvaa on muutettava kokonaisuudessaan kannustavammaksi siten, että lyhytkestoisenkin työn vastaanottaminen on aina kannattavaa ilman pelkoa perustoimeentulon menetyksestä.
  • Opintojen ohjaukseen on kohdistettava lisää resursseja, jotta erityisesti opintoasteelta toiselle siirryttäessä tulisi mahdollisimman vähän virhearviointeja. Mahdollisimman sujuva opintotie on edellytys nopeampaan työelämään siirtymiseen ja työurien pidentämiseen.
  • Osatyökykyisten mahdollisuuksia osallistua työelämään on tuettava, sillä työ on merkittävä toimintakykyä lisäävä ja ylläpitävä asia. Meillä ei ole varaa menettää työelämästä kenenkään työpanosta.
  • Kokemusta ja näkemystä tulee arvostaa työelämässä. Työura ei saa katketa ennen aikaisesti ikäsyrjinnän vuoksi. Ikä ei saa olla työttömäksi jääneen henkilön työllistymisen este.

Yrittäminen kannattaa aina – silloinkin, kun epäonnistuu.

  • Ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkauksesta on tehtävä nykyistä houkuttelevampaa ja kannattavampaa, jotta itsensä elättämisen lisäksi pienyritykset voisivat tarjota työpaikkoja myös toisille.
  • Palveluyrittäjyys on nopeimmin kasvavia yrittäjyyden aloja Suomessa. Sen kasvulle on mahdollista antaa lisävauhtia uudenlaisilla tavoilla järjestää kuntapalveluita sekä palvelusetelin laajemmalla käyttöönotolla. 
  • Yrittäjien sosiaaliturvaa on edelleen parannettava.
  • Yritysten verotusta on edelleen kevennettävä, jotta erityisesti pk-yrityksillä on mahdollisuudet kasvaa ja tarjota työpaikkoja yhä useammille.
  • Yritysten sukupolvenvaihdoksiin on kohdistettava verotuksellisia täsmätoimia, jotta mahdollisimman moni yritys löytää jatkajan ja työpaikat säilyvät.
  • Kouluissa on lisättävä yrittäjyyskasvatusta, jotta taitavia nuoria kannustetaan itsensäelättäjiksi ja toisten työllistäjiksi.
  • Naisten yrittäjyyttä on tuettava ja yrittämisen esteitä purettava. Erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamisella, vanhemmuuden kustannuksia tasaamalla ja palvelusetelin laajemmalla käyttöönotolla vauhditetaan naisvaltaisten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan kasvumahdollisuuksia.  

Jokanaisella on oma pankkitili ja omat tulot. Jokamiehelle on tuttu aamupuuro ja iltasatu.

  • Äidin työnantajalle jatkossa maksettava kertakorvaus vanhemmuudesta aiheutuvien kulujen kattamiseen on askel oikeaan suuntaan vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi. Pitkällä aikavälillä vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset on tasattava äidin ja isän työnantajien kesken naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi ja tasa-arvoisemman vanhemmuuden edistämiseksi.
  • Pienten lasten vanhempien nykyistä sujuvampaan ja nopeampaan työhön palaamiseen on luotava kannusteita, jotta kotona vietetty aika ei kasva kohtuuttoman pitkäksi. Osa-aikatyön mahdollisuuksia, joustavaa hoitorahaa ja vanhempainvapaata kehittämällä luodaan perheille erilaisia mahdollisuuksia järjestää oma arkensa nykyistä sujuvammin. Erityisesti naisille tulee pitkiä poissaoloja työelämästä, mikä vaikuttaa heikentävästi naisten työllistymiseen, palkkakehitykseen ja eläkekertymään sekä voi tehdä heidät riippuvaisiksi puolison tuloista.
  • Kotihoidontuki tulee tasata puoliksi vanhempien kesken naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi.
  • Opiskelijoiden opintotukeen on tehtävä lapsikorotus, sillä opiskelevat vanhemmat ovat taloudellisesti kaikkein tiukimmalla. Opiskelijaperheiden tukeminen kannustaa hankkimaan lapsia nuorempana ja lisätä työelämävuosia myöhemmin.
  • Erilaisten perheiden asemaa on vahvistettava. Vanhempien (ja muiden kasvattajien) vastuuta ja osaamista lapsen ohjaamisesta suvaitsevaisuuteen ja ihmisten väliseen tasa-arvoon on vahvistettava.
  • Naisjohtajien määrää sekä elinkeinoelämän että yhteiskunnan johtotehtävissä on lisättävä parantamalla naisten työmarkkina-asemaa, sujuvoittamalla urakehitystä sekä kannustamalla naisia hakeutumaan johtotehtäviin nykyistä enemmän. 

Syrjäytymisen kierre on katkaistava. Koulutuksella elämän eväät kuntoon.

