Marinin hallitus yritti vuonna 2021 tuoda uutta teknologiaavanhusten kotihoitoon. Vaikka kokoomus oli oppositiossa, niin kannatimme esitystä. Valitettavasti laki oli silloin niin huonosti valmisteltu, että se kaatui perustuslakivaliokunnassa.

Marinin hallitus ehdotti tuolloin, että kotihoidossa olevat vanhukset voisivat saada kehittyneempiä Turva-auttamispalveluja. Esimerkkejä niistä ovat mm. turvaranneke ja -puhelin sekä erilaiset liiketunnistimiin perustuvat järjestelmät. Kotihoidon asiakas olisi voinut saada etäyhteyden avulla parempaa ympärivuorokautista seurantaa, mikä olisi lisännyt turvallisuuden tunnetta ja nopeuttanut avun saamista myös yöllä.

Lakiesitys kaatui sillä perusteella, että digitaaliset etäyhteydet voisivat vaarantaa ihmisten yksityiselämän suojan. Valiokunnan mielestä turvarannekkeita voi käyttää, koska niillä ihminen voi itse ottaa yhteyden kotihoitoon. Sen sijaan hyväksyttävänä ei pidetty ihmistä automaattisesti tarkkailevaa laitteistoa.

Se oli harmi. Moni kotihoidon asiakas tarvitsisi nimenomaan sellaista palvelua, jossa hänen vointinsa heikentyminen huomataan, vaikka hän ei itse pystyisi ottamaan yhteyttä lääkäriin. Avun pitäisi olla lähellä silloinkin, kun itse ei pysty käyttämään teknisiä laitteita. Etäyhteyksillä voidaan myös muistuttaa vanhusta lääkkeenotosta tai seurata syömistä. Kotiin asennettavien sensoreiden avulla hoitohenkilöstö voisi etäyhteydellä seurata asiakkaan elintoimintoja, aktiivisuutta ja unirytmiä. Se toisi turvaa varsinkin yöaikaan, kun kotikäyntejä tehdään vähemmän.

Oikein käytettynä teknologia siis auttaisi ikäihmisiä asumaan turvallisesti omissa kodeissaan. Samoin se auttaa tietysti muitakin kotihoidossa olevia, esimerkiksi leikkauksen jälkeen kotiin päässeitä potilaita. Olisi turvallisempi olo, kun tietäisi, että ei ole ihan yksin. Samalla teknologia vapauttaisi hoitajia tekemään ihmistyötä. Henkilökunnalta kuluu nykyään jopa 10% työajasta esimerkiksi tietojen kirjaamiseen ja digitalisaatiolla rutiinitehtäviä voidaan vähentää. 

Orpon hallitus onkin jatkanut uudistuksen valmistelua ja esittää lakimuutoksia, joilla hyvinvointialueet voivat hyödyntää teknologiaa. Tarkoitus ei ole, että etäkäynnit korvaisivat fyysisiä asiakastapaamisia, vaan että ne täydentäisivät niitä. Etäteknologiaa käytetään jo mm. kulunseurannassa, GPS-seurannassa, liiketunnistimissa sekä kaatumisen tunnistinteknologiassa. Teknisten ratkaisujen avulla voidaan parantaa huolenpitoa ihmisistä.

Hallituksen ohjelmassa on useita kirjauksia, jotka edistävät terveysteknologiaa. Lisäksi hallitus valmistelee teknologian saamista osaksi henkilöstömitoitusta, lakiesitysten siitä pitäisi tulla eduskuntaan keväällä. Uudistuksella varmistetaan, että hoitajia on riittävästi jatkossakin, kun väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee.

Teknologia on hyödyksi terveydenhuollossa muutenkin. Tekoäly voi auttaa mm. diagnoosien tekemisessä. Tekoälyrobotit ovat kuulemma jo tehneet leikkauksiakin, mutten ole ihan varma, uskaltaisinko vielä mennä sellaiseen… Lisäksi ihmisrobotit ovat ällistyttävän kehittyneitä. Robotti pystyy kuulemma siirtämään raakoja kananmunia, mutta se ei osaa viikata pyykkiä. Vanhainkodin muistisairaiden osastolla vieraillessani olen ihmetellyt, miten iso osa hoitajien ajasta menee suljetun oven avaamiseen vierailijoille. Robotit voivat tulevaisuudessa korvata sellaisia teknisiä tehtäviä ja hoitaa ruokakuljetuksia, niin hoitajien työaika riittää oikeisiin ihmiskohtaamisiin.

Terhi Koulumies
Kansanedustaja
Kuntavaaliehdokas, Helsinki

Kokoomusnaiset julkaisevat ehdokkaiden kirjoituksia vaaleihin liittyen. Kirjoitukset ovat ehdokkaiden omia, eivätkä välttämättä vastaa liiton virallista kantaa.