Hyvinvointialueuudistus on tuonut mukanaan historiallisen muutoksen suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen. Vastuu palveluiden tuottamisesta on siirtynyt kuntien harteilta laajemmille hyvinvointialueille, joiden tehtävänä on turvata kansalaisille yhdenvertaiset palvelut koko alueellaan. Samalla hyvinvointialueet kamppailevat alijäämäisten budjettien, työvoimapulan ja alati kasvavan palvelutarpeen kanssa. Ei ole siis ihme, että riskienhallinnasta ja varautumisesta on tullut keskeinen osa alueiden strategista johtamista.
Kokoomuslaisessa ajattelussa korostuu vastuullinen taloudenpito ja ennakointi. Riskien varalta rakennetaan taloudellista liikkumavaraa, palveluverkon kustannustehokkuutta arvioidaan tarkkaan, ja digitalisaatiota hyödynnetään prosessien sujuvoittamiseksi. Tavoitteena on rakentaa kestävä ja joustava järjestelmä, joka pystyy vastaamaan tuleviin haasteisiin – oli kyseessä sitten väestön ikääntyminen, taloudellinen taantuma tai esimerkiksi uusi pandemiakriisi.
Kokoomuksen linja voi näyttäytyä joillekin kylmänä talouskurina – menoja karsitaan, palveluita keskitetään ja paikallisia yksiköitä keskitetään. Mutta tästä näkökulmasta katsottuna kyse ei ole vain säästöistä, vaan ennakoivasta valmistautumisesta – kuten vastuullisessa taloudenpidossa kuuluukin. Kun riskit tunnistetaan ajoissa, voidaan välttää äkkinäisiä sopeutustoimia, jotka sattuvat pahiten heikoimmassa asemassa oleviin. Hyvinvointialueiden on varauduttava muun muassa sote-menojen jatkuvaan kasvuun, henkilöstön riittävyyteen sekä palveluiden yhdenvertaiseen saatavuuteen. Kun nämä asiat jätetään huomioimatta, riski hallitsemattomista leikkauksista kasvaa. Kokoomuslainen suhtautua riskeihin, jotka pohjautuvat analyysiin ja dataan, ei paniikkireaktioihin.
Samaan aikaan on muistettava, ettei hyvinvointialue ole yritys, eikä kansalainen ole asiakas, joka voi valita palveluntarjoajan markkinoilta. Hyvinvointialue on osa julkista infrastruktuuria, jonka tehtävänä on turvata perusturva kaikille – riippumatta iästä, asuinpaikasta tai elämäntilanteesta. Kun palveluita karsitaan ”riskivarautumisen” nimissä, riskinä on, että säästöt osuvat juuri niihin ihmisiin, jotka tarvitsevat palveluita eniten.
Pienellä paikkakunnalla terveysaseman sulkeminen voi tarkoittaa kymmeniä kilometrejä matkaa hoitoon. Mielenterveyspalveluiden supistaminen voi lisätä syrjäytymistä ja työkyvyttömyyttä. Ennaltaehkäisevien palveluiden vähentäminen voi säästää tänään, mutta maksaa moninkertaisesti tulevaisuudessa.
Kokoomuslainen hyvinvointialue varautuu riskeihin suunnitelmallisesti ja taloudellisesti viisaasti – siinä on paljon hyvää. Mutta samalla sen on muistettava, että suurin riski ei ole budjetin alijäämä, vaan luottamuksen rapautuminen kansalaisten ja palvelujärjestelmän välillä. Kun ihmiset kokevat, että heitä kuullaan ja heidän tarpeisiinsa vastataan, he myös hyväksyvät sen, että kaikkea ei voida säilyttää ennallaan.
Varautuminen on viisautta – mutta se ei saa viedä mukanaan rohkeutta investoida tulevaisuuteen, kokeilla uutta ja rakentaa inhimillistä, oikeudenmukaista hyvinvointialuetta, jossa jokaisella on mahdollisuus elää arvokasta elämää, myös riskien keskellä.
Minna Lounatvuori, Seinäjoki
alue- ja kuntavaaliehdokas (kok.)
Pohjanmaan Kokoomusnaisten varapj.
Kokoomusnaiset julkaisevat ehdokkaiden kirjoituksia vaaleihin liittyen. Kirjoitukset ovat ehdokkaiden omia, eivätkä välttämättä vastaa liiton virallista kantaa.