  • Ihmisen elämän kivijalka luodaan lapsena. Laadukas varhaiskasvatus ja oikeus turvallisen aikuisen läsnäoloon ovat paras tae ongelmien ennaltaehkäisyyn.
  • Jokaiselle oppilaalle on tarjottava omien kykyjen mukaista opetusta. Tarvittaessa oppilaita on eritytettävä tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta kaikki oppijat saisivat oman tasonsa mukaista opetusta.
  • Huoltajien vastuuta ja oppilaan omaa vastuuta opiskelusta ja menestyksestä on vahvistettava.
  • Jokaiselle nuorelle on löydettävä nuorisotakuun lupaama työ- tai opiskelupaikka. Työn ja opiskelun ensisijaisuuden periaatetta elämässä on korostettava eikä sellaista vaihtoehtoa ole, ettei nuori tekisi elämällään mitään.
  • Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi on koko Suomessa otettava käyttöön toimintamalleja, joiden avulla syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tunnistetaan ja autetaan nykyistä aikaisemmin.
  • Oppisopimuskoulutusta on lisättävä, jotta nuorilla on mahdollisuus hankkia itselleen ammatti tekemällä oppien. Oppisopimuskoulutettavan palkkaa ei tule verrata ammattimiehen palkkaan vaan opiskelijan toimeentuloon. Koulutussopimusta on kehitettävä nuorten työllisyyden edistämiseksi.
  • Maahanmuuttajanaisten osallistumista työelämään on tuettava tärkeänä osana maahanmuuttajien kotoutumista ja kielen oppimista. Suomalaisessa yhteiskunnassa on osattava nykyistä paremmin hyödyntää maahanmuuttajien kielellisiä ja kulttuurisia pääomia, jotka luovat monia mahdollisuuksia kansainvälistyvässä ja monikulttuuristuvassa Suomessa. Palvelujen on huomioitava yhteiskuntamme monikulttuuristuminen ja tarjottava palveluita sen erityispiirteet huomioiden.
  • Elinikäistä oppimista on vahvistettava takaamalla kaiken ikäisille vapaan sivistystyön palveluja. 

Ihmiset elävät pidempään terveinä. Kuntoutuksella elämä uusille urille.

  • Mielenterveysongelmista kärsivien tulee nykyistä helpommin päästä kuntoutukseen pitkien sairaslomien sijaan. Lisäksi mielenterveyskuntoutujien työhön tai opiskeluun palaamista oman jaksamisen mukaan tulee edistää, sillä työllä, opiskelulla ja rutiineilla on tärkeä rooli toimintakyvyn ylläpitämisessä ja palautumisessa.
  • Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville on kehitettävä matalan kynnyksen palveluita julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Lääkehoito ei yksinään auta vaan apua tarvitaan myös elämänhallintaan. Panostukset päihde- ja mielenterveyspalveluihin maksavat itsensä takaisin työkykyisinä ja oman elämänsä hallitsevina ihmisinä.
  • Oman kehonsa arvostaminen ja hyväksyminen on tärkeä osa ehjäksi aikuiseksi kasvamista. Lisääntyneet syömishäiriöt vaativat lisää resursseja ja osaamista, mutta tärkeässä roolissa ovat myös median välittämät mielikuvat ja mainokset.
  • Viranomaisilla tulee olla mahdollisuus ohjata päihteitä käyttävät odottavat äidit pakkohoitoon.
  • Ikääntyvien yksinäisyyttä, masentuneisuutta ja itsemurhia ehkäisemään tarvitaan monimuotoisia asumis- ja palveluratkaisuja, jotka mahdollistavat aktiivitoiminnan nykyistä paremmin. Liikunnalla on terveyttä ja virkeyttä edistävä vaikutus kaiken ikäisenä.
  • Omaishoitajien asemaa on parannettava ja omaishoidon ohella kotona asuville ikäihmisille tarjottavia tukimuotoja yhtenäistettävä valtakunnallisesti. Kotona läheistään hoitavalle on varattava mahdollisuus lomaan ja virkistymiseen.
  • Jokainen ansaitsee hyvän vanhuuden. Ikäihmiset tarvitsevat riittävää kuntoutusta ja kotipalvelua toimintakyvyn säilyttämiseksi mahdollisimman pitkään.

Lähisuhdeväkivallan synkälle tarinalle on kirjoitettava viimeinen luku. On aika puhua ja toimia.

  • Turvakotipaikkojen määrä Suomessa on nostettava Euroopan Neuvoston suositusten tasolle. Suositusten mukaan Suomessa tulisi olla yli 500 turvakotipaikkaa, kun niitä tällä hetkellä on vain noin viidennes suositellusta.
  • Joka kuntaan on tehtävä lähisuhdeväkivallan vastainen toimintaohjelma, jossa eri viranomaisten tehtävät ja vastuut määritellään selvästi.
  • Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisevään toimintaan on panostettava, ja yhteiskunnallisten toimijoiden lähisuhdeväkivallan uhrien tunnistamiseen liittyvää osaamista on lisättävä. Esimerkiksi neuvoloissa on oltava tarjolla tietoa palveluista lähisuhdeväkivallan uhreille ja tekijöille.
  • Lähisuhdeväkivaltatilanteissa lasten saamaa tukea ja palveluita tulee parantaa. Lähisuhdeväkivaltatilanteessa lapsi on aina uhri, vaikka hän ei olisi suoraa väkivaltaa kokenutkaan. Suomalaisen lainsäädännön tulee tunnustaa väkivaltaa kokenut lapsi virallisesti uhriksi, jolla on oikeus mm. korvauksiin.
  • Väkivallan tekoja ei saa tarpeettomasti paisutella mediassa.

Kuluttaja säästää ja säilyttää ympäristöä. Arjen teot osana ympäristöfiksua tekemistä.

  • Haluamme helppoutta kierrätykseen ja lajitteluun. Kohtuus on hyve myös ympäristön näkökulmasta. Kierrättämisen ja lajittelun tulee olla helppoa, jotta käyttökelpoinen tavara löytää kätevästi uuden omistajan ja jätteet lajittelupisteeseensä. Jokainen kantaa vastuunsa ympäristön siisteydestä lopettamalla roskaamisen.
  • Kaikessa ruoantuotannossa on kannustettava ympäristön kannalta kestävään tuotantoon. Puhdas suomalainen ruoka on tuottajilleen kilpailuvaltti. Kuluttajan on saatava nykyistä paremmin tietoa ruuan alkuperästä ja valmistusolosuhteista kulutuspäätöstensä tueksi.
  • Ruokahävikkiä on vähennettävä ja hyötykäyttöä lisättävä.
  • Kaavoittamisessa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon arjen toimivuus ja ympäristön kannalta kestävä elinympäristö. Asuinalueiden ja palveluiden tulee olla lähellä toisiaan. Lasten ja aikuisten liikkumisen paikasta toiseen mahdollistaa sujuvat ja turvalliset joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyt. Kyläyhteisöjen arvostaminen tukee niiden elinvoimaisuutta.
  • Suomi on satojen rehevöityneiden järvien maa. Myös Itämeren tila on kriittinen. Ympäristötoimenpiteitä tulee kohdistaa eniten päästöjä tuottaville aloille, jotta siniset vedet kimmeltävät jatkossakin.
  • Ympäristö- ja energia-alan tutkimukseen ja kehitykseen sekä teknologian kaupallistamiseen on panostettava entistä enemmän ja siten luotava edellytyksiä biotalouden nousulle.

​Eurooppa on yhteinen kotimaa. Koko maailma yhteinen rintama.

  • Euroopan Unionin on oltava demokratian, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edelläkävijä.
  • EU:n on tulevaisuudessa huolehdittava myös siitä, että jokainen maa huolehtii kansalaistensa oikeudesta säädylliseen toimeentuloon ja terveydenhuoltoon sekä hyvään koulutukseen.
  • EU on merkinnyt meille ennen kaikkea vapautta: vapautta liikkua, vapautta lähteä opiskelemaan ja tehdä töitä. Siksi EU:ssa on tehtävä turhan byrokratian purkutalkoot.
  • Euroopan Unioni on tulevaisuudessa entistä vahvempi ja yhtenäisempi toimija maailmanpolitiikassa, joka toimii ilmastonsuojelun, talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin lisääntymisen, energian saatavuuden ja turvallisuuden edistämiseksi.
  • Euroopan Unionin verotuksen ja tukipolitiikan tavoitteena on oltava kestävä talous sekä resurssitehokas tuotannon tukeminen, jolla luodaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja luonnonvaroja tuhlaamatta.
  • Suomen kehitysyhteistyön yhtenä painopisteenä tulee jatkossakin olla panostus naisiin ja tyttöihin. Erityisesti tyttöjen kouluttaminen on avain köyhyyden vähentämiseen, hyvinvoinnin lisääntymiseen, väkivallan vähentämiseen ja perhesuunnittelun vahvistamiseen.
  • Jatkossa kutsunnat tulee ulottaa myös kunkin ikäluokan naisiin, mutta osallistuminen säilyisi naisille vapaaehtoisena. Kutsuntojen laajentaminen koko ikäluokalle lisäisi naisten kiinnostusta osallistua asepalvelukseen sekä sitä kautta kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin.
  • Yhteistyö on kautta maailman historian ollut paras rauhanturvaaja. Aseellisen sodankäynnin uhan ohella erilaiset ekologiset ja taloudelliset uhat ja pandemiat uhkaavat turvallisuuttamme. Siksi tarvitsemme valtion rajat ylittävää pohjoismaista, eurooppalaista ja kansainvälistä turvallisuusyhteistyötä myös Natossa.
  • Suomella ja Euroopalla on humaani vastuu auttaa hädässä olevia ihmisiä. Globaalissa maailmassa ja monikulttuuristuvassa Suomessa suvaitsevaisuus, erilaisuuden ymmärtäminen ja kunnioittaminen luovat pohjan avoimelle ja vastaanottavaiselle yhteiskunnalle.
  • Vuorovaikutus vähentää ennakkoluuloja. Erityisesti kansalaisyhteiskunnan roolia tulee vahvistaa niin vapaaehtoisessa auttamistyössä kuin erilaisten kulttuurien ja ihmisten kohtaamisen vahvistajana.
  • Maailma on yhteinen hyvässä ja pahassa. Globaalit haasteet luovat myös yhteisen mahdollisuuksien maailman. Yhdessä olemme enemmän!