1§ Nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja kielet

Yhdistyksen nimi on Kokoomuksen Naisten Liitto ry, ruotsiksi Samlingpartiets Kvinnoförbund rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko maa. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, ilmoitus- ja pöytäkirjakielenä suomi.

Yhdistystä sanotaan näissä säännöissä liitoksi ja se kuuluu jäsenenä Kansallinen Kokoomus rp:een, jota näissä säännöissä sanotaan puolueeksi.

2§ Tarkoitus

Liiton tarkoituksena on olla jäsenyhdistystensä yhdyssiteenä ja toimia naisten poliittisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi, sukupuolten välisen tasa arvon edistämiseksi sekä seuraaville pääperiaatteille rakentuvien pyrkimysten toteuttamiseksi:

• jokaisen yksilön taloudellisesti ja sosiaalisesti turvattuun elämään tähtäävän sekä
• jokaisen ihmisen henkisen kasvun ja persoonallisuuden laajentamisen oikeutta
• kunnioittavan yhteiskunnallisen vakaumuksen edistäminen,
• isänmaamme arvostuksen ylläpitäminen ja vahvistaminen,
• mielipiteenilmaisun vapauteen, kansalaisten tasavertaiseen osallistumisoikeuteen,
• kansalaisten perusturvallisuuden takaamiseen ja yhteiskunnalliseen moniarvoisuuteen ja
• suvaitsevaisuuteen perustuvan kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmän kehittäminen,
• edellytysten luominen sellaiselle markkinatalouteen perustuvalle taloudelliselle toiminnalle, joka edistää sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ekologisesti
• kestävää kehitystä maailmassa,
• Suomen itsenäisyyden turvaaminen ja kansojen välisen ymmärryksen lisääminen
• kansainvälistä oikeudenmukaisuutta, ihmisoikeuksia ja väkivallatonta vuorovaikutusta edistämällä.

3§ Toiminnan laatu

Pyrkimystensä toteuttamiseksi liitto

1. osallistuu valtiollisiin, alueellisiin, kunnallisiin ja muihin yhteiskunnallisesti merkittäviin vaaleihin,
2. harjoittaa jäsenistönsä keskuudessa ja sen ulkopuolella liiton tarkoitusperiä edistävää tiedotus-, julkaisu- ja koulutustoimintaa sekä järjestää kursseja, neuvottelutilaisuuksia ja juhlia.

Toimintansa tukemiseksi liitto

1. kantaa jäseniltään jäsenmaksuja, ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia sekä
2. harjoittaa seuraavaa taloudellista toimintaa:
   • omistaa, hallitsee ja vuokraa kiinteistöjä sekä osakkeita
   • järjestää keräyksiä ja arpajaisia
   • harjoittaa koulutus- ja kustannustoimintaa
   • harjoittaa tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää tavaroiden ja palvelusten myynti- ja vuokraustoimintaa
   • harjoittaa ravitsemus- ja majoitustoimintaa.

4§ Jäsenet

Varsinaiset jäsenet

Liiton varsinaisia jäseniä ovat:

1. jäsenyhdistysten muodostamat liiton rekisteröidyt piirijärjestöt.
2. rekisteröidyt valtakunnalliset teemayhdistykset

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Liiton piirijärjestöksi luetaan rekisteröity yhdistys, jolla on jäsenenään vähintään kolme rekisteröityä paikallis- tai teemayhdistystä. Piirijärjestöillä voi olla jäseninään paikallisyhdistyksiä, teemayhdistyksiä sekä luonnollisia henkilöitä.

Jäsenyhdistysten jäsen tai jäseneksi pyrkivä ei saa kuulua muuhun puolueeseen.

Jäsenyhdistyksen jäsen saa kuulua varsinaisena jäsenenä ainoastaan yhteen puolueen jäsenyhdistykseen.

Jäsenhakemus on toimitettava kirjallisena liittohallitukselle. Paikallisella tasolla toimivan yhdistyksen hakemukseen on liitettävä piirijärjestön hallituksen lausunto. Liittohallitus hyväksyy hakijan säännöt ja lähettää ne puolueen hallitukselle vahvistettavaksi ja edelleen rekisteröintiä varten yhdistysrekisteriin toimitettavaksi.

Kunniapuheenjohtaja ja -jäsenet

Kunniapuheenjohtajaksi edustajakokous voi kutsua liiton toiminnassa erityisesti ansioituneen jäsenyhdistyksen jäsenen. Liitolla voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja kerrallaan.

Kunniajäseneksi edustajakokous voi kutsua liiton toiminnassa ansioituneen jäsenyhdistyksen jäsenen.

Kunniapuheenjohtaja ja -jäsen eivät suorita jäsenmaksua. Liitto on kuitenkin velvollinen suorittamaan puolueelle jäsenmaksun heidänkin osaltaan.

Kannattavat jäsenet

Liiton kannattavaksi jäseneksi, jota myöhemmin näissä säännöissä kevytjäseneksi kutsutaan, liittohallitus voi hyväksyä rekisteröidyn yhdistyksen tai luonnollisen henkilön.

Jäsenmaksut

Jokainen varsinainen ja kevytjäsen suorittaa jäsenmaksuna sen määrän, jonka varsinainen liittokokous seuraavaa kalenterivuotta varten kullekin jäsenelle vahvistaa. Varsinaisten jäsenten jäsenmaksua kannettaessa otetaan huomioon henkilöjäsenten lukumäärä toimintavuoden ensimmäisenä päivänä.

5§ Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jos varsinainen jäsen, kunniajäsen, kunniapuheenjohtaja tai kevytjäsen päättää erota liitosta, on siitä tehtävä kirjallinen ilmoitus liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoitettava eroamisestaan edustajakokouksen tai liittokokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.

Eroavan jäsenen on suoritettava kaikki ne taloudelliset velvoitteet, jotka sille sinä kalenterivuotena kuuluvat, jona eroaminen tapahtuu.

Jos liiton varsinainen jäsen tai kevytjäsen ei suorita jäsenmaksuaan kolmena perättäisenä vuotena, voi liitohallitus katsoa jäsenen eronneeksi.

Liittohallituksella on oikeus erottaa liiton varsinainen jäsen, kevytjäsen, kunniajäsen ja kunniapuheenjohtaja, mikäli jäsen jättää täyttämättä ne velvoitteet, joihin se on liittoon liittyessään sitoutunut, tai jos jäsen toimii liittoa vahingoittavalla tavalla.

Liittohallituksen on kuultava erotettavaa jäsentä ennen erottamispäätöksen tekemistä paitsi milloin erottamisperusteena on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Erottamispäätös tehdään ehdottomalla äänten enemmistöllä ja se tulee voimaan heti.

Erottamispäätöksestä jäsenellä on oikeus valittaa päätöksestä edustaja- tai liittokokoukselle jättämällä kirjallinen valitus liittohallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan.

Jos edustaja- tai liittokokous, liittohallitusta tai erotettua jäsentä kuultuaan sekä hankittuaan muut tarpeelliseksi katsomansa selvitykset, hyväksyy vähintään kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä erottamispäätöksen, tulee se voimaan heti.

6§ Liiton johto

Liiton johdon muodostavat edustajakokous, liittokokous ja liittohallitus.

Ylintä päätäntävaltaa käyttää joka toinen vuosi kokoontuva edustajakokous sekä edustajakokousten välillä liittokokous ja liittohallitus. Toimeenpanovalta on liittohallituksella.

7§ Edustajakokouksen ajankohta

Varsinainen edustajakokous

Liiton varsinainen edustajakokous on pidettävä joka toinen vuosi syys-marraskuun aikana.

Ylimääräinen edustajakokous

Liiton ylimääräinen edustajakokous pidetään, milloin edustajakokous itse tai liittokokous niin päättää tai milloin vähintään neljä (4) piirijärjestöä tai yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti erityisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten liittohallitukselta pyytää. Piirijärjestön osalta kokouspyyntöä koskeva päätös on tehtävä piirikokouksessa.

Ylimääräinen edustajakokous on pidettävä viimeistään kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun kokousta on asianmukaisesti pyydetty.

8§ Edustajakokousten koollekutsuminen

Edustajakokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää liittohallitus. Kokouskutsu on lähetettävä postitse tai tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä käyttäen liiton jäsenille vähintään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta. Kokouskutsu lähetetään jäsenen ilmoittamaan yhteystietoon.

Edustajakokoukseen voidaan liittohallituksen erillisellä päätöksellä osallistua myös tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä käyttäen. Tarkempia määräyksiä tästä annetaan tarvittaessa äänestys- ja vaalijärjestyksessä.

9§ Edustajakokousten osanottajat

Äänivalta

Edustajakokouksiin on kullakin:

1. piirijärjestöllä oikeus lähettää yksi (1) äänivaltainen edustaja suoran ja jäsenyhdistyksensä yhteenlasketun henkilöjäsenmäärän kutakin alkavaa 500-lukua kohti,
2. paikallis- ja teemayhdistyksellä on oikeus lähettää yksi (1) äänivaltainen edustaja jäsenmääränsä kutakin alkavaa 25-lukua kohti,
3. valtakunnallisella teemayhdistyksellä on oikeus lähettää yksi (1) edustaja jäsenmääränsä kutakin alkavaa 500-lukua kohti.

Kokousedustus määräytyy toimintavuoden ensimmäisenä päivänä ollen jäsenmaksunsa suorittaneiden henkilöjäsenten määrän mukaan.

Edustusoikeus ja äänivalta on vain jäsenmaksuvelvoitteensa suorittaneilla varsinaisilla jäsenillä ja varsinaisen jäsenen henkilöjäsenillä.

Kokouksen osallistujan tai hänet lähettäneen tahon on maksettava liittohallituksen kulloistakin kokousta varten erikseen vahvistama materiaalimaksu.

Puhe- ja läsnäolo-oikeus

Puhe- ja läsnäolo-oikeus edustajakokouksessa on lisäksi liiton kunniapuheenjohtajalla ja -jäsenillä, kevytjäsenillä, liittohallituksen jäsenillä, liiton keskustoimiston virkailijoilla ja piirien järjestösihteereillä, puolueen eduskuntaryhmän jäsenillä, puolueen ehdokaslistalta valituilla Euroopan parlamentin jäsenillä, puolueen ja puolueen muiden valtakunnallisten jäsenliittojen edustajilla sekä puolueen kunkin äänenkannattajan toimituksen edustajilla.

Edustajakokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden muillekin sitä pyytäville henkilöille.

Kokouksen osallistujan tai hänet lähettäneen tahon on maksettava liittohallituksen kulloistakin kokousta varten erikseen vahvistama materiaalimaksu.

Puhe- ja läsnäolo-oikeus edustajakokouksessa on lisäksi liiton kunniapuheenjohtajalla ja -jäsenillä, kevytjäsenillä, liittohallituksen jäsenillä, liiton keskustoimiston virkailijoilla ja piirien järjestösihteereillä, puolueen eduskuntaryhmän jäsenillä, puolueen ehdokaslistalta valituilla Euroopan parlamentin jäsenillä, puolueen ja puolueen muiden valtakunnallisten jäsenliittojen edustajilla sekä puolueen kunkin äänenkannattajan toimituksen edustajilla.

Edustajakokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden muillekin sitä pyytäville henkilöille.

Kokouksen osallistujan tai hänet lähettäneen tahon on maksettava liittohallituksen kulloistakin kokousta varten erikseen vahvistama materiaalimaksu.

10§ Päätöksenteko edustajakokouksessa

Päätökset tehdään asiakysymyksissä ehdottomalla ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.

Päätökset tehdään vaaleissa ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Mikäli ensimmäisellä äänestyskierroksella riittävä määrä ehdokkaista ei saa tarvittavaa ääntenenemmistöä, seuraavalle äänestyskierrokselle pääsee äänijärjestyksessä enintään kaksinkertainen määrä ehdokkaita valitsematta olevien määrään nähden. Vaalissa on äänestettävä niin montaa ehdokasta kuin on valittavia. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaalit on suoritettava suljetuin lipuin, milloin vähintään kymmenen (10) äänivaltaista osanottajaa sitä pyytää.

11§ Aloiteoikeus edustajakokoukselle

Oikeus aloitteiden tekemiseen edustajakokoukselle on liiton varsinaisilla jäsenillä, liittohallituksella ja puoluehallituksella.

Liiton sääntöjen muuttamista koskevat aloitteet on jätettävä liittohallitukselle viimeistään kymmenen (10) viikkoa ennen kokousta. Muut aloitteet on jätettävä liittohallitukselle viimeistään kahdeksan (8) viikkoa ennen kokousta. Liittohallitus lähettää tehdyt aloitteet vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta ausunnoillaan varustettuina liiton varsinaisille jäsenille.

12§ Edustajakokouksen asiat

Varsinainen edustajakokous

Varsinaisessa edustajakokouksessa

• asetetaan kokouksessa käsiteltäviä asioita varten tarpeelliset toimikunnat,
• käsitellään kertomus eduskuntaryhmän tärkeimmistä kannanotoista ja toimenpiteistä erityisesti tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä edellisen varsinaisen edustajakokouksen jälkeiseltä ajalta,
• käsitellään selostus poliittisesta tilanteesta ja määritellään liiton poliittiset suuntaviivat seuraavalle kaksivuotiskaudelle,
• valitaan liiton puheenjohtaja, jonka toimikausi on kaksi kalenterivuotta, alkaen seuraavan kalenterivuoden alusta ja jatkuen sitä seuraavan kalenterivuoden loppuun asti, kuitenkin niin, että sama henkilö voidaan valita enintään kolmeksi kaudeksi peräkkäin,
• valitaan liiton kaksi (2) varapuheenjohtajaa, joiden toimikausi on kaksi kalenterivuotta, alkaen seuraavan kalenterivuoden alusta ja jatkuen sitä seuraavan kalenterivuoden loppuun asti, kuitenkin niin, että sama henkilö voidaan valita enintään kolmeksi kaudeksi peräkkäin,
• päätetään liittohallituksen jäsenten lukumäärästä sääntöjen 18 §:n määräämissä rajoissa,
• valitaan liittohallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä, joiden toimikausi on kaksi kalenterivuotta, alkaen seuraavan kalenterivuoden alusta ja jatkuen sitä seuraavan kalenterivuoden loppuun asti, kuitenkin niin, että sama henkilö voidaan valita enintään kolmeksi kaudeksi peräkkäin,
• käsitellään aloitteet ja liittohallituksen niistä antamat lausunnot.

Ylimääräinen edustajakokous

Ylimääräisessä edustajakokouksessa käsitellään asiat, jotka kokouskutsussa on mainittu sekä ne liittohallituksen esittämät kysymykset, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäviksi, mikäli asiaa ei tarvitse mainita kokouskutsussa.

13§ Liittokokouksen ajankohta

Varsinainen liittokokous

Liiton varsinainen liittokokous on pidettävä vuosittain syys-marraskuun aikana.

Ylimääräinen liittokokous

Liiton ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin liittokokous itse tai liittohallitus niin päättää tai milloin vähintään neljä (4) liiton piirijärjestöistä tai yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti erityisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten liittohallitukselta pyytää. Piirijärjestön osalta kokouspyyntöä koskeva päätös on tehtävä piirikokouksessa.

Ylimääräinen liittokokous on pidettävä viimeistään kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun kokousta on asianmukaisesti pyydetty.

14§ Liittokokoukseen koollekutsuminen

Liittokokousten tarkemman ajan ja paikan määrää liittohallitus. Kokouskutsu on lähetettävä postitse tai tietoliikenneyhteyttä taimuuta teknistä apuvälinettä käyttäen liiton jäsenille vähintään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta. Kokouskutsu lähetetään jäsenenilmoittamaan yhteystietoon.

Liittokokoukseen voidaan liittohallituksen erillisellä päätöksellä osallistua myös tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistäapuvälinettä käyttäen. Tarkempia määräyksiä tästä annetaantarvittaessa äänestys- ja vaalijärjestyksessä.

15§ Liittokokousten osanottajat

Äänivalta

Liittokokouksiin on kullakin:

1. liiton piirijärjestöllä oikeus lähettää yksi (1) äänivaltainen edustaja piirin suorajäsenten ja jäsenyhdistysten yhteenlasketun henkilöjäsenmäärän kutakin alkavaa 300-lukua kohti.
2. rekisteröidyillä valtakunnallisella teemayhdistyksellä on oikeus lähettää yksi (1) äänivaltainen edustaja henkilöjäsenmääränsä kutakin alkavaa 300-lukua kohti.

Kokousedustus määräytyy toimintavuoden ensimmäisenä päivänä olleen jäsenmaksunsa suorittaneiden henkilöjäsenten määrän mukaan.

Edustusoikeus ja äänivalta on vain jäsenmaksuvelvoitteensa suorittaneilla varsinaisilla jäsenillä ja varsinaisen jäsenen henkilöjäsenillä.

Puhe- ja läsnäolo-oikeus

Puhe -ja läsnäolo-oikeus liittokokouksissa on lisäksi liittohallituksen jäsenillä, liiton keskustoimiston virkailijoilla ja piirien järjestösihteereillä.

Liittokokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden muillekin sitä pyytäville henkilöille.

16§ Päätöksenteko liittokokouksissa

Päätökset tehdään asiakysymyksissä ehdottomalla ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.

Päätökset tehdään vaaleissa ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Mikäli ensimmäisellä äänestyskierroksella riittävä määrä ehdokkaista ei saa tarvittavaa ääntenenemmistöä, seuraavalle äänestyskierrokselle pääsee äänijärjestyksessä enintään kaksinkertainen määrä ehdokkaita valitsematta olevien määrään nähden. Vaalissa on äänestettävä niin montaa ehdokasta kuin on valittavia. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaalit on suoritettava suljetuin lipuin, milloin vähintään kymmenen (10) äänivaltaista osanottajaa sitä pyytää.

17§ Liittokokouksen asiat

Varsinainen liittokokous

Varsinaisessa liittokokouksessa

• asetetaan kokouksessa käsiteltäviä asioita varten tarpeelliset toimikunnat,
• käsitellään liittohallituksen selonteko liiton edelliseltä toimikaudelta,
• käsitellään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös,
• päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle sekä muille tili- ja vastuuvelvollisille,
• vahvistetaan liittohallituksen seuraavalle vuodelle valmistelema toimintasuunnitelma sekä talousarvio,
• määrätään seuraavan vuoden liiton varsinaisten ja kevytjäsenten jäsenmaksujen suuruus,
• valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa, joista toisen tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT) tai KHT-yhteisö sekä heille varatilintarkastajat

Ylimääräinen liittokokous

Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään asiat, jotka kokouskutsussa on mainittu sekä ne liittohallituksen esittämät kysymykset, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväksi, mikäli asiaa ei tarvitse mainita kokouskutsussa.

18§ Liittohallitus

Jäsenet

Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtajana liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtajina liiton varapuheenjohtajat ja liittokokouksen valitsemat vähintään kuusi (6) ja enintään kolmetoista (13) jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.

Liittohallitus määrää ensimmäisen ja toiseen varapuheenjohtajan. Puheenjohtajistolla ei ole henkilökohtaisia varajäseniä.

Liittohallituksen varsinaisen jäsenen estyneenä ollessa varajäsen osallistuu liittohallituksen kokouksiin. Liittohallituksen varsinaisen jäsenen velvollisuus on ilmoittaa henkilökohtaiselle varajäsenelleen esteestään.

Liittohallitus asettaa neuvottelukuntia ja toimikuntia määräajaksi tai erityistä tehtävää varten sekä kutsuu taloudenhoitajan.

Kokoukset

Liittohallitus on kutsuttava koolle, milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään puolet liittohallituksen jäsenistä sitä vaatii. Liittohallituksen kokous voidaan pitää myös tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä käyttäen. Tästä annetaan tarkemmat määräykset liittohallituksen johtosäännössä, joka hyväksytään liittohallituksen toimikauden ensimmäisessä varsinaisessa kokouksessa.

Kokouskutsu

Kokouskutsu on lähetettävä postitse tai tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä käyttäen liittohallituksen jäsenille vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsu lähetetään jäsenen ilmoittamaan yhteystietoon. Kiireellisiä poliittisia kysymyksiä käsittelemään voidaan liittohallitus kutsua koolle ilman määräaikaa.

Päätösvaltaisuus

Liittohallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla, puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista mukaan luettuna. Päätökset tehdään ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

Aloiteoikeus

Oikeus aloitteiden tekemiseen liittohallituksen kokoukselle on liittohallituksen jäsenillä, liiton jäsenillä sekä puolueen hallituksella.

Läsnäolo- ja puheoikeus

Liittohallitus voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin henkilöille.

Liittohallituksen tehtävät

Liittohallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt muuten edellyttävät:

1. johtaa liiton toimintaa edustaja- ja liittokokousten päätösten mukaisesti sekä tehdä aloitteita liiton toiminnan kehittämiseksi,
2. ohjata jäsenyhdistysten toimintaa sekä valvoa sääntöjen sekä edustaja- ja liittokokousten päätösten noudattamista,
3. valmistella edustaja- ja liittokokousten käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua ne koolle,
4. valmistella ja ohjata naisten valtiollista, kunnallista ja muuta vaalitoimintaa,
5. päättää varojen hankinnasta ja vastata omaisuuden hoidosta,
6. hyväksyä jäsenyhdistysten säännöt ja sääntöjen muutokset sekä hyväksyä uudet jäsenet.
7. valita työvaliokunta,
8. vahvistaa liiton keskustoimiston johtosääntö,
9. pitää jäsenluetteloa liiton jäsenistä,
10. päättää liiton omaisuuden myynnistä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

Työvaliokunta

Työvaliokuntaan kuuluu liiton puheenjohtaja puheenjohtajana, liiton varapuheenjohtajat varapuheenjohtajina, 1-2 muuta liittohallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä sekä liiton taloudenhoitaja. Työvaliokunta valitaan ensimmäisessä liittohallituksen kokouksessa ja sen toimikausi kestää liittohallituksen toimikauden loppuun saakka.

Liittohallituksen henkilökohtaiset varajäsenet eivät osallistu työvaliokunnan työskentelyyn.

Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun vähintään kolme (3) sen jäsentä on saapuvilla, puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista mukaan luettuna.

Työvaliokunta valmistelee liittohallitukselle tehtävät ehdotukset, valvoo liittohallituksen puolesta sen päätösten toimeenpanoa sekä hoitaa liittohallituksen sille antamia tehtäviä ja juoksevia asioita.

Nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, pääsihteeri sekä liittohallituksen määräämät henkilöt, kaksi yhdessä.

Taloudenhoitaja

Taloudenhoitajan tulee liittohallituksen luottamushenkilönä valvoa liiton varainhoitoa ja tukea varainhankintaa.

Toiminta- ja tilivuosi

Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

Liittohallituksen on jätettävä tilit tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen liittokokousta ja ne on palautettava liittohallitukselle kaksi (2) viikkoa myöhemmin.

19§ Luottamus- ja toimihenkilöt

Luottamustehtäviin voidaan valita vain liiton jäsenyhdistysten henkilöjäseniä.

Liiton puheenjohtajan tulee valova, että liiton toimintaa johdetaan yhdistyslain, liiton sääntöjen sekä liiton johdon päätösten mukaisesti.

Liiton pääsihteerin ja keskustoimiston toimihenkilöt valitsee liittohallitus. Pääsihteeri on liiton ensimmäinen toimihenkilö ja keskustoimiston päällikkö. Hänen tehtävänään on ohjata liittohallituksen vahvistaman johtosäännön mukaisesti toimintaa.

Keskustoimiston toimihenkilöt hoitavat tehtäviään liittohallituksen vahvistaman johtosäännön mukaisesti.

20§ Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

Kysymys näiden sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta voidaan ottaa esille edustajakokouksessa jos se on kokouskutsussa mainittu. Päätöksen tekemiseksi vaaditaan vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä, ja sääntöjen muutokselle lisäksi puolueen hallituksen vahvistus.

Purkamispäätös on voimaan tullakseen vahvistettava toisessa, aikaisintaan yhden (1) kuukauden kuluttua pidettävässä, sitä varten ilmoitetussa edustajakokouksessa, vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä.

Liiton purkautuessa on sen jäljelle jääneet varat luovutettava Kansallisen Kokoomus rp:lle naisten puoluetyön tukemiseksi